Ympäristöteknologia http://juhaniharjunharja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/150260/all Thu, 11 Apr 2019 14:51:34 +0300 fi Syyllisyyden sijaan ilmastoteknologiaa ja yhteiskunnan päätöksiä http://satuhassi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274084-syyllisyyden-sijaan-ilmastoteknologiaa-ja-yhteiskunnan-paatoksia <p>Syyllistääkö ilmastotoimien vaatiminen tavallista ihmistä esimerkiksi autolla ajamisesta tai lihansyönnistä? Moni vaikuttaa kokevan näin.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>On ymmärrettävää, jos puhe ilmastonmuutoksen vakavuudesta herättää syyllisyyttä. Meidän kaikkien elämässähän tarvitaan lukemattomia asioita, jotka tuottavat päästöjä.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Mutta yksilöiden syyllistäminen ei vie eteenpäin, tarvitsemme koko yhteiskuntaa koskevia päätöksiä. Monet jo toteutetut ympäristötoimet ovat tapahtuneet keskivertokansalaisen huomaamatta.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kun ihmiset 60- ja 70-luvulla kyllästyivät paperitehtaiden pilaamiin järviin, en muista kenenkään ehdottaneen että pitäisi lakata tilaamasta sanomalehtiä tai luopua vessapaperista. Ei, tehtaita vaadittiin puhdistamaan jätevetensä.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kun 80-luvulla havaittiin, että suihkepulloissa ja kylmälaitteissa käytetyt freonit tuhoavat yläilmakehän otsonikerrosta (joka suojaa meitä liialliselta ultraviolettisäteilyltä), ympäristötietoisimmat lakkasivat ostamasta suihkepulloja. Mutta en muista kenenkään esittäneen jääkaapeista luopumista. Vuonna 1987 solmitulla kansainvälisellä sopimuksella kiellettiin freonien valmistus ja se toteutui odotettua nopeammin. Nyt otsonikerros jo elpyy.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kun havahduttiin siihen, että bensiinissä käytetty lyijy vahingoittaa aivoja, etenkin lasten, tunnontarkimmat hankkivat katalysaattorin ja ostivat kalliimpaa lyijytöntä bensaa. Mutta iso muutos saatiin aikaan, kun 90-luvulla lyijytön bensiini muutettiin verotuksella lyijyllistä halvemmaksi ja säädettiin katalysaattoripakko. Näitä paheksuttiin aikoinaan pienituloisille liian kalliina, mutta nyt ne ovat itsestäänselvyyksiä.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Henkilökohtaiset ekoteot ovat arvostettavia ja osa tarvittavaa muutosta, mutta ratkaisevaa käännettä niillä ei saa aikaan, varsinkaan jos ekoteko vaatii yksilöltä enemmän vaivaa ja rahaa.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Ilmastonsuojeluun tarvittavia teknologiamuutoksia voidaan saada aikaan ja nopeuttaa yhteiskunnallisella ohjauksella, veroilla, normeilla, kielloillakin. Lyijybensiinin kielto on hyvä esimerkki.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kun uusille ratkaisuille luodaan kysyntä, ne usein kehittyvät yllättävänkin nopeasti.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kun EU vuodesta 2009 alkaen kielsi hehkulamppujen myynnin, se herätti kipakkaa arvostelua. Moni koki, että EU pakottaa käyttämään ärsyttävän hitaasti syttyviä pienoisloistelamppuja, &rdquo;energiansäästölamppuja&rdquo;. Mutta päätös loi kysynnän led-lampuille, jotka säästävät sähköä vielä paremmin kuin pienoisloistelamput. Vuonna 2009 ledit olivat kalliita ja valaisivat vielä varsin himmeästi. Mutta kun markkina oli luotu, ne kehittyivät nopeasti ja ovat jo vuosien ajan olleet vakiotavaraa halpakaupoissakin.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Neljä vuotta sitten vaalien alla yksi yleisimmistä tyytymättömyyden aiheista oli tuulivoimaloiden tuki, syöttötariffi. Nyt tuulivoima on lähes kaikkialla maailmassa edullisin uuden sähköntuotannon muoto. Suomeen on nousemassa yli 400 megawattia tuulivoimaa, johon ei haeta tukia.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Maaliskuussa julkaistun Bloombergin raportin mukaan viime vuoden ensimmäisen neljänneksen jälkeen litium-ioniakkujen hinta kilowattituntia kohden on laskenut 35%, siis yli kolmanneksen. Samalla aikavälillä merituulivoiman hinta laski 24%, maatuulivoiman 10% ja aurinpaneelien 18%. <a href="https://about.bnef.com/blog/battery-powers-latest-plunge-costs-threatens-coal-gas/"><u>https://about.bnef.com/blog/battery-powers-latest-plunge-costs-threatens-coal-gas/</u></a></p> <p>&nbsp;</p> <p>Saman artikkelin mukaan tämän vuosikymmenen aikana maatuulivoiman hinta on pudonnut noin puoleen, merituulivoiman alle puoleen ja aurinpaneelien alle kuudesosaan. Litium-ioniakkujen hinta on vuoden 2012 jälkeen pudonnut kolme neljäsosaa. Joissakin maissa akut haastavat jo fossiilienergian sähköverkon tasapainottamisessa kun tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto vaihtelee.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Se, että myös liikenteessä on ennen pitkää luovuttava fossiilisista polttoaineista, ei tarkoita, että jokainen perhe pakotetaan tässä ja nyt vaihtamaan käytettynä halvalla ostamansa kärry kalliiseen sähköautoon. Ei, se tarkoittaa yhteiskunnan päätöksiä, joilla ohjataan systeemimuutosta.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Biokaasu ja biopolttonesteet ovat käypä ratkaisu tässä ja nyt, mutta koska niitä voidaan kestävästi tuottaa vain rajallinen määrä, ne on pidemmällä aikavälillä säästettävä raskaalle liikenteelle ja työkoneille, joita on vaikeampi sähköistää.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Litiumioniakkujen hinnanlasku tekee sähköautoista koko ajan halvempia, mutta silti uusi sähköauto tulee vielä joidenkin vuosien ajan olemaan kallis ostos. Valtiovallan pitäisi muuttaa työsuhdeautojen verotusta siten, että käytännössä ei kannattaisi valita kuin sähköautoja. Näin niitä saataisiin muutaman vuoden viiveellä myös käytettyjen autojen markkinoille.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Ja tietysti joukkoliikenteen palveluita ja pyöräteitä pitää parantaa siellä missä ne ovat realistinen vaihtoehto liikkumiseen.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Bloombergin mukaan uuden energiatekniikan hintojen lasku on jo leikannut biljoonia (miljoona miljoonaa) dollareita niiden investointien hinnasta, jotka tarvitaan maailman irtautumiseen fossiilisista.&nbsp;</p> <p><u><a href="https://www.bloomberg.com/amp/news/articles/2019-04-09/cheap-renewables-shave-10-trillion-off-estimate-to-curb-warming#click=https://t.co/XhwIRAK27U">https://www.bloomberg.com/amp/news/articles/2019-04-09/cheap-renewables-shave-10-trillion-off-estimate-to-curb-warming#click=https://t.co/XhwIRAK27U</a></u></p> <p>&nbsp;</p> <p>Fossiileista luopuminen puhdistaa myös hengitysilmaamme, mikä parantaa terveyttä. Uusiutuvan energian kansainvälisen järjestön IRENA:n mukaan jokainen fossiileista luopumiseen käytetty dollari tuottaa 3-7 dollarin edestä terveyssäästöjä.</p> <p><u><a href="https://www.irena.org/publications/2019/Apr/Global-energy-transformation-A-roadmap-to-2050-2019Edition">https://www.irena.org/publications/2019/Apr/Global-energy-transformation-A-roadmap-to-2050-2019Edition</a></u></p> <p>&nbsp;</p> <p>Fossiilienergiasta vapautunut maailma ei ole kurjempi kuin nykyinen, vaan puhtaampi, terveempi ja parempi. Yksilön ekoteoilla voi kantaa oman kortensa kekoon, mutta isoihin muutoksiin tarvitaan yhteiskunnan päätöksiä.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Syyllistääkö ilmastotoimien vaatiminen tavallista ihmistä esimerkiksi autolla ajamisesta tai lihansyönnistä? Moni vaikuttaa kokevan näin. 

 

On ymmärrettävää, jos puhe ilmastonmuutoksen vakavuudesta herättää syyllisyyttä. Meidän kaikkien elämässähän tarvitaan lukemattomia asioita, jotka tuottavat päästöjä.

 

Mutta yksilöiden syyllistäminen ei vie eteenpäin, tarvitsemme koko yhteiskuntaa koskevia päätöksiä. Monet jo toteutetut ympäristötoimet ovat tapahtuneet keskivertokansalaisen huomaamatta. 

 

Kun ihmiset 60- ja 70-luvulla kyllästyivät paperitehtaiden pilaamiin järviin, en muista kenenkään ehdottaneen että pitäisi lakata tilaamasta sanomalehtiä tai luopua vessapaperista. Ei, tehtaita vaadittiin puhdistamaan jätevetensä.

 

Kun 80-luvulla havaittiin, että suihkepulloissa ja kylmälaitteissa käytetyt freonit tuhoavat yläilmakehän otsonikerrosta (joka suojaa meitä liialliselta ultraviolettisäteilyltä), ympäristötietoisimmat lakkasivat ostamasta suihkepulloja. Mutta en muista kenenkään esittäneen jääkaapeista luopumista. Vuonna 1987 solmitulla kansainvälisellä sopimuksella kiellettiin freonien valmistus ja se toteutui odotettua nopeammin. Nyt otsonikerros jo elpyy.

 

Kun havahduttiin siihen, että bensiinissä käytetty lyijy vahingoittaa aivoja, etenkin lasten, tunnontarkimmat hankkivat katalysaattorin ja ostivat kalliimpaa lyijytöntä bensaa. Mutta iso muutos saatiin aikaan, kun 90-luvulla lyijytön bensiini muutettiin verotuksella lyijyllistä halvemmaksi ja säädettiin katalysaattoripakko. Näitä paheksuttiin aikoinaan pienituloisille liian kalliina, mutta nyt ne ovat itsestäänselvyyksiä.

 

Henkilökohtaiset ekoteot ovat arvostettavia ja osa tarvittavaa muutosta, mutta ratkaisevaa käännettä niillä ei saa aikaan, varsinkaan jos ekoteko vaatii yksilöltä enemmän vaivaa ja rahaa. 

 

Ilmastonsuojeluun tarvittavia teknologiamuutoksia voidaan saada aikaan ja nopeuttaa yhteiskunnallisella ohjauksella, veroilla, normeilla, kielloillakin. Lyijybensiinin kielto on hyvä esimerkki.

 

Kun uusille ratkaisuille luodaan kysyntä, ne usein kehittyvät yllättävänkin nopeasti.

 

Kun EU vuodesta 2009 alkaen kielsi hehkulamppujen myynnin, se herätti kipakkaa arvostelua. Moni koki, että EU pakottaa käyttämään ärsyttävän hitaasti syttyviä pienoisloistelamppuja, ”energiansäästölamppuja”. Mutta päätös loi kysynnän led-lampuille, jotka säästävät sähköä vielä paremmin kuin pienoisloistelamput. Vuonna 2009 ledit olivat kalliita ja valaisivat vielä varsin himmeästi. Mutta kun markkina oli luotu, ne kehittyivät nopeasti ja ovat jo vuosien ajan olleet vakiotavaraa halpakaupoissakin. 

 

Neljä vuotta sitten vaalien alla yksi yleisimmistä tyytymättömyyden aiheista oli tuulivoimaloiden tuki, syöttötariffi. Nyt tuulivoima on lähes kaikkialla maailmassa edullisin uuden sähköntuotannon muoto. Suomeen on nousemassa yli 400 megawattia tuulivoimaa, johon ei haeta tukia.

 

Maaliskuussa julkaistun Bloombergin raportin mukaan viime vuoden ensimmäisen neljänneksen jälkeen litium-ioniakkujen hinta kilowattituntia kohden on laskenut 35%, siis yli kolmanneksen. Samalla aikavälillä merituulivoiman hinta laski 24%, maatuulivoiman 10% ja aurinpaneelien 18%. https://about.bnef.com/blog/battery-powers-latest-plunge-costs-threatens-coal-gas/

 

Saman artikkelin mukaan tämän vuosikymmenen aikana maatuulivoiman hinta on pudonnut noin puoleen, merituulivoiman alle puoleen ja aurinpaneelien alle kuudesosaan. Litium-ioniakkujen hinta on vuoden 2012 jälkeen pudonnut kolme neljäsosaa. Joissakin maissa akut haastavat jo fossiilienergian sähköverkon tasapainottamisessa kun tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto vaihtelee.

 

Se, että myös liikenteessä on ennen pitkää luovuttava fossiilisista polttoaineista, ei tarkoita, että jokainen perhe pakotetaan tässä ja nyt vaihtamaan käytettynä halvalla ostamansa kärry kalliiseen sähköautoon. Ei, se tarkoittaa yhteiskunnan päätöksiä, joilla ohjataan systeemimuutosta.

 

Biokaasu ja biopolttonesteet ovat käypä ratkaisu tässä ja nyt, mutta koska niitä voidaan kestävästi tuottaa vain rajallinen määrä, ne on pidemmällä aikavälillä säästettävä raskaalle liikenteelle ja työkoneille, joita on vaikeampi sähköistää.

 

Litiumioniakkujen hinnanlasku tekee sähköautoista koko ajan halvempia, mutta silti uusi sähköauto tulee vielä joidenkin vuosien ajan olemaan kallis ostos. Valtiovallan pitäisi muuttaa työsuhdeautojen verotusta siten, että käytännössä ei kannattaisi valita kuin sähköautoja. Näin niitä saataisiin muutaman vuoden viiveellä myös käytettyjen autojen markkinoille.

 

Ja tietysti joukkoliikenteen palveluita ja pyöräteitä pitää parantaa siellä missä ne ovat realistinen vaihtoehto liikkumiseen.

 

Bloombergin mukaan uuden energiatekniikan hintojen lasku on jo leikannut biljoonia (miljoona miljoonaa) dollareita niiden investointien hinnasta, jotka tarvitaan maailman irtautumiseen fossiilisista. 

https://www.bloomberg.com/amp/news/articles/2019-04-09/cheap-renewables-shave-10-trillion-off-estimate-to-curb-warming#click=https://t.co/XhwIRAK27U

 

Fossiileista luopuminen puhdistaa myös hengitysilmaamme, mikä parantaa terveyttä. Uusiutuvan energian kansainvälisen järjestön IRENA:n mukaan jokainen fossiileista luopumiseen käytetty dollari tuottaa 3-7 dollarin edestä terveyssäästöjä.

https://www.irena.org/publications/2019/Apr/Global-energy-transformation-A-roadmap-to-2050-2019Edition

 

Fossiilienergiasta vapautunut maailma ei ole kurjempi kuin nykyinen, vaan puhtaampi, terveempi ja parempi. Yksilön ekoteoilla voi kantaa oman kortensa kekoon, mutta isoihin muutoksiin tarvitaan yhteiskunnan päätöksiä. 

 

 

]]>
6 http://satuhassi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274084-syyllisyyden-sijaan-ilmastoteknologiaa-ja-yhteiskunnan-paatoksia#comments Ilmasto Liikenne Teknologia Ympäristöteknologia Thu, 11 Apr 2019 11:51:34 +0000 Satu Hassi http://satuhassi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274084-syyllisyyden-sijaan-ilmastoteknologiaa-ja-yhteiskunnan-paatoksia
Turvapaikanhakijoiden sijoitus: Valvottua joutenoloa vai sosiaalisia yrityksiä? http://antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201759-turvapaikanhakijoiden-sijoitus-valvottua-joutenoloa-vai-sosiaalisia-yrityksia <p>Olen aina ajatellut, että meidän sukupolvemme osa ilmastonmuutoksen tarinassa on pilata asiat tulevaa sukupolvea varten. Lapsiemme tehtäväksi jää sitten seurauksista kärsiminen. Olen ollut useiden muiden tavoin tässä asiassa väärässä. Laskun maksu alkaa jo nyt.</p><p>Ilmastonmuutos on ollut mukana aiheuttamassa Välimeren ympäristön maille valtavaa rakennemuutosta. Siinä missä maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta teknologiayhteiskuntaan siirtyminen nähdään Suomessa pohjoisesta sijainnista johtuvana luonnollisena asiana, tilanne on erilainen auringossa kylpevässä <a href="http://www.travellerspoint.com/guide/Syria/">Syyriassa</a>. Alue soveltuu auringon puolesta hyvin maataloudelle. Syyria on käytännössä hakannut oman metsänsä, mutta maasta löytyy meidän 23 miljoonaan hehtaariin verrattuna vähäiset puoli miljoonaa hehtaaria, paikoin <a href="http://www.sana.sy/en/?p=23341">yllättävän tutun näköistä</a> metsää (Kuva 1.).</p><p>Välimeren alueen maiden maanviljelys on siis <a href="http://www.fao.org/docrep/006/y4890e/y4890e0u.htm">kärsinyt</a> <a href="http://www.jainsusa.com/water-shortages-affecting-unrest-syria/">kuivuudesta</a>, eivätkä <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/1982_Hama_massacre">ronskeihin otteisiin</a> tottuneet diktatuurit oikein ole olleet tilanteen tasalla. Bashir Al-Assad epäonnistui osin <a href="http://www.ejolt.org/2014/09/behind-the-veil-of-the-islamic-state-is-a-war-for-water/">vedestä</a> ja <a href="http://www.upworthy.com/trying-to-follow-what-is-going-on-in-syria-and-why-this-comic-will-get-you-there-in-5-minutes?g=7&amp;c=ufb1">kuivuudesta johtuvien levottomuuksien ratkaisemisessa</a> tunnetuin <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Cities_and_towns_during_the_Syrian_Civil_War">seurauksin.</a> Syyrian 22 miljoonasta asukkaasta 11 miljoonaa on <a href="http://yle.fi/uutiset/syyrialaisten_vaellus_eurooppaan_lukuina__katso_video/8278697">paennut maasta</a>. Myöhemmät yritykset vesiongelman ratkaisemiseksi <a href="http://www.thecairopost.com/news/116890/news/syria-inks-russian-deal-for-tigris-irrigation-project">yhteistyössä Venäjän kanssa</a> ovat tulleet konfliktin kannalta liian myöhään. Vesivarat ovat olleet myös Etu-Aasian maiden välisten suhteiden <a href="http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentId=41863&amp;nodeId=32313">kiistakapulana</a>. Esimerkiksi käy <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Tabqa_Dam">Tabqan padon</a> rakentamisesta aikanaan seurannut konflikti (Kuva 2.). Alueen konfliktien kestävä ratkaiseminen vaatii joka tapauksessa <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Water_resources_management_in_Syria">vesivarojen hallinnan</a> parantamista.</p><p>Useat muut alueen maat ovat hoitaneet tilanteen mallikkaammin. Esimerkiksi lähialueen Israel on käyttämässä <a href="http://www.technologyreview.com/featuredstory/534996/megascale-desalination/">uutta teknologiaa</a> suolan poistamiseksi merivedestä ja sen lisäksi tekemässä&nbsp; <a href="http://yle.fi/uutiset/israel_ja_jordania_historialliseen_sopuun_kasteluvedesta_ja_kuolleen_meren_pelastamisesta/7833084">historiallista yhteistyötä</a> Jordanian kanssa veden johtamiseksi Kuolleeseen mereen. Mekin olemme mukana tässä keskustelussa sillä tasolla, että <a href="http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/28401-sota-juomavedesta-suomen-hallitus-myymassa-pohjavesiamme-monikansallisille-yrityksille">blogistit</a> epäilevät hallituksen olevan myymässä pohjavesivarojamme ymmärtämättä, että kyse on mittaluokkia laajemmasta asiasta kun muutamasta hassusta pullollisesta kivennäisvettä. Ostajina olisivat niistä epäilemättä tässä tilanteessa kiinnostuneet ulkomaalaiset sijoittajat.</p><p>Poliittisista kriiseistä poiketen ilmastonmuutos ei mene ohi. Pitkällä tähtäimellä Afrikan ja Vähä-Aasian pakolaisille ei ole paluuta takaisin perinteiseen elämään, varsinkin jos lähtömaa on raunioina. Ei ole viitteitä siitä, että rakennemuutos olisi sen paremmin hanskassa muuallakaan <a href="http://www.aljazeera.com/focus/2009/12/2009121862817311870.html">kuivuudesta</a> <a href="http://www.bbc.com/news/world-africa-14779344">kärsivässä</a> <a href="https://www.americanprogress.org/issues/security/report/2013/02/28/54579/the-arab-spring-and-climate-change/">Afrikassa</a>. Ilmastonmuutosta ei ole mahdollista enää pysäyttää edes <a href="https://www.youtube.com/watch?v=R8b9HEIx5J8">pistämällä silmät kiinni ja toivomalla oikein kovasti</a>, mutta siihen on toki mahdollista vastata nykyaikaisen teknologian keinoin. Syyrian osalta selkeänä yksittäisenä projektina nousee esille <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Eufrat">Eufratin</a> <a href="http://www1.american.edu/ted/ice/tigris.htm">veden</a> tehokkaampi käyttö kasteluprojekteissa.</p><p>YK:n pakolaisleireillä pakolaisille riittää virallisesti ruokaa ja heidän tarpeistaan huolehditaan. Jostain syystä pakolaisleirit <a href="http://www.bbc.com/news/world-europe-34142512">eivät tunnu kelpaavan</a> pakolaisille. En ihmettele tätä. Leirien ongelmaksi on sanottu sitä, että leirit ovat jossain määrin sotavankileirejä muistuttavaa valvottua joutenoloa: leirillä olevat <a href="http://blogs.spectator.co.uk/coffeehouse/2015/09/heres-the-answer-to-your-migrant-crisis-mr-cameron/">eivät saa tehdä työtä</a>. Myös väärinkäytöksistä, <a href="http://www.huffingtonpost.com/chaker-khazaal/syrian-refugees-prostitut_b_6532098.html">prostituutioon pakottamisesta j</a>a <a href="http://reliefweb.int/sites/reliefweb.int/files/resources/f2c1eef2efb2c782b9a9dab621ceaf75.pdf">äärijärjestöjen värväyksestä</a> on esitetty väitteitä. YK:n kyvystä pitää oma pesänsä <a href="http://www.theguardian.com/society/2013/sep/21/united-nations-prostitution-sex-trafficking">puhtaana</a> on <a href="https://www.globalpolicy.org/component/content/article/199/40883.html">puhuttu</a> aiemminkin. Leirit eivät ole oikea paikka kasvaville nuorille. Kouluja käydään leirimaan opetusohjelmien mukaan.</p><p>Vaikka veikkaankin <a href="http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/sipilan-yllatysvedolle-kiitosta-sarkkinen-sanoo-olevansa-valmis-samaan/706212/">Hanna Sarkkisen</a> tai <a href="http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/yle-paaministeri-sipila-luovuttaa-kotinsa-turvapaikanhakijoiden-kayttoon/706208/">Juha Sipilän </a>kotien voittavan kirkkaasti leiriolot, miten on mielekkään elämän rakentamisen laita? Saako&nbsp; Suomeen tuleva turvapaikanhakija alkaa heti rakentaa omaa elämäänsä yrittäjänä vapaasti? Saako hän opettajana tai lääkärinä harjoittaa koskaan Suomessa omaa ammattiaan? Kummatkin ammatit vaatisivat laajaa lisäkoulutusta ja olemme juuri päättäneet <a href="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1431435932787.html">EU:n ulkopuolisille opiskelijoille lukukausimaksut</a>.</p><p>Huolimatta puheista Bashir al-Assadin diktatuurista, useimmat Syyrian pakolaisista ovat eläneet ennen sotaa työtä tehden rauhallisissa olosuhteissa ja haluavat edelleen elää normaalia elämää, <a href="https://www.amnesty.org/en/latest/news/2015/08/chilling-reminders-of-syria-for-refugees-trapped-on-macedonias-border/">tehdä työtä ja kouluttaa lapsensa.</a> Leireillä ei tähän ole mahdollisuutta. Järjestelmä tarvitsisi kipeästi remonttia ja päivitystä tälle vuosituhannelle. Niin tarvitsisi ehkä myös YK.</p><p>Siinä missä Bashir al-Assadin hallinto aliarvioi ilmastonmuutoksen aiheuttaman rakennemuutoksen, niin tekevät nyt myös Suomen päättäjät. Pakolaisten majoittamiseen tarkoitetut tilat ja resurssit ovat loppu. Meillä ollaan nyt pienemmässä mittakaavassa toistamassa YK:n leirellään tekemät virheet. Olisi aika muuttaa konseptia. Tarvitaan uusia <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_innovaatio">sosiaalisia innovaatioita</a>.</p><p>Entä jos otettaisiin mallia <a href="http://uk.businessinsider.com/billionaire-sawiris-wants-to-buy-an-island-to-house-syrian-refugees-2015-9">niistä ihmisistä </a>jotka näkevät pakolaisissa uhan sijaan mahdollisuuden?&nbsp; Mitäpä jos laittaisimmekin pakolaiset, heidän niin&nbsp; halutessaan, suoraan töihin, rakentamaan oman infrastruktuurinsa, keskuksensa ja ehkä lopulta oikeat työpaikkansa itse, eräänlaisten yhteiskunnan tukemien <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_yritys">sosiaalisten yritysten</a> kautta? Työvoimahallinnolla on jo olemassa konsepteja siitä, miten esimerkiksi<a href="http://www.lempaala.fi/palvelut/tyollisyys-ja-kuntoutuspalvelut/kuntouttava-tyotoiminta/"> kuntouttavassa työtoiminnassa</a> työskentely voi vaikuttaa lisäävästi tukiin, joita voisi kehittää edelleen tätä tarkoitusta varten.</p><p>Suomessa on muutakin vajaakäytöllä olevaa resurssia kun poimimattomat marjat metsissä. Valtiolla ja vanhoilla valtionyrityksillä on paljon periaatteessa tuottavaa omaisuutta, jota voisi hoitaa ja käyttää tuotantoon pakolaisten kotouttamistarkoituksessa. Esimerkiksi rakennusprojekteissa nämä sosiaaliset yritykset voisivat muodollisesti toimia varsinaisen rakennuttajan alihankkijoina.&nbsp; Entisiä sotilasalueita, metsää, peltoja, käytöstä poistettuja tutkimuskeskuksia, suljettuja kaivoksia... lista on loputon.&nbsp; Tällä hetkellä poliittiset päättäjät tuntuvat erikoistuneen tällaisen <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015090120280894_uu.shtml">omaisuuden välittämiseen ulkomaille</a> lähes hintaan kun hintaan, ikään kun kyseessä olisi konkurssiin mennen yrityksen omaisuuden realisointi 90-luvun pankkikriisin aikana. Olisi järkevää säilyttää omistus ja yrittää sen sijaan keksiä omaisuudelle mielekästä käyttöä. Kynnys veronkertymää kasvattavan liikevaihdon luomiseksi olisi pienempi, jos liiketoiminnan ei tarvitsisi tuottaa yritykselle kilpailukykyistä tuottoprosenttia valtionomaisuuden ostossa tehdylle investoinnille.</p><p>Maksaisihan se valtion tukema työ, mutta suuri lasku tästä joka tapauksessa tulee. Osa tästä valtion alkuun auttamasta ja valtion käyttämättömiä resursseja hyödyntävästä sosiaalisesta yritystoiminnasta saattaisi muuttua kannattavaksi yritystoiminnaksi ja tuoda näin jatkossa työpaikkoja kaikille.</p><p>Turvapaikanhakijat integroitaisiin sosiaalisten yritysten kautta tukematonta työllistymistä nopeammin suomalaiseen yhteiskuntaan. Samalla konseptilla pakolaiset voisivat toimia myös maatalous- ja kaivossektorilla. Jonkin tasoista osaamista leireiltä pitäisi kyllä löytyä. Syyriassa on ollut mm. apatiittikaivos ja merkittävää maataloutta. Syyria on tuhonnut suurimman osan omia metsiään, mutta metsätalous saattaisi silti olla sopiva ala. Sosiaalisten yritysten kautta hoidettu pakolaisten vastaanotto voitaisiin ajatella investointina, joka saattaa maksaa itseään takaisin Syyrian jälleenrakennusvaiheessa.</p><p>Hoidetaan omat kiintiövelvoitteemme yhdessä muiden maiden kanssa sovitulla tavalla ja haetaan sen lisäksi leireiltä pois ne ihmiset perheineen, jotka pystyvät auttamaan ja haluavat osallistua pakolaisekosysteemin rakentamiseen. On jo todettu, että pakolaiset<a href="http://www.satakunnankansa.fi/Paakirjoitukset/1194993550211/artikkeli/pakolaiskeskus+tuo+myos+tyopaikkoja+satakuntaan.html"> tuovat työpaikkoja</a> pakolaisista huolehtiville suomalaisille ja ehkä vuokratuloja kunnille.&nbsp; Minusta olisi mukavampaa, että pakolaisista huolehtiminen toisi töitä sosiaalisten yritysten kautta myös muilla sektoreilla työskenteleville suomalaisille. En väitä että me nyt varsinaisesti tienattaisiin tällä, mutta jos pakolaisten määrä kasvaa, konseptia on pakko kehittää kaikkien kannalta mielekkäämmäksi. <a href="http://blogs.spectator.co.uk/coffeehouse/2015/09/heres-the-answer-to-your-migrant-crisis-mr-cameron/">Valvotun joutenolon</a> sijaan tulijoiden autonomia tulisi pyrkiä säilyttämään. Ihmisten osaamista tulee kunnioittaa ja antaa heille mahdollisuus kehittää ja käyttää sitä Suomessa.</p><p>Tulevien kriisien kannalta voisi myös olla asiallista alkaa kouluttaa ilmastonmuutoksen runtelemista maista tulevia sopivasti pohjakoulutettuja pakolaisia ympäristöteknologiaan: kestävään maa- ja metsätalouteen sekä vedenpuhdistuksen ja Syyrian aluelle perinteisesti tärkeiden keinokastelujärjestelmien (Kuva 3.) saloihin. Nämä teknologiat ovat avainasemassa lyhyen tähtäimen taistelussa ilmastonmuutoksen vaikutuksia vastaan.&nbsp;</p><p>Kuten Israelin esimerkki osoittaa, kuivuus on voitettavissa teknologian keinoin. Vettä tarvitaan ruuan viljelyyn ja työpaikkojen ylläpitämiseen pakolaisten lähtömaiden maanviljelyssektoreilla. Työpaikat puolestaan luovat yhteiskunnallista vakautta. Samalla tavalla, kuin meillä on moraalinen velvollisuus valtiona auttaa tällä hetkellä hädässä olevia pakolaisia, meillä on mielestäni myös moraalinen velvollisuus käyttää osaamistamme tulevien kriisien ja tulevan inhimillisen hädän rajoittamiseen koulutusjärjestelmämme ja osaamisemme jakamisen keinoin.</p><p><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Panem_et_circenses">Leipä ja sirkushuvit</a> on perinteisesti katsottu hyväksi tavaksi yhteiskunnan pitämiseksi rauhallisena. Täysi maha on toiminut historiallisesti hyvin demokratian korvikkeena. Jos ympäristösyistä epästabiilit maat osaisivat taistella modernilla teknologialla kuivuutta vastaan, maanviljelijöille riittäisi töitä ja äärijärjestöjen rekrytointipohja kapenisi merkittävästi. Kouluttamalla turvapaikanhakijoita ja pakolaisia maataloudessa, metsätaloudessa ja veden puhdistukseen liittyvässä ympäristötekniikassa pystyisimme parhaiten puuttumaan ongelman syihin.&nbsp; Mielestäni Suomen ja YK:n pakolaispolitiikan tulisi sirkushuvien sijaan keskittyä enemmän leipäosiosta huolehtimiseen.<br /><br />Kuva 1: Syyrialaista Turkinmäntymetsää. By Bertramz (Own work) [CC BY-SA 3.0 (<a href="http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0" title="http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0">http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0</a>)], via Wikimedia Commons</p><p>Kuva 2: &quot;The Tabqa Dam&quot; by Mohamed7799 - Own work. Licensed under CC BY-SA 4.0 via Commons - <a href="https://commons.wikimedia.org/wiki/File:The_Tabqa_Dam.png#/media/File:The_Tabqa_Dam.png" title="https://commons.wikimedia.org/wiki/File:The_Tabqa_Dam.png#/media/File:The_Tabqa_Dam.png">https://commons.wikimedia.org/wiki/File:The_Tabqa_Dam.png#/media/File:Th...</a></p><p>Kuva 3: &quot;Hama-3 norias&quot;. Licensed under CC BY-SA 3.0 via Commons - <a href="https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Hama-3_norias.jpg#/media/File:Hama-3_norias.jpg" title="https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Hama-3_norias.jpg#/media/File:Hama-3_norias.jpg">https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Hama-3_norias.jpg#/media/File:Ha...</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen aina ajatellut, että meidän sukupolvemme osa ilmastonmuutoksen tarinassa on pilata asiat tulevaa sukupolvea varten. Lapsiemme tehtäväksi jää sitten seurauksista kärsiminen. Olen ollut useiden muiden tavoin tässä asiassa väärässä. Laskun maksu alkaa jo nyt.

Ilmastonmuutos on ollut mukana aiheuttamassa Välimeren ympäristön maille valtavaa rakennemuutosta. Siinä missä maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta teknologiayhteiskuntaan siirtyminen nähdään Suomessa pohjoisesta sijainnista johtuvana luonnollisena asiana, tilanne on erilainen auringossa kylpevässä Syyriassa. Alue soveltuu auringon puolesta hyvin maataloudelle. Syyria on käytännössä hakannut oman metsänsä, mutta maasta löytyy meidän 23 miljoonaan hehtaariin verrattuna vähäiset puoli miljoonaa hehtaaria, paikoin yllättävän tutun näköistä metsää (Kuva 1.).

Välimeren alueen maiden maanviljelys on siis kärsinyt kuivuudesta, eivätkä ronskeihin otteisiin tottuneet diktatuurit oikein ole olleet tilanteen tasalla. Bashir Al-Assad epäonnistui osin vedestä ja kuivuudesta johtuvien levottomuuksien ratkaisemisessa tunnetuin seurauksin. Syyrian 22 miljoonasta asukkaasta 11 miljoonaa on paennut maasta. Myöhemmät yritykset vesiongelman ratkaisemiseksi yhteistyössä Venäjän kanssa ovat tulleet konfliktin kannalta liian myöhään. Vesivarat ovat olleet myös Etu-Aasian maiden välisten suhteiden kiistakapulana. Esimerkiksi käy Tabqan padon rakentamisesta aikanaan seurannut konflikti (Kuva 2.). Alueen konfliktien kestävä ratkaiseminen vaatii joka tapauksessa vesivarojen hallinnan parantamista.

Useat muut alueen maat ovat hoitaneet tilanteen mallikkaammin. Esimerkiksi lähialueen Israel on käyttämässä uutta teknologiaa suolan poistamiseksi merivedestä ja sen lisäksi tekemässä  historiallista yhteistyötä Jordanian kanssa veden johtamiseksi Kuolleeseen mereen. Mekin olemme mukana tässä keskustelussa sillä tasolla, että blogistit epäilevät hallituksen olevan myymässä pohjavesivarojamme ymmärtämättä, että kyse on mittaluokkia laajemmasta asiasta kun muutamasta hassusta pullollisesta kivennäisvettä. Ostajina olisivat niistä epäilemättä tässä tilanteessa kiinnostuneet ulkomaalaiset sijoittajat.

Poliittisista kriiseistä poiketen ilmastonmuutos ei mene ohi. Pitkällä tähtäimellä Afrikan ja Vähä-Aasian pakolaisille ei ole paluuta takaisin perinteiseen elämään, varsinkin jos lähtömaa on raunioina. Ei ole viitteitä siitä, että rakennemuutos olisi sen paremmin hanskassa muuallakaan kuivuudesta kärsivässä Afrikassa. Ilmastonmuutosta ei ole mahdollista enää pysäyttää edes pistämällä silmät kiinni ja toivomalla oikein kovasti, mutta siihen on toki mahdollista vastata nykyaikaisen teknologian keinoin. Syyrian osalta selkeänä yksittäisenä projektina nousee esille Eufratin veden tehokkaampi käyttö kasteluprojekteissa.

YK:n pakolaisleireillä pakolaisille riittää virallisesti ruokaa ja heidän tarpeistaan huolehditaan. Jostain syystä pakolaisleirit eivät tunnu kelpaavan pakolaisille. En ihmettele tätä. Leirien ongelmaksi on sanottu sitä, että leirit ovat jossain määrin sotavankileirejä muistuttavaa valvottua joutenoloa: leirillä olevat eivät saa tehdä työtä. Myös väärinkäytöksistä, prostituutioon pakottamisesta ja äärijärjestöjen värväyksestä on esitetty väitteitä. YK:n kyvystä pitää oma pesänsä puhtaana on puhuttu aiemminkin. Leirit eivät ole oikea paikka kasvaville nuorille. Kouluja käydään leirimaan opetusohjelmien mukaan.

Vaikka veikkaankin Hanna Sarkkisen tai Juha Sipilän kotien voittavan kirkkaasti leiriolot, miten on mielekkään elämän rakentamisen laita? Saako  Suomeen tuleva turvapaikanhakija alkaa heti rakentaa omaa elämäänsä yrittäjänä vapaasti? Saako hän opettajana tai lääkärinä harjoittaa koskaan Suomessa omaa ammattiaan? Kummatkin ammatit vaatisivat laajaa lisäkoulutusta ja olemme juuri päättäneet EU:n ulkopuolisille opiskelijoille lukukausimaksut.

Huolimatta puheista Bashir al-Assadin diktatuurista, useimmat Syyrian pakolaisista ovat eläneet ennen sotaa työtä tehden rauhallisissa olosuhteissa ja haluavat edelleen elää normaalia elämää, tehdä työtä ja kouluttaa lapsensa. Leireillä ei tähän ole mahdollisuutta. Järjestelmä tarvitsisi kipeästi remonttia ja päivitystä tälle vuosituhannelle. Niin tarvitsisi ehkä myös YK.

Siinä missä Bashir al-Assadin hallinto aliarvioi ilmastonmuutoksen aiheuttaman rakennemuutoksen, niin tekevät nyt myös Suomen päättäjät. Pakolaisten majoittamiseen tarkoitetut tilat ja resurssit ovat loppu. Meillä ollaan nyt pienemmässä mittakaavassa toistamassa YK:n leirellään tekemät virheet. Olisi aika muuttaa konseptia. Tarvitaan uusia sosiaalisia innovaatioita.

Entä jos otettaisiin mallia niistä ihmisistä jotka näkevät pakolaisissa uhan sijaan mahdollisuuden?  Mitäpä jos laittaisimmekin pakolaiset, heidän niin  halutessaan, suoraan töihin, rakentamaan oman infrastruktuurinsa, keskuksensa ja ehkä lopulta oikeat työpaikkansa itse, eräänlaisten yhteiskunnan tukemien sosiaalisten yritysten kautta? Työvoimahallinnolla on jo olemassa konsepteja siitä, miten esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa työskentely voi vaikuttaa lisäävästi tukiin, joita voisi kehittää edelleen tätä tarkoitusta varten.

Suomessa on muutakin vajaakäytöllä olevaa resurssia kun poimimattomat marjat metsissä. Valtiolla ja vanhoilla valtionyrityksillä on paljon periaatteessa tuottavaa omaisuutta, jota voisi hoitaa ja käyttää tuotantoon pakolaisten kotouttamistarkoituksessa. Esimerkiksi rakennusprojekteissa nämä sosiaaliset yritykset voisivat muodollisesti toimia varsinaisen rakennuttajan alihankkijoina.  Entisiä sotilasalueita, metsää, peltoja, käytöstä poistettuja tutkimuskeskuksia, suljettuja kaivoksia... lista on loputon.  Tällä hetkellä poliittiset päättäjät tuntuvat erikoistuneen tällaisen omaisuuden välittämiseen ulkomaille lähes hintaan kun hintaan, ikään kun kyseessä olisi konkurssiin mennen yrityksen omaisuuden realisointi 90-luvun pankkikriisin aikana. Olisi järkevää säilyttää omistus ja yrittää sen sijaan keksiä omaisuudelle mielekästä käyttöä. Kynnys veronkertymää kasvattavan liikevaihdon luomiseksi olisi pienempi, jos liiketoiminnan ei tarvitsisi tuottaa yritykselle kilpailukykyistä tuottoprosenttia valtionomaisuuden ostossa tehdylle investoinnille.

Maksaisihan se valtion tukema työ, mutta suuri lasku tästä joka tapauksessa tulee. Osa tästä valtion alkuun auttamasta ja valtion käyttämättömiä resursseja hyödyntävästä sosiaalisesta yritystoiminnasta saattaisi muuttua kannattavaksi yritystoiminnaksi ja tuoda näin jatkossa työpaikkoja kaikille.

Turvapaikanhakijat integroitaisiin sosiaalisten yritysten kautta tukematonta työllistymistä nopeammin suomalaiseen yhteiskuntaan. Samalla konseptilla pakolaiset voisivat toimia myös maatalous- ja kaivossektorilla. Jonkin tasoista osaamista leireiltä pitäisi kyllä löytyä. Syyriassa on ollut mm. apatiittikaivos ja merkittävää maataloutta. Syyria on tuhonnut suurimman osan omia metsiään, mutta metsätalous saattaisi silti olla sopiva ala. Sosiaalisten yritysten kautta hoidettu pakolaisten vastaanotto voitaisiin ajatella investointina, joka saattaa maksaa itseään takaisin Syyrian jälleenrakennusvaiheessa.

Hoidetaan omat kiintiövelvoitteemme yhdessä muiden maiden kanssa sovitulla tavalla ja haetaan sen lisäksi leireiltä pois ne ihmiset perheineen, jotka pystyvät auttamaan ja haluavat osallistua pakolaisekosysteemin rakentamiseen. On jo todettu, että pakolaiset tuovat työpaikkoja pakolaisista huolehtiville suomalaisille ja ehkä vuokratuloja kunnille.  Minusta olisi mukavampaa, että pakolaisista huolehtiminen toisi töitä sosiaalisten yritysten kautta myös muilla sektoreilla työskenteleville suomalaisille. En väitä että me nyt varsinaisesti tienattaisiin tällä, mutta jos pakolaisten määrä kasvaa, konseptia on pakko kehittää kaikkien kannalta mielekkäämmäksi. Valvotun joutenolon sijaan tulijoiden autonomia tulisi pyrkiä säilyttämään. Ihmisten osaamista tulee kunnioittaa ja antaa heille mahdollisuus kehittää ja käyttää sitä Suomessa.

Tulevien kriisien kannalta voisi myös olla asiallista alkaa kouluttaa ilmastonmuutoksen runtelemista maista tulevia sopivasti pohjakoulutettuja pakolaisia ympäristöteknologiaan: kestävään maa- ja metsätalouteen sekä vedenpuhdistuksen ja Syyrian aluelle perinteisesti tärkeiden keinokastelujärjestelmien (Kuva 3.) saloihin. Nämä teknologiat ovat avainasemassa lyhyen tähtäimen taistelussa ilmastonmuutoksen vaikutuksia vastaan. 

Kuten Israelin esimerkki osoittaa, kuivuus on voitettavissa teknologian keinoin. Vettä tarvitaan ruuan viljelyyn ja työpaikkojen ylläpitämiseen pakolaisten lähtömaiden maanviljelyssektoreilla. Työpaikat puolestaan luovat yhteiskunnallista vakautta. Samalla tavalla, kuin meillä on moraalinen velvollisuus valtiona auttaa tällä hetkellä hädässä olevia pakolaisia, meillä on mielestäni myös moraalinen velvollisuus käyttää osaamistamme tulevien kriisien ja tulevan inhimillisen hädän rajoittamiseen koulutusjärjestelmämme ja osaamisemme jakamisen keinoin.

Leipä ja sirkushuvit on perinteisesti katsottu hyväksi tavaksi yhteiskunnan pitämiseksi rauhallisena. Täysi maha on toiminut historiallisesti hyvin demokratian korvikkeena. Jos ympäristösyistä epästabiilit maat osaisivat taistella modernilla teknologialla kuivuutta vastaan, maanviljelijöille riittäisi töitä ja äärijärjestöjen rekrytointipohja kapenisi merkittävästi. Kouluttamalla turvapaikanhakijoita ja pakolaisia maataloudessa, metsätaloudessa ja veden puhdistukseen liittyvässä ympäristötekniikassa pystyisimme parhaiten puuttumaan ongelman syihin.  Mielestäni Suomen ja YK:n pakolaispolitiikan tulisi sirkushuvien sijaan keskittyä enemmän leipäosiosta huolehtimiseen.

Kuva 1: Syyrialaista Turkinmäntymetsää. By Bertramz (Own work) [CC BY-SA 3.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0)], via Wikimedia Commons

Kuva 2: "The Tabqa Dam" by Mohamed7799 - Own work. Licensed under CC BY-SA 4.0 via Commons - https://commons.wikimedia.org/wiki/File:The_Tabqa_Dam.png#/media/File:The_Tabqa_Dam.png

Kuva 3: "Hama-3 norias". Licensed under CC BY-SA 3.0 via Commons - https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Hama-3_norias.jpg#/media/File:Hama-3_norias.jpg

 

]]>
0 http://antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201759-turvapaikanhakijoiden-sijoitus-valvottua-joutenoloa-vai-sosiaalisia-yrityksia#comments Ilmastonmuutos Sosiaaliset innovaatiot Syyrian pakolaiset Turvapaikanhakijat Ympäristöteknologia Sat, 05 Sep 2015 14:27:07 +0000 Antero Metso http://antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201759-turvapaikanhakijoiden-sijoitus-valvottua-joutenoloa-vai-sosiaalisia-yrityksia
Ympäristöteknologia on kasvanut metsäteollisuutta isommaksi http://satuhassi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/191455-ymparistoteknologia-on-kasvanut-metsateollisuutta-isommaksi <p>Minulta kysyttiin, mihin perustuu ISTV:ssä 30.3. esittämäni &quot;yllättävä väite&quot;, että ympäristöteknologia on Suomessa kasvanut jo metsäteollisuutta isommaksi.</p><p>Vastaus kysymykseen saattaa kiinnostaa monia. Tässä vastaus: Toteamukseni perustuu teollisuuden omiin tilastoihin.</p><p>Cleantech Finlandin mukaan suomalaisen cleantechin eli ympäristöteknologian liikevaihto vuonna 2013 oli noin 26 mrd &euro;.</p><p><a href="http://www.slideshare.net/mobile/cleantechfinland/cleantech-industry-in-finland-2014" title="http://www.slideshare.net/mobile/cleantechfinland/cleantech-industry-in-finland-2014">http://www.slideshare.net/mobile/cleantechfinland/cleantech-industry-in-...</a></p><p>Samana vuonna Suomen metsäteollisuuden tuotannon arvo oli noin 21 mrd &euro;:<br /><a href="http://www.metsateollisuus.fi/tilastot/Suomen-metsateollisuus-numeroina-169.html" title="http://www.metsateollisuus.fi/tilastot/Suomen-metsateollisuus-numeroina-169.html">http://www.metsateollisuus.fi/tilastot/Suomen-metsateollisuus-numeroina-...</a></p><p>Tässä vielä linkki Cleantech Finlandin entisen ohjelmajohtajan powerpointteihin, joista näkyy mm, että&nbsp;<br />- Suomalaisen cleantechnin tuotannon arvosta yli puolet menee vientiin,&nbsp;<br />- 90 % alan yrityksistä harkitsee uusien työntekijöiden palkkaamista,&nbsp;<br />- alan globaali liikevaihto noin 2000 mrd euroa, sen odotetaan kasvavan 2025 mennessä kaksinkertaiseksi, noin 4000 mrd euroon.</p><p><a href="http://www.slideshare.net/mobile/kaisamirjam/cleantechin-maailmanmarkkinat-ja-suomen-mahdollisuudet" title="http://www.slideshare.net/mobile/kaisamirjam/cleantechin-maailmanmarkkinat-ja-suomen-mahdollisuudet">http://www.slideshare.net/mobile/kaisamirjam/cleantechin-maailmanmarkkin...</a></p><p>Oikeasti kannattaisi lopettaa se ajattelu, että ympäristönsuojelu on uhka teollisuudellemme. Kunnianhimoinen ympäristöpolitiikka Suomessa ja EU:ssa luo koti- ja lähimarkkinat ympäristöosaamiselle, jonka maailmanmarkkinat ovat isot ja nopeasti kasvavat. Jos emme pidä omaa kotipesää kunnossa, emme ole uskottavia myöskään suomalaisen osaamisen viejinä.</p> Minulta kysyttiin, mihin perustuu ISTV:ssä 30.3. esittämäni "yllättävä väite", että ympäristöteknologia on Suomessa kasvanut jo metsäteollisuutta isommaksi.

Vastaus kysymykseen saattaa kiinnostaa monia. Tässä vastaus: Toteamukseni perustuu teollisuuden omiin tilastoihin.

Cleantech Finlandin mukaan suomalaisen cleantechin eli ympäristöteknologian liikevaihto vuonna 2013 oli noin 26 mrd €.

http://www.slideshare.net/mobile/cleantechfinland/cleantech-industry-in-finland-2014

Samana vuonna Suomen metsäteollisuuden tuotannon arvo oli noin 21 mrd €:
http://www.metsateollisuus.fi/tilastot/Suomen-metsateollisuus-numeroina-169.html

Tässä vielä linkki Cleantech Finlandin entisen ohjelmajohtajan powerpointteihin, joista näkyy mm, että 
- Suomalaisen cleantechnin tuotannon arvosta yli puolet menee vientiin, 
- 90 % alan yrityksistä harkitsee uusien työntekijöiden palkkaamista, 
- alan globaali liikevaihto noin 2000 mrd euroa, sen odotetaan kasvavan 2025 mennessä kaksinkertaiseksi, noin 4000 mrd euroon.

http://www.slideshare.net/mobile/kaisamirjam/cleantechin-maailmanmarkkinat-ja-suomen-mahdollisuudet

Oikeasti kannattaisi lopettaa se ajattelu, että ympäristönsuojelu on uhka teollisuudellemme. Kunnianhimoinen ympäristöpolitiikka Suomessa ja EU:ssa luo koti- ja lähimarkkinat ympäristöosaamiselle, jonka maailmanmarkkinat ovat isot ja nopeasti kasvavat. Jos emme pidä omaa kotipesää kunnossa, emme ole uskottavia myöskään suomalaisen osaamisen viejinä.

]]>
77 http://satuhassi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/191455-ymparistoteknologia-on-kasvanut-metsateollisuutta-isommaksi#comments Kotimaa Cleantech Ympäristö Ympäristöteknologia Tue, 31 Mar 2015 05:42:40 +0000 Satu Hassi http://satuhassi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/191455-ymparistoteknologia-on-kasvanut-metsateollisuutta-isommaksi
Onko ilmastokäänne käsillä? Voiko Suomi hyötyä siitä? http://satuhassi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190558-onko-ilmastokaanne-kasilla-voiko-suomi-hyotya-siita <p>Maailman suurimman saastuttajan, Kiinan, hiilidioksidipäästöjen kasvu pysähtyi viime vuonna, ja sama tapahtui koko maailman päästöille. Tieto on alustava, mutta varovaisena tunnettu maailman energiajärjestö IEA julkisti jo, että ensi kertaa 40 vuoteen maailman CO2-päästöt irtautuivat talouskasvusta.</p><p><u><a href="http://thinkprogress.org/climate/2015/03/13/3633362/iea-co2-emissions-decouple-growth/">http://thinkprogress.org/climate/2015/03/13/3633362/iea-co2-emissions-decouple-growth/</a></u></p><p><u><a href="http://bloom.bg/19g3Q1d">http://bloom.bg/19g3Q1d</a></u></p><p>&nbsp;</p><p>Vielä ei voi tietää, kääntyvätkö ilmastonmuutosta aiheuttavat päästöt seuraavaksi laskuun. Päästöjen kasvun pysähtyminen on kuitenkin hyvin rohkaisevaa, luo toivoa siitä, että ihmiskunnan itsetuho on estettävissä.</p><p>&nbsp;</p><p>Koko 2000-luvun itselläni on ollut tunne, että käynnissä on ilmaston ja tekniikan kilpajuoksu. Ilmastonmuutoksen etenemisestä tulee toinen toistaan huolestuttavampia uutisia, mutta samaan aikaan sataa rohkaisevia uutisia uuden energiatekniikan etenemisestä. Nyt olen toiveikkaampi kuin pitkiin aikoihin siitä, että ilmastonmuutos voidaan saada hillityksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Viiime vuonna Kiinan talous kasvoi 7,4 %, hiilen käyttö aleni 2,9 % ja kaikkiaan maan CO2-päästöt laskivat noin prosentin. OECD-alueen eli teollisuusmaiden talous kasvoi melkein 7 % mutta päästöt alenivat 4 %. USA päästöjä ovat vähentäneet muun muassa autojen tiukentuneet polttoaineenkulutusnormit, uusiutuva energia ja hiilen korvaaminen maakaasulla.</p><p>&nbsp;</p><p>Maailmalla investoidaan uusiutuvaan energiaan isosti. Kolme suurinta ovat Kiina, USA ja EU. Kiina on tuulivoiman kokonaismäärässä saavuttamassa EUn tason. <u><a href="http://t.co/tirRbqMXSR">http://t.co/tirRbqMXSR</a></u></p><p>&nbsp;</p><p>EU-alueella jo usean vuoden ajan eniten uutta sähköntuotantokapasiteettia on syntynyt tuulivoimaan ja aurinkosähköön. Viime vuonna tuulivoiman määrä lisääntyi EUssa yli 11 GW ja aurinkosähkön määrä noin 8 GW. Yksi gigawatti, GW, on tuhat megawattia, suunnilleen sama kuin Loviisan kahden ydinvoimalayksikön yhteenlaskettu teho. Hiilivoiman määrä laski noin 4 GW ja kaasuvoiman noin 600 MW.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun katsotaan 2000-luvulla EU:ssa käyttöönotettua uutta sähköntuotantoa, tuuli on ykkösenä (117 GW), maakaasu kakkosena (101 GW)&nbsp; ja aurinkosähkö kolmosena (88 GW). Tällä vuosituhannella ydinvoiman määrä EU-maissa on laskenut 13 GW, kivihiiltä ja raskasta polttoöljyä käyttävien voimalaitosten määrä noin 25 GW.</p><p><u><a href="http://www.ewea.org/fileadmin/files/library/publications/statistics/EWEA-Annual-Statistics-2014.pdf">http://www.ewea.org/fileadmin/files/library/publications/statistics/EWEA-Annual-Statistics-2014.pdf</a></u></p><p>&nbsp;</p><p>Suomi on perinteisesti hyödynnetty uusiutuvan energian perinteisempiä muotoja, vesivoimaa ja puupohjaista energiaa paperiteollisuudessa. Mutta maailmalla huimassa kasvussa ovat niin sanotut &quot;uudet uusiutuvat&quot;, tuulivoima ja aurinkosähkö, ja mahdollisesti kohtapuoleen myös aalto- ja vuorovesivoima. Näissä Suomi on edennyt useimpia EU-maita hitaammin. Ruotsin linja on aivan toinen.</p><p>&nbsp;</p><p>Viime vuosina erityisesti aurinkoenergian kasvu on ylittänyt ennusteet. Vuonna 2013 aurinkosähkön globaali tuotantokapasiteetti ylitti 100 gigawattia, eli melkein kaksi kertaa sen, mitä IEA vuonna 2002 ennusti aurinkosähkön tuotantokapasiteetiksi vuonna 2030 (56 GW).</p><p>&nbsp;</p><p>Al Gore lateli äskettäin New York Timesissa tällaisia lukuja: Vuonna 2000 asiantuntijat arvioivat, että maailman tuulivoima voisi kasvaa 30 gigawattiin. Vuonna 2010 se oli 200 gigawattia ja viime vuonna melkein 370 GW. Vuoden 2002 ennusteiden mukaan aurinkoenergian määrä maailmassa voisi kasvaa gigawatilla vuodessa. Vuonna 2010 kasvu oli tähän verrattuna 17-kertainen ja viime vuonna 48-kertainen.</p><p><u><a href="http://www.nytimes.com/2015/03/17/science/the-new-optimism-of-al-gore.html?_r=1">http://www.nytimes.com/2015/03/17/science/the-new-optimism-of-al-gore.html?_r=1</a></u></p><p>&nbsp;</p><p>Tämä huima kehitys on tapahtunut siitä huolimatta, että fossiileja yhä tuetaan enemmän kuin uusiutuvaa energiaa. IEA:n mukaan vuonna 2013 fossiilienergian käyttöä tuettiin 550 miljardilla dollarilla. Se oli yli neljä kertaa enemmän kuin tuet uusiutuvalle energialle. <u><a href="http://bit.ly/1EZzrNb">http://bit.ly/1EZzrNb</a></u> <u><a href="http://twitter.com/IEA/status/570100848727949312/photo/1">http://twitter.com/IEA/status/570100848727949312/photo/1</a></u></p><p>&nbsp;</p><p>Rahassa uusiutuvan energian maailmanmarkkinat olivat viime vuonna 310 miljardia dollaria. Kiinan osuus tästä oli 89,5 miljardia dollaria.</p><p><u><a href="http://www.theclimategroup.org/what-we-do/news-and-blogs/india-sees-surge-in-clean-energy-investment/">http://www.theclimategroup.org/what-we-do/news-and-blogs/india-sees-surge-in-clean-energy-investment/</a></u></p><p>&nbsp;</p><p>Kasvun avain on se, että tuuli- ja aurinkoteknologian hinta on laskenut kuin lehmän häntä. Aurinkosähkölaitteiden hinta on pudonnut reilussa 35 vuodessa suunnilleen sadasosaan, ja runsaan viiden viime vuoden aikana hinnat ovat tippuneet noin kolmasosaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Syöttötariffeja ja muita uusiutuvan energian tukia on Suomessa arvosteltu kipakasti. Mutta niiden tavoite on nopeuttaa uuden energiatekniikan läpimurtoa markkinoille ja hintojen halpenemista. Juuri tämä on tapahtunut. Deutsche Bankin mukaan aurinkosähkö on jo 30 maassa saavuttanut verkkopariteetin, eli aurinkopaneeleista saa sähköä samaan hintaan tai halvemmalla kuin verkosta.</p><p><u><a href="http://blogs.barrons.com/asiastocks/2015/03/02/solar-electricity-is-competitive-globally-deutsche/">http://blogs.barrons.com/asiastocks/2015/03/02/solar-electricity-is-competitive-globally-deutsche/</a></u></p><p>&nbsp;</p><p>VTT:n tutkijan Pasi Vainikan mukaan jopa Suomi saavutti viime vuonna pisteen, jossa aurinkopaneeleista saa sähköä halvemmalla kuin verkosta. Tämä koskee toistaiseksi melko suuria tuotantoyksiköitä, mutta ei mene kauaa siihen, kun aurinkopaneeleita kannattaa asentaa aivan tavallisten kerros- ja omakotitalojen katolle.</p><p><u><a href="http://t.co/Wp7H9umimG">http://t.co/Wp7H9umimG</a></u></p><p>&nbsp;</p><p>Muun muassa Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun tutkijat, VTT:tä vastaava Fraunhofer-instituutti Saksassa sekä Deutsche Bank ovat ennustaneet, että 5-10 vuoden kuluessa uudet tuuli- ja aurinkovoimalat tuottavat sähköä halvemmalla kuin uudet fossiili- tai ydinvoimalat.</p><p><u><a href="http://www.euractiv.com/sections/energy/solar-could-be-cheaper-coal-and-gas-2025-study-says-312320">http://www.euractiv.com/sections/energy/solar-could-be-cheaper-coal-and-gas-2025-study-says-312320</a></u></p><p><u><a href="http://reneweconomy.com.au/2015/solar-grid-parity-world-2017">http://reneweconomy.com.au/2015/solar-grid-parity-world-2017</a></u></p><p><u><a href="http://yle.fi/uutiset/tutkijat_auringosta_ja_tuulesta_halvin_energiamuoto/7681153">http://yle.fi/uutiset/tutkijat_auringosta_ja_tuulesta_halvin_energiamuoto/7681153</a></u></p><p>&nbsp;</p><p>Suomessa tuulivoimalan pitää olla teholtaan vähintään 500 kilowattia, jotta se voisi saada tukea. Pientuulivoimaa ja aurinkosähköä ei tueta. Monissa Euroopan maissa on jo vuosia sitten huomattu, että tuuli- ja aurinkosähkö alentavat sähkön markkinahintaa - ainakin ajoittain, jopa usean vuoden - ja että tämän ilmiön vaikutus kuluttajien sähkölaskuun on isompi kuin tukien hinta. Nyt tämä ilmiö on havaittu Suomessakin. Energiakolmio analysoi tuulivoiman vaikutusta sähkön hintaan ja totesi, että alkuvuoden hyvätuulisina päivinä tuulivoima alensi sähkön markkinahintaa suuremmalla rahamäärällä kuin samaan aikaan oli tuulivoimalle maksettu tuki.</p><p><u><a href="http://www.tuulivoimayhdistys.fi/ajankohtaista/ajankohtaista/1029/tuulivoima_maksaa_tukensa_takaisin">http://www.tuulivoimayhdistys.fi/ajankohtaista/ajankohtaista/1029/tuulivoima_maksaa_tukensa_takaisin</a></u></p><p>&nbsp;</p><p>Yhdessä yössä tai vuodessa ei tietenkään päästä siihen, että Suomen kaikki sähkö tuotetaan tuulivoimaloilla ja aurinkopaneeleilla. Mutta koko sähkön tuotanto ja jakelu tulee muuttumaan, kun tavallisista ihmisistä, maanviljelijöistä ja pienyrittäjistä tulee sähkön tuottajia. Muutos on verrattavissa siihen vallankumoukseen, jonka matkapuhelimet ja muut mobiililaitteet ovat aiheuttaneet tietoliikenteelle.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomessa on jo nyt muutama kuluttaja, jotka ohjaavat pesukoneensa ja maalämpöpumppunsa käymään niinä tunteina, jolloin oman katon aurinkopaneelit tuottavat virtaa. Vastaava yleistyy kaikkialla maailmassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Deutsche Bank ennustaa, että aurinkokennot yhdistettynä sähköenergian varastointiin tulevat olemaan seuraava &quot;killer app&quot;, sovellus joka vie markkinat vanhoilta toimijoilta. Pankki ennustaa että jopa Intiassa neljäsosa sähköstä tullaan tuottamaan aurinkoenergialla vuoteen 2022 mennessä.</p><p><u><a href="http://reneweconomy.com.au/2015/carbon-crash-solar-dawn-deutsche-bank-on-why-solar-has-already-won-51105">http://reneweconomy.com.au/2015/carbon-crash-solar-dawn-deutsche-bank-on-why-solar-has-already-won-51105</a></u></p><p>&nbsp;</p><p>Energia-alan kansainvälisiin analyyseihin on viimeisen vuoden aikana ilmestynyt käsite &quot;Kodak-hetki&quot;, joka viittaa vanhan ison filmivalmistajan Kodakin kohtaloon, kun ihmiset alkoivat ottaa digikuvia. Kun ihmiset alkavat tuottaa sähköä kotiensa ja yritystensä katoilla, perinteiset sähköyhtiöt eivät kykene estämään markkinoiden muutosta.</p><p>&nbsp;</p><p>Joissakin USA:n osavaltioissa sähköyhtiöt rypistävät muutosta vastaan vaatimalla aurinkopaneelin katolleen asentavilta tuhansien dollarien sakkomaksua. Toiset yhtiöt taas pyrkivät muutokseen mukaan. Saksalainen sähköjätti E.On ilmoitti viime joulukuussa suuntaavansa uusiutuvaan energiaan - se sama E.On joka jätti Fennovoiman ydinvoimalahankkeen.</p><p><u><a href="http://www.theguardian.com/environment/2014/dec/02/eons-switch-renewables-sign-of-things-to-come-say-experts">http://www.theguardian.com/environment/2014/dec/02/eons-switch-renewables-sign-of-things-to-come-say-experts</a></u></p><p>&nbsp;</p><p>Sähköautoyhtiö Tesla ilmoitti helmikuussa pyrkivänsä myös kotien sähköakkujen tuottajaksi. Professori Peter Lund arvioi, että jos jokaista aurinkosähköwattia kohti olisi muutaman kilowattitunnin akkuvarasto, Suomen sähköstä 40% voitaisiin tuottaa aurinkoenergialla. <u><a href="http://shar.es/1oSohT">shar.es/1oSohT</a></u></p><p>&nbsp;</p><p>Mitä käyntiin lähtenyt energiavallankumous tarkoittaa Suomen taloudelle? Ensinnäkin sitä, että voimme pienentää fossiilienergian tuontilaskuamme, joka on noin 8 miljardia euroa.</p><p>&nbsp;</p><p>Entä muuta? Tuulivoimateknologiassa Suomi oli kansainvälisen kärjen tuntumassa vielä 2000-luvun vaihteessa, mutta täällä katseet käännettiin ydinvoimaan ja tuulivoimassa muu maailma on edennyt meitä nopeammin. Energiatehokkuudessa ja bioenergiassa suomalaisten osaaminen on hyvää tasoa.</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta meneillään olevassa murroksessa ei ole kyse vain siitä, miten sähköä tuotetaan, vaan koko systeemistä. Aivan samoin kuin mobiili tietoliikenne ei ole pelkkiä matkapuhelimia ja tabletteja, tarvitaan myös verkko ja lukemattomia sovelluksia. Suomalaisilla on paljon sellaista osaamista, jota tarvitaan, kun rakennetaan uudenlainen älykäs sähköverkko, jossa jokainen ihminen, perhe, yritys, maatila voi yhtenä hetkenä olla omavarainen, toisena ostaa sähköä ja kolmantena myydä sitä joko jakeluyhtiölle tai omille naapureilleen.</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta jotta voimme luoda tästä kaikesta menestyvää liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja, meidän on päätettävä ryhtyä energiaremonttiin myös Suomessa.</p><p>&nbsp;</p><p>Mahdollisuus yhdistää maailman parantaminen uusien työpaikkojen luomiseen ja liiketoimintaan ei koske pelkkää ilmastonsuojelua, vaan laajemminkin ympäristönsuojelua. Suomessa ympäristötekniikan liikevaihto on jo kasvanut paperiteollisuutta isommaksi. Ympäristötekniikan markkinat ovat valtavat ja kasvavat lujaa. Saksan hallituksen teettämän selvityksen mukaan ympäristötekniikan maailmanmarkkina on nyt noin 2000 mrd euroa ja kaksinkertaistuu vuoteen 2020 mennessä.</p><p><u><a href="http://cleantechnica.com/2012/09/17/global-cleantech-market-expected-to-expand-to-e4-trillion-by-2020s-germany-to-capitalize/">http://cleantechnica.com/2012/09/17/global-cleantech-market-expected-to-expand-to-e4-trillion-by-2020s-germany-to-capitalize/</a></u></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maailman suurimman saastuttajan, Kiinan, hiilidioksidipäästöjen kasvu pysähtyi viime vuonna, ja sama tapahtui koko maailman päästöille. Tieto on alustava, mutta varovaisena tunnettu maailman energiajärjestö IEA julkisti jo, että ensi kertaa 40 vuoteen maailman CO2-päästöt irtautuivat talouskasvusta.

http://thinkprogress.org/climate/2015/03/13/3633362/iea-co2-emissions-decouple-growth/

http://bloom.bg/19g3Q1d

 

Vielä ei voi tietää, kääntyvätkö ilmastonmuutosta aiheuttavat päästöt seuraavaksi laskuun. Päästöjen kasvun pysähtyminen on kuitenkin hyvin rohkaisevaa, luo toivoa siitä, että ihmiskunnan itsetuho on estettävissä.

 

Koko 2000-luvun itselläni on ollut tunne, että käynnissä on ilmaston ja tekniikan kilpajuoksu. Ilmastonmuutoksen etenemisestä tulee toinen toistaan huolestuttavampia uutisia, mutta samaan aikaan sataa rohkaisevia uutisia uuden energiatekniikan etenemisestä. Nyt olen toiveikkaampi kuin pitkiin aikoihin siitä, että ilmastonmuutos voidaan saada hillityksi.

 

Viiime vuonna Kiinan talous kasvoi 7,4 %, hiilen käyttö aleni 2,9 % ja kaikkiaan maan CO2-päästöt laskivat noin prosentin. OECD-alueen eli teollisuusmaiden talous kasvoi melkein 7 % mutta päästöt alenivat 4 %. USA päästöjä ovat vähentäneet muun muassa autojen tiukentuneet polttoaineenkulutusnormit, uusiutuva energia ja hiilen korvaaminen maakaasulla.

 

Maailmalla investoidaan uusiutuvaan energiaan isosti. Kolme suurinta ovat Kiina, USA ja EU. Kiina on tuulivoiman kokonaismäärässä saavuttamassa EUn tason. http://t.co/tirRbqMXSR

 

EU-alueella jo usean vuoden ajan eniten uutta sähköntuotantokapasiteettia on syntynyt tuulivoimaan ja aurinkosähköön. Viime vuonna tuulivoiman määrä lisääntyi EUssa yli 11 GW ja aurinkosähkön määrä noin 8 GW. Yksi gigawatti, GW, on tuhat megawattia, suunnilleen sama kuin Loviisan kahden ydinvoimalayksikön yhteenlaskettu teho. Hiilivoiman määrä laski noin 4 GW ja kaasuvoiman noin 600 MW.

 

Kun katsotaan 2000-luvulla EU:ssa käyttöönotettua uutta sähköntuotantoa, tuuli on ykkösenä (117 GW), maakaasu kakkosena (101 GW)  ja aurinkosähkö kolmosena (88 GW). Tällä vuosituhannella ydinvoiman määrä EU-maissa on laskenut 13 GW, kivihiiltä ja raskasta polttoöljyä käyttävien voimalaitosten määrä noin 25 GW.

http://www.ewea.org/fileadmin/files/library/publications/statistics/EWEA-Annual-Statistics-2014.pdf

 

Suomi on perinteisesti hyödynnetty uusiutuvan energian perinteisempiä muotoja, vesivoimaa ja puupohjaista energiaa paperiteollisuudessa. Mutta maailmalla huimassa kasvussa ovat niin sanotut "uudet uusiutuvat", tuulivoima ja aurinkosähkö, ja mahdollisesti kohtapuoleen myös aalto- ja vuorovesivoima. Näissä Suomi on edennyt useimpia EU-maita hitaammin. Ruotsin linja on aivan toinen.

 

Viime vuosina erityisesti aurinkoenergian kasvu on ylittänyt ennusteet. Vuonna 2013 aurinkosähkön globaali tuotantokapasiteetti ylitti 100 gigawattia, eli melkein kaksi kertaa sen, mitä IEA vuonna 2002 ennusti aurinkosähkön tuotantokapasiteetiksi vuonna 2030 (56 GW).

 

Al Gore lateli äskettäin New York Timesissa tällaisia lukuja: Vuonna 2000 asiantuntijat arvioivat, että maailman tuulivoima voisi kasvaa 30 gigawattiin. Vuonna 2010 se oli 200 gigawattia ja viime vuonna melkein 370 GW. Vuoden 2002 ennusteiden mukaan aurinkoenergian määrä maailmassa voisi kasvaa gigawatilla vuodessa. Vuonna 2010 kasvu oli tähän verrattuna 17-kertainen ja viime vuonna 48-kertainen.

http://www.nytimes.com/2015/03/17/science/the-new-optimism-of-al-gore.html?_r=1

 

Tämä huima kehitys on tapahtunut siitä huolimatta, että fossiileja yhä tuetaan enemmän kuin uusiutuvaa energiaa. IEA:n mukaan vuonna 2013 fossiilienergian käyttöä tuettiin 550 miljardilla dollarilla. Se oli yli neljä kertaa enemmän kuin tuet uusiutuvalle energialle. http://bit.ly/1EZzrNb http://twitter.com/IEA/status/570100848727949312/photo/1

 

Rahassa uusiutuvan energian maailmanmarkkinat olivat viime vuonna 310 miljardia dollaria. Kiinan osuus tästä oli 89,5 miljardia dollaria.

http://www.theclimategroup.org/what-we-do/news-and-blogs/india-sees-surge-in-clean-energy-investment/

 

Kasvun avain on se, että tuuli- ja aurinkoteknologian hinta on laskenut kuin lehmän häntä. Aurinkosähkölaitteiden hinta on pudonnut reilussa 35 vuodessa suunnilleen sadasosaan, ja runsaan viiden viime vuoden aikana hinnat ovat tippuneet noin kolmasosaan.

 

Syöttötariffeja ja muita uusiutuvan energian tukia on Suomessa arvosteltu kipakasti. Mutta niiden tavoite on nopeuttaa uuden energiatekniikan läpimurtoa markkinoille ja hintojen halpenemista. Juuri tämä on tapahtunut. Deutsche Bankin mukaan aurinkosähkö on jo 30 maassa saavuttanut verkkopariteetin, eli aurinkopaneeleista saa sähköä samaan hintaan tai halvemmalla kuin verkosta.

http://blogs.barrons.com/asiastocks/2015/03/02/solar-electricity-is-competitive-globally-deutsche/

 

VTT:n tutkijan Pasi Vainikan mukaan jopa Suomi saavutti viime vuonna pisteen, jossa aurinkopaneeleista saa sähköä halvemmalla kuin verkosta. Tämä koskee toistaiseksi melko suuria tuotantoyksiköitä, mutta ei mene kauaa siihen, kun aurinkopaneeleita kannattaa asentaa aivan tavallisten kerros- ja omakotitalojen katolle.

http://t.co/Wp7H9umimG

 

Muun muassa Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun tutkijat, VTT:tä vastaava Fraunhofer-instituutti Saksassa sekä Deutsche Bank ovat ennustaneet, että 5-10 vuoden kuluessa uudet tuuli- ja aurinkovoimalat tuottavat sähköä halvemmalla kuin uudet fossiili- tai ydinvoimalat.

http://www.euractiv.com/sections/energy/solar-could-be-cheaper-coal-and-gas-2025-study-says-312320

http://reneweconomy.com.au/2015/solar-grid-parity-world-2017

http://yle.fi/uutiset/tutkijat_auringosta_ja_tuulesta_halvin_energiamuoto/7681153

 

Suomessa tuulivoimalan pitää olla teholtaan vähintään 500 kilowattia, jotta se voisi saada tukea. Pientuulivoimaa ja aurinkosähköä ei tueta. Monissa Euroopan maissa on jo vuosia sitten huomattu, että tuuli- ja aurinkosähkö alentavat sähkön markkinahintaa - ainakin ajoittain, jopa usean vuoden - ja että tämän ilmiön vaikutus kuluttajien sähkölaskuun on isompi kuin tukien hinta. Nyt tämä ilmiö on havaittu Suomessakin. Energiakolmio analysoi tuulivoiman vaikutusta sähkön hintaan ja totesi, että alkuvuoden hyvätuulisina päivinä tuulivoima alensi sähkön markkinahintaa suuremmalla rahamäärällä kuin samaan aikaan oli tuulivoimalle maksettu tuki.

http://www.tuulivoimayhdistys.fi/ajankohtaista/ajankohtaista/1029/tuulivoima_maksaa_tukensa_takaisin

 

Yhdessä yössä tai vuodessa ei tietenkään päästä siihen, että Suomen kaikki sähkö tuotetaan tuulivoimaloilla ja aurinkopaneeleilla. Mutta koko sähkön tuotanto ja jakelu tulee muuttumaan, kun tavallisista ihmisistä, maanviljelijöistä ja pienyrittäjistä tulee sähkön tuottajia. Muutos on verrattavissa siihen vallankumoukseen, jonka matkapuhelimet ja muut mobiililaitteet ovat aiheuttaneet tietoliikenteelle.

 

Suomessa on jo nyt muutama kuluttaja, jotka ohjaavat pesukoneensa ja maalämpöpumppunsa käymään niinä tunteina, jolloin oman katon aurinkopaneelit tuottavat virtaa. Vastaava yleistyy kaikkialla maailmassa.

 

Deutsche Bank ennustaa, että aurinkokennot yhdistettynä sähköenergian varastointiin tulevat olemaan seuraava "killer app", sovellus joka vie markkinat vanhoilta toimijoilta. Pankki ennustaa että jopa Intiassa neljäsosa sähköstä tullaan tuottamaan aurinkoenergialla vuoteen 2022 mennessä.

http://reneweconomy.com.au/2015/carbon-crash-solar-dawn-deutsche-bank-on-why-solar-has-already-won-51105

 

Energia-alan kansainvälisiin analyyseihin on viimeisen vuoden aikana ilmestynyt käsite "Kodak-hetki", joka viittaa vanhan ison filmivalmistajan Kodakin kohtaloon, kun ihmiset alkoivat ottaa digikuvia. Kun ihmiset alkavat tuottaa sähköä kotiensa ja yritystensä katoilla, perinteiset sähköyhtiöt eivät kykene estämään markkinoiden muutosta.

 

Joissakin USA:n osavaltioissa sähköyhtiöt rypistävät muutosta vastaan vaatimalla aurinkopaneelin katolleen asentavilta tuhansien dollarien sakkomaksua. Toiset yhtiöt taas pyrkivät muutokseen mukaan. Saksalainen sähköjätti E.On ilmoitti viime joulukuussa suuntaavansa uusiutuvaan energiaan - se sama E.On joka jätti Fennovoiman ydinvoimalahankkeen.

http://www.theguardian.com/environment/2014/dec/02/eons-switch-renewables-sign-of-things-to-come-say-experts

 

Sähköautoyhtiö Tesla ilmoitti helmikuussa pyrkivänsä myös kotien sähköakkujen tuottajaksi. Professori Peter Lund arvioi, että jos jokaista aurinkosähköwattia kohti olisi muutaman kilowattitunnin akkuvarasto, Suomen sähköstä 40% voitaisiin tuottaa aurinkoenergialla. shar.es/1oSohT

 

Mitä käyntiin lähtenyt energiavallankumous tarkoittaa Suomen taloudelle? Ensinnäkin sitä, että voimme pienentää fossiilienergian tuontilaskuamme, joka on noin 8 miljardia euroa.

 

Entä muuta? Tuulivoimateknologiassa Suomi oli kansainvälisen kärjen tuntumassa vielä 2000-luvun vaihteessa, mutta täällä katseet käännettiin ydinvoimaan ja tuulivoimassa muu maailma on edennyt meitä nopeammin. Energiatehokkuudessa ja bioenergiassa suomalaisten osaaminen on hyvää tasoa.

 

Mutta meneillään olevassa murroksessa ei ole kyse vain siitä, miten sähköä tuotetaan, vaan koko systeemistä. Aivan samoin kuin mobiili tietoliikenne ei ole pelkkiä matkapuhelimia ja tabletteja, tarvitaan myös verkko ja lukemattomia sovelluksia. Suomalaisilla on paljon sellaista osaamista, jota tarvitaan, kun rakennetaan uudenlainen älykäs sähköverkko, jossa jokainen ihminen, perhe, yritys, maatila voi yhtenä hetkenä olla omavarainen, toisena ostaa sähköä ja kolmantena myydä sitä joko jakeluyhtiölle tai omille naapureilleen.

 

Mutta jotta voimme luoda tästä kaikesta menestyvää liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja, meidän on päätettävä ryhtyä energiaremonttiin myös Suomessa.

 

Mahdollisuus yhdistää maailman parantaminen uusien työpaikkojen luomiseen ja liiketoimintaan ei koske pelkkää ilmastonsuojelua, vaan laajemminkin ympäristönsuojelua. Suomessa ympäristötekniikan liikevaihto on jo kasvanut paperiteollisuutta isommaksi. Ympäristötekniikan markkinat ovat valtavat ja kasvavat lujaa. Saksan hallituksen teettämän selvityksen mukaan ympäristötekniikan maailmanmarkkina on nyt noin 2000 mrd euroa ja kaksinkertaistuu vuoteen 2020 mennessä.

http://cleantechnica.com/2012/09/17/global-cleantech-market-expected-to-expand-to-e4-trillion-by-2020s-germany-to-capitalize/

 

]]>
141 http://satuhassi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190558-onko-ilmastokaanne-kasilla-voiko-suomi-hyotya-siita#comments Kotimaa Cleantech Energia Energiaremontti Ilmasto Ympäristöteknologia Sun, 22 Mar 2015 07:35:32 +0000 Satu Hassi http://satuhassi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190558-onko-ilmastokaanne-kasilla-voiko-suomi-hyotya-siita