KissanKulmasta

Kaikki blogit puheenaiheesta Kansantalous

Miksei lasten ruoka-aineallergioita voisi diagnosoida automaattisesti?

Tunnen monia, jotka oppivat vasta aikuisena, että heillä on esimerkiksi keliakia tai maitoallergia. Koko kouluikä on mennyt kivuissa ja väsymyksessä, eikä menneisyyttä voi enää korjata. Kuinka paljon pienellä investoinnilla voisimmekaan parantaa tuhansien kouluviihtyvyyttä ja PISA-menestystä. Se olisi lopulta pieni hinta yhteiskunnalle, mutta suuri voitto kansantuotteelle.

Olin ehkä neljännellä tai viidennellä luokalla, kun vanhempani keksivät testata olenko allerginen laktoosille. Siihen asti olin koulussa aina kärsinyt päänsärystä ja mahakivuista.

Kriisiä edeltävä ennakointi vaatii luottopelaajia

Tänään uutisointi kertoo, että kansalaiset uskovat huomiseen |*. Tämä oli median antama tieto 27. tammikuuta 2017. Indikaattorit hehkuvat täyttä vihreää – antaa mennä, luottamme ja uskomme kasvuun, suurempaan palkkaan, työn säilymiseen ja ongelmien ratkeamiseen. Hyvä näin – onkin aika tuoda esille jotain positiivista vaikka valkoisena valheena |**.

Suomen vientiteollisuuden mullistukset ennen ja nyt

Tarkastelen alla vientiämme vuosikymmenten saatossa. Ydinsanoma on, että isonkin tehtaan on tullut toimia vuosikymmeniä, jotta se on noussut merkittäväksi viejäksi. Ilman valtiota Suomen vienti olisi haamu nykyisestään.

 

Kehittyvät tuotantoverkostot ovat menestyksemme edellytys!

Suomen kilpailukyvyn kulmakivi on tuotantorakenteiden monimuotoisuus ja sen tiukka kytkentä osaamiseen. Taustalla julkisilla varoilla rahoitettu tutkimus ja kehitys (yliopistot, korkeakoulut),  koulutus kokonaisuudessaan sekä yksityisen sektorin panostukset osaamiseen. Kansantalouksien monimuotoisuuden mittarilla (Economic Complexity Index) tarkasteltuna Suomi on kymmenen sakissa jossa kärkitiloja ovat pitäneet Japani, Sveitsi, Saksa, Etelä-Korea, Ruotsi, USA, Itävalta, Tsekki, Singapore. Suomen tila on ollut 7-8 kieppeillä.  Millaisia tuotteita verkostoissa tuotetaan?

Metsäkeskustelun fokus kantohinnoista kansantalouteen!

Viime vuosina on keskusteltu kovasti eri-ikäismetsätaloudesta. Sen käyttöä on tuettu mallilaskelmilla, joissa puut kasvavat siten kuin niille annetut parametrit määräävät. Sen seurauksena mallien tuloksissa on näkynyt niiden tekijän oma preferenssi tavalla, joka ei ole tieteenteolle kunniaksi: eri-ikäismetsätalouden advokaatit ovat saaneet laskelmistaan omaa suosikkiaan tukevia tuloksia, kun taas perinteistä metsätaloutta kannattavien mallit ovat tukeneet vahvasti tasaikäistä metsänkasvatusta.

Mistä nyt puhaltaa?

 

 

Helsingin Sanomien "laajassa kyselyssä" suomalaisten ekonomistien konsensuskäsitys on, että eurojäsenyyden nettohyödyt Suomelle ovat negatiiviset.

 

Valhe, emävalhe… SLUSH!?

Tulen oman presidentinvaalikampanjani #petripresidenttiehdokas aikana tekemään kaikkeni, että isänmaamme edun nimissä tämäkin esilletuomani ongelma – josta Slush on yksi ilmenemismuoto – otetaan Suomen agendalle kriittiseen tarkasteluun ja laitetaan sitten kuntoon.

Julkisen sektorin suuruus on tilastoharha

Uuden Suomen blogisti Pekka Pylkkönen ottaa tekstissään kantaa Suomen julkisen sektrorin kokoon verraten sitä Ruotsiin ja muihin maihin.

Hallitus leikkaa tukia 0,85 % mutta siinä ei ole kaikki

Siinä missä 60 % tuensaajista menettää 10-100 euroa tukea vuodessa, kokonaisuudessaan rahaa moni menettääkin enemmän.

 

Keskeiset syyt suurempiin menetyksiin ovat velaksi eläminen ja maksuvaikeudet. Pitkäaikaistyöttömät ja kansaneläkeläiset elävät lähtökohtaisesti joko kädestä suuhun tai velaksi. Niinpä pieni leikkaus tukiin johtaa helposti velanottoon, joka voi olla luotollista (7 %) tai pikavippejä. Näiden korkokulut ovat tietenkin velkaantuvalle osa tukileikkauksen kokonaisvaikutuksia.

 

Viron veromalli

Kaleva uutisoi 23.9. suomalaisten virkamiesten pelosta virolaista veromallia kohtaan. Tämä perusteltiin verotulojen romahtamisella. Samanaikaisesti suomitaan kovaäänisesti veroparatiisiyhtiöitä ja niistä saamatta jääneitä veroeuroja. Suomen yritysverotusta on pidetty jo kauan ennalta-arvaamattomana ja raskaana. Mikäli yrityksellä on lailliset perusteet toimia ulkomailta käsin, se tekee sen varmasti, jos siitä on yritykselle taloudellista hyötyä. Virossa hyöty on päivänselvä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä