Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Sun, 13 May 2012 20:55:21 +0300 fi Äitienpäivän radikaali historia http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/105776-%C3%A4itienp%C3%A4iv%C3%A4n-radikaali-historia <p>Äitienpäivän radikaali historia</p><p></p><p>??</p><p>"Meitä on melkoinen joukko, jotka kyseenalaistavat juhlapäivät kuten äitienpäivän. Noina päivinä kulutamme enemmän aikaa syytämällä rahaa systeemiin niin, että se käyttää hyödykseen ja riistää rakkauttamme äitejämme kohtaan enemmän, kuin tosiasiassa juhlii heitä. Se ei poikkea mistään muusta juhlapäivästä Amerikassa siinä suhteessa, että sen täydellinen kaupallistaminen on riisunut niin paljon alkuperäisestä merkityksestä yhtä lailla kuin sen historiasta. Äitienpäivän tykkänään radikaali ja läpikotaisin feministinen historia on ainoalaatuinen samassa määrin, kuin tämä historia on unohdettu."</p><p>"Äitienpäivää alettiin viettää Amerikassa 1870, kun <strong>Julia Ward Howe</strong> kirjoitti Äitienpäivän julistuksen. Kirjoitettuna vastaukseksi Amerikan sisällissotaan ja ranskalais-preussilaiseen sotaan hänen julistuksensa kutsui naisia käyttämään asemaansa äiteinä vaikuttaakseen yhteiskuntaan ja siten taistelemaan kaikkien sotien lopettamiseksi. Hän kutsui naisia nousemaan epäoikeudenmukaisen sodan väkivaltaa vastaan rooleissaan vaimoina ja äiteinä, protestoimaan turhuutta vastaan, jossa heidän poikansa tappavat toisten äitien poikia."</p><p>"Hän kirjoitti: <em>Sanokaa tiukasti: "Meillä ei tule olemaan suuria kysymyksiä turhien virastojen päätettäväksi, aviomiehemme eivät tule palaamaan luoksemme saamaan hyväilyjä ja suosionosoituksia verilöylylle löyhkäten. Poikiamme ei saa ottaa meiltä pois opetettavaksi unohtamaan sen, mitä olemme kyenneet heille opettamaan hyväntekeväisyydestä, armeliaisuudesta ja kärsivällisyydestä. Me, yhden maan naiset, olemme liian herkkätuntoisia toisen maan naisia kohtaan salliaksemme poikiamme harjoitettavan vahingoittamaan heidän poikiaan."</em></p><p><a href="http://www.nationofchange.org/radical-history-mother-s-day-1336835841" title="http://www.nationofchange.org/radical-history-mother-s-day-1336835841">http://www.nationofchange.org/radical-history-mother-s-day-1336835841</a></p><p>Raakasuomennos on tiemmä Olli-Pekka Haaviston käsialaa. </p><p>Tämä kolmen pojan äiti on samaa mieltä Julia Ward Howen kanssa. </p><p>On vaikea suhtautua nykyisenlaiseen äitienpäivään positiivisesti. En pidä siitä pakollisesta hössötyksestä, joka äitienpäivän ympärille on luotu. Onneksi perhe jo nykyään tietää, että en halua äitienpäivälounaalle ravintolaan, en halua kaikkea tarpeetonta kamaa, ja että hankn kukat mieluummin itse.</p><p>Esikoulussa ja koulussa kuitenkin opetetaan äitienpäivän viettoa. Tietysti ilahdun saadessani lapseni tekemän askartelun, mutta se kaikki muu... On myös vaikea selittää opettajille ja muille äideille, miksi ei ole erikoisen innostunut näihin pakollisiin juhlakuvioihin. Kaikki eivät suhtudu ymmärtäväisesti "perinteiden hylkäämiseen".</p><p>Tuo Julia Ward Howen teksti saa käydä perustelusta minunkin puolestani. Jos palaamme tuohon ideaan, alan nauttia äitienpäivistä minäkin.</p><p>Muille äideille kumminkin kukka tekstin koristeeksi ;)</p><p>ps. Pidän kovasti unikoista. Viime kesänä, kun taas levittelin siemeniä lähiympäristöön, mieheni tokaisi: "Jaaha. Että lisää. Kohta niitä on niin paljon, että NATO varmaan piakkoin tulee ´demokratisoimaan´ tämän ranchin."</p><p> </p><p></p><p>varmuuskopio</p><p><a href="http://www.nationofchange.org/radical-history-mother-s-day-1336835841" title="http://www.nationofchange.org/radical-history-mother-s-day-1336835841">http://www.nationofchange.org/radical-history-mother-s-day-1336835841</a> </p> Äitienpäivän radikaali historia

??

"Meitä on melkoinen joukko, jotka kyseenalaistavat juhlapäivät kuten äitienpäivän. Noina päivinä kulutamme enemmän aikaa syytämällä rahaa systeemiin niin, että se käyttää hyödykseen ja riistää rakkauttamme äitejämme kohtaan enemmän, kuin tosiasiassa juhlii heitä. Se ei poikkea mistään muusta juhlapäivästä Amerikassa siinä suhteessa, että sen täydellinen kaupallistaminen on riisunut niin paljon alkuperäisestä merkityksestä yhtä lailla kuin sen historiasta. Äitienpäivän tykkänään radikaali ja läpikotaisin feministinen historia on ainoalaatuinen samassa määrin, kuin tämä historia on unohdettu."

"Äitienpäivää alettiin viettää Amerikassa 1870, kun Julia Ward Howe kirjoitti Äitienpäivän julistuksen. Kirjoitettuna vastaukseksi Amerikan sisällissotaan ja ranskalais-preussilaiseen sotaan hänen julistuksensa kutsui naisia käyttämään asemaansa äiteinä vaikuttaakseen yhteiskuntaan ja siten taistelemaan kaikkien sotien lopettamiseksi. Hän kutsui naisia nousemaan epäoikeudenmukaisen sodan väkivaltaa vastaan rooleissaan vaimoina ja äiteinä, protestoimaan turhuutta vastaan, jossa heidän poikansa tappavat toisten äitien poikia."

"Hän kirjoitti: Sanokaa tiukasti: "Meillä ei tule olemaan suuria kysymyksiä turhien virastojen päätettäväksi, aviomiehemme eivät tule palaamaan luoksemme saamaan hyväilyjä ja suosionosoituksia verilöylylle löyhkäten. Poikiamme ei saa ottaa meiltä pois opetettavaksi unohtamaan sen, mitä olemme kyenneet heille opettamaan hyväntekeväisyydestä, armeliaisuudesta ja kärsivällisyydestä. Me, yhden maan naiset, olemme liian herkkätuntoisia toisen maan naisia kohtaan salliaksemme poikiamme harjoitettavan vahingoittamaan heidän poikiaan."

http://www.nationofchange.org/radical-history-mother-s-day-1336835841

Raakasuomennos on tiemmä Olli-Pekka Haaviston käsialaa.

Tämä kolmen pojan äiti on samaa mieltä Julia Ward Howen kanssa.

On vaikea suhtautua nykyisenlaiseen äitienpäivään positiivisesti. En pidä siitä pakollisesta hössötyksestä, joka äitienpäivän ympärille on luotu. Onneksi perhe jo nykyään tietää, että en halua äitienpäivälounaalle ravintolaan, en halua kaikkea tarpeetonta kamaa, ja että hankn kukat mieluummin itse.

Esikoulussa ja koulussa kuitenkin opetetaan äitienpäivän viettoa. Tietysti ilahdun saadessani lapseni tekemän askartelun, mutta se kaikki muu... On myös vaikea selittää opettajille ja muille äideille, miksi ei ole erikoisen innostunut näihin pakollisiin juhlakuvioihin. Kaikki eivät suhtudu ymmärtäväisesti "perinteiden hylkäämiseen".

Tuo Julia Ward Howen teksti saa käydä perustelusta minunkin puolestani. Jos palaamme tuohon ideaan, alan nauttia äitienpäivistä minäkin.

Muille äideille kumminkin kukka tekstin koristeeksi ;)

ps. Pidän kovasti unikoista. Viime kesänä, kun taas levittelin siemeniä lähiympäristöön, mieheni tokaisi: "Jaaha. Että lisää. Kohta niitä on niin paljon, että NATO varmaan piakkoin tulee ´demokratisoimaan´ tämän ranchin."

 

varmuuskopio

http://www.nationofchange.org/radical-history-mother-s-day-1336835841

]]>
5 http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/105776-%C3%A4itienp%C3%A4iv%C3%A4n-radikaali-historia#comments Sun, 13 May 2012 17:55:21 +0000 Riikka Söyring http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/105776-äitienpäivän-radikaali-historia
LEAP/E2020 osavuosikatsaus Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/104049-leape2020-osavuosikatsaus-eurooppaan-ja-yhdysvaltoihin <p></p><p>LEAP/E2020, ajatushautomo Laboratoire Européen d'Anticipation Politique on julkaissut tuoreen osavuosikatsauksensa, joissa ennakoidaan maailman tapahtumia eurooppalaisesta näkökulmasta.</p><p>Alla <strong>poimintoja viiden eri osaraportin sisällöstä.</strong></p><p>LEAP/E2020 ennustaa, että sosialistien ehdokas <strong>Francois Hollande</strong> voittaa Ranskan presidentinvaalit. LEAP/E2020 arvioi Hollanden voitolla olevan globaalisti suurempia vaikutuksia kuin Yhdysvaltain presidentinvaaleilla, joissa viimeisellä kierroksella arvion mukaan ovat vastakkain Wall Streetin isolla kädellä rahoittamat <strong>Barack Obama</strong> ja <strong>Mitt Romney</strong>.</p><p></p><p>&nbsp;</p><p>Hollande on ilmoittanut aikovansa aktiivisesti tutkia yhteistyömahdollisuuksia uusien, nousevien talouksien kuten BRICS-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina, Etelä-Afrikka) kanssa. Ranskalla on Euroopassa strateginen geopoliittinen asema. Jos Hollande pitää lupauksensa, Ranska alkaa irtautua Yhdysvaltain vaikutuspiiristä, johon Sarkozy sen sitoi. </p><p>LEAP/E2020 kuvaa Sarkozyn presidenttikautta näkemyksettömäksi ajanjaksoksi, jolloin Ranska sidottiin antautuvaan, ehdottomaan integraatioon Washington/Tel Aviv -akselilla: </p><p>"Hollanden voiton myötä Ranska tekee paluuta maailmanpolitiikan areenalle".</p><p>"Globaaleilla termein kuvattuna Ranskan politiikkaa ohjaa kaksi päätrendiä ensimmäisten kahden vuoden aikana. Ranska tulee omaksumaan eurooppalais-Gaullistisen politiikan (Mitterrand-Gaullist), toisin sanoen itsenäisen eurooppalaisen ulkopolitiikan luomisesta tulee strateginen prioriteetti. Toiseksi Ranska alkaa tutkia liittolaisuhteiden kehittämistä Euro-BRICS -kontekstissa."</p><p>"Hollandelle tuskin tuottaa vaikeuksia implementoida näitä muutoksia, koska yleinen mielipide tuntee olonsa petetyksi Sarkozyn periodin aikana voimakkaasti lisääntyneestä liittoutumisesta amerikkalaisten kanssa. Hollande lupaa myös harkita Ranskan osallistumasta NATO:n kampanjoihin hyötyjen ja haittojen perusteella, toisin kuin Sarkozy."</p><p>LEAP/E2020 uskoo, että Ranska neuvottelee itselleen Hollanden johdolla avainasemat NATO:ssa ja kytkee ne, viimeistään vuoteen 2015 mennessä, Euroopan oman puolustuksen rakentamiseen, mutta siten että Euroopan puolustus kytketään NATO:on. </p><p>LEAP/E2020 arvioi Afganistanin ja Libyan sotien saaneen useimmat muutkin Euroopan maat vakuuttuneiksi siitä, että radikaaleja muutoksia NATO:on tarvitaan. Euroopan oman puolustuksen vahvistaminen kun samaan aikaan Yhdysvaltain oma tarve vähentää puolustusmenojaan pakottaa Yhdysvallat hyväksymään asiain tilan, haluavat tai eivät.</p><p>Iso-Britannia tulee vastustamaan kehityskulkua mutta liittyy myöhemmin mukaan pakon edessä: sen resurssit ovat lopussa.</p><p>&nbsp;</p><p>Saksa on myöntyväinen kehittämään yhteistyötä BRICS-maiden kanssa. Seurauksena</p><p>yhteisten päämäärien ajaminen</p><p>1) kansainvälisten organisaatioiden taholla (IMF:n uudistaminen)</p><p>2) YK:n turvallisuusneuvosto</p><p>3) kansainvälisen rahoitusjärjestelmän uudistaminen (Yhdysvaltain dollarin korvaaminen </p><p>uudella tukipilarilla)</p><p>Moskovan G20 kokous vuoden 2013 alkupuoliskolla antanee ensimmäisen näytön kehityksen tästä suunnasta</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ennuste Yhdysvalloille ajanjaksolle 2012-2016 on seuraava:</strong></p><p></p><p>Yhdysvaltain sosiopoliittinen rakenne murtuu. Kaksipuoluejärjestelmä hajoaa. Tästä on osoituksena syksystä 2011 alkanut Tea Partyn (TP) nousu sekä Occupy Wall Street -liike (OWS). Tea Party on uuden puolueen alku republikaanisen puolueen sisällä.</p><p>OWS sekä TP yhdessä saanevat senaattiin noin 15 prosentin edustuksen, kongressin alahuoneessa TP:n ja OWS:iin kytköksissä olevien edustajien lukumäärä saattaa nousta jopa kolmannekseen.</p><p>"Yhdysvaltain institutionaalinen järjestelmä on avuton tällaisen kehityksen edessä, varsinkin se kun muutos edustaa vallitsevan järjestelmän hylkäämistä".</p><p>&nbsp;</p><p>Koulutussysteemin romahtaminen alkoi "koulu-uudistuksesta" 1970-luvulla, ja se on saavuttamassa huippunsa: lähes kaikki alle 40-vuotiaat amerikkalaiset ovat huonommin koulutettuja kuin vanhempansa. Yleissivistyksen puute tekee näistä ihmisistä vaikeita väliinputoajia työelämässä.</p><p>Tällä on ollut oma vaikutuksensa myös demokratian toteutumisen laatuun.</p><p>&nbsp;</p><p>Taloudellisesti Yhdysvallat syöksyy taantuma-lama-inflaatio -kierteeseen. Asuntojen hinnat putoavat. Todellinen työttömyysaste on noin 20% ja nousee. Köyhyys lisääntyy. Tällä hetkellä yksi kuudesta amerikkalaisesta elää ruokakupongeilla.</p><p>Aseiden myynti on kuitenkin noussut 32 prosenttia.</p><p>&nbsp;</p><p>Latinalais-amerikkalaiset ja mustat liikehtivät rauhattomasti.</p><p>&nbsp;</p><p>Maan infrastruktuuri on romahtamassa: tiet, padot, rautatiet, viemärit... yli kaksi biljoonaa dollaria ei riitä jäljellä olevien rakenteiden korjaamiseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Vuonna 2012 ei ole enää rahaa saatavilla länsimaisten alijäämien rahoittamiseen, kertoo OECD. Tästä syystä sekä Yhdysvallat että Iso-Britannia pyrkivät horjuttamaan euroaluetta, ja omimaan jäljellä olevat taloudelliset resurssit omaan käyttöönsä, kirjoittaa LEAP/E2020.</p><p>&nbsp;</p><p>Yhdysvaltalaisista pankeista kaatuu 10-20 prosenttia vuonna 2012.</p><p>Vuonna 2013 iskee hyperinflaatio, joka johtuu maksamattomien velkojen (kotitaloudet, yritykset, kunnat, ulkomaan velka) vyörystä.</p><p>&nbsp;</p><p>Yhdysvaltain uhittelu Kiinalle on yhtä tyhjän kanssa. Kiina on Yhdysvaltain suurimpia velkojia: kyseessä on näytelmä, jossa pennitön velallinen uhkailee hyvin aseistautunutta pankkiiria, LEAP/E2020 toteaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Lähteet: GEAB Nr64, April 16th 2012 </p><p><a href="http://www.leap2020.eu/GEAB-N-64-is-available-Global-systemic-crisis-France-2012-2014-The-big-republican-earthquake-and-its-international_a10097.html">http://www.leap2020.eu/GEAB-N-64-is-available-Global-systemic-crisis-France-2012-2014-The-big-republican-earthquake-and-its-international_a10097.html</a></p><p><a href="http://www.leap2020.eu/English_r25.html">http://www.leap2020.eu/English_r25.html</a></p><p>&nbsp;</p>

LEAP/E2020, ajatushautomo Laboratoire Européen d'Anticipation Politique on julkaissut tuoreen osavuosikatsauksensa, joissa ennakoidaan maailman tapahtumia eurooppalaisesta näkökulmasta.

Alla poimintoja viiden eri osaraportin sisällöstä.

LEAP/E2020 ennustaa, että sosialistien ehdokas Francois Hollande voittaa Ranskan presidentinvaalit. LEAP/E2020 arvioi Hollanden voitolla olevan globaalisti suurempia vaikutuksia kuin Yhdysvaltain presidentinvaaleilla, joissa viimeisellä kierroksella arvion mukaan ovat vastakkain Wall Streetin isolla kädellä rahoittamat Barack Obama ja Mitt Romney.

 

Hollande on ilmoittanut aikovansa aktiivisesti tutkia yhteistyömahdollisuuksia uusien, nousevien talouksien kuten BRICS-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina, Etelä-Afrikka) kanssa. Ranskalla on Euroopassa strateginen geopoliittinen asema. Jos Hollande pitää lupauksensa, Ranska alkaa irtautua Yhdysvaltain vaikutuspiiristä, johon Sarkozy sen sitoi.

LEAP/E2020 kuvaa Sarkozyn presidenttikautta näkemyksettömäksi ajanjaksoksi, jolloin Ranska sidottiin antautuvaan, ehdottomaan integraatioon Washington/Tel Aviv -akselilla:

"Hollanden voiton myötä Ranska tekee paluuta maailmanpolitiikan areenalle".

"Globaaleilla termein kuvattuna Ranskan politiikkaa ohjaa kaksi päätrendiä ensimmäisten kahden vuoden aikana. Ranska tulee omaksumaan eurooppalais-Gaullistisen politiikan (Mitterrand-Gaullist), toisin sanoen itsenäisen eurooppalaisen ulkopolitiikan luomisesta tulee strateginen prioriteetti. Toiseksi Ranska alkaa tutkia liittolaisuhteiden kehittämistä Euro-BRICS -kontekstissa."

"Hollandelle tuskin tuottaa vaikeuksia implementoida näitä muutoksia, koska yleinen mielipide tuntee olonsa petetyksi Sarkozyn periodin aikana voimakkaasti lisääntyneestä liittoutumisesta amerikkalaisten kanssa. Hollande lupaa myös harkita Ranskan osallistumasta NATO:n kampanjoihin hyötyjen ja haittojen perusteella, toisin kuin Sarkozy."

LEAP/E2020 uskoo, että Ranska neuvottelee itselleen Hollanden johdolla avainasemat NATO:ssa ja kytkee ne, viimeistään vuoteen 2015 mennessä, Euroopan oman puolustuksen rakentamiseen, mutta siten että Euroopan puolustus kytketään NATO:on.

LEAP/E2020 arvioi Afganistanin ja Libyan sotien saaneen useimmat muutkin Euroopan maat vakuuttuneiksi siitä, että radikaaleja muutoksia NATO:on tarvitaan. Euroopan oman puolustuksen vahvistaminen kun samaan aikaan Yhdysvaltain oma tarve vähentää puolustusmenojaan pakottaa Yhdysvallat hyväksymään asiain tilan, haluavat tai eivät.

Iso-Britannia tulee vastustamaan kehityskulkua mutta liittyy myöhemmin mukaan pakon edessä: sen resurssit ovat lopussa.

 

Saksa on myöntyväinen kehittämään yhteistyötä BRICS-maiden kanssa. Seurauksena

yhteisten päämäärien ajaminen

1) kansainvälisten organisaatioiden taholla (IMF:n uudistaminen)

2) YK:n turvallisuusneuvosto

3) kansainvälisen rahoitusjärjestelmän uudistaminen (Yhdysvaltain dollarin korvaaminen

uudella tukipilarilla)

Moskovan G20 kokous vuoden 2013 alkupuoliskolla antanee ensimmäisen näytön kehityksen tästä suunnasta

 

Ennuste Yhdysvalloille ajanjaksolle 2012-2016 on seuraava:

Yhdysvaltain sosiopoliittinen rakenne murtuu. Kaksipuoluejärjestelmä hajoaa. Tästä on osoituksena syksystä 2011 alkanut Tea Partyn (TP) nousu sekä Occupy Wall Street -liike (OWS). Tea Party on uuden puolueen alku republikaanisen puolueen sisällä.

OWS sekä TP yhdessä saanevat senaattiin noin 15 prosentin edustuksen, kongressin alahuoneessa TP:n ja OWS:iin kytköksissä olevien edustajien lukumäärä saattaa nousta jopa kolmannekseen.

"Yhdysvaltain institutionaalinen järjestelmä on avuton tällaisen kehityksen edessä, varsinkin se kun muutos edustaa vallitsevan järjestelmän hylkäämistä".

 

Koulutussysteemin romahtaminen alkoi "koulu-uudistuksesta" 1970-luvulla, ja se on saavuttamassa huippunsa: lähes kaikki alle 40-vuotiaat amerikkalaiset ovat huonommin koulutettuja kuin vanhempansa. Yleissivistyksen puute tekee näistä ihmisistä vaikeita väliinputoajia työelämässä.

Tällä on ollut oma vaikutuksensa myös demokratian toteutumisen laatuun.

 

Taloudellisesti Yhdysvallat syöksyy taantuma-lama-inflaatio -kierteeseen. Asuntojen hinnat putoavat. Todellinen työttömyysaste on noin 20% ja nousee. Köyhyys lisääntyy. Tällä hetkellä yksi kuudesta amerikkalaisesta elää ruokakupongeilla.

Aseiden myynti on kuitenkin noussut 32 prosenttia.

 

Latinalais-amerikkalaiset ja mustat liikehtivät rauhattomasti.

 

Maan infrastruktuuri on romahtamassa: tiet, padot, rautatiet, viemärit... yli kaksi biljoonaa dollaria ei riitä jäljellä olevien rakenteiden korjaamiseen.

 

Vuonna 2012 ei ole enää rahaa saatavilla länsimaisten alijäämien rahoittamiseen, kertoo OECD. Tästä syystä sekä Yhdysvallat että Iso-Britannia pyrkivät horjuttamaan euroaluetta, ja omimaan jäljellä olevat taloudelliset resurssit omaan käyttöönsä, kirjoittaa LEAP/E2020.

 

Yhdysvaltalaisista pankeista kaatuu 10-20 prosenttia vuonna 2012.

Vuonna 2013 iskee hyperinflaatio, joka johtuu maksamattomien velkojen (kotitaloudet, yritykset, kunnat, ulkomaan velka) vyörystä.

 

Yhdysvaltain uhittelu Kiinalle on yhtä tyhjän kanssa. Kiina on Yhdysvaltain suurimpia velkojia: kyseessä on näytelmä, jossa pennitön velallinen uhkailee hyvin aseistautunutta pankkiiria, LEAP/E2020 toteaa.

 

Lähteet: GEAB Nr64, April 16th 2012

http://www.leap2020.eu/GEAB-N-64-is-available-Global-systemic-crisis-France-2012-2014-The-big-republican-earthquake-and-its-international_a10097.html

http://www.leap2020.eu/English_r25.html

 

]]>
5 http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/104049-leape2020-osavuosikatsaus-eurooppaan-ja-yhdysvaltoihin#comments Raha EU Nato sosiaali Yhdysvallat Mon, 23 Apr 2012 16:30:05 +0000 Riikka Söyring http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/104049-leape2020-osavuosikatsaus-eurooppaan-ja-yhdysvaltoihin
Suomi, Syyria ja Suuri shakkipeli: kansojen ryöstöretki http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/102066-suomi-syyria-ja-suuri-shakkipeli-kansojen-ry%C3%B6st%C3%B6retki <p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p></p><p></p><p>"Suomi on mukana Yhdysvaltain johtamassa kansainvälisessä koalitiossa Syyrian hallitusta vastaan. Ulkoministeri <strong>Tuomioja</strong> osallistui Istanbulissa kokoukseen, joka tunnusti aseellista kansannousua harjoittavan Syyrian kansallisneuvoston, SNC:n, maan ainoaksi lailliseksi edustajaksi.</p><p>Syyrian hallinto ilmoitti eilen että taistelut kapinallisten kanssa ovat päättyneet tuloksekkaasti, mutta Syyrian armeija pitää joukkonsa levottomilla alueilla kunnes tilanne on täysin rauhoittunut. Samaan aikaan Yhdysvaltojen johtama 'Syyrian ystävät' -ryhmä, johon kuuluu tällä hetkellä n. 60 maata (tieto vaihtelee eri uutislähteissä), Suomi mukaan luettuna, on ilmoittanut tunnustavansa Syyrian ainoaksi lailliseksi hallinnoksi kapinallisten yhteistyöelimen SNC:n... </p><p>... Ulkoministeri Clintonin mukaan USA kaksinkertaistaa ei-aseellisen tukensa maan oppositiovoimille uudella 12 miljooonan dollarin paketilla. Tarkoitus on toimittaa oppositiolle viestijärjestelmiä. Clinton sanoi kokouksessa, että "Maailman pitää tuomita Assad sen mukaan mitä hän tekee, ei sen mukaan mitä hän sanoo. Emmekä voi vain istua taustalla ja odottaa enää kauempaa".</p><p>USA:n kanssa ennen Istanbulin kokousta tapaamisen pitänyt Saudi-Arabia ilmoitti, että Syyrian kapinallisten aseistaminen nähdään maassa velvollisuutena, koska "oppositio ei voi taistella ilman aseita"..."</p><p><a href="http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&amp;id=3162" title="http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&amp;id=3162">http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&amp;id=3162</a></p><p>-----------</p><p>Etää sillä lailla! Mutta kun...</p><p>-----------</p><p>Yhdistyneiden kansakuntien entinen pääsihteeri, nykyinen Arabiliiton lähettiläs <strong>Kofi Annan</strong> on viimeisten viikkojen aikana "tukenut yrityksiä tuoda rauha Syyriaan" ja lopettaa yli vuoden kestänyt konflikti.</p><p>Tai näin ainakin valtamedian otsikoissa.</p><p>Perehtymällä asiaan hieman enemmän, herää mielikuva Annanin tehtävästä ostaa aikaa, ja nimenomaan ostaa aikaa romahtamassa olevalle "kapinallisrintamalle"; aikaa luoda NATO:n miehittämiä turvasatamia joista Syyrian tasapainon horjuttavaa toimintaa voisi jatkaa.</p><p>Mutta mikä on päämäärä?</p><p>Brookings-instituutin raportti ´<em>Assessing options for regime change</em>´ kertoo: "Vaihtoehto diplomaattisille yrityksille on keskittyä siihen, kuinka väkivalta saadaan loppumaan ja kuinka saadaan luotua ´humanitaarinen sisäänpääsy´, kuten Annanin johtajuuden alla tehdäänkin. Tämä saattaa johtaa turvasatamien ja humanitaaristen esteiden luomiseen, joita tuettaisiin rajoitetulla sotilaallisella voimalla. Tämä luonnollisestikaan ei ole sitä, mikä on Yhdysvaltain tavoite Syyrian suhteen, ja Assad saattaisi pysyä vallassa. Tästä lähtökohdasta olisi kuitenkin mahdollista, että laaja koalitio jolla olisi kansainvälinen mandaatti, voisi lisätä pakotetoimia toimintaansa."</p><p>Saman Brookings-instituutin tuotteita on Iranin sodan ennalta kuvaillut raportti ´<em>Mitä polkua Persiaan</em>?´ sekä Libyan sotaa kaavaillut raportti.</p><strong><p>Syyria</p></strong><p>Brookings-instituutin <strong>Michael O´Hanlon</strong> kirjoittaa <em>The New Republic</em>´issa:</p><p>"Väkivallan lisääntyessä Syyriassa, ei ole olemassa hyviä vaihtoehtoja, kuinka vastata siihen. Syyrian eri klikit ja sektariaaniset ryhmät ovat liian sekoittuneita toisiinsa, jotta samanlainen operaatio kuin Libyassa onnistuisi. Assad armeijoineen on yhä liian vahva, että pieni ja yksinkertainen rauhanturvaamisoperaatio onnistuisi. Jos hyökkäämme, Irakin kaltainen imbroglio häämöttäisi, ottaen huomioon Syyrian koon ja ne monet pahat toimijat, joita siellä on. On kuitenkin tärkeää ajatella läpi kaikki sotilaalliset vaihtoehdot (En kuitenkaan suosi yhtään ainoaa vielä, niitä tulee harkita vain Arabiliiton ja NATO:n vahvan tuen ja osallistumisen tapahtuessa)."</p><p>O´Hanlon arvioi vaihtoehdot seuraaviksi:</p><p>1) Meri- tai ilmavoimien tekemä rangaistusoperaatio, joka toivottavasti rohkaisisi Assadia vastaan tehtävää vallankaappausta. Toteutus voidaan hoitaa estämällä Syyrian öljynvienti, estämällä muiden tavaroiden tuonti ja pommittamalla valittuja kohteita - kuten palatseja - Syyriassa.</p><p>2) Balkanisointi, joka toteutettaisiin hieman samaan tapaan kuin Libyan sota: lentokieltoalueella ja aseistamalla Syyrian oppositio.</p><p>3) Luomalla syyrialaisille "turvapaikkoja" pommittamalla Syyriaa sekä käyttämällä jonkin verran maavoimia - jollaisia Turkki parhaillaan valmisteleekin.</p><p>Arviosta ei synny kuvaa, jossa syyrialaisten siviilien etu tai tahto olisi länsivoimien ensijainen huolenpidon kohde.</p><p> </p><strong><p>Tuhon tuotto-odote on mahtava</p></strong><p>Brookings-instituuttia sponsoroivat muun muassa Shell, BP, Statoil, ExxonMobil, FoxNews, Chevron, pankit Deutsche Bank, Morgan Stanley, GoldmanSachs, Citi Bank, Bank of America, Standard Chartered, CocaCola ja PepsiCo, lääkejätti GlaxoSmithKline, Microsoft sekä sotateollisuusjätit Boeing, NorthropGrumman ja Raytheon. Mukana ovat myös sijoittajamiljonääri George Sorosin Open Society Institute, International Crisis Group sekä Jewish World Watch.</p><p>Sponsorien lista auttaa ymmärtämään, millaiset - ja kenen - intressit ovat pelissä.</p><p>Arabimaat ovat öljy- ja mineraaleista rikkaita alueita.</p><p>Monissa arabimaissa vallitsee pankkitoiminnan suhteen sharia-laki, joka muun muassa kieltää koronkiskonnan. Länsipankit sekä moni muu taho on osoittanut kiinnostusta islamilaiseen pankkitoimintaan ja niiden kasvaviin markkinoihin.</p><p>Eräs syistä saattaa olla hawala. Hawala-järjestelmässä on kyse siitä, että raha talletetaan ensimmäisessä paikassa ja tunnusluvun avulla tämä raha on välittömästi nostettavissa toisessa paikassa. Kaikki tositteet hävitetään välittömästi transaktion jälkeen. Arvioiden mukaan 25-50 prosenttia Lähi-Idän rahavirroista on tällaisia jäljittämättömiä virtoja, ja järjestelmän sisällä liikutellaan erittäin suuria summia rahaa muun muassa huume- ja asekaupassa, kertoi Suomen Malesian suurlähetystö vuonna 2007.</p><p>Sotateollisuudenkin kiinnostus levottomuuksien lietsomiseen on ymmärrettävää, jos sitä ajatellaan liiketalouden kannalta, missä yritysten tehtävä on tuottaa voittoa. Lisäksi sota tarjoaa tilaisuuden uusien tuotteiden testaamiseen.</p><p>Sodanjälkeinen tilanne on monelle yritykselle tuottoisa hetki.</p><p> </p><strong><p>Sota, talous ja rikollisuus</p></strong><p>Italian antimafiakomission johtaja <strong>Francesco Forgione</strong> kuvaa Jugoslavian sodan jälkeisen Bosnian tilannetta kirjassaan <em>Mafia Export.</em> Forgionen selvitys antaa käsityksen siitä, mitä sodan runtelemissa maissa tapahtuu.</p><p>Forgionen kertoman mukaan mafian liikemiehet ymmärsivät heti tilaisuuden rahan tekemiseen, kaikesta oli puute: "hedelmistä ja elintarvikkeista paperiin, pastaan ja rakennusmateriaaleihin. Ennen kaikkea siellä oli puutetta suuren luokan sairaalavälineistöstä... siellä kaikki olivat lahjottavissa, ja niinpä meidän (mafian) operaatiomme oli toimittaa erilaisia materiaalilähetyksiä käyttämällä humanitaarisen uudelleenrakentamisen varoja...he (mafia) hoitavat yhtiön asioita ja ottavat osaa YK:n ja Euroopan Unionin jäsenmaiden myöntämän humanitaarisen rahoitusavun jakoon..."</p><p>Kun Forgione puhuu mafiasta, hän tarkoittaa poliitikkojen, virkamiesten, pankkien ja mafian yhteistoimintaa, jossa mafia on globaali: se on levittäytynyt Eurooppaan, Meksikoon, Kolumbiaan, Yhdysvaltoihin, itseasiassa ympäri maailmaa.</p><p>Forgione toteaa myös, että eri maiden hallitukset ja eri järjestöt ovat jäsentensä mafiakytkösten myötä niin sekaantuneet laittomuuksiin, että "poliittista tahtoa" rikollisuuden suitsimiseksi ei tunnu löytyvän.</p><p>Talouslehti <strong>The Economist </strong>kuvasi Irakin sodan toivottuja seurauksia vuonna 2003 artikkelissa ´<em>Let's all go to the yard sale: If it all works out, Iraq will be a capitalist's dream´</em> ("Mennään kaikki takapihakirppikselle: Jos kaikki suunniteltu onnistuu, Irak on kapitalistin unelma").</p><p>1. Irakin varallisuuden 100-prosenttinen omistajuus</p><p>2. Voittojen täysimääräinen kotiuttaminen</p><p>3. Yhtäläiset edut ja oikeudet paikallisten yritysten kanssa</p><p>4. Ulkomaalaisten pankkien oikeus operoida maassa tai ostaa osuuksia paikallisista </p><p>pankeista</p><p>5. Ansiotulon ja yritysveron katto 15 prosentissa</p><p>6. Maailmanlaajuiset tariffit 5 prosenttiin</p><p>YK mainitaan Brookings-instituutin raporteissa lähinnä mekanismina, jonka avulla Yhdysvaltain - ja korporaatioiden - on mahdollista saavuttaa tavoitteensa Lähi-Idässä.</p><p>YK:n toiminnan perusrahoitus tulee korporaatioilta ja korporaatioiden rahoittamilta säätiöiltä.</p><strong><p> </p><p>Kiina, Kongo ja kaivosteollisuus</p></strong><p>Lähi-Itä konflikteineen on pala suuremmassa, Keski-Aasia ja Tyynen valtameren aluetta koskevassa kuvassa. </p><p>Virallinen kanta Yhdysvalloissa toivottaa Obaman hallinnon suulla Kiinan ja Venäjän tervetulleiksi maailmanpolitiikan näyttämölle. Käytännön toiminta kuitenkin näyttää toisenlaiset tarkoitusperät: moninapainen maailma, jossa on monta toimijaa ja valtakeskusta, ei ole kaikkien käsitys "hyvästä maailmasta".</p><p>Yhdysvallat on painottanut politiikkaansa viime aikoina Tyynen valtameren alueelle esimerkiksi siirtymällä ylläpitämään pysyviä sotilastukikohtia Pohjois-Australiassa ja rakentamalla Etelä-Korean Jeju-saarelle uutta. Jeju-saaren tukikohtaan sopii 20 sotalaivaa, sukellusveneitä, lentotukialuksia ja hävittäjiä, kunhan se valmistuu vuonna 2014.</p><p>Kiinan johto on viitannut alueen lisääntyneeseen militarisoimiseen avoimena provokaationa.</p><p>Kiina on suljettu myös TPPA:n, Aasian alueen kauppasopimuksen ulkopuolelle. Yhdessä EU:n ja Japanin kanssa Yhdysvallat pyrkii käyttämään maailmankauppajärjestö WTO:ta sekä maailmanpankki WB:ta estämään Kiinan rahoittamat kaivosprojektit Yhdysvalloissa.</p><p>EU julkaisi vuonna 2010 "valkoisen paperin" nimeltään ´<em>Critical Raw Materials for EU´, </em>lähes yhtä aikaa Yhdysvaltain energiaministeriön ´<em>Critical Mineral Strategy´-</em>raportin kanssa, joissa todetaan näiden avainmateriaalien - tantaali, kobaltti, niobium, volframi - tärkeys.</p><p>Kaikkia näitä mineraaleja löytyy Kongosta, joka yht´äkkiä onkin maailmanlaajuisesti havaittu demokratisoimisen tarpeessa olevaksi: Kongo täytyy vapauttaa vuosia sitten kadonneen kenraali Konyn vallasta ja pelastaa hänen jo aikuistumaan ehtineet lapsisotilaansa.</p><p>Kansalaisjärjestöjä hyödynnetään laajasti valtapolitiikan jatkeina muutoinkin. Kansalaisjärjestöjen avulla voidaan pystyttää erilaisia valvontamekanismeja, joiden avulla estetää valtioita itseään hyödyntämästä omia luonnovarojaan, selviää journalisti <strong>Tony Cartaluccin</strong> <em>Revenue Watchin</em> toimintaa käsittelevästä perusteellisesta selvityksestä Activist Post´issa.</p><p>&nbsp;</p><strong><p>Yhdistyneet kansakunnat, YK</p></strong><p> </p><p>YK.lla on oma roolinsa maailman tapahtumissa.</p><p>Maailmankauppajärjestö WTO:n johtaja </p><strong>Pascal Lamy </strong>piti maaliskuun alussa Oxfordin yliopistolla puheen, jossa hän selvittelee YK:lle kaavailtua roolia.<p></p><p></p><p>Lamyn puhe käsitteli niitä askeleita, joita tarvitaan maailmanhallinto-järjestelmän ohjaamiseen sekä maailmanhallinnon asettamia haasteita.</p><p>Lamyn mukaan mallia voisi ottaa Euroopasta, jossa "uudenlaista hallintokokeilua on testattu jo 60 vuotta".</p><p>Euro on ollut yksi katalysaattori esimerkiksi rahoitusmarkkinoiden integroitumiskehityksessä.</p><p>"Eurooppa-kokemuksen siirtäminen seuraavalle tasolle merkitsee kuitenkin uuden ´kolmio´järjestelmän eli maailmanhallituksen käyttöönottoa: maailmanhallitus tarjoaa johtajuutta, lakia ja tehokkuutta"</p><p>`Kolmio´-järjestelmä muodostuisi G8-maat korvaavista G20-maista, YK:sta sekä kansainvälisistä organisaatioista. Näitä instituutioita on jo alettu rakentaa.</p><p>Maailmanhallinto merkitsee poliittisen, taloudellisen ja ympäristöasioita (esimerkiksi ilmastosopimuksin) koskevan vallan keskittämistä YK:n sihteeristölle - joka ei ole tilivelvollinen kenellekään, ja jonka jäsenistöä ei valita yleisillä vaaleilla.</p><p>Kyseessä on eräänlainen globaali byrokratia.</p><strong><p> </p><p>Yhteenveto:</p></strong><p>Maailmanpolitiikassa kamppailevat paikasta auringossa - maailmanhallinnosta - ja luonnonvarojen omistuksesta isot nimet: eri maat, korporaatiot, erilaiset kansainväliset järjestöt sekä YK.</p><p>Epäselvää, ainakin pelkästään valtamedian uutisointia seuraaville, on kuitenkin se, kuka edustaa ketä.</p><p>Sosiaalisen median myötä monelle on hahmottunut, että kysymys on vielä isommasta väännöstä. Nyt kamppaillaan agendan asettamisesta, siitä kuka sen tekee? Eliitti valtavirtamedian avulla vai kansalaiset. Miten täällä tulevaisuudessa eletään: korporaatioiden ja talouden vai ihmisen ja ympäristön ehdoilla.</p><p>Peruslähtökohdat ovat kuitenkin, että "Ne tarvitsevat meitä, me emme tarvitse Niitä".</p><p>Imperiumit, kaikenlaiset valtakunnat tarvitsevat alamaisia. Tai kääntäen, ilman alamaisia ei ole valtakuntia. Omavarainen on riippumaton.</p><p>Näinä vuosina valitaan, onko tulevaisuus - kuten Noam Chomsky vuonna 1993 määritteli - "hallintomalli, jota kutsutaan demokratiaksi mutta tarkoittaen rikkaiden ja mahtavien hallintoa ilman rahvaan aiheuttamaa häiriötä ja toimien muodollisten vaalien viitekehyksessä" vai onko tulevaisuus aidosti meidän kaikkien, aidosti monimuotoinen, reilu ja oikeudenmukainen.</p><p> </p><p>Artikkeli on julkaistu myös Verkkomediassa</p><p><a href="http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&amp;id=3160" title="http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&amp;id=3160">http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&amp;id=3160</a></p><p> </p><strong><p>Lähteet:</p></strong><p>Brookings Institute, Middle East Memo, </p><p>&nbsp;</p>Daniel Byman, Michael Doran, Kenneth Pollack, and Salman Shaikh:<p></p><p>Saving Syria - Assessing Options for Regime Change </p><p><a href="http://www.brookings.edu/~/media/Files/rc/papers/2012/0315_syria_saban/0315_syria_saban.pdf" title="http://www.brookings.edu/~/media/Files/rc/papers/2012/0315_syria_saban/0315_syria_saban.pdf">http://www.brookings.edu/~/media/Files/rc/papers/2012/0315_syria_saban/0...</a></p><p>Critical raw materials for the EU </p><p><a href="http://ec.europa.eu/enterprise/policies/raw-materials/files/docs/report-b_en.pdf" title="http://ec.europa.eu/enterprise/policies/raw-materials/files/docs/report-b_en.pdf">http://ec.europa.eu/enterprise/policies/raw-materials/files/docs/report-...</a></p><p>Brookings Institute: Libya´s test of the New International Order <a href="http://www.brookings.edu/opinions/2011/0226_libya_shaikh.aspx" title="http://www.brookings.edu/opinions/2011/0226_libya_shaikh.aspx">http://www.brookings.edu/opinions/2011/0226_libya_shaikh.aspx</a></p><p>Verkkomedia: Mitä polkua Persiaan? <a href="http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&amp;id=1955" title="http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&amp;id=1955">http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&amp;id=1955</a></p><p>The New Republic, Michael O´Hanlon: What are our military options in Syria?http://www.tnr.com/article/world/101792/hanlon-syria-intervention </p><p>The National Interest, Kenneth Pollack: Commentary: Bifurcating the Middle-East <a href="http://nationalinterest.org/commentary/bifurcating-middle-east-4954" title="http://nationalinterest.org/commentary/bifurcating-middle-east-4954">http://nationalinterest.org/commentary/bifurcating-middle-east-4954</a></p><p>Politiikkaradion haastateltavana Lilly Korpiola, joka on asunut pitkään Lähi-Idässä. </p><p><a href="http://areena.yle.fi/audio/1333107575432" title="http://areena.yle.fi/audio/1333107575432">http://areena.yle.fi/audio/1333107575432</a></p><p>Kansan Uutiset <a href="http://www.kansanuutiset.fi/tulosta/artikkeli/2765074" title="http://www.kansanuutiset.fi/tulosta/artikkeli/2765074">http://www.kansanuutiset.fi/tulosta/artikkeli/2765074</a> </p><p>Francesco Forgione: Mafia Export - Miten Cosa Nostra, Camorra ja ´Ndrangheta ovat valloittaneet maailman (Atena-kustannus 2011, suomennos Taru Nyström)</p><p>Thomas Barnett: The Pentagon´s new map for war and peace </p><p><a href="http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&amp;v=d3xlb6_0OEs" title="http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&amp;v=d3xlb6_0OEs">http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&amp;v=d3xlb6_0OEs</a></p><p>YK <a href="http://www.un.org/News/Press/docs//2012/ga11214.doc.htm" title="http://www.un.org/News/Press/docs//2012/ga11214.doc.htm">http://www.un.org/News/Press/docs//2012/ga11214.doc.htm</a></p><p>Wall Street Journal</p><p><a href="http://www.globalgovernancewatch.org/docLib/20120328_The_European_Union_According_to_Hayek_-_WSJ.com.pdf" title="http://www.globalgovernancewatch.org/docLib/20120328_The_European_Union_According_to_Hayek_-_WSJ.com.pdf">http://www.globalgovernancewatch.org/docLib/20120328_The_European_Union_...</a></p><p>Global Governance Watch</p><p><a href="http://www.globalgovernancewatch.org/spotlight_on_sovereignty/lamy-calls-for-europeaninspired-global-governance" title="http://www.globalgovernancewatch.org/spotlight_on_sovereignty/lamy-calls-for-europeaninspired-global-governance">http://www.globalgovernancewatch.org/spotlight_on_sovereignty/lamy-calls...</a></p><p><a href="http://www.bof.fi/fi/julkaisut/selvitykset_ja_raportit/yleistajuiset_selvitykset/2006/a_109.htm">Pikkarainen, Pentti - Suvanto, Antti (toim.): Suomen Pankki, EMU ja rahoitusmarkkinat</a></p><p></p><p></p><p>Ulkoministeriö: Islamilainen pankkitoiminta Malesiassa (2007) <a href="http://formin.finland.fi/Public/Print.aspx?contentid=92888&amp;nodeid=17428&amp;culture=fi-FI&amp;contentlan=1" title="http://formin.finland.fi/Public/Print.aspx?contentid=92888&amp;nodeid=17428&amp;culture=fi-FI&amp;contentlan=1">http://formin.finland.fi/Public/Print.aspx?contentid=92888&amp;nodeid=17428&amp;...</a></p><p>YLE kulttuuri, Tuija Aalto: TAUSTA: Kony 2012-ilmiö rakennettiin taitavasti <a href="http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2012/03/kony_2012-ilmio_rakennettiin_taitavasti_3323966.html" title="http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2012/03/kony_2012-ilmio_rakennettiin_taitavasti_3323966.html">http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2012/03/kony_2012-ilmio_rakennettiin_tai...</a></p><p>Verkkomedia: Kansalaisjärjestöt valtapolitiikan jatkeina</p><p><a href="http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&amp;id=2338" title="http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&amp;id=2338">http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&amp;id=2338</a> </p><p>Activist Post, Tony Cartalucci: Soros Big-Business Accountability Project Funded by Big-Business</p><p><a href="http://www.activistpost.com/2012/02/soros-big-business-accountability.html" title="http://www.activistpost.com/2012/02/soros-big-business-accountability.html">http://www.activistpost.com/2012/02/soros-big-business-accountability.html</a></p><p>The Ecomist: </p><p>&nbsp;</p><p>Let's all go to the yard sale: If it all works out, Iraq will be a capitalist's dream:"<br /><br />1. 100% ownership of Iraqi assets.<br />2. Full repatriation of profits.<br />3. Equal legal standing with local firms.<br />4. Foreign banks allowed to operate or buy into local banks.<br />5. Income and corporate taxes capped at 15%.<br />6. Universal tariffs slashed to 5%.</p><p><a href="http://www.economist.com/node/2092719" title="http://www.economist.com/node/2092719">http://www.economist.com/node/2092719</a></p>      

 

 

"Suomi on mukana Yhdysvaltain johtamassa kansainvälisessä koalitiossa Syyrian hallitusta vastaan. Ulkoministeri Tuomioja osallistui Istanbulissa kokoukseen, joka tunnusti aseellista kansannousua harjoittavan Syyrian kansallisneuvoston, SNC:n, maan ainoaksi lailliseksi edustajaksi.

Syyrian hallinto ilmoitti eilen että taistelut kapinallisten kanssa ovat päättyneet tuloksekkaasti, mutta Syyrian armeija pitää joukkonsa levottomilla alueilla kunnes tilanne on täysin rauhoittunut. Samaan aikaan Yhdysvaltojen johtama 'Syyrian ystävät' -ryhmä, johon kuuluu tällä hetkellä n. 60 maata (tieto vaihtelee eri uutislähteissä), Suomi mukaan luettuna, on ilmoittanut tunnustavansa Syyrian ainoaksi lailliseksi hallinnoksi kapinallisten yhteistyöelimen SNC:n...

... Ulkoministeri Clintonin mukaan USA kaksinkertaistaa ei-aseellisen tukensa maan oppositiovoimille uudella 12 miljooonan dollarin paketilla. Tarkoitus on toimittaa oppositiolle viestijärjestelmiä. Clinton sanoi kokouksessa, että "Maailman pitää tuomita Assad sen mukaan mitä hän tekee, ei sen mukaan mitä hän sanoo. Emmekä voi vain istua taustalla ja odottaa enää kauempaa".

USA:n kanssa ennen Istanbulin kokousta tapaamisen pitänyt Saudi-Arabia ilmoitti, että Syyrian kapinallisten aseistaminen nähdään maassa velvollisuutena, koska "oppositio ei voi taistella ilman aseita"..."

http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&id=3162

-----------

Etää sillä lailla! Mutta kun...

-----------

Yhdistyneiden kansakuntien entinen pääsihteeri, nykyinen Arabiliiton lähettiläs Kofi Annan on viimeisten viikkojen aikana "tukenut yrityksiä tuoda rauha Syyriaan" ja lopettaa yli vuoden kestänyt konflikti.

Tai näin ainakin valtamedian otsikoissa.

Perehtymällä asiaan hieman enemmän, herää mielikuva Annanin tehtävästä ostaa aikaa, ja nimenomaan ostaa aikaa romahtamassa olevalle "kapinallisrintamalle"; aikaa luoda NATO:n miehittämiä turvasatamia joista Syyrian tasapainon horjuttavaa toimintaa voisi jatkaa.

Mutta mikä on päämäärä?

Brookings-instituutin raportti ´Assessing options for regime change´ kertoo: "Vaihtoehto diplomaattisille yrityksille on keskittyä siihen, kuinka väkivalta saadaan loppumaan ja kuinka saadaan luotua ´humanitaarinen sisäänpääsy´, kuten Annanin johtajuuden alla tehdäänkin. Tämä saattaa johtaa turvasatamien ja humanitaaristen esteiden luomiseen, joita tuettaisiin rajoitetulla sotilaallisella voimalla. Tämä luonnollisestikaan ei ole sitä, mikä on Yhdysvaltain tavoite Syyrian suhteen, ja Assad saattaisi pysyä vallassa. Tästä lähtökohdasta olisi kuitenkin mahdollista, että laaja koalitio jolla olisi kansainvälinen mandaatti, voisi lisätä pakotetoimia toimintaansa."

Saman Brookings-instituutin tuotteita on Iranin sodan ennalta kuvaillut raportti ´Mitä polkua Persiaan?´ sekä Libyan sotaa kaavaillut raportti.

Syyria

Brookings-instituutin Michael O´Hanlon kirjoittaa The New Republic´issa:

"Väkivallan lisääntyessä Syyriassa, ei ole olemassa hyviä vaihtoehtoja, kuinka vastata siihen. Syyrian eri klikit ja sektariaaniset ryhmät ovat liian sekoittuneita toisiinsa, jotta samanlainen operaatio kuin Libyassa onnistuisi. Assad armeijoineen on yhä liian vahva, että pieni ja yksinkertainen rauhanturvaamisoperaatio onnistuisi. Jos hyökkäämme, Irakin kaltainen imbroglio häämöttäisi, ottaen huomioon Syyrian koon ja ne monet pahat toimijat, joita siellä on. On kuitenkin tärkeää ajatella läpi kaikki sotilaalliset vaihtoehdot (En kuitenkaan suosi yhtään ainoaa vielä, niitä tulee harkita vain Arabiliiton ja NATO:n vahvan tuen ja osallistumisen tapahtuessa)."

O´Hanlon arvioi vaihtoehdot seuraaviksi:

1) Meri- tai ilmavoimien tekemä rangaistusoperaatio, joka toivottavasti rohkaisisi Assadia vastaan tehtävää vallankaappausta. Toteutus voidaan hoitaa estämällä Syyrian öljynvienti, estämällä muiden tavaroiden tuonti ja pommittamalla valittuja kohteita - kuten palatseja - Syyriassa.

2) Balkanisointi, joka toteutettaisiin hieman samaan tapaan kuin Libyan sota: lentokieltoalueella ja aseistamalla Syyrian oppositio.

3) Luomalla syyrialaisille "turvapaikkoja" pommittamalla Syyriaa sekä käyttämällä jonkin verran maavoimia - jollaisia Turkki parhaillaan valmisteleekin.

Arviosta ei synny kuvaa, jossa syyrialaisten siviilien etu tai tahto olisi länsivoimien ensijainen huolenpidon kohde.

 

Tuhon tuotto-odote on mahtava

Brookings-instituuttia sponsoroivat muun muassa Shell, BP, Statoil, ExxonMobil, FoxNews, Chevron, pankit Deutsche Bank, Morgan Stanley, GoldmanSachs, Citi Bank, Bank of America, Standard Chartered, CocaCola ja PepsiCo, lääkejätti GlaxoSmithKline, Microsoft sekä sotateollisuusjätit Boeing, NorthropGrumman ja Raytheon. Mukana ovat myös sijoittajamiljonääri George Sorosin Open Society Institute, International Crisis Group sekä Jewish World Watch.

Sponsorien lista auttaa ymmärtämään, millaiset - ja kenen - intressit ovat pelissä.

Arabimaat ovat öljy- ja mineraaleista rikkaita alueita.

Monissa arabimaissa vallitsee pankkitoiminnan suhteen sharia-laki, joka muun muassa kieltää koronkiskonnan. Länsipankit sekä moni muu taho on osoittanut kiinnostusta islamilaiseen pankkitoimintaan ja niiden kasvaviin markkinoihin.

Eräs syistä saattaa olla hawala. Hawala-järjestelmässä on kyse siitä, että raha talletetaan ensimmäisessä paikassa ja tunnusluvun avulla tämä raha on välittömästi nostettavissa toisessa paikassa. Kaikki tositteet hävitetään välittömästi transaktion jälkeen. Arvioiden mukaan 25-50 prosenttia Lähi-Idän rahavirroista on tällaisia jäljittämättömiä virtoja, ja järjestelmän sisällä liikutellaan erittäin suuria summia rahaa muun muassa huume- ja asekaupassa, kertoi Suomen Malesian suurlähetystö vuonna 2007.

Sotateollisuudenkin kiinnostus levottomuuksien lietsomiseen on ymmärrettävää, jos sitä ajatellaan liiketalouden kannalta, missä yritysten tehtävä on tuottaa voittoa. Lisäksi sota tarjoaa tilaisuuden uusien tuotteiden testaamiseen.

Sodanjälkeinen tilanne on monelle yritykselle tuottoisa hetki.

 

Sota, talous ja rikollisuus

Italian antimafiakomission johtaja Francesco Forgione kuvaa Jugoslavian sodan jälkeisen Bosnian tilannetta kirjassaan Mafia Export. Forgionen selvitys antaa käsityksen siitä, mitä sodan runtelemissa maissa tapahtuu.

Forgionen kertoman mukaan mafian liikemiehet ymmärsivät heti tilaisuuden rahan tekemiseen, kaikesta oli puute: "hedelmistä ja elintarvikkeista paperiin, pastaan ja rakennusmateriaaleihin. Ennen kaikkea siellä oli puutetta suuren luokan sairaalavälineistöstä... siellä kaikki olivat lahjottavissa, ja niinpä meidän (mafian) operaatiomme oli toimittaa erilaisia materiaalilähetyksiä käyttämällä humanitaarisen uudelleenrakentamisen varoja...he (mafia) hoitavat yhtiön asioita ja ottavat osaa YK:n ja Euroopan Unionin jäsenmaiden myöntämän humanitaarisen rahoitusavun jakoon..."

Kun Forgione puhuu mafiasta, hän tarkoittaa poliitikkojen, virkamiesten, pankkien ja mafian yhteistoimintaa, jossa mafia on globaali: se on levittäytynyt Eurooppaan, Meksikoon, Kolumbiaan, Yhdysvaltoihin, itseasiassa ympäri maailmaa.

Forgione toteaa myös, että eri maiden hallitukset ja eri järjestöt ovat jäsentensä mafiakytkösten myötä niin sekaantuneet laittomuuksiin, että "poliittista tahtoa" rikollisuuden suitsimiseksi ei tunnu löytyvän.

Talouslehti The Economist kuvasi Irakin sodan toivottuja seurauksia vuonna 2003 artikkelissa ´Let's all go to the yard sale: If it all works out, Iraq will be a capitalist's dream´ ("Mennään kaikki takapihakirppikselle: Jos kaikki suunniteltu onnistuu, Irak on kapitalistin unelma").

1. Irakin varallisuuden 100-prosenttinen omistajuus

2. Voittojen täysimääräinen kotiuttaminen

3. Yhtäläiset edut ja oikeudet paikallisten yritysten kanssa

4. Ulkomaalaisten pankkien oikeus operoida maassa tai ostaa osuuksia paikallisista

pankeista

5. Ansiotulon ja yritysveron katto 15 prosentissa

6. Maailmanlaajuiset tariffit 5 prosenttiin

YK mainitaan Brookings-instituutin raporteissa lähinnä mekanismina, jonka avulla Yhdysvaltain - ja korporaatioiden - on mahdollista saavuttaa tavoitteensa Lähi-Idässä.

YK:n toiminnan perusrahoitus tulee korporaatioilta ja korporaatioiden rahoittamilta säätiöiltä.

 

Kiina, Kongo ja kaivosteollisuus

Lähi-Itä konflikteineen on pala suuremmassa, Keski-Aasia ja Tyynen valtameren aluetta koskevassa kuvassa.

Virallinen kanta Yhdysvalloissa toivottaa Obaman hallinnon suulla Kiinan ja Venäjän tervetulleiksi maailmanpolitiikan näyttämölle. Käytännön toiminta kuitenkin näyttää toisenlaiset tarkoitusperät: moninapainen maailma, jossa on monta toimijaa ja valtakeskusta, ei ole kaikkien käsitys "hyvästä maailmasta".

Yhdysvallat on painottanut politiikkaansa viime aikoina Tyynen valtameren alueelle esimerkiksi siirtymällä ylläpitämään pysyviä sotilastukikohtia Pohjois-Australiassa ja rakentamalla Etelä-Korean Jeju-saarelle uutta. Jeju-saaren tukikohtaan sopii 20 sotalaivaa, sukellusveneitä, lentotukialuksia ja hävittäjiä, kunhan se valmistuu vuonna 2014.

Kiinan johto on viitannut alueen lisääntyneeseen militarisoimiseen avoimena provokaationa.

Kiina on suljettu myös TPPA:n, Aasian alueen kauppasopimuksen ulkopuolelle. Yhdessä EU:n ja Japanin kanssa Yhdysvallat pyrkii käyttämään maailmankauppajärjestö WTO:ta sekä maailmanpankki WB:ta estämään Kiinan rahoittamat kaivosprojektit Yhdysvalloissa.

EU julkaisi vuonna 2010 "valkoisen paperin" nimeltään ´Critical Raw Materials for EU´, lähes yhtä aikaa Yhdysvaltain energiaministeriön ´Critical Mineral Strategy´-raportin kanssa, joissa todetaan näiden avainmateriaalien - tantaali, kobaltti, niobium, volframi - tärkeys.

Kaikkia näitä mineraaleja löytyy Kongosta, joka yht´äkkiä onkin maailmanlaajuisesti havaittu demokratisoimisen tarpeessa olevaksi: Kongo täytyy vapauttaa vuosia sitten kadonneen kenraali Konyn vallasta ja pelastaa hänen jo aikuistumaan ehtineet lapsisotilaansa.

Kansalaisjärjestöjä hyödynnetään laajasti valtapolitiikan jatkeina muutoinkin. Kansalaisjärjestöjen avulla voidaan pystyttää erilaisia valvontamekanismeja, joiden avulla estetää valtioita itseään hyödyntämästä omia luonnovarojaan, selviää journalisti Tony Cartaluccin Revenue Watchin toimintaa käsittelevästä perusteellisesta selvityksestä Activist Post´issa.

 

Yhdistyneet kansakunnat, YK

 

YK.lla on oma roolinsa maailman tapahtumissa.

Maailmankauppajärjestö WTO:n johtaja

Pascal Lamy piti maaliskuun alussa Oxfordin yliopistolla puheen, jossa hän selvittelee YK:lle kaavailtua roolia.

Lamyn puhe käsitteli niitä askeleita, joita tarvitaan maailmanhallinto-järjestelmän ohjaamiseen sekä maailmanhallinnon asettamia haasteita.

Lamyn mukaan mallia voisi ottaa Euroopasta, jossa "uudenlaista hallintokokeilua on testattu jo 60 vuotta".

Euro on ollut yksi katalysaattori esimerkiksi rahoitusmarkkinoiden integroitumiskehityksessä.

"Eurooppa-kokemuksen siirtäminen seuraavalle tasolle merkitsee kuitenkin uuden ´kolmio´järjestelmän eli maailmanhallituksen käyttöönottoa: maailmanhallitus tarjoaa johtajuutta, lakia ja tehokkuutta"

`Kolmio´-järjestelmä muodostuisi G8-maat korvaavista G20-maista, YK:sta sekä kansainvälisistä organisaatioista. Näitä instituutioita on jo alettu rakentaa.

Maailmanhallinto merkitsee poliittisen, taloudellisen ja ympäristöasioita (esimerkiksi ilmastosopimuksin) koskevan vallan keskittämistä YK:n sihteeristölle - joka ei ole tilivelvollinen kenellekään, ja jonka jäsenistöä ei valita yleisillä vaaleilla.

Kyseessä on eräänlainen globaali byrokratia.

 

Yhteenveto:

Maailmanpolitiikassa kamppailevat paikasta auringossa - maailmanhallinnosta - ja luonnonvarojen omistuksesta isot nimet: eri maat, korporaatiot, erilaiset kansainväliset järjestöt sekä YK.

Epäselvää, ainakin pelkästään valtamedian uutisointia seuraaville, on kuitenkin se, kuka edustaa ketä.

Sosiaalisen median myötä monelle on hahmottunut, että kysymys on vielä isommasta väännöstä. Nyt kamppaillaan agendan asettamisesta, siitä kuka sen tekee? Eliitti valtavirtamedian avulla vai kansalaiset. Miten täällä tulevaisuudessa eletään: korporaatioiden ja talouden vai ihmisen ja ympäristön ehdoilla.

Peruslähtökohdat ovat kuitenkin, että "Ne tarvitsevat meitä, me emme tarvitse Niitä".

Imperiumit, kaikenlaiset valtakunnat tarvitsevat alamaisia. Tai kääntäen, ilman alamaisia ei ole valtakuntia. Omavarainen on riippumaton.

Näinä vuosina valitaan, onko tulevaisuus - kuten Noam Chomsky vuonna 1993 määritteli - "hallintomalli, jota kutsutaan demokratiaksi mutta tarkoittaen rikkaiden ja mahtavien hallintoa ilman rahvaan aiheuttamaa häiriötä ja toimien muodollisten vaalien viitekehyksessä" vai onko tulevaisuus aidosti meidän kaikkien, aidosti monimuotoinen, reilu ja oikeudenmukainen.

 

Artikkeli on julkaistu myös Verkkomediassa

http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&id=3160

 

Lähteet:

Brookings Institute, Middle East Memo,

 

Daniel Byman, Michael Doran, Kenneth Pollack, and Salman Shaikh:

Saving Syria - Assessing Options for Regime Change

http://www.brookings.edu/~/media/Files/rc/papers/2012/0315_syria_saban/0315_syria_saban.pdf

Critical raw materials for the EU

http://ec.europa.eu/enterprise/policies/raw-materials/files/docs/report-b_en.pdf

Brookings Institute: Libya´s test of the New International Order http://www.brookings.edu/opinions/2011/0226_libya_shaikh.aspx

Verkkomedia: Mitä polkua Persiaan? http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&id=1955

The New Republic, Michael O´Hanlon: What are our military options in Syria?http://www.tnr.com/article/world/101792/hanlon-syria-intervention

The National Interest, Kenneth Pollack: Commentary: Bifurcating the Middle-East http://nationalinterest.org/commentary/bifurcating-middle-east-4954

Politiikkaradion haastateltavana Lilly Korpiola, joka on asunut pitkään Lähi-Idässä.

http://areena.yle.fi/audio/1333107575432

Kansan Uutiset http://www.kansanuutiset.fi/tulosta/artikkeli/2765074

Francesco Forgione: Mafia Export - Miten Cosa Nostra, Camorra ja ´Ndrangheta ovat valloittaneet maailman (Atena-kustannus 2011, suomennos Taru Nyström)

Thomas Barnett: The Pentagon´s new map for war and peace

http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=d3xlb6_0OEs

YK http://www.un.org/News/Press/docs//2012/ga11214.doc.htm

Wall Street Journal

http://www.globalgovernancewatch.org/docLib/20120328_The_European_Union_According_to_Hayek_-_WSJ.com.pdf

Global Governance Watch

http://www.globalgovernancewatch.org/spotlight_on_sovereignty/lamy-calls-for-europeaninspired-global-governance

Pikkarainen, Pentti - Suvanto, Antti (toim.): Suomen Pankki, EMU ja rahoitusmarkkinat

Ulkoministeriö: Islamilainen pankkitoiminta Malesiassa (2007) http://formin.finland.fi/Public/Print.aspx?contentid=92888&nodeid=17428&culture=fi-FI&contentlan=1

YLE kulttuuri, Tuija Aalto: TAUSTA: Kony 2012-ilmiö rakennettiin taitavasti http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2012/03/kony_2012-ilmio_rakennettiin_taitavasti_3323966.html

Verkkomedia: Kansalaisjärjestöt valtapolitiikan jatkeina

http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&id=2338

Activist Post, Tony Cartalucci: Soros Big-Business Accountability Project Funded by Big-Business

http://www.activistpost.com/2012/02/soros-big-business-accountability.html

The Ecomist:

 

Let's all go to the yard sale: If it all works out, Iraq will be a capitalist's dream:"

1. 100% ownership of Iraqi assets.
2. Full repatriation of profits.
3. Equal legal standing with local firms.
4. Foreign banks allowed to operate or buy into local banks.
5. Income and corporate taxes capped at 15%.
6. Universal tariffs slashed to 5%.

http://www.economist.com/node/2092719

]]>
7 http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/102066-suomi-syyria-ja-suuri-shakkipeli-kansojen-ry%C3%B6st%C3%B6retki#comments Raha EU hallitsematon hölmöily. korporaatiokatastrofit kanssaihmisten hätä mediaokratia Nato pimittäminen YK Mon, 02 Apr 2012 04:55:22 +0000 Riikka Söyring http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/102066-suomi-syyria-ja-suuri-shakkipeli-kansojen-ryöstöretki
Politiikot: Nousukausi alkaa - PTT: Taantuma tulee http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101582-politiikot-nousukausi-alkaa-ptt-taantuma-tulee <p>Muutama päivä sitten raapustelin kasaan alla olevaa tekstiä. Julkaiseminen tuli ajankohtaiseksi, koska tänään Talouselämä kirjoitti vuoden 2013 olevan euroalueen kohtalon vuosi</p><p></p><p>Talouselämä: PTT: "2013 on euroalueen kohtalon vuosi"</p><p><a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/ptt+suomi+ja+euroalue+taantumaan+tana+vuonna/a209347">http://www.talouselama.fi/uutiset/ptt+suomi+ja+euroalue+taantumaan+tana+vuonna/a209347</a></p><p>Ja alla se mainitsemani teksti, jota kirjoittelin:</p><p></p><p>--------</p><p>Viime aikoina Suomen mediassa esitettyjen arvioiden mukaan talous olisi lähdössä nousuun, ja pahimmalta vältytty.</p><p>Tosiasioiden valossa optimismiin kuitenkaan ei ole syytä.</p><p>Muutama harva toisinajattelija on saanut jonkin verran palstatilaa, muun muassa Kauppalehti kertoo Citi-pankin pääekonomisti <strong>Willian Buiterin</strong> lausunnosta, jossa Buiter toteaa: "Euroopan ongelmat eivät ole ohi Kreikan tukiohjelmasta ja EKP:n likviditeettiruiskeesta huolimatta. Euroopan ongelmia on siirretty vain eteenpäin. Nyt vedetään hetken henkeä. EKP:n pitkäaikainen rahoitusohjelma ei ole todellisuudessa ratkaissut ongelmaa, ja pahin on vasta edessä Euroopan suhteen."</p><p>Niinpä kyllä. Verkkomedia kirjoitti 27. helmikuuta Kreikan mahdollisesti tarvitsevan kolmannen tukipaketin. Nyt aavistukselle on tullut vahvistusta. <em>Dow Jones Newswires</em> raportoi kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n raportista, jonka mukaan IMF odottaa Kreikan julkisen talouden alijäämän olevan 32–67 miljardia euroa, kun maan toinen apupaketti umpeutuu vuonna 2014. </p><p>Valuuttarahasto IMF:n laskelmien mukaan Kreikan valtionvelka nousisi vuonna 2014 jopa 171 prosenttiin. Toisesta tukipaketista neuvoteltaessa osuuden arveltiin kohoavan 160 prosenttiin. Apupaketeillakin velan suhde bkt:n olisi vuonna 2020 arviolta 146 prosenttia aiemmin arvioidun 117 prosentin sijaan.</p><p><em>Kreikan velat siis kasvavat avun myötä.</em></p><p></p><p>Jos kolmas tukipaketti tarvitaan, se jää euromaiden kontolle. IMF ei aio siihen osallistua. Tämä lisää jo ennestään kaatumapisteessä olevien euromaiden velkataakkaa. </p><p>Ei siis kummakaan, että Suomen hallitus tuntee houkutusta <strong>käydä käsiksi eläkevaroihin.</strong></p><p></p><p>Valiokuntakäsittelyssä oli 17.3.2012 Hallituksen esitys Eduskunnalle eläkelaitosten vakavaraisuutta koskevien säännösten muuttamiseksi eli HE9/2012 vp.</p><p>Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja vastuuvelan kattamisesta annettua lakia, työeläkevakuutusyhtiöistä annettua lakia, eläkesäätiölakia, vakuutuskassalakia, työntekijän eläkelakia ja merimieseläkelakia. Työeläkevakuutustoimintaa harjoittavien eläkelaitosten riskinkantokyvyn vahvistamiseksi työeläkelaitosten nykyiset sijoitus- ja <strong>vakuutusriskejä</strong> varten olevat puskurit, toimintapääoma ja tasoitusmäärä, <strong>aiotaan yhdistää ja muodostaa niistä uusi puskuri,</strong> jota kutsuttaisiin vakavaraisuuspääomaksi. Vähimmäispääomavaatimukseksi on tarkoitus määritellä yksi kolmasosa vakavaraisuusrajasta. </p><p></p><p>Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013 </p><p>Parhaillaan on meneillään asiantuntijakuulemiset.</p><p>IMF-raportti ehdottaa Kreikan "talousuudistusten" eli julkisen sektorin leikkausten hidastamista kolmella vuodella.</p><p>Mutta Kreikka ei ole ainoa murheenkryyni Euroopassa. Veroparatiisi Hollanti saattaa tipahtaa AAA-luokituksesta, kertoo Citi-pankin <strong>Jurgen Michels</strong>. Tämä jättäisi "euromaiden ytimestä" ainoastaan Saksan AAA-luokkaan. <em>Miten siinä tapauksessa&nbsp;käy kaavailtujen eurobondien luottoluokituksen?</em></p><p>"Vaikka Hollannin julkinen velka on alle euroalueen keskiarvon eli velan suhde bkt:n on Hollannissa 66% kun euroalueen keskiarvo on 88 prosenttia, Hollanti ei enää täytä kaikkia ´ydinjäsenyyden´ vaatimuksia," kertoo taloussivusto <em>Zero Hedge.</em></p><p></p><p>Citi-pankki ei selvästikään laske Suomea euroalueen ytimeen kuuluvien maiden joukkoon.</p><p>Turkin hallitus puolestaan suunnittelee kansalaistensa kullan takavarikkoa. Suunnitelma on esitetty niin, että kultaa omistavat turkkilaiset voivat "vapaaehtoisesti" vaihtaa fyysisen, konkreettisen kultansa paperi"sertifikaatteihin".</p><p>Todennäköisesti "vapaaehtoisuus" muuttuu ennen pitkää kullan takavarikoiksi, arvioi <strong>Wolf Richter</strong> Testosteronepit.com:issa. </p><p></p><p>Tämä on Turkin hallituksen tapa yrittää rahoittaa omaa alijäämäänsä. Saiko hallitus neuvoja Goldman Sachsilta, kysyy Wolf Richter?</p><p>Turkin hallituksen suunnitelmien perusteella voinee esittää myös arvion, että ainakaan Turkin hallitus ei usko maailmantalouden vakautumiseen, eivätkä turkkilaiset usko hallituksensa suunnitelmiin.</p><p>Euroopan keskuspankki EKP:n entinen johtaja <strong>Jean-Claude Trichet</strong>, joka oli vastuussa siitä, että EKP osteli euroalueen roskaksi katsottavia yhteisvelkakirjoja huolimatta sopimuksesta, joka nimenomaan kieltää moisen toiminnan, on nyt huolissaan siitä, että roskan ostelun myötä keskuspankeista on tullut "osa uutta hallintoa" ja että ennakkotapaus "voi luoda holtittoman käyttäytymisen tartunnan". Ikään kuin sitä ei olisi jo tapahtunut. Hulluuden muodot ovat moninaiset.</p><p></p><p>Miksi hallitsematon hölmöily silti yhä jatkuu? Puuttuuko tietoa? Miksi yksikään pankkiiri ei ole vankilassa?</p><p>Euroalueenkin katastrofiin johtanutta talouskriisiä tutkinut riippumaton asiantuntijaryhmä <strong>FCIC,</strong> Financial Crisis Inquiry Commission on julkaissut loppuraportin (662 sivua) sekä yhteenvedon päätelmistään (14 sivua).</p><p></p><p>Harvassa raportissa näkee jo esipuheessa näkee niin jyrkkää lausumaa kuin mitä FCIC:in raportissa on. Heti esipuheessa ilmoitetaan "Eräät tahot Wall Streetilla ja Washingtonissa, joilla on osuutensa vallitsevan tilanteen syntyyn, saattavat tuntea houkutusta pyyhkiä muistista koko kriisin tapahtumat, tai ehdottaa, ettei kukaan olisi kyennyt kriisiä ennustamaan tai estämään. Tämä raportti pyrkii paljastamaan tosiasiat, identifioimaan vastuulliset, purkamaan myyttejä ja auttamaan kaikkia ymmärtämään kuinka kriisi olisi voitu välttää. Tämä raportti on yritys tallentaa historia, ei uudelleen kirjoittaa sitä - ja estämään historian uudellen kirjoittaminen."</p><p>Purkamatta koko raporttia tähän artikkeliin, pääasiallisiksi syypäiksi kriisiin FCIC:in asiantuntijat nimeävät kolme tekijää: sääntelyn purkamisen, rahoitusteollisuuden toiminnan valvonnan puutteet sekä rikosten sallimisen de facto (deregulation, desupervision, de facto decriminalization). Tuhon suuruuteen vaikutti suuresti valvontaviranomaisten lepsuilu, poliittisten päättäjien tietämättömyys sekä pankkien rikollinen toiminta.</p><p>FCIC:in mukaan joka ryhmää ja niiden toimintaa voi kuvata sanoilla "systemaattinen moraalikato".</p><p>Hulluutta on myös, että niiden yhdentoista ekonomistin ja taloustieteilijän, jotka ennustivat kriisin tulon sekä kertoivat syyt ja korjauskeinot, näkemyksiä ei ole edelleenkään huomioitu politiikan toteuttamisessa, ei missään. Sen sijaan henkilöt, jotka olivat vastuullisia kriisin syntyyn, toimivat edelleen hallitusten taloudellisina neuvonantajina tai ovat päättämässä korjaustoimista, laatimassa lakeja; toisin sanoen leikkaamassa koulutukseen, terveydenhuoltoon ja perustoimeentuloon tarvittavista rahoista.</p><p>FCIC:in loppupäätelmät ovat yksiselitteiset: globaali talouskriisi oli - ja on - seurausta ihmisten toiminnasta: virhearvioista, tehdyistä päätöksistä ja tekemättä jättämisistä - ja se olisi ollut vältettävissä. </p><p>Surullisinta on, että kriisi tulee uusiutumaan, sanoo FCIC, jos nyt ei oteta opiksi.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Lisäys: Artikkeli on julkaistu myös <strong>Verkkomediassa </strong></em><strong><a href="http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&amp;id=3104">http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&amp;id=3104</a></strong></p><p></p><p> </p><p>Lähteet:</p><p>eKathimerini: IMF warns of fiscal gap, proposes slower reforms</p><p><a href="http://www.ekathimerini.com/4dcgi/_w_articles_wsite2_21896_24/03/2012_434564">http://www.ekathimerini.com/4dcgi/_w_articles_wsite2_21896_24/03/2012_434564</a></p><p>Zero Hedge: Citigroup Expels The Netherlands From Europe's "Core"</p><p><a href="http://www.zerohedge.com/news/citigroup-expels-netherlands-europes-core">http://www.zerohedge.com/news/citigroup-expels-netherlands-europes-core</a></p><p>Zero Hedge: Gold Confiscation, Inflation, And Suddenly Virtuous Central Bankers</p><p><a href="http://www.zerohedge.com/contributed/2012-12-25/gold-confiscation-inflation-and-suddenly-virtuous-central-bankers">http://www.zerohedge.com/contributed/2012-12-25/gold-confiscation-inflation-and-suddenly-virtuous-central-bankers</a></p><p>Verkkomedia: Tule hyvä velka - Pois paha velka! </p><p><a href="http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&amp;id=2884">http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&amp;id=2884</a></p><p>FCIC, Financial Crisis Inquiry Commission</p><p>Conclusions <a href="http://fcic-static.law.stanford.edu/cdn_media/fcic-reports/fcic_final_report_conclusions.pdf">http://fcic-static.law.stanford.edu/cdn_media/fcic-reports/fcic_final_report_conclusions.pdf</a> &nbsp;(14 sivua)</p><p>Financial Crisis Inquiry, Final Report (662 sivua)</p><p><a href="http://fcic-static.law.stanford.edu/cdn_media/fcic-reports/fcic_final_report_full.pdf">http://fcic-static.law.stanford.edu/cdn_media/fcic-reports/fcic_final_report_full.pdf</a></p><p>Kauppalehti: Citi: Pahin on vasta edessä Euroopassa</p><p>&nbsp;</p><a href="https://service.mail.com/dereferrer/?target=http%3A%2F%2Fwww.kauppalehti.fi%2F5%2Fi%2Fporssi%2Fomaraha%2Fuutiset.jsp%3Foid%3D201203139075%26lang%3Den&amp;lang=en">http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/omaraha/uutiset.jsp?oid=201203139075</a><p></p><p>Verkkomedia: Eurojohtaja: Kreikka saattaa tarvita vielä kolmannen tukipaketin</p><p></p><p><a href="http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&amp;id=2747">http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&amp;id=2747</a></p><p>Euroopan komissio: Valkoinen kirja: Toimintasuunnitelma riittäviä, kestäviä ja turvattuja eläkkeitä varten</p><p>Hallituksen esitys HE9/2012</p><p><a href="http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+9/2012&amp;base=erhe&amp;palvelin=www.eduskunta.fi&amp;f=WORD">http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+9/2012&amp;base=erhe&amp;palvelin=www.eduskunta.fi&amp;f=WORD</a>&nbsp;</p><p>Käsittelyvaiheet <a href="http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vex3000.sh?TUNNISTE=HE+9/2012">http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vex3000.sh?TUNNISTE=HE+9/2012</a></p><p>Talouselämä: PTT: "2013 on euroalueen kohtalon vuosi"</p><p><a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/ptt+suomi+ja+euroalue+taantumaan+tana+vuonna/a209347">http://www.talouselama.fi/uutiset/ptt+suomi+ja+euroalue+taantumaan+tana+vuonna/a209347</a></p> Muutama päivä sitten raapustelin kasaan alla olevaa tekstiä. Julkaiseminen tuli ajankohtaiseksi, koska tänään Talouselämä kirjoitti vuoden 2013 olevan euroalueen kohtalon vuosi

Talouselämä: PTT: "2013 on euroalueen kohtalon vuosi"

http://www.talouselama.fi/uutiset/ptt+suomi+ja+euroalue+taantumaan+tana+vuonna/a209347

Ja alla se mainitsemani teksti, jota kirjoittelin:

--------

Viime aikoina Suomen mediassa esitettyjen arvioiden mukaan talous olisi lähdössä nousuun, ja pahimmalta vältytty.

Tosiasioiden valossa optimismiin kuitenkaan ei ole syytä.

Muutama harva toisinajattelija on saanut jonkin verran palstatilaa, muun muassa Kauppalehti kertoo Citi-pankin pääekonomisti Willian Buiterin lausunnosta, jossa Buiter toteaa: "Euroopan ongelmat eivät ole ohi Kreikan tukiohjelmasta ja EKP:n likviditeettiruiskeesta huolimatta. Euroopan ongelmia on siirretty vain eteenpäin. Nyt vedetään hetken henkeä. EKP:n pitkäaikainen rahoitusohjelma ei ole todellisuudessa ratkaissut ongelmaa, ja pahin on vasta edessä Euroopan suhteen."

Niinpä kyllä. Verkkomedia kirjoitti 27. helmikuuta Kreikan mahdollisesti tarvitsevan kolmannen tukipaketin. Nyt aavistukselle on tullut vahvistusta. Dow Jones Newswires raportoi kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n raportista, jonka mukaan IMF odottaa Kreikan julkisen talouden alijäämän olevan 32–67 miljardia euroa, kun maan toinen apupaketti umpeutuu vuonna 2014.

Valuuttarahasto IMF:n laskelmien mukaan Kreikan valtionvelka nousisi vuonna 2014 jopa 171 prosenttiin. Toisesta tukipaketista neuvoteltaessa osuuden arveltiin kohoavan 160 prosenttiin. Apupaketeillakin velan suhde bkt:n olisi vuonna 2020 arviolta 146 prosenttia aiemmin arvioidun 117 prosentin sijaan.

Kreikan velat siis kasvavat avun myötä.

Jos kolmas tukipaketti tarvitaan, se jää euromaiden kontolle. IMF ei aio siihen osallistua. Tämä lisää jo ennestään kaatumapisteessä olevien euromaiden velkataakkaa.

Ei siis kummakaan, että Suomen hallitus tuntee houkutusta käydä käsiksi eläkevaroihin.

Valiokuntakäsittelyssä oli 17.3.2012 Hallituksen esitys Eduskunnalle eläkelaitosten vakavaraisuutta koskevien säännösten muuttamiseksi eli HE9/2012 vp.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja vastuuvelan kattamisesta annettua lakia, työeläkevakuutusyhtiöistä annettua lakia, eläkesäätiölakia, vakuutuskassalakia, työntekijän eläkelakia ja merimieseläkelakia. Työeläkevakuutustoimintaa harjoittavien eläkelaitosten riskinkantokyvyn vahvistamiseksi työeläkelaitosten nykyiset sijoitus- ja vakuutusriskejä varten olevat puskurit, toimintapääoma ja tasoitusmäärä, aiotaan yhdistää ja muodostaa niistä uusi puskuri, jota kutsuttaisiin vakavaraisuuspääomaksi. Vähimmäispääomavaatimukseksi on tarkoitus määritellä yksi kolmasosa vakavaraisuusrajasta.

Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013

Parhaillaan on meneillään asiantuntijakuulemiset.

IMF-raportti ehdottaa Kreikan "talousuudistusten" eli julkisen sektorin leikkausten hidastamista kolmella vuodella.

Mutta Kreikka ei ole ainoa murheenkryyni Euroopassa. Veroparatiisi Hollanti saattaa tipahtaa AAA-luokituksesta, kertoo Citi-pankin Jurgen Michels. Tämä jättäisi "euromaiden ytimestä" ainoastaan Saksan AAA-luokkaan. Miten siinä tapauksessa käy kaavailtujen eurobondien luottoluokituksen?

"Vaikka Hollannin julkinen velka on alle euroalueen keskiarvon eli velan suhde bkt:n on Hollannissa 66% kun euroalueen keskiarvo on 88 prosenttia, Hollanti ei enää täytä kaikkia ´ydinjäsenyyden´ vaatimuksia," kertoo taloussivusto Zero Hedge.

Citi-pankki ei selvästikään laske Suomea euroalueen ytimeen kuuluvien maiden joukkoon.

Turkin hallitus puolestaan suunnittelee kansalaistensa kullan takavarikkoa. Suunnitelma on esitetty niin, että kultaa omistavat turkkilaiset voivat "vapaaehtoisesti" vaihtaa fyysisen, konkreettisen kultansa paperi"sertifikaatteihin".

Todennäköisesti "vapaaehtoisuus" muuttuu ennen pitkää kullan takavarikoiksi, arvioi Wolf Richter Testosteronepit.com:issa.

Tämä on Turkin hallituksen tapa yrittää rahoittaa omaa alijäämäänsä. Saiko hallitus neuvoja Goldman Sachsilta, kysyy Wolf Richter?

Turkin hallituksen suunnitelmien perusteella voinee esittää myös arvion, että ainakaan Turkin hallitus ei usko maailmantalouden vakautumiseen, eivätkä turkkilaiset usko hallituksensa suunnitelmiin.

Euroopan keskuspankki EKP:n entinen johtaja Jean-Claude Trichet, joka oli vastuussa siitä, että EKP osteli euroalueen roskaksi katsottavia yhteisvelkakirjoja huolimatta sopimuksesta, joka nimenomaan kieltää moisen toiminnan, on nyt huolissaan siitä, että roskan ostelun myötä keskuspankeista on tullut "osa uutta hallintoa" ja että ennakkotapaus "voi luoda holtittoman käyttäytymisen tartunnan". Ikään kuin sitä ei olisi jo tapahtunut. Hulluuden muodot ovat moninaiset.

Miksi hallitsematon hölmöily silti yhä jatkuu? Puuttuuko tietoa? Miksi yksikään pankkiiri ei ole vankilassa?

Euroalueenkin katastrofiin johtanutta talouskriisiä tutkinut riippumaton asiantuntijaryhmä FCIC, Financial Crisis Inquiry Commission on julkaissut loppuraportin (662 sivua) sekä yhteenvedon päätelmistään (14 sivua).

Harvassa raportissa näkee jo esipuheessa näkee niin jyrkkää lausumaa kuin mitä FCIC:in raportissa on. Heti esipuheessa ilmoitetaan "Eräät tahot Wall Streetilla ja Washingtonissa, joilla on osuutensa vallitsevan tilanteen syntyyn, saattavat tuntea houkutusta pyyhkiä muistista koko kriisin tapahtumat, tai ehdottaa, ettei kukaan olisi kyennyt kriisiä ennustamaan tai estämään. Tämä raportti pyrkii paljastamaan tosiasiat, identifioimaan vastuulliset, purkamaan myyttejä ja auttamaan kaikkia ymmärtämään kuinka kriisi olisi voitu välttää. Tämä raportti on yritys tallentaa historia, ei uudelleen kirjoittaa sitä - ja estämään historian uudellen kirjoittaminen."

Purkamatta koko raporttia tähän artikkeliin, pääasiallisiksi syypäiksi kriisiin FCIC:in asiantuntijat nimeävät kolme tekijää: sääntelyn purkamisen, rahoitusteollisuuden toiminnan valvonnan puutteet sekä rikosten sallimisen de facto (deregulation, desupervision, de facto decriminalization). Tuhon suuruuteen vaikutti suuresti valvontaviranomaisten lepsuilu, poliittisten päättäjien tietämättömyys sekä pankkien rikollinen toiminta.

FCIC:in mukaan joka ryhmää ja niiden toimintaa voi kuvata sanoilla "systemaattinen moraalikato".

Hulluutta on myös, että niiden yhdentoista ekonomistin ja taloustieteilijän, jotka ennustivat kriisin tulon sekä kertoivat syyt ja korjauskeinot, näkemyksiä ei ole edelleenkään huomioitu politiikan toteuttamisessa, ei missään. Sen sijaan henkilöt, jotka olivat vastuullisia kriisin syntyyn, toimivat edelleen hallitusten taloudellisina neuvonantajina tai ovat päättämässä korjaustoimista, laatimassa lakeja; toisin sanoen leikkaamassa koulutukseen, terveydenhuoltoon ja perustoimeentuloon tarvittavista rahoista.

FCIC:in loppupäätelmät ovat yksiselitteiset: globaali talouskriisi oli - ja on - seurausta ihmisten toiminnasta: virhearvioista, tehdyistä päätöksistä ja tekemättä jättämisistä - ja se olisi ollut vältettävissä.

Surullisinta on, että kriisi tulee uusiutumaan, sanoo FCIC, jos nyt ei oteta opiksi.

 

Lisäys: Artikkeli on julkaistu myös Verkkomediassa http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&id=3104

 

Lähteet:

eKathimerini: IMF warns of fiscal gap, proposes slower reforms

http://www.ekathimerini.com/4dcgi/_w_articles_wsite2_21896_24/03/2012_434564

Zero Hedge: Citigroup Expels The Netherlands From Europe's "Core"

http://www.zerohedge.com/news/citigroup-expels-netherlands-europes-core

Zero Hedge: Gold Confiscation, Inflation, And Suddenly Virtuous Central Bankers

http://www.zerohedge.com/contributed/2012-12-25/gold-confiscation-inflation-and-suddenly-virtuous-central-bankers

Verkkomedia: Tule hyvä velka - Pois paha velka!

http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&id=2884

FCIC, Financial Crisis Inquiry Commission

Conclusions http://fcic-static.law.stanford.edu/cdn_media/fcic-reports/fcic_final_report_conclusions.pdf  (14 sivua)

Financial Crisis Inquiry, Final Report (662 sivua)

http://fcic-static.law.stanford.edu/cdn_media/fcic-reports/fcic_final_report_full.pdf

Kauppalehti: Citi: Pahin on vasta edessä Euroopassa

 

http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/omaraha/uutiset.jsp?oid=201203139075

Verkkomedia: Eurojohtaja: Kreikka saattaa tarvita vielä kolmannen tukipaketin

http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&id=2747

Euroopan komissio: Valkoinen kirja: Toimintasuunnitelma riittäviä, kestäviä ja turvattuja eläkkeitä varten

Hallituksen esitys HE9/2012

http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+9/2012&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD 

Käsittelyvaiheet http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vex3000.sh?TUNNISTE=HE+9/2012

Talouselämä: PTT: "2013 on euroalueen kohtalon vuosi"

http://www.talouselama.fi/uutiset/ptt+suomi+ja+euroalue+taantumaan+tana+vuonna/a209347

]]>
8 http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101582-politiikot-nousukausi-alkaa-ptt-taantuma-tulee#comments Raha globaalitalous hallitsematon hölmöily. korporaatiokatastrofit Tue, 27 Mar 2012 15:24:55 +0000 Riikka Söyring http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101582-politiikot-nousukausi-alkaa-ptt-taantuma-tulee
MMT - Moderni rahatalousteoria tarjoaa uuden lähestymistavan velkakriiseihin http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101511-mmt-moderni-rahatalousteoria-tarjoaa-uuden-l%C3%A4hestymistavan-velkakriiseihin <p><em><p></p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p></em></p><p></p><p>Tiedetään, että maat joissa on tasainen tulonjakautuminen ovat maita, joissa on pidempiä taloudellisen hyvinvoinnin ja talouskasvun kausia. Tiedetään, että laaja ja varakas keskiluokka takaa poliittisen vakauden. Tämän takia onkin vaikea käsittää, miksi epätasapainoa ei ainoastaan säilytetä vaan myös entisestään kasvatetaan.</p><p>&nbsp;</p>--------------<em><p>&nbsp;</p></em><em><p>&nbsp;</p></em><p>Ekonomistit Andrew Berg ja Jonathan Ostry julkaisivat vuonna 2011 tutkimuksen, joka osoittaa että epätasainen tulonjakautuminen, siis iso ero rikkaiden ja köyhien välillä, pienentää talouskasvua ja sen kestoa.</p><p></p><p></p><p>Berg ja Ostry vertailivat kuuden suurimman talouden eri tekijöitä. He havaitsivat, että 10% tasaisempi tulonjako eri väestöryhmien kesken pidentää tyypillistä talouskasvun kautta jopa 50 prosenttia.</p><p>Yksinkertaistettuna tutkimustulos siis sanoo: liian suuret erot varallisuuden jakautumisessa johtavat koko maan talouden kutistumiseen.</p><p>Talousnobelisti Paul Krugman kirjoittaa New York Timesissa: "tarkasteltaessa viittätoista eurooppalaista, euroa käyttävää kansakuntaa ja järjestettäessä maat sen prosenttiosuuden mukaan, jonka maat käyttivät bkt:sta ennen kriisiä hyvinvoinnin ylläpitämiseen huomataan, että GIPSI-maat (Kreikka, Irlanti, Portugali, Espanja, Italia) eivät erotu joukosta suurella hyvinvoinnillaan ja sosiaalisten ohjelmien määrällä."</p><p></p><p>Hyvinvointivaltiot eivät siis aiheuta taloushuolia, sanoo Krugman. </p><p>Saksan versiokaan taloudellisesta tuhlailusta ja sen hillitsemiseen vaadittavasta yleiseurooppalaisesta talouskurista ei pidä Krugmanin mukaan kutiaan: Kreikka tuhlaili, mutta Italia ei. Molemmat ovat silti pulassa. Pulassa ovat myös Portugali ja Irlanti vaikka molemmilla on talousylijäämää, Krugman kirjoittaa.</p><p>Krugman ei asiaa mainitse, mutta pulassa olevat euromaat elävät paljolti turismista. Liian vahva yhteisvaluutta saa monen matkailijan miettimään: "Miksi menisin Kreikkaan, kun vieressä on paljon halvempi Albania?"</p><p>Maat, jotka eivät kuulu euroon, tuntuvat kykenevän kantamaan suurempia alijäämiä ilman että ne ovat alati kriisin partaalla, Krugman huomauttaa. </p><p>Krugmanin mukaan ongelma on paljolti rahapoliittinen: esittelemällä alueelle yhteisen valuutan ilman sen toiminnan varmistavia sääntöjä, Eurooppa keksi tehokkaasti uudelleen kultastandardin ongelmat, jotka johtivat Suureen Lamaan.</p><p>Krugman on paikantanut yhden ongelma-alueen, mutta jää päättelyssään puolitiehen.</p><p> </p><p>&nbsp;</p><p></p><p><strong>Systemaattinen moraalikato</strong></p><p></p><p>Euroalueenkin katastrofiin johtanutta maailmanlaajuista talouskriisiä tutkinut riippumaton asiantuntijaryhmä FCIC, Financial Crisis Inquiry Commission on julkaissut loppuraportin (662 sivua) sekä yhteenvedon päätelmistään (14 sivua).</p><p></p><p>Raportin esipuhe ja yhteenveto ilmoittaa suoraan, vailla tulkinnanvaraa talouskriisin johtuneen systemaattisesta moraalikadosta ja rajattomasta ahneudesta.</p><p>"Eräät tahot Wall Streetilla ja Washingtonissa, joilla on osuutensa vallitsevan tilanteen syntyyn, saattavat tuntea houkutusta pyyhkiä muistista koko kriisin tapahtumat, tai ehdottaa, ettei kukaan olisi kyennyt kriisiä ennustamaan tai estämään. Tämä raportti pyrkii paljastamaan tosiasiat, identifioimaan vastuulliset, purkamaan myyttejä ja auttamaan kaikkia ymmärtämään kuinka kriisi olisi voitu välttää. Tämä raportti on yritys tallentaa historia, ei uudelleen kirjoittaa sitä - ja estää historian uudelleen kirjoittaminen."</p><p>Pääasiallisiksi syypäiksi kriisiin FCIC:in asiantuntijat nimeävät kolme tekijää: sääntelyn purkamisen, rahoitusteollisuuden toiminnan valvonnan puutteet, toisin sanoen sitä ei ole lainkaan, sekä rikosten sallimisen de facto (deregulation, desupervision, de facto decriminalization). </p><p>Tuhon suuruuteen vaikutti suuresti valvontaviranomaisten lepsuilu, poliittisten päättäjien tietämättömyys sekä pankkien rikollinen toiminta - joka yhä jatkuu.</p><p>FCIC:in mukaan joka ryhmää ja niiden toimintaa voi kuvata sanoilla "systemaattinen moraalikato".</p><p>Hulluutta on myös, että niiden yhdentoista ekonomistin ja taloustieteilijän, jotka ennustivat kriisin tulon sekä kertoivat syyt ja korjauskeinot, näkemyksiä ei ole edelleenkään huomioitu politiikan toteuttamisessa, ei missään. Sen sijaan henkilöt, jotka olivat vastuullisia kriisin syntyyn, toimivat edelleen hallitusten taloudellisina neuvonantajina tai ovat päättämässä korjaustoimista, laatimassa lakeja; toisin sanoen leikkaamassa koulutukseen, terveydenhuoltoon ja perustoimeentuloon tarvittavista rahoista.</p><strong><p> </p><p>Mitä tekemistä näillä seikoilla on modernin rahatalouden teorian kanssa?</p></strong><p>Modernia rahatalousteoriaa (MMT; Modern Monetary Theory) kannattavien perusargumentteihin kuuluu ajatus siitä, että hallitusten tulisi itse luoda oma rahansa sen sijaan että rahan luominen on ulkoistettu yksityisille liikepankeille: pankit luovat rahaa elektronisesti tilikirjauksena kun joku tekee pankin kanssa lainasopimuksen. Raha siis syntyy jonkun tahon pankille antamaa Maksan sinulle-lupausta vastaan.</p><p>MMT:n kannattajien mielestä valtioiden tulisi ottaa takaisin itselleen rahan luominen ilman että sotkeennutaan tarpeettomaan koronmaksuun yksityisille sijoittajille ja pankeille. Tällöin valtio voisi itse rahoittaa pitkän jakson kasvu- ja työllisyyssuunnitelmia, investoida julkiseen infrastruktuuriin, tutkimukseen ja kehitykseen, rahoittaa terveydenhuoltoa ja muita perusasioita.</p><p>"Pankeilla on paljon lyhyempi aikajänne ja omanvoitonpyynnin sanelema motivaatio," toteaa professori Michael Hudson, eräs MMT:n suurista nimistä.</p><p>Australialainen taloustutkimusprofessori Bill Mitchell korostaa, että fiat-rahasysteemissä, jollainen meillä nykyisin on, fiat-raha on laillista, koska hallitus sanoo sitä rahaksi ja sitten säätää lain, joka tekee siitä laillista. Valuutalla ei itsellään ole mitään luontaista arvoa. Mikä antaa valuutalle arvon, mikä motivoi meitä käyttämään kyseistä valuuttaa on se, että - hallituksen avulla - kaikki verot määritellään ja maksetaan pois kyseisessä valuutassa.</p><p></p><p>Meillä ei ole vaihtoehtoa: jos asut esimerkiksi Yhdysvalloissa, verosi määritellään dollareissa ja sinun täytyy ne maksaa dollareissa.</p><p>Joten valuutan tarve - sinällään arvotonta paperia - syntyy näistä veroja koskevista vaatimuksista.</p><p>"Kunhan harkitset asiaa, käsität välittömästi, että kansallisella hallituksella on monopoli valuutan luomiseen eikä se siksi voi koskaan olla rahan puutteessa," Mitchell sanoo.</p><p>Euroopassa tilanne on hieman toisenlainen. Euroalueella jäsenmaat eivät luo itse tarvitsemaansa valuuttaa vaan suvereenin valtion tunnusmerkkeihin kuuluva rahan/valuutan luontioikeus on EKP:lla.</p><p>EKP ei voi rahoittaa suoraan valtioita, se on EKP:n säännöissä kielletty. Tuon säännön laativat EU:n peruskirjan kirjoittaneet "perustajaisät".</p><p>Sen, minkä me miellämme rahaksi, luovat yksityiset liikepankit velasta. Valtiot puolestaan lainaavat tarvitsemansa rahan liikepankeilta, ja maksavat siitä korkoa, verorahoilla. Veroja voidaan siis katsoa nykyään pankeille korvamerkittynä rahana, ei niinkään hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja kasvattamiseksi kerättyinä yhteisinä varoina.</p><p>Tai kuten Hilda K. asian ilmaisee: "Kansallisomaisuutta kaupittelevilla valtioiden edustajilla ei ole enää (EU-EMU:uun liittymisen jälkeen) omaa kansallista keskuspankkia turvaamassa budjettialijäämiä, ja ministerit ja edusmiehet ovat traagisella tavalla kiitollisuudenvelassa uusliberalistisille eurokraateille ja heidän joukkovelkakirjoilleen."</p><p></p><p> </p><strong><p>Valtioilla on ollut rahanluontioikeus</p></strong><p>Valtioiden ei tarvitsisi lainata rahaa yksityisiltä liikepankeilta, "ne voivat luoda rahaa itse pitkän tähtäyksen investointeihin ja infrastruktuuriin, terveyteen ja muihin perushyvinvoinnin rakenteisiin."<br /><br />"Näin vältettäisiin koko talouden joutuminen vuorotellen kuplan paisumiseen ja sitä seuraavaan omaisuusarvojen vähenemiseen, konkursseihin, vararikkoihin, velkadeflaatioon, sisäiseen devalvointiin (=työttömyys ja palkkojen jäädyttäminen), leikkauksiin ja supistuksiin," muistuttaa Hilda K.</p><p>Inflaatiota pelkääville tiedoksi: Kuplia syntyy, koska raha on velkaa, toisin sanoen raha syntyy, kun pankissa kirjataan jonkun ottama velka "rahana" tilille. Pankki siis väärentää rahan tyhjästä. Väärentäjä hyötyy, mutta väärän rahan lähtiessä kiertoon, sen arvo on alempi mitä edemmäs se käyttäjäketjussa siirtyy, jolloin seuraa inflaatio. Pankit siis luovat inflaation, selitti edesmennyt professori Murray N. Rothbard.</p><p>Näiden erilaisisten mekanismien yhteisvaikutuksista on kyse myös nykyisessä talouskriisissä, se tulee selväksi kun tutustuu FCIC:in raporttiin talouskriisin synnystä. Ilman synteettisiä rahoitusinstrumentteja kuten erilaisia johdannaisia, sekä reaalitalouden ja finanssitalouden toisistaan eriämistä, emme olisi tässä tilanteessa.</p><p></p><p>Veroparatiiseilla - joita EU:n alueellakin on lukuisia - on oma vaikutuksensa siihen, että maailman talousjärjestelmä on sekaisin. Niihin virtaa jatkuvasti suuria summia sekä laillista että laitonta pääomaa piiloon verottajalta. Kaikki on pois kierrosta ja verokertymistä.</p><p>Liikepankeilla sekä sijoittajilla on kuitenkin vahvat edunvalvojansa niin komissiossa, europarlamentissa, kansallisissa parlamenteissa kuin erilaisissa komiteoissakin. Seuraukset näkyvät. Veroparatiiseja koskevaa globaalia lainsäädäntöä ei tunnuta saavan aikaiseksi.</p><p>MMT:n ja professori Hudsonin mielestä asioiden korjaamiseen voisi olla yksinkertainen keino, jolla aloittaa: "Me MMT:ssa näemme julkisen velan yksityisenä varallisuutena ja korot yksityisenä tulona. Suunnaton julkinen velka on vain kertyneiden budjettialijäämien ilmaus. Nämä budjettialijäämät ovat lisänneet yksityissektorin varoja tuottaen kysyntää tavaroille ja palveluille, jotka puolestaan ovat mahdollistaneet talouskasvun. Tuo tulojen kasvu taas on mahdollistanut säästämisen tasolla, johon emme olisi kyenneet ilman alijäämiä..."</p><p>"... (valtioiden) omat keskuspankit, jotka toimivat niin kuin keskuspankit ennen vanhaan toimivat: Ne rahoittivat valtion omia hankkeita ja budjettivajetta. Raha pääsi kiertoon talouden eri sektoreille, joilla se parhaalla mahdollisella tavalla edistää talouskasvua ja työllisyyttä".</p><p>FCIC:in loppupäätelmät ovat jokatapauksessa yksiselitteiset: globaali talouskriisi oli - ja on - seurausta ihmisten toiminnasta: virhearvioista, tehdyistä päätöksistä ja tekemättä jättämisistä - ja se olisi ollut vältettävissä. </p><p>Surullisinta on, että kriisi tulee uusiutumaan, sanoo FCIC, jos nyt ei oteta opiksi.</p><p>Kannattaisiko yrittää - onko meillä enää menetettävää?</p><p> </p><p>Yhteenveto:</p><p>- Rahanluontioikeus takaisin valtioille ja pois liikepankeilta</p><p></p><p>- Veroparatiisit kuriin globaalilla lainsäädännöllä</p><p>- Tuloerojen tasaaminen</p><p>- Progressiivinen verotus ansiotuloille</p><p>- Pääomatulojen ankarampi verotus</p><p>- Rahoitustoiminnan valvonnan lisääminen</p><p>- Ankarammat rangaistukset valkokaulusrikollisille</p><p>- Lisää määrärahoja ja keinoja sekä talousrikospoliisille että verottajalle</p><p>- Pankkisalaisuuden purkaminen tutkinnan helpottamiseksi</p><p>- Pyöröovikäytännön vaikeuttaminen</p><p>- Moraalikasvatus</p><p>- <em>Lisöys: rahoitusmarkkinavero</em></p><p><em>- Lisäys: verotuksen painotus ansiotuloista automaatioon</em></p><p> </p><strong><p> </p><p>Lähteet:</p></strong>&nbsp;<p>The Italian MMT Summit, Rimini, 2012 (video) </p><p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=XP60tpwu5cs">http://www.youtube.com/watch?v=XP60tpwu5cs</a></p><p>The New York Times, Paul Krugman: What ails Europe? <a href="http://www.nytimes.com/2012/02/27/opinion/krugman-what-ails-europe.html?_r=1&amp;hp">http://www.nytimes.com/2012/02/27/opinion/krugman-what-ails-europe.html?_r=1&amp;hp</a></p><p>Uusi Suomi, Riikka Söyring: Tasainen tulonjakautuminen lisää talouskasvua (Tehdään siis päinvastoin!) <a href="http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/85135-tasainen-tulonjakautuminen-lisaa-talouskasvua-tehdaan-siis-painvastoin">http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/85135-tasainen-tulonjakautuminen-lisaa-talouskasvua-tehdaan-siis-painvastoin</a></p><p>Stephanie Kelton: New Economic Perspectives <a href="http://www.neweconomicperspectives.org/">http://www.neweconomicperspectives.org/</a></p><p>Financial Times, Isabella Kaminska: Yes Virginia, there really is modern monetary theory</p><p><a href="http://ftalphaville.ft.com/blog/2012/02/22/890211/yes-virginia-there-really-is-modern-monetary-theory/">http://ftalphaville.ft.com/blog/2012/02/22/890211/yes-virginia-there-really-is-modern-monetary-theory/</a></p><p>Washington Post, Dylan Matthews: Modern monetary theory, an unconventional take on economic strategy <a href="http://www.washingtonpost.com/business/modern-monetary-theory-is-an-unconventional-take-on-economic-strategy/2012/02/15/gIQAR8uPMR_story.html">http://www.washingtonpost.com/business/modern-monetary-theory-is-an-unconventional-take-on-economic-strategy/2012/02/15/gIQAR8uPMR_story.html</a></p><p>Lombard Street Research: Netherlands &amp; the euro-report</p><p><a href="http://www.lombardstreetresearch.com/adverts_special01.php">http://www.lombardstreetresearch.com/adverts_special01.php</a></p><p>Uusi Suomi, Teemu Kammonen: Raportti: Euro pilasi Hollannin talouskasvun</p><p><a href="http://www.uusisuomi.fi/raha/120701-raportti-euro-pilasi-hollannin-kasvun">http://www.uusisuomi.fi/raha/120701-raportti-euro-pilasi-hollannin-kasvun</a></p><p>The Telegraph, Ambrose Evans-Pritchard: The dutch Freedom Party pushes euro exit as </p><p>€2.4 trillion rescue bill looms <a href="http://www.telegraph.co.uk/finance/financialcrisis/9124815/Dutch-Freedom-Party-pushes-euro-exit-as-2.4-trillion-rescue-bill-looms.html">http://www.telegraph.co.uk/finance/financialcrisis/9124815/Dutch-Freedom-Party-pushes-euro-exit-as-2.4-trillion-rescue-bill-looms.html</a></p><p></p><p>Final remarks of Geert Wilders at his trial, June 1, 2011 (video) <a href="http://www.youtube.com/watch?v=NijmSy6zikc">http://www.youtube.com/watch?v=NijmSy6zikc</a></p><p>Pragmatic Capitalism: Understanding the modern monetary theory <a href="http://pragcap.com/resources/understanding-modern-monetary-system">http://pragcap.com/resources/understanding-modern-monetary-system</a></p><p>Harvard Review: Debt, Deficits and Modern Monetary Theory <a href="http://hir.harvard.edu/debt-deficits-and-modern-monetary-theory">http://hir.harvard.edu/debt-deficits-and-modern-monetary-theory</a></p><p>Murray N. Rothbard: The Case Against FED</p><p>FCIC, Financial Crisis Inquiry Commission</p><p>Conclusions <a href="http://fcic-static.law.stanford.edu/cdn_media/fcic-reports/fcic_final_report_conclusions.pdf">http://fcic-static.law.stanford.edu/cdn_media/fcic-reports/fcic_final_report_conclusions.pdf</a>&nbsp;(14 sivua)</p><p>Financial Crisis Inquiry, Final Report (662 sivua)</p><p><a href="http://fcic-static.law.stanford.edu/cdn_media/fcic-reports/fcic_final_report_full.pdf">http://fcic-static.law.stanford.edu/cdn_media/fcic-reports/fcic_final_report_full.pdf</a></p><p>Global Research, prof. Michael Hudson: There is an alternative to neoliberal monetary austerity <a href="http://globalresearch.ca/index.php?context=va&amp;aid=29605">http://globalresearch.ca/index.php?context=va&amp;aid=29605</a></p><p>ja Michael Hudsonin tekstiä Hilda K:n suomennoksena:</p><p>Hilda K.: </p><p>Yli 2100 kuulijaa hurrasi talousprofessoreille Riminissä: Niukkuustyrannia ei ole ratkaisu. </p><p>&nbsp;</p>The Netherlands &amp; The Euro - Summary Report<p><a href="http://hildakoo.blogspot.com/2012/02/yli-2100-kuulijaa-hurrasi.html">http://hildakoo.blogspot.com/2012/02/yli-2100-kuulijaa-hurrasi.html</a></p>

    

 

 

 

Tiedetään, että maat joissa on tasainen tulonjakautuminen ovat maita, joissa on pidempiä taloudellisen hyvinvoinnin ja talouskasvun kausia. Tiedetään, että laaja ja varakas keskiluokka takaa poliittisen vakauden. Tämän takia onkin vaikea käsittää, miksi epätasapainoa ei ainoastaan säilytetä vaan myös entisestään kasvatetaan.

 

--------------

 

 

Ekonomistit Andrew Berg ja Jonathan Ostry julkaisivat vuonna 2011 tutkimuksen, joka osoittaa että epätasainen tulonjakautuminen, siis iso ero rikkaiden ja köyhien välillä, pienentää talouskasvua ja sen kestoa.

Berg ja Ostry vertailivat kuuden suurimman talouden eri tekijöitä. He havaitsivat, että 10% tasaisempi tulonjako eri väestöryhmien kesken pidentää tyypillistä talouskasvun kautta jopa 50 prosenttia.

Yksinkertaistettuna tutkimustulos siis sanoo: liian suuret erot varallisuuden jakautumisessa johtavat koko maan talouden kutistumiseen.

Talousnobelisti Paul Krugman kirjoittaa New York Timesissa: "tarkasteltaessa viittätoista eurooppalaista, euroa käyttävää kansakuntaa ja järjestettäessä maat sen prosenttiosuuden mukaan, jonka maat käyttivät bkt:sta ennen kriisiä hyvinvoinnin ylläpitämiseen huomataan, että GIPSI-maat (Kreikka, Irlanti, Portugali, Espanja, Italia) eivät erotu joukosta suurella hyvinvoinnillaan ja sosiaalisten ohjelmien määrällä."

Hyvinvointivaltiot eivät siis aiheuta taloushuolia, sanoo Krugman.

Saksan versiokaan taloudellisesta tuhlailusta ja sen hillitsemiseen vaadittavasta yleiseurooppalaisesta talouskurista ei pidä Krugmanin mukaan kutiaan: Kreikka tuhlaili, mutta Italia ei. Molemmat ovat silti pulassa. Pulassa ovat myös Portugali ja Irlanti vaikka molemmilla on talousylijäämää, Krugman kirjoittaa.

Krugman ei asiaa mainitse, mutta pulassa olevat euromaat elävät paljolti turismista. Liian vahva yhteisvaluutta saa monen matkailijan miettimään: "Miksi menisin Kreikkaan, kun vieressä on paljon halvempi Albania?"

Maat, jotka eivät kuulu euroon, tuntuvat kykenevän kantamaan suurempia alijäämiä ilman että ne ovat alati kriisin partaalla, Krugman huomauttaa.

Krugmanin mukaan ongelma on paljolti rahapoliittinen: esittelemällä alueelle yhteisen valuutan ilman sen toiminnan varmistavia sääntöjä, Eurooppa keksi tehokkaasti uudelleen kultastandardin ongelmat, jotka johtivat Suureen Lamaan.

Krugman on paikantanut yhden ongelma-alueen, mutta jää päättelyssään puolitiehen.

 

 

Systemaattinen moraalikato

Euroalueenkin katastrofiin johtanutta maailmanlaajuista talouskriisiä tutkinut riippumaton asiantuntijaryhmä FCIC, Financial Crisis Inquiry Commission on julkaissut loppuraportin (662 sivua) sekä yhteenvedon päätelmistään (14 sivua).

Raportin esipuhe ja yhteenveto ilmoittaa suoraan, vailla tulkinnanvaraa talouskriisin johtuneen systemaattisesta moraalikadosta ja rajattomasta ahneudesta.

"Eräät tahot Wall Streetilla ja Washingtonissa, joilla on osuutensa vallitsevan tilanteen syntyyn, saattavat tuntea houkutusta pyyhkiä muistista koko kriisin tapahtumat, tai ehdottaa, ettei kukaan olisi kyennyt kriisiä ennustamaan tai estämään. Tämä raportti pyrkii paljastamaan tosiasiat, identifioimaan vastuulliset, purkamaan myyttejä ja auttamaan kaikkia ymmärtämään kuinka kriisi olisi voitu välttää. Tämä raportti on yritys tallentaa historia, ei uudelleen kirjoittaa sitä - ja estää historian uudelleen kirjoittaminen."

Pääasiallisiksi syypäiksi kriisiin FCIC:in asiantuntijat nimeävät kolme tekijää: sääntelyn purkamisen, rahoitusteollisuuden toiminnan valvonnan puutteet, toisin sanoen sitä ei ole lainkaan, sekä rikosten sallimisen de facto (deregulation, desupervision, de facto decriminalization).

Tuhon suuruuteen vaikutti suuresti valvontaviranomaisten lepsuilu, poliittisten päättäjien tietämättömyys sekä pankkien rikollinen toiminta - joka yhä jatkuu.

FCIC:in mukaan joka ryhmää ja niiden toimintaa voi kuvata sanoilla "systemaattinen moraalikato".

Hulluutta on myös, että niiden yhdentoista ekonomistin ja taloustieteilijän, jotka ennustivat kriisin tulon sekä kertoivat syyt ja korjauskeinot, näkemyksiä ei ole edelleenkään huomioitu politiikan toteuttamisessa, ei missään. Sen sijaan henkilöt, jotka olivat vastuullisia kriisin syntyyn, toimivat edelleen hallitusten taloudellisina neuvonantajina tai ovat päättämässä korjaustoimista, laatimassa lakeja; toisin sanoen leikkaamassa koulutukseen, terveydenhuoltoon ja perustoimeentuloon tarvittavista rahoista.

 

Mitä tekemistä näillä seikoilla on modernin rahatalouden teorian kanssa?

Modernia rahatalousteoriaa (MMT; Modern Monetary Theory) kannattavien perusargumentteihin kuuluu ajatus siitä, että hallitusten tulisi itse luoda oma rahansa sen sijaan että rahan luominen on ulkoistettu yksityisille liikepankeille: pankit luovat rahaa elektronisesti tilikirjauksena kun joku tekee pankin kanssa lainasopimuksen. Raha siis syntyy jonkun tahon pankille antamaa Maksan sinulle-lupausta vastaan.

MMT:n kannattajien mielestä valtioiden tulisi ottaa takaisin itselleen rahan luominen ilman että sotkeennutaan tarpeettomaan koronmaksuun yksityisille sijoittajille ja pankeille. Tällöin valtio voisi itse rahoittaa pitkän jakson kasvu- ja työllisyyssuunnitelmia, investoida julkiseen infrastruktuuriin, tutkimukseen ja kehitykseen, rahoittaa terveydenhuoltoa ja muita perusasioita.

"Pankeilla on paljon lyhyempi aikajänne ja omanvoitonpyynnin sanelema motivaatio," toteaa professori Michael Hudson, eräs MMT:n suurista nimistä.

Australialainen taloustutkimusprofessori Bill Mitchell korostaa, että fiat-rahasysteemissä, jollainen meillä nykyisin on, fiat-raha on laillista, koska hallitus sanoo sitä rahaksi ja sitten säätää lain, joka tekee siitä laillista. Valuutalla ei itsellään ole mitään luontaista arvoa. Mikä antaa valuutalle arvon, mikä motivoi meitä käyttämään kyseistä valuuttaa on se, että - hallituksen avulla - kaikki verot määritellään ja maksetaan pois kyseisessä valuutassa.

Meillä ei ole vaihtoehtoa: jos asut esimerkiksi Yhdysvalloissa, verosi määritellään dollareissa ja sinun täytyy ne maksaa dollareissa.

Joten valuutan tarve - sinällään arvotonta paperia - syntyy näistä veroja koskevista vaatimuksista.

"Kunhan harkitset asiaa, käsität välittömästi, että kansallisella hallituksella on monopoli valuutan luomiseen eikä se siksi voi koskaan olla rahan puutteessa," Mitchell sanoo.

Euroopassa tilanne on hieman toisenlainen. Euroalueella jäsenmaat eivät luo itse tarvitsemaansa valuuttaa vaan suvereenin valtion tunnusmerkkeihin kuuluva rahan/valuutan luontioikeus on EKP:lla.

EKP ei voi rahoittaa suoraan valtioita, se on EKP:n säännöissä kielletty. Tuon säännön laativat EU:n peruskirjan kirjoittaneet "perustajaisät".

Sen, minkä me miellämme rahaksi, luovat yksityiset liikepankit velasta. Valtiot puolestaan lainaavat tarvitsemansa rahan liikepankeilta, ja maksavat siitä korkoa, verorahoilla. Veroja voidaan siis katsoa nykyään pankeille korvamerkittynä rahana, ei niinkään hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja kasvattamiseksi kerättyinä yhteisinä varoina.

Tai kuten Hilda K. asian ilmaisee: "Kansallisomaisuutta kaupittelevilla valtioiden edustajilla ei ole enää (EU-EMU:uun liittymisen jälkeen) omaa kansallista keskuspankkia turvaamassa budjettialijäämiä, ja ministerit ja edusmiehet ovat traagisella tavalla kiitollisuudenvelassa uusliberalistisille eurokraateille ja heidän joukkovelkakirjoilleen."

 

Valtioilla on ollut rahanluontioikeus

Valtioiden ei tarvitsisi lainata rahaa yksityisiltä liikepankeilta, "ne voivat luoda rahaa itse pitkän tähtäyksen investointeihin ja infrastruktuuriin, terveyteen ja muihin perushyvinvoinnin rakenteisiin."

"Näin vältettäisiin koko talouden joutuminen vuorotellen kuplan paisumiseen ja sitä seuraavaan omaisuusarvojen vähenemiseen, konkursseihin, vararikkoihin, velkadeflaatioon, sisäiseen devalvointiin (=työttömyys ja palkkojen jäädyttäminen), leikkauksiin ja supistuksiin," muistuttaa Hilda K.

Inflaatiota pelkääville tiedoksi: Kuplia syntyy, koska raha on velkaa, toisin sanoen raha syntyy, kun pankissa kirjataan jonkun ottama velka "rahana" tilille. Pankki siis väärentää rahan tyhjästä. Väärentäjä hyötyy, mutta väärän rahan lähtiessä kiertoon, sen arvo on alempi mitä edemmäs se käyttäjäketjussa siirtyy, jolloin seuraa inflaatio. Pankit siis luovat inflaation, selitti edesmennyt professori Murray N. Rothbard.

Näiden erilaisisten mekanismien yhteisvaikutuksista on kyse myös nykyisessä talouskriisissä, se tulee selväksi kun tutustuu FCIC:in raporttiin talouskriisin synnystä. Ilman synteettisiä rahoitusinstrumentteja kuten erilaisia johdannaisia, sekä reaalitalouden ja finanssitalouden toisistaan eriämistä, emme olisi tässä tilanteessa.

Veroparatiiseilla - joita EU:n alueellakin on lukuisia - on oma vaikutuksensa siihen, että maailman talousjärjestelmä on sekaisin. Niihin virtaa jatkuvasti suuria summia sekä laillista että laitonta pääomaa piiloon verottajalta. Kaikki on pois kierrosta ja verokertymistä.

Liikepankeilla sekä sijoittajilla on kuitenkin vahvat edunvalvojansa niin komissiossa, europarlamentissa, kansallisissa parlamenteissa kuin erilaisissa komiteoissakin. Seuraukset näkyvät. Veroparatiiseja koskevaa globaalia lainsäädäntöä ei tunnuta saavan aikaiseksi.

MMT:n ja professori Hudsonin mielestä asioiden korjaamiseen voisi olla yksinkertainen keino, jolla aloittaa: "Me MMT:ssa näemme julkisen velan yksityisenä varallisuutena ja korot yksityisenä tulona. Suunnaton julkinen velka on vain kertyneiden budjettialijäämien ilmaus. Nämä budjettialijäämät ovat lisänneet yksityissektorin varoja tuottaen kysyntää tavaroille ja palveluille, jotka puolestaan ovat mahdollistaneet talouskasvun. Tuo tulojen kasvu taas on mahdollistanut säästämisen tasolla, johon emme olisi kyenneet ilman alijäämiä..."

"... (valtioiden) omat keskuspankit, jotka toimivat niin kuin keskuspankit ennen vanhaan toimivat: Ne rahoittivat valtion omia hankkeita ja budjettivajetta. Raha pääsi kiertoon talouden eri sektoreille, joilla se parhaalla mahdollisella tavalla edistää talouskasvua ja työllisyyttä".

FCIC:in loppupäätelmät ovat jokatapauksessa yksiselitteiset: globaali talouskriisi oli - ja on - seurausta ihmisten toiminnasta: virhearvioista, tehdyistä päätöksistä ja tekemättä jättämisistä - ja se olisi ollut vältettävissä.

Surullisinta on, että kriisi tulee uusiutumaan, sanoo FCIC, jos nyt ei oteta opiksi.

Kannattaisiko yrittää - onko meillä enää menetettävää?

 

Yhteenveto:

- Rahanluontioikeus takaisin valtioille ja pois liikepankeilta

- Veroparatiisit kuriin globaalilla lainsäädännöllä

- Tuloerojen tasaaminen

- Progressiivinen verotus ansiotuloille

- Pääomatulojen ankarampi verotus

- Rahoitustoiminnan valvonnan lisääminen

- Ankarammat rangaistukset valkokaulusrikollisille

- Lisää määrärahoja ja keinoja sekä talousrikospoliisille että verottajalle

- Pankkisalaisuuden purkaminen tutkinnan helpottamiseksi

- Pyöröovikäytännön vaikeuttaminen

- Moraalikasvatus

- Lisöys: rahoitusmarkkinavero

- Lisäys: verotuksen painotus ansiotuloista automaatioon

 

 

Lähteet:

 

The Italian MMT Summit, Rimini, 2012 (video)

http://www.youtube.com/watch?v=XP60tpwu5cs

The New York Times, Paul Krugman: What ails Europe? http://www.nytimes.com/2012/02/27/opinion/krugman-what-ails-europe.html?_r=1&hp

Uusi Suomi, Riikka Söyring: Tasainen tulonjakautuminen lisää talouskasvua (Tehdään siis päinvastoin!) http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/85135-tasainen-tulonjakautuminen-lisaa-talouskasvua-tehdaan-siis-painvastoin

Stephanie Kelton: New Economic Perspectives http://www.neweconomicperspectives.org/

Financial Times, Isabella Kaminska: Yes Virginia, there really is modern monetary theory

http://ftalphaville.ft.com/blog/2012/02/22/890211/yes-virginia-there-really-is-modern-monetary-theory/

Washington Post, Dylan Matthews: Modern monetary theory, an unconventional take on economic strategy http://www.washingtonpost.com/business/modern-monetary-theory-is-an-unconventional-take-on-economic-strategy/2012/02/15/gIQAR8uPMR_story.html

Lombard Street Research: Netherlands & the euro-report

http://www.lombardstreetresearch.com/adverts_special01.php

Uusi Suomi, Teemu Kammonen: Raportti: Euro pilasi Hollannin talouskasvun

http://www.uusisuomi.fi/raha/120701-raportti-euro-pilasi-hollannin-kasvun

The Telegraph, Ambrose Evans-Pritchard: The dutch Freedom Party pushes euro exit as

2.4 trillion rescue bill looms http://www.telegraph.co.uk/finance/financialcrisis/9124815/Dutch-Freedom-Party-pushes-euro-exit-as-2.4-trillion-rescue-bill-looms.html

Final remarks of Geert Wilders at his trial, June 1, 2011 (video) http://www.youtube.com/watch?v=NijmSy6zikc

Pragmatic Capitalism: Understanding the modern monetary theory http://pragcap.com/resources/understanding-modern-monetary-system

Harvard Review: Debt, Deficits and Modern Monetary Theory http://hir.harvard.edu/debt-deficits-and-modern-monetary-theory

Murray N. Rothbard: The Case Against FED

FCIC, Financial Crisis Inquiry Commission

Conclusions http://fcic-static.law.stanford.edu/cdn_media/fcic-reports/fcic_final_report_conclusions.pdf (14 sivua)

Financial Crisis Inquiry, Final Report (662 sivua)

http://fcic-static.law.stanford.edu/cdn_media/fcic-reports/fcic_final_report_full.pdf

Global Research, prof. Michael Hudson: There is an alternative to neoliberal monetary austerity http://globalresearch.ca/index.php?context=va&aid=29605

ja Michael Hudsonin tekstiä Hilda K:n suomennoksena:

Hilda K.:

Yli 2100 kuulijaa hurrasi talousprofessoreille Riminissä: Niukkuustyrannia ei ole ratkaisu.

 

The Netherlands & The Euro - Summary Report

http://hildakoo.blogspot.com/2012/02/yli-2100-kuulijaa-hurrasi.html

]]>
11 http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101511-mmt-moderni-rahatalousteoria-tarjoaa-uuden-l%C3%A4hestymistavan-velkakriiseihin#comments Raha globaalitalous hallitsematon hölmöily. korporaatiokatastrofit Mon, 26 Mar 2012 15:45:29 +0000 Riikka Söyring http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101511-mmt-moderni-rahatalousteoria-tarjoaa-uuden-lähestymistavan-velkakriiseihin
Magneettimedia, viikot 11 ja 12 http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101062-magneettimedia-viikot-11-ja-12 <p>Magneettimedian vs. päätoimittaja Anne Ukkonen on ollut sairaslomalla </p><p>7.3 -20.3 välisen ajan, eikä hänellä ole mitään osuutta paperilehden tai nettiversion sisältöön tuon ajan kuluessa. </p><p>Tämä koskee paitsi viikon 11/2012 lehteä, myös seuraavaa, viikon 12/2012 numeroa ja nettilehteä.<br /><br />Anne Ukkosen sijaisena kyseisenä ajanjaksona - oman ilmoituksensa mukaan - on toiminut Magneettimedian kustantaja Juha Kärkkäinen <a href="https://service.mail.com/dereferrer/?target=http%3A%2F%2Fservice.mail.com%2Fcallgate-6.54.0.0%2Frms%2F6.54.0.0%2Fmail%2FgetBody%3FfolderId%3D2%26messageId%3DOTg2STVVNUQ2OcO7nXJu0CdIN2TCZgJC%26purpose%3Ddisplay%26bodyType%3Dhtml%23&amp;lang=en">juha@karkkainen.com</a> , toisin sanoen hän on valinnut julkaistut artikkelit ja kantaa vastuun julkaisemisesta.<br /><br />Magneettimedian johtoryhmä on: </p><p>- kaupallinen johtaja Antti Korkiakoski (010 430 3509) </p><p>- ostojohtaja Juha Saarela (010 430 3517) <a href="mailto:juha.saarela@karkkainen.com">juha.saarela@karkkainen.com</a> </p><p>- henkilöstöpäällikkö Jouni Tiirola <a href="https://service.mail.com/dereferrer/?target=http%3A%2F%2Fservice.mail.com%2Fcallgate-6.54.0.0%2Frms%2F6.54.0.0%2Fmail%2FgetBody%3FfolderId%3D2%26messageId%3DOTg2STVVNUQ2OcO7nXJu0CdIN2TCZgJC%26purpose%3Ddisplay%26bodyType%3Dhtml%23&amp;lang=en">jouni.tiirola@karkkainen.com</a><br /><br />Itselläni ei ole osuutta&nbsp;lehtien 11/2012 ja 12/2012 sisältöön. </p><p>Viikon 12/2012 paperilehdessä oleva juttu "<em>Unohda laihdutuslääkkeet, luonnollinen D-vitamiini auttaa painonhallinnassa"</em> on alunperin NaturalNews-sivustolta, ja sen kirjoittaja on Ethan A. Huff. </p><p>Forget diet drugs: Learn how natural vitamin D can help you maintain a healthy weight</p><p><a href="http://www.naturalnews.com/035206_vitamin_D_body_fat_weight_loss.html">http://www.naturalnews.com/035206_vitamin_D_body_fat_weight_loss.html</a></p><p>NaturalNews vaatii artikkeliensa julkaisun yhteydessä ilmoittamaan alkuperäisen lähteen sekä antamaan kirjoittajalle krediitin.</p><p>Lehdestä tuo tieto puuttuu.</p><p>Artikkelin suomentajasta en osaa kertoa mitään.<br /><br />Riikka Söyring</p> Magneettimedian vs. päätoimittaja Anne Ukkonen on ollut sairaslomalla

7.3 -20.3 välisen ajan, eikä hänellä ole mitään osuutta paperilehden tai nettiversion sisältöön tuon ajan kuluessa.

Tämä koskee paitsi viikon 11/2012 lehteä, myös seuraavaa, viikon 12/2012 numeroa ja nettilehteä.

Anne Ukkosen sijaisena kyseisenä ajanjaksona - oman ilmoituksensa mukaan - on toiminut Magneettimedian kustantaja Juha Kärkkäinen juha@karkkainen.com , toisin sanoen hän on valinnut julkaistut artikkelit ja kantaa vastuun julkaisemisesta.

Magneettimedian johtoryhmä on:

- kaupallinen johtaja Antti Korkiakoski (010 430 3509)

- ostojohtaja Juha Saarela (010 430 3517) juha.saarela@karkkainen.com

- henkilöstöpäällikkö Jouni Tiirola jouni.tiirola@karkkainen.com

Itselläni ei ole osuutta lehtien 11/2012 ja 12/2012 sisältöön.

Viikon 12/2012 paperilehdessä oleva juttu "Unohda laihdutuslääkkeet, luonnollinen D-vitamiini auttaa painonhallinnassa" on alunperin NaturalNews-sivustolta, ja sen kirjoittaja on Ethan A. Huff.

Forget diet drugs: Learn how natural vitamin D can help you maintain a healthy weight

http://www.naturalnews.com/035206_vitamin_D_body_fat_weight_loss.html

NaturalNews vaatii artikkeliensa julkaisun yhteydessä ilmoittamaan alkuperäisen lähteen sekä antamaan kirjoittajalle krediitin.

Lehdestä tuo tieto puuttuu.

Artikkelin suomentajasta en osaa kertoa mitään.

Riikka Söyring

]]>
5 http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101062-magneettimedia-viikot-11-ja-12#comments Raha arvostelukyky ja sen puute Wed, 21 Mar 2012 15:57:36 +0000 Riikka Söyring http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101062-magneettimedia-viikot-11-ja-12
Rotschildin suvun historia -"artikkeli" ja poistetut kommentit http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/100642-rotschildin-suvun-historia-artikkeli-ja-poistetut-kommentit <p></p><p>Magneettimedia on julkaissut nettiversiossaan artikkelin nimeltä Rotschildin suvun historia. <a href="http://www.magneettimedia.com/?p=8610" title="http://www.magneettimedia.com/?p=8610">http://www.magneettimedia.com/?p=8610</a></p><p>En tiedä, kuka kyseisen artikkelin on kääntänyt. Saatan arvata, kuka sen on valinnut julkaistavaksi.</p><p>Joka tapauksessa kyseinen "artikkeli" kirvoitti minusta pari kommenttia.</p><p>Heti nimimerkki Jurpon perään tuikkasin seuraavan viestin, noin klo 13:41 :</p><em><p>"Vt. päätoimittaja Anne Ukkonen on ollut sairaslomalla 5.3 alkaen, ja sairasloma jatkuu ainakin 20.3 asti.<br />Voin vakuuttaa hyvällä omalla tunnolla, että Anne Ukkonen ei varmasti ole ollut tietoinen tämän artikkelin julkaisusta saati että olisi antanut sen julkaisemiselle siunauksensa.</p><p>Oma työsuhteeni Magneettimediaan on päättynyt.</p><p>Yt. Riikka Söyring"</p></em><p> </p><p>Anne Ukkonen kommentoi:</p><em><p>"Kuten Riikka Söyring jo ehtikin mainita, olen ollut sairaslomalla 7.3 lähtien ja olen ainakin 20.3 saakka. Siten en siis kanna vastuuta tänä mainittuna aikana julkaistusta materiaalista – en paperilehdessä enkä täällä netissä.</p><p>Sairaslomastani johtuen en ole myöskään ollut tietoinen tämän (kuten en muunkaan materiaalin) artikkelin julkaisusta, enkä olisi muutoinkaan missään olosuhteissa antanut siihen hyväksyntääni. En puolla millään tavalla tämän materiaalin julkaisua.</p><p>Yt. Anne Ukkonen"</p></em><p> </p><p>Itse lisäsin tämän tiedon kommentteihin:</p><em><p>"Magneettimedian kustantaja Juha Kärkkäinen on ilmoittanut sähköpostitse 16.3 2012 klo 17:49 toimivansa vt. päätoimittaja Anne Ukkosen sijaisena Anne Ukkosen sairasloman aikana.</p><p>yt. Riikka Söyring"</p></em><p>...</p><p>jonka jälkeen kustantaja Juha Kärkkäinen ilmoitti sähköpostitse klo 18:11</p><em><p>Moro</p><p>Sisäisiä asioita ei tarvitse alkaa Magneetin kommenteissa levittelemään. Poistin ne.</p><p>Juha</p></em><p>———-</p><p>Julkaisen omani ja päätoimittaja Anne Ukkosen kommentin siis täällä.</p>

Magneettimedia on julkaissut nettiversiossaan artikkelin nimeltä Rotschildin suvun historia. http://www.magneettimedia.com/?p=8610

En tiedä, kuka kyseisen artikkelin on kääntänyt. Saatan arvata, kuka sen on valinnut julkaistavaksi.

Joka tapauksessa kyseinen "artikkeli" kirvoitti minusta pari kommenttia.

Heti nimimerkki Jurpon perään tuikkasin seuraavan viestin, noin klo 13:41 :

"Vt. päätoimittaja Anne Ukkonen on ollut sairaslomalla 5.3 alkaen, ja sairasloma jatkuu ainakin 20.3 asti.
Voin vakuuttaa hyvällä omalla tunnolla, että Anne Ukkonen ei varmasti ole ollut tietoinen tämän artikkelin julkaisusta saati että olisi antanut sen julkaisemiselle siunauksensa.

Oma työsuhteeni Magneettimediaan on päättynyt.

Yt. Riikka Söyring"

 

Anne Ukkonen kommentoi:

"Kuten Riikka Söyring jo ehtikin mainita, olen ollut sairaslomalla 7.3 lähtien ja olen ainakin 20.3 saakka. Siten en siis kanna vastuuta tänä mainittuna aikana julkaistusta materiaalista – en paperilehdessä enkä täällä netissä.

Sairaslomastani johtuen en ole myöskään ollut tietoinen tämän (kuten en muunkaan materiaalin) artikkelin julkaisusta, enkä olisi muutoinkaan missään olosuhteissa antanut siihen hyväksyntääni. En puolla millään tavalla tämän materiaalin julkaisua.

Yt. Anne Ukkonen"

 

Itse lisäsin tämän tiedon kommentteihin:

"Magneettimedian kustantaja Juha Kärkkäinen on ilmoittanut sähköpostitse 16.3 2012 klo 17:49 toimivansa vt. päätoimittaja Anne Ukkosen sijaisena Anne Ukkosen sairasloman aikana.

yt. Riikka Söyring"

...

jonka jälkeen kustantaja Juha Kärkkäinen ilmoitti sähköpostitse klo 18:11

Moro

Sisäisiä asioita ei tarvitse alkaa Magneetin kommenteissa levittelemään. Poistin ne.

Juha

———-

Julkaisen omani ja päätoimittaja Anne Ukkosen kommentin siis täällä.

]]>
6 http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/100642-rotschildin-suvun-historia-artikkeli-ja-poistetut-kommentit#comments Kotimaa arvostelukyky ja sen puute Sat, 17 Mar 2012 05:52:58 +0000 Riikka Söyring http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/100642-rotschildin-suvun-historia-artikkeli-ja-poistetut-kommentit
Tule hyvä velka - Pois paha velka! http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/99873-tule-hyv%C3%A4-velka-pois-paha-velka <p></p><p>Kansantaloutta koskevat asiat ovat monelle epäselviä; mikä mistäkin johtuu ja miksi kriisi toisensa jälkeen tuntuu heilauttelevan taloutta. Asiassa ei kuitenkaan ole mitään mystistä ja arkijärjelle käsittämätöntä. Ei tarvita ekonomistin koulutusta, kun tietää muutaman perusasian.</p><strong><p>&nbsp;</p><p>Tule hyvä velka - Pois paha velka!</p></strong><p>Yleisesti tunnutaan uskovan, että finanssikriisi/talouskriisi/pankkikriisi/velkakriisi iskee yllättäen kuin tsunami ja ettei niiden tuloa voi ennustaa. Pötyä!<br /><br /><strong>Dirk Bezemer</strong>, talousprofessori Groningenin yliopistossa Hollannissa selvitti, miksi suurimmalle osalle maailman taloustieteilijöistä kriisit "iskevät yllättäen kuin tsunami". Bezemer kävi läpi runsaan aineiston löytääkseen ekonomisteja ja finanssimarkkinakommentaattoreja, jotka "näkivät sen tulevan".<br /><br />Bezemer löysi vain yksitoista tällaista ekonomistia ja analyytikkoa. Bezemer etsi yhteiset tekijät näiden yhdentoista välillä - kuinka he analysoivat ekonomiaa - päätellen, että ainoat hyödylliset ekonomiaa koskevat mallinnokset ovat niitä, joita nämä talousmiehet käyttivät.<br /><br /></p><p>&nbsp;</p><p>Bezemer löysi neljä pääasiallista tekijää:</p><p>1. huoli siitä, että finanssitalous on erotettu reaalitaloudesta</p><p>2. huoli luottovirroista, joilla rahoitetaan sekä finansseja että reaalitaloutta</p><p>3. velan määrän kasvun yhdistyminen finanssivarallisuuden kasvuun</p><p>4. laskentatapojen keskinäinen suhde sekä finanssi- että reaalitaloudessa</p><p>&nbsp;</p><p>Bezemer huomasi, että lähes kaikista makroekonomian malleista puuttuvat nämä näkökohdat. </p><p>Bezemer antaa esimerkkinä OECD:n "pienen globaalitalousennusteen" mallinnoksen: pieni globaalitalousennuste ennustaa globaalitalouden kulkuja, joka sitten jaotellaan eri maita koskeviksi yleisennusteiksi.</p><p>Bezemer huomasi myös, että OECD:n malli sisältää rahataloudelliset ja finanssimuuttujat mutta muuttujia ei oteta todellisuuteen perustuvasta, kerätystä datasta. Sen sijaan muuttujat vedetään teoreettisista oletuksista, jotka koskevat todellisten muuttujien oletettua keskinäistä suhdetta.</p><p>OECD:n laskentamallista puuttuu kassavirrat, talletusten ja sijoitusten hinnat, korkojen maksu, joka viittaisi velkamäärän kasvuun sekä tasekirjanpidon yhteenveto ja muuttujat, jotka kuvaisivat tätä.</p><strong><p> </p><p>Velkasyöppö talousajattelu hallitsee</p></strong><p>Standardi-uusklassiset talousmallit olettavat, että finanssisysteemi on kuin voiteluöljy koneessa: se sallii reaalitalouden toimia pehmeästi mutta sillä ei ole "ajovoimaa", toisin sanoen reaalitalous on ihmekone, joka aina palaa tasaiseen kasvunvaiheeseen eikä saastuta; kuin auto, joka jatkaa kulkuaan tasaista vauhtia sittenkin kun nostat jalkasi kaasulta ja päästää ilmakehään pelkää vettä.</p><p>Bezemer havaitsi, että yksitoista kriisin tulon oikein ennustanutta talousanalyytikkoa näkivät finanssitalouden bensiininä öljyn sijaan: ilman bensiiniä reaalitalous sammuu kuin auto, ja joka "talouden bensiini" sisältää runsaasti epäpuhtauksia. Itse talousmoottori nähtiin bensasyöppönä, joka tuottaa toisinaan myös epäterveellisiä määriä häkää.</p><p>Bezemer päätteli: normaali makroekonomian malli olettaa, että ilman luoton kautta tulevaa rahoitusta finanssisektorilta tuottajat ja työnantajat eivät saa rahoitusta pyörittääkseen tehtaitaan ja palkatakseen työntekijöitä, mutta luotolla he kasvattavat samalla velkaa, joka täytyy maksaa bisneksen tuomilla kassavirroilla.</p><p>Kriisin ennustaneet talousanalyytikot taas olivat huomanneet - ja sisällyttäneet huomionsa analyyseihinsa - että finanssisysteemi rahoittaa sekä "hyvää" reaalitaloutta että "pahoja" spekulointeja finanssisektorilla. Spekuloinnin rahoittaminen johtaa myös velkaantumiseen, mutta toisin kuin tuotannon (tavarat) rahoittaminen, spekuloinnin rahoittaminen ei lisää talouden kapasiteettia maksaa velkaa.</p><p>Tämän tuottamattoman velan kasvun elementin olivat huomanneet ne analyytikot, jotka "näkivät sen tulevan".</p><strong><p> </p><p>Velka ja itseään ruokkiva talouskriisi</p></strong><p>Talouskriisin vertaaminen tsunamiin on absurdia: toki vertaus kuvaa äkillisyyttä ja tuhovoimaa, mutta tsunamin aiheuttaa maan tektonisten laattojen liike. Liike itsessään helpottaa sisäistä painetta, joka tsunamin aiheuttaa; tsunami siis tavallaan korjaa systeemin tyveneen tilaan.</p><p>Taloustsunamin taas aiheutti kuplan puhkeaminen, joka kupla syntyi velkojen määrästä. </p><p>Kuplan puhkeaminen ei kuitenkaan eliminoinut velkoja, itseasiassa päinvastoin. Seuraavat vuosikymmenet taloutta ajaa yksityissektorin yritykset vähentää velan määrää ja tämä taas hidastaa talouskasvua kauan. Toisin kuin tsunami, velkakriisi on tuhon aalto joka vyöryy ja vyöryy kunnes velat on maksettu.</p><p>Ongelma ei ratkea sillä, että poliitikot ympäri maailmaa yrittävät käynnistää uudelleen lainailun. Tsunamia parempi vertauskuva taloudesta olisi yliannostuksen uhri, jota uusklassiset ekonomistit ja poliitikot yrittävät elvyttää antamalla lisää huumetta.</p><p>Rahatalousjärjestelmä on velkajärjestelmä, jossa jokaista varallisuuserää vastaa samansuuruinen velkaerä. BKT:n näyttämä talouskasvu johtuu velan määrän kasvusta. </p><p>Nettomääräisesti arvioituna rahan ja velan määrä taloudessa on aina nolla. Jokaisella positiivisella pankkitalletuksella on jossain taloudessa vastineena negatiivinen velka. </p><p>Keskuspankkirahan määrä riippuu nykymuotoisessa rahajärjestelmässä liikepankkien luomien velkojen ja pankkitalletusten määrästä.</p><p>Velka ja rahatalletukset ovat saman asian kaksi eri puolta. Tämä on nykymuotoisen rahatalousjärjestelmän toiminnan ymmärtämisen kannalta keskeinen seikka. Näistä veloista peritään korko. Velka maksetaan rahalla, jonka luomiseen pankeilla on monopoli. </p><p>Velanmaksu siis vaatii lisävelan ottoa, mistä seuraa että velkoja ei pystytä maksamaan.</p><p>Talousjärjestelmä ei toimi ilman, että joku jossain velkaantuu.</p><p>---</p><p>Yhteenvetona voidaan siis sanoa, että velka sinällään ei ole huono asia, se on vain osa talousjärjestelmää. Huonoksi nykytilanteessa sen tekee yksityisesti omistettujen liikepankkien monopoli rahan luomiseen.<br /><br />Suomi voisi - Kiinan lailla - perustaa pankin. Euroalueella toimivan pankin varantovaatimus on 2 prosenttia. Varantovaatimus tarkoittaa pankin fyysisiä varoja, jotka sillä täytyy olla. Loppu voidaan luoda digitaalisesti aivan laillisesti.</p><p>Suomi siirtää tälle perustetulle pankille 2 miljardia euroa/markkaa/sisua. Tuon 2 miljardia pankki monistaa aivan laillisesti 100 miljardiksi. Tämän jälkeen pankki luo valtion ulkomaan velkaa vastaavan summan "luottona" valtionkonttorin ulkomaan velan maksusta vastaavalle osastolle ja siirtää rahan valtionkonttorin tilille. Valtionkonttori siirtää rahan Suomea rahoittaneiden ulkomaisten liikepankkien tilille ja velka on maksettu, täysin laillisesti.</p><p>Koska EU:n säännöt kieltävät rahan luomisen valtion omistamilta pankeilta, voidaan sääntöä kiertää tekemällä pankista osakeyhtiö, josta jokainen suomalainen omistaa yhden osakkeen.</p><p> </p><strong><p>Lähteet:</p><p>&nbsp;</p><a href="http://www.princeton.edu/~rosentha/POLARIZATIONPOLICYINEQUALITY.pdf">http://www.princeton.edu/~rosentha/POLARIZATIONPOLICYINEQUALITY.pdf</a> </strong><p><a href="http://www.debtdeflation.com/blogs/2009/07/15/no-one-saw-this-coming-balderdash/" title="http://www.debtdeflation.com/blogs/2009/07/15/no-one-saw-this-coming-balderdash/">http://www.debtdeflation.com/blogs/2009/07/15/no-one-saw-this-coming-bal...</a> </p><p><a href="http://mpra.ub.uni-muenchen.de/15892/1/MPRA_paper_15892.pdf" title="http://mpra.ub.uni-muenchen.de/15892/1/MPRA_paper_15892.pdf">http://mpra.ub.uni-muenchen.de/15892/1/MPRA_paper_15892.pdf</a> </p><p><a href="http://talousdemokratia.blogspot.com/" title="http://talousdemokratia.blogspot.com/">http://talousdemokratia.blogspot.com/</a> </p><p><a href="http://www.europarl.europa.eu/activities/committees/studies/download.do?language=en&amp;file=30657" title="http://www.europarl.europa.eu/activities/committees/studies/download.do?language=en&amp;file=30657">http://www.europarl.europa.eu/activities/committees/studies/download.do?...</a> </p><p><a href="http://ebolakani.blogspot.com/2011/04/mista-korot-maksetaan-uudestaan.html">http://ebolakani.blogspot.com/2011/04/mista-korot-maksetaan-uudestaan.html</a> </p><p>&nbsp;</p><em>&nbsp;</em><p><em>Riikka Söyring @ 8.3.2012 </em></p><p></p><p>Artikkeli on julkaistu myös Verkkomediassa <a href="http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&amp;id=2884" title="http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&amp;id=2884">http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&amp;id=2884</a></p><p>Lue myös: Verkkomedia: BRICS-ryhmä tähtää oman pankin perustamiseen <a href="http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=4&amp;id=2887" title="http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=4&amp;id=2887">http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=4&amp;id=2887</a></p>

Kansantaloutta koskevat asiat ovat monelle epäselviä; mikä mistäkin johtuu ja miksi kriisi toisensa jälkeen tuntuu heilauttelevan taloutta. Asiassa ei kuitenkaan ole mitään mystistä ja arkijärjelle käsittämätöntä. Ei tarvita ekonomistin koulutusta, kun tietää muutaman perusasian.

 

Tule hyvä velka - Pois paha velka!

Yleisesti tunnutaan uskovan, että finanssikriisi/talouskriisi/pankkikriisi/velkakriisi iskee yllättäen kuin tsunami ja ettei niiden tuloa voi ennustaa. Pötyä!

Dirk Bezemer, talousprofessori Groningenin yliopistossa Hollannissa selvitti, miksi suurimmalle osalle maailman taloustieteilijöistä kriisit "iskevät yllättäen kuin tsunami". Bezemer kävi läpi runsaan aineiston löytääkseen ekonomisteja ja finanssimarkkinakommentaattoreja, jotka "näkivät sen tulevan".

Bezemer löysi vain yksitoista tällaista ekonomistia ja analyytikkoa. Bezemer etsi yhteiset tekijät näiden yhdentoista välillä - kuinka he analysoivat ekonomiaa - päätellen, että ainoat hyödylliset ekonomiaa koskevat mallinnokset ovat niitä, joita nämä talousmiehet käyttivät.

 

Bezemer löysi neljä pääasiallista tekijää:

1. huoli siitä, että finanssitalous on erotettu reaalitaloudesta

2. huoli luottovirroista, joilla rahoitetaan sekä finansseja että reaalitaloutta

3. velan määrän kasvun yhdistyminen finanssivarallisuuden kasvuun

4. laskentatapojen keskinäinen suhde sekä finanssi- että reaalitaloudessa

 

Bezemer huomasi, että lähes kaikista makroekonomian malleista puuttuvat nämä näkökohdat.

Bezemer antaa esimerkkinä OECD:n "pienen globaalitalousennusteen" mallinnoksen: pieni globaalitalousennuste ennustaa globaalitalouden kulkuja, joka sitten jaotellaan eri maita koskeviksi yleisennusteiksi.

Bezemer huomasi myös, että OECD:n malli sisältää rahataloudelliset ja finanssimuuttujat mutta muuttujia ei oteta todellisuuteen perustuvasta, kerätystä datasta. Sen sijaan muuttujat vedetään teoreettisista oletuksista, jotka koskevat todellisten muuttujien oletettua keskinäistä suhdetta.

OECD:n laskentamallista puuttuu kassavirrat, talletusten ja sijoitusten hinnat, korkojen maksu, joka viittaisi velkamäärän kasvuun sekä tasekirjanpidon yhteenveto ja muuttujat, jotka kuvaisivat tätä.

 

Velkasyöppö talousajattelu hallitsee

Standardi-uusklassiset talousmallit olettavat, että finanssisysteemi on kuin voiteluöljy koneessa: se sallii reaalitalouden toimia pehmeästi mutta sillä ei ole "ajovoimaa", toisin sanoen reaalitalous on ihmekone, joka aina palaa tasaiseen kasvunvaiheeseen eikä saastuta; kuin auto, joka jatkaa kulkuaan tasaista vauhtia sittenkin kun nostat jalkasi kaasulta ja päästää ilmakehään pelkää vettä.

Bezemer havaitsi, että yksitoista kriisin tulon oikein ennustanutta talousanalyytikkoa näkivät finanssitalouden bensiininä öljyn sijaan: ilman bensiiniä reaalitalous sammuu kuin auto, ja joka "talouden bensiini" sisältää runsaasti epäpuhtauksia. Itse talousmoottori nähtiin bensasyöppönä, joka tuottaa toisinaan myös epäterveellisiä määriä häkää.

Bezemer päätteli: normaali makroekonomian malli olettaa, että ilman luoton kautta tulevaa rahoitusta finanssisektorilta tuottajat ja työnantajat eivät saa rahoitusta pyörittääkseen tehtaitaan ja palkatakseen työntekijöitä, mutta luotolla he kasvattavat samalla velkaa, joka täytyy maksaa bisneksen tuomilla kassavirroilla.

Kriisin ennustaneet talousanalyytikot taas olivat huomanneet - ja sisällyttäneet huomionsa analyyseihinsa - että finanssisysteemi rahoittaa sekä "hyvää" reaalitaloutta että "pahoja" spekulointeja finanssisektorilla. Spekuloinnin rahoittaminen johtaa myös velkaantumiseen, mutta toisin kuin tuotannon (tavarat) rahoittaminen, spekuloinnin rahoittaminen ei lisää talouden kapasiteettia maksaa velkaa.

Tämän tuottamattoman velan kasvun elementin olivat huomanneet ne analyytikot, jotka "näkivät sen tulevan".

 

Velka ja itseään ruokkiva talouskriisi

Talouskriisin vertaaminen tsunamiin on absurdia: toki vertaus kuvaa äkillisyyttä ja tuhovoimaa, mutta tsunamin aiheuttaa maan tektonisten laattojen liike. Liike itsessään helpottaa sisäistä painetta, joka tsunamin aiheuttaa; tsunami siis tavallaan korjaa systeemin tyveneen tilaan.

Taloustsunamin taas aiheutti kuplan puhkeaminen, joka kupla syntyi velkojen määrästä.

Kuplan puhkeaminen ei kuitenkaan eliminoinut velkoja, itseasiassa päinvastoin. Seuraavat vuosikymmenet taloutta ajaa yksityissektorin yritykset vähentää velan määrää ja tämä taas hidastaa talouskasvua kauan. Toisin kuin tsunami, velkakriisi on tuhon aalto joka vyöryy ja vyöryy kunnes velat on maksettu.

Ongelma ei ratkea sillä, että poliitikot ympäri maailmaa yrittävät käynnistää uudelleen lainailun. Tsunamia parempi vertauskuva taloudesta olisi yliannostuksen uhri, jota uusklassiset ekonomistit ja poliitikot yrittävät elvyttää antamalla lisää huumetta.

Rahatalousjärjestelmä on velkajärjestelmä, jossa jokaista varallisuuserää vastaa samansuuruinen velkaerä. BKT:n näyttämä talouskasvu johtuu velan määrän kasvusta.

Nettomääräisesti arvioituna rahan ja velan määrä taloudessa on aina nolla. Jokaisella positiivisella pankkitalletuksella on jossain taloudessa vastineena negatiivinen velka.

Keskuspankkirahan määrä riippuu nykymuotoisessa rahajärjestelmässä liikepankkien luomien velkojen ja pankkitalletusten määrästä.

Velka ja rahatalletukset ovat saman asian kaksi eri puolta. Tämä on nykymuotoisen rahatalousjärjestelmän toiminnan ymmärtämisen kannalta keskeinen seikka. Näistä veloista peritään korko. Velka maksetaan rahalla, jonka luomiseen pankeilla on monopoli.

Velanmaksu siis vaatii lisävelan ottoa, mistä seuraa että velkoja ei pystytä maksamaan.

Talousjärjestelmä ei toimi ilman, että joku jossain velkaantuu.

---

Yhteenvetona voidaan siis sanoa, että velka sinällään ei ole huono asia, se on vain osa talousjärjestelmää. Huonoksi nykytilanteessa sen tekee yksityisesti omistettujen liikepankkien monopoli rahan luomiseen.

Suomi voisi - Kiinan lailla - perustaa pankin. Euroalueella toimivan pankin varantovaatimus on 2 prosenttia. Varantovaatimus tarkoittaa pankin fyysisiä varoja, jotka sillä täytyy olla. Loppu voidaan luoda digitaalisesti aivan laillisesti.

Suomi siirtää tälle perustetulle pankille 2 miljardia euroa/markkaa/sisua. Tuon 2 miljardia pankki monistaa aivan laillisesti 100 miljardiksi. Tämän jälkeen pankki luo valtion ulkomaan velkaa vastaavan summan "luottona" valtionkonttorin ulkomaan velan maksusta vastaavalle osastolle ja siirtää rahan valtionkonttorin tilille. Valtionkonttori siirtää rahan Suomea rahoittaneiden ulkomaisten liikepankkien tilille ja velka on maksettu, täysin laillisesti.

Koska EU:n säännöt kieltävät rahan luomisen valtion omistamilta pankeilta, voidaan sääntöä kiertää tekemällä pankista osakeyhtiö, josta jokainen suomalainen omistaa yhden osakkeen.

 

Lähteet:

 

http://www.princeton.edu/~rosentha/POLARIZATIONPOLICYINEQUALITY.pdf

http://www.debtdeflation.com/blogs/2009/07/15/no-one-saw-this-coming-balderdash/

http://mpra.ub.uni-muenchen.de/15892/1/MPRA_paper_15892.pdf

http://talousdemokratia.blogspot.com/

http://www.europarl.europa.eu/activities/committees/studies/download.do?language=en&file=30657

http://ebolakani.blogspot.com/2011/04/mista-korot-maksetaan-uudestaan.html

 

 

Riikka Söyring @ 8.3.2012

Artikkeli on julkaistu myös Verkkomediassa http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&id=2884

Lue myös: Verkkomedia: BRICS-ryhmä tähtää oman pankin perustamiseen http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=4&id=2887

]]>
4 http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/99873-tule-hyv%C3%A4-velka-pois-paha-velka#comments Raha hallitsematon hölmöily. korporaatiokatastrofit pimittäminen sosiaali suoranainen valehtelu Fri, 09 Mar 2012 09:23:37 +0000 Riikka Söyring http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/99873-tule-hyvä-velka-pois-paha-velka
Kreikka voi kaataa globaalitalouden - aiheuttamalla CDS-konkurssirallin http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/98474-kreikka-voi-kaataa-globaalitalouden-aiheuttamalla-cds-konkurssirallin <p></p><p>Monia ihmisiä askarruttaa tällä hetkellä Kreikan tilanne, ja kaatuuko globaali talous. Mitä tapahtuu, jos Kreikka eroaa eurosta? Miksi tässä lirissä ollaan? Kuka on syypää?</p><p>-------</p><p><em>The Nation</em>-lehden <strong>William Greiderin </strong>artikkelilla ´<em>Still No End to Too Big to Fail´</em> (Ei vieläkään loppua Liian-isot-kaatumaan pelleilylle) sopii aloittaa pohdiskelu: "Finanssimarkkinakyynikot ovat olettaneet kaiken aikaa, että Dodd-Frank laki ei merkitsisi loppua "liian suuret kaatumaan" rahoituslaitoksille, ja että sen sijaan luotaisiin suojeltujen pankkien lumottu piiri, jossa nuo suojellut pankit nimettäisiin ´systeemisesti tärkeiksi´ riippumatta siitä, kuinka huonosti ne käyttäytyvät." </p><p>"Saattoivat olla oikeassa, mutta on kuitenkin yksi alue huonosti käyttäytymistä, jota Setä Samilla ei ole varaa taata: 3200 miljardia ($32 trillion) dollarin CDS-johdannaiset, luottoriskinvaihtosopimukset," sanoo asianajaja, kirjailija ja Julkinen pankkitoiminta-instituutin (Public Banking Institute) puheenjohtaja <strong>Ellen Brown</strong> omassa artikkelissaan ´<em>How Greece could take down the Wall Street´</em> (Kuinka Kreikka voi kaataa Wall Streetin).</p><p></p><p>Brown huomauttaa, että CDS:t ovat eräs johdannaisten muoto, jonka sijoittajat ottavat pankeilta vakuutuksena mahdollista sijoitustappiota vastaan. Siis pankkien myymä vakuutus.</p><p>Johdannaiset taas ovat rahoitusinstrumentti, jonka arvo perustuu toisen rahoitusinstrumentin nimellisarvoon.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Voi tätä "rahan"&nbsp;määrää!</strong></p><p><strong>Rudy Avizius</strong> puolestaan kirjoittaa The Market Oraclessa ilmestyneessä artikkelissaan ´<em>The Money Masters are living in Fear´</em> (Rahan valtiaat elävät pelossa) seuraavasti: "Kolmekymmentäkaksi biljoonaa dollaria ($32 trillion) on enemmän kuin kaksi kertaa Yhdysvaltain bkt, ja enemmän kuin kaksi kertaa Yhdysvaltain valtionvelka."</p><p></p><p>Valtionvaraintarkastuksen (Comptroller of Currency) mukaan lähes 95% koko rahoitusteollisuuden altistumisesta johdannaissopimuksille on kansakunnan viidellä suurimmalla pankilla: JPMorgan Chase, Citigroup, Bank of America (BoA), HSBC sekä Goldman Sachs, Avizius kertoo.</p><p>CDS-markkinat ovat täysin sääntelemättömiä, eikä ole olemassa mitään vaatimusta siitä, että "vakuuttajalla" todella tulisi olla varat joilla maksaa (vastuun lauetessa). </p><p>CDS:t ovat enemmänkin ikään kuin vetoja, ja massiivinen menetys kasinolla voisi kaataa koko ´talon´. Tai voisi, jos kasinoa ei peukaloitaisi, Brown kirjoittaa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>ISDA</strong></p><p>Josko ´luottotappiotapahtuma´ on ´kadusointi´ tai maksun laiminlyönti, joka laukaisee maksatuksen, päättää ISDA, International Swaps and Derivatives Association; kansainvälinen SWAP-meklareiden järjestö.</p><p>Näyttää myös siltä, että ISDA:n omistavat maailman suurimmat pankit ja sijoitusrahastot. Se merkitsee sitä, että ´talo´ päättää, joutuuko ´talo´ maksamaan. </p><p>´Talot´ JPMorgan, Goldman Sachs ja muut ´viisi suurta´ ovat nyt oikeutetusti huolissaan, koska jos Euroopan julkista velkaa julistetaan ´luottotappiotapahtumaksi´ , se vaarantaisi pahan kerran niiden 3200 miljardin dollarin ($32 trillion) johdannaisjuonet, Brown kirjoittaa.</p><p>"ISDA:n, siis pankkien, ei tarvitse kuin olla julistamatta ´luottotappiotapahtumaa´, eivätkä ne silloin joudu maksamaan" Avizius sanoo.</p><p>Avizius toteaa tämän ISDA-kuvion selittävän sen, mitä tapahtui nurin menneelle MF Global-pankkiiriliikkeelle, ja miksi 50 prosentin Kreikan velkasitoumusten alaskirjauksia ei julistettu luottotappiotapahtumaksi.</p><p>Brown kirjoittaa: "Jos maksaisit vain 50% kiinteistöluottosi lyhennyksiä joka kuukausi, nämä samat pankit julistaisivat sinut kiireen vilkkaa luottotappiolliseksi (ja hakisivat vakuutuksesta rahaa). Mutta säännöt ovat aivan toiset, kun pankit ovat vakuutuksen antajina."</p><p>&nbsp;</p><p><strong>MF Global</strong></p><p>MF Global oli suurehko, globaalisti toimiva rahoitusinstrumenttien meklari kunnes yht´ äkkiä se 30. lokakuuta 2011 kohtasi kuolonsa, ja haki konkurssiin. MF Global raportoi Yhdysvaltain kahdeksanneksi suurimmassa konkurssissa ´materiaalisen alijäämän´ joka koostui sadoista miljoonista dollareista asiakkaiden varoja ja omaisuuseriä.</p><p>Meklariliike MF Global käytti suurta määrää monimutkaisia ja ristiriitaisia jälleenostosopimuksia (repo, RP) rahoitukseen ja voitontavoitteluun vivuttamisella. MF Globalin hävinneiden veikkausten joukossa oli jotakin, mitä on kuvailtu 6.3 miljardin dollarin ´väärän koivun kautta´ vaihtokaupaksi, ja jonka MF Global teki omasta puolestaan joihinkin Euroopan velkaantuneimpien kansakuntien joukkovelkakirjoihin, kuvailee Brown.</p><p>Avizius kirjoittaa: "Euroopassa saavutettiin sopimus, jonka mukaansijoittajien täytyy alaskirjata 50 prosenttia sijoituksistaan Kreikan valtionvelkaan, siis ottaa takkiinsa. MF Global vivutti jossain 40:1 ja 80:1 välillä, riippuen siitä, kenen lukuihin uskot. Oletetaan, että MF Global oli vivutettu suhteessa 40:1, tämä tarkoittaa, ettei MF Global olisi kyenneyt nielemään edes 3 prosentin tappiota. Joten kun ´hiustenleikkauksesta´ Kreikan velkoihin sovittiin, MF Global kaatui. Se yritti kattaa tappioitaan piipahtamalla rikollisesti hakemaan käyttövaroja asiakkaidensa tileiltä, ja mehän kaikki tiedämme kuinka se päättyi: asiakkaat menettivät rahansa..."</p><p>MF Global kuvitteli, että he voivat vapaasti harjoittaa riskivapaata spekulointia, koska he olivat ostaneet pankeilta näitä CDS-vakuutuksia sijoitustappioita vastaan siltä varalta että heidän vetonsa Euroopan velasta osoittautuisivat huonoiksi arvauksiksi.</p><p>MF Globalin olisi pitänyt olla suojassa ostamiensa CDS:ien takia, mutta koska ISDA ei julistanut Kreikan ´luottotappiotapahtumaa´ maksukyvyttömyydeksi, konkurssiksi tai maksun laiminlyönniksi, MF Global kaatui.</p><p>MF Global ei kyennyt korvaamaan tappioitaan. ´Talo´ voitti, koska se kykenee päättämään, miten voittaminen määritellään, sanoo Brown.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kreikka</strong></p><p>Entä jos Kreikka yksinkertaisesti kieltäytyy maksamasta ja kävelee ulos eurosta?</p><p>Millään ilveellä sitä ei voida julistaa maksun laiminlyönniksi, konkurssiksi tai maksukyvyttömyydeksi.</p><p>Moni analyytikko uskookin, että juuri niin tulee tapahtumaan: Kreikka kävelee ulos ja jättää pelipöydän.</p><p>Hudson-instituutin analyytikko <strong>Irvin Stelzer</strong> sanoo <em>Yorkshire Postissa</em>: "On vain ajan kysymys, milloin Kreikka menee vararikkoon. Kreikka o n jo vararikossa. On kysymys vain siitä, myönnetäänkö se ja miksi sitä kutsutaan...mahdollisesti ilmoitus annetaan maaliskuussa. Jos minä olisin Kreikka, häipyisin eurosta."</p><p></p><p>Avizius kirjoittaa: "Raha, joka tehtiin luomalla näitä johdannaisia, on suoraan vastuussa niistä suunnattomista voitoista ja pankkien toimitusjohtajille maksetuista bonuksista Wall Streetilla. Rahan mestarit ovat keränneet säädyttömiä voittoja juonittelullaan, mutta nyt he elävät pelossa että tämä kaikki lähtee purkautumaan ja muonalaari tyhjenee. Se, mitä nämä pankit ovat saaneet aikaan on, että ne ovat vivuttaneet koko rahatalouden äärimmilleen, niin että koko systeemiä uhkaa nyt pieni maa, Kreikka, jossa on vain 11 miljoonaa asukasta. Kreikka voi kaataa koko maailmantalouden. Jos maksukyvyttömyys julistetaan, seuraa sellainen maksujen ketju, että koko maailman pankit saattavat kaatua...Moni tuntuu kysyvän, olisiko se edes paha asia."</p><p><em>Wall Street Journalin</em> mukaan kyseessä on CDS:ien maine sijoitusrahastoille ja spekulanteille turvallisena hankintana. Jos he eivät usko enää CDS:n tarjoamaan suojaan, he kenties kieltäytyvät pelaamasta - ja miten silloin käy kuplarahamarkkinoiden? CDS-kauppojen arvo oli kesäkuussa noin 32.4 biljoonaa dollaria ($32.4 trillion).</p><p></p><p>Mutta onko pelaamisessa järkeä, kun systeemiä peukaloidaan ´talon´ hyväksi?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Sosioekonomisia levottomuuksia</strong></p><p>Levottomuuksia on ollut ympäri maailmaa. Yhdysvalloissa on pidetty Los Angelesin poliisin ja armeijan yhteisiä sotaharjoituksia. Presidentti Barack Obama allekirjoitti 31. joulukuuta 2011 kiistellyn <strong>NDAA-lain,</strong> joka sallii kansalaisten pidättämisen määräämättömän pitkäksi ajaksi ilman oikeudenkäyntiä. Liittovaltiollinen virasto FEMA on nopeuttanut ympäri Yhdysvaltoja rakennettujen ´koontileirien´ (FEMA-camps) käyttöönottoa.</p><p>Pulitzer-palkittu journalisti <strong>Chris Hedges</strong> onkin spekuloinut sillä, että koska NDAA:ta vastustivat kansallisesta turvallisuudesta vastaavat elimet kuten FBI ja NSA, sotilasharjoitusten ja NDAA-lain taustalla saattaa olla pankkiirien pelko siitä, että tilinteon päivä on koittamassa: pankkiirit pelkäävät, että poliisit eivät olekaan halukkaita vastaamaan heidän turvallisuudestaan. Varsinkin kun poliisit tietävät, että "eläkeuudistuksilla" ja "tarpeellisilla leikkauksilla" maksetaan pankkiirien peliharrastuksia.</p><p></p><p>Hedges ajattelee, että sen takia pankkiirit toivovat poliitikkokäskyläistensä avulla voivansa kutsua armeijan apuun, kun alkaa tapahtua.</p><p>Avizius tuo esiin toisenkin huolenaiheen. Hän aprikoi, että talousromahduksen välttämiseksi - tai liian ilmeisen syyllisyyden paljastumiseksi - ollaan aikeissa sytyttää suursota. Avizius katsoo, että ISDA käskyttää paitsi IMF:aa ja Maailmanpankkia (WB), myös G8-maita ja NATO:a, joten sota on helposti järjestettävissä. Poliitikot haluavat yhtä vähän joutua vastaamaan harjoittamastaan ´vastuullisesta politiikasta´ kuin pankkiirit taloudenpidostaan.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>&nbsp;</strong></p><p><strong>kommentti:</strong></p><p>Tässä yhteydessä saattaa kiinnostaa lukea <strong>Verkkomedian</strong> artikkeli ´<em>Tilintarkastajien raportti: EU:n varojen käyttö retuperällä - Pankkiirit yhdentymisen ruorissa</em>´ jossa kerrotaan&nbsp;tilintarkastustuomioistuin ECA&nbsp;selonteosta koskien&nbsp;EU:n varojen käyttöä.</p><p></p><p><a href="http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&amp;id=2627">http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&amp;id=2627</a></p><p>&nbsp;</p><p>Toinen kiinnostava artikkeli on Verkkomedian tiivistelmä Euronewsin haastattelusta, jossa EU-komission entinen presidentti <strong>Romano Prodi</strong> myöntää, että johtajiston tiedossa olivat euron tulevat vaikeudet jo 2002, mutta tämän toivottiin lisäävän EU:n poliittista yhdistymistä - liittovaltiokehitystä. Tavoitteena on yhteinen armeija ja valuutta. </p><p><a href="http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=4&amp;id=2667">http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=4&amp;id=2667</a></p><p></p><p>&nbsp;</p><p>Kriisi ei liene tosiaan ollut yllätys, eikä se etteivät "ratkaisut" pure. </p><p>&nbsp;</p><p>Tästä varoitti <strong>Andrew Paulson</strong> jo vuonna 1997 tutkielmassaan <em>Cumulative Regional Decline, Institutional Inadequacy and the "Democratic Deficit": Is European Monetary Union Economically and Politically Sustainable? Working Paper No. 209 </em></p><p></p><p><a href="http://www.levyinstitute.org/pubs/wp_209.pdf">http://www.levyinstitute.org/pubs/wp_209.pdf</a></p><p>&nbsp;</p><p>Kaikki tuntuu siis menevän suunnitelmien mukaan: kansallisvaltioiden hajottaminen ja kansallisomaisuuksien lahjoittaminen korporaatioille.</p><br /><p><strong>Lähteet:</strong></p><p>Ellen Brown: How Greece could take the Wall Street down&nbsp; <a href="http://www.globalresearch.ca/index.php?context=va&amp;aid=29411">http://www.globalresearch.ca/index.php?context=va&amp;aid=29411</a></p><p></p><p>Europarlamentin komissiolle esittämät kysymykset Kreikasta ja luottoriskinvaihtosopimusten laukeamisten mahdollisesti aiheuttamasta talouskaaoksesta <a href="http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+WQ+E-2011-007863+0+DOC+XML+V0//FI">http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+WQ+E-2011-007863+0+DOC+XML+V0//FI</a>&nbsp;(suomeksi)</p><p>Komissaari Olli Rehnin europarlamentille antamat vastaukset <a href="http://www.europarl.europa.eu/sides/getAllAnswers.do?reference=E-2011-007863&amp;language=FI">http://www.europarl.europa.eu/sides/getAllAnswers.do?reference=E-2011-007863&amp;language=FI</a>&nbsp;(englanniksi)</p><p>The Market Oracle, Rudy Avizius: The Money Masters are Living in Fear <a href="http://www.marketoracle.co.uk/Article33140.html">http://www.marketoracle.co.uk/Article33140.html</a></p><p>The Nation, William Greider: Still No End to ´Too Big to Fail´ <a href="http://www.thenation.com/blog/166277/still-no-end-too-big-fail">http://www.thenation.com/blog/166277/still-no-end-too-big-fail</a></p><p>Yorkshire Post: Greece Will Leave the Euro, US Expert Warns <a href="http://www.yorkshirepost.co.uk/business/business-news/greece_will_leave_the_euro_warns_us_expert_1_4255888">http://www.yorkshirepost.co.uk/business/business-news/greece_will_leave_the_euro_warns_us_expert_1_4255888</a></p><p>The Guardian, Ian Stewart: The mathematical equation that caused the banks to crash <a href="http://www.guardian.co.uk/profile/ian-stewart">http://www.guardian.co.uk/profile/ian-stewart</a></p><p>Forbes: So much for orderly default in Greece - New aircuts likely to trigger CDS <a href="http://www.forbes.com/sites/steveschaefer/2011/10/26/so-much-for-orderly-default-in-greece-new-haircuts-likely-to-trigger-cds/">http://www.forbes.com/sites/steveschaefer/2011/10/26/so-much-for-orderly-default-in-greece-new-haircuts-likely-to-trigger-cds/</a></p><p>Wall Street Journal: BNP Considers Greek-Debt Outcomes, Chances for CDS Trigger </p><p><a href="http://online.wsj.com/article/BT-CO-20120120-705489.html">http://online.wsj.com/article/BT-CO-20120120-705489.html</a></p><p>Chris Hedges sues Obama admin over indefinite detention of U.S. Citizens approved in NDAA <a href="http://www.youtube.com/watchv=WoqLT5yqE1k&amp;feature=player_embedded">http://www.youtube.com/watchv=WoqLT5yqE1k&amp;feature=player_embedded</a></p><p>Daily Kos, Ralph Lopez: Obama Orders Military-Police Joint Excercises in Los Angeles, Other Cities <a href="http://www.dailykos.com/story/2012/01/29/1059690/-Obama-Orders-Military-Police-Department-Joint-Exercises-in-Los-Angeles,-Other-Cities">http://www.dailykos.com/story/2012/01/29/1059690/-Obama-Orders-Military-Police-Department-Joint-Exercises-in-Los-Angeles,-Other-Cities</a>´</p>

Monia ihmisiä askarruttaa tällä hetkellä Kreikan tilanne, ja kaatuuko globaali talous. Mitä tapahtuu, jos Kreikka eroaa eurosta? Miksi tässä lirissä ollaan? Kuka on syypää?

-------

The Nation-lehden William Greiderin artikkelilla ´Still No End to Too Big to Fail´ (Ei vieläkään loppua Liian-isot-kaatumaan pelleilylle) sopii aloittaa pohdiskelu: "Finanssimarkkinakyynikot ovat olettaneet kaiken aikaa, että Dodd-Frank laki ei merkitsisi loppua "liian suuret kaatumaan" rahoituslaitoksille, ja että sen sijaan luotaisiin suojeltujen pankkien lumottu piiri, jossa nuo suojellut pankit nimettäisiin ´systeemisesti tärkeiksi´ riippumatta siitä, kuinka huonosti ne käyttäytyvät."

"Saattoivat olla oikeassa, mutta on kuitenkin yksi alue huonosti käyttäytymistä, jota Setä Samilla ei ole varaa taata: 3200 miljardia ($32 trillion) dollarin CDS-johdannaiset, luottoriskinvaihtosopimukset," sanoo asianajaja, kirjailija ja Julkinen pankkitoiminta-instituutin (Public Banking Institute) puheenjohtaja Ellen Brown omassa artikkelissaan ´How Greece could take down the Wall Street´ (Kuinka Kreikka voi kaataa Wall Streetin).

Brown huomauttaa, että CDS:t ovat eräs johdannaisten muoto, jonka sijoittajat ottavat pankeilta vakuutuksena mahdollista sijoitustappiota vastaan. Siis pankkien myymä vakuutus.

Johdannaiset taas ovat rahoitusinstrumentti, jonka arvo perustuu toisen rahoitusinstrumentin nimellisarvoon.

 

Voi tätä "rahan" määrää!

Rudy Avizius puolestaan kirjoittaa The Market Oraclessa ilmestyneessä artikkelissaan ´The Money Masters are living in Fear´ (Rahan valtiaat elävät pelossa) seuraavasti: "Kolmekymmentäkaksi biljoonaa dollaria ($32 trillion) on enemmän kuin kaksi kertaa Yhdysvaltain bkt, ja enemmän kuin kaksi kertaa Yhdysvaltain valtionvelka."

Valtionvaraintarkastuksen (Comptroller of Currency) mukaan lähes 95% koko rahoitusteollisuuden altistumisesta johdannaissopimuksille on kansakunnan viidellä suurimmalla pankilla: JPMorgan Chase, Citigroup, Bank of America (BoA), HSBC sekä Goldman Sachs, Avizius kertoo.

CDS-markkinat ovat täysin sääntelemättömiä, eikä ole olemassa mitään vaatimusta siitä, että "vakuuttajalla" todella tulisi olla varat joilla maksaa (vastuun lauetessa).

CDS:t ovat enemmänkin ikään kuin vetoja, ja massiivinen menetys kasinolla voisi kaataa koko ´talon´. Tai voisi, jos kasinoa ei peukaloitaisi, Brown kirjoittaa.

 

ISDA

Josko ´luottotappiotapahtuma´ on ´kadusointi´ tai maksun laiminlyönti, joka laukaisee maksatuksen, päättää ISDA, International Swaps and Derivatives Association; kansainvälinen SWAP-meklareiden järjestö.

Näyttää myös siltä, että ISDA:n omistavat maailman suurimmat pankit ja sijoitusrahastot. Se merkitsee sitä, että ´talo´ päättää, joutuuko ´talo´ maksamaan.

´Talot´ JPMorgan, Goldman Sachs ja muut ´viisi suurta´ ovat nyt oikeutetusti huolissaan, koska jos Euroopan julkista velkaa julistetaan ´luottotappiotapahtumaksi´ , se vaarantaisi pahan kerran niiden 3200 miljardin dollarin ($32 trillion) johdannaisjuonet, Brown kirjoittaa.

"ISDA:n, siis pankkien, ei tarvitse kuin olla julistamatta ´luottotappiotapahtumaa´, eivätkä ne silloin joudu maksamaan" Avizius sanoo.

Avizius toteaa tämän ISDA-kuvion selittävän sen, mitä tapahtui nurin menneelle MF Global-pankkiiriliikkeelle, ja miksi 50 prosentin Kreikan velkasitoumusten alaskirjauksia ei julistettu luottotappiotapahtumaksi.

Brown kirjoittaa: "Jos maksaisit vain 50% kiinteistöluottosi lyhennyksiä joka kuukausi, nämä samat pankit julistaisivat sinut kiireen vilkkaa luottotappiolliseksi (ja hakisivat vakuutuksesta rahaa). Mutta säännöt ovat aivan toiset, kun pankit ovat vakuutuksen antajina."

 

MF Global

MF Global oli suurehko, globaalisti toimiva rahoitusinstrumenttien meklari kunnes yht´ äkkiä se 30. lokakuuta 2011 kohtasi kuolonsa, ja haki konkurssiin. MF Global raportoi Yhdysvaltain kahdeksanneksi suurimmassa konkurssissa ´materiaalisen alijäämän´ joka koostui sadoista miljoonista dollareista asiakkaiden varoja ja omaisuuseriä.

Meklariliike MF Global käytti suurta määrää monimutkaisia ja ristiriitaisia jälleenostosopimuksia (repo, RP) rahoitukseen ja voitontavoitteluun vivuttamisella. MF Globalin hävinneiden veikkausten joukossa oli jotakin, mitä on kuvailtu 6.3 miljardin dollarin ´väärän koivun kautta´ vaihtokaupaksi, ja jonka MF Global teki omasta puolestaan joihinkin Euroopan velkaantuneimpien kansakuntien joukkovelkakirjoihin, kuvailee Brown.

Avizius kirjoittaa: "Euroopassa saavutettiin sopimus, jonka mukaansijoittajien täytyy alaskirjata 50 prosenttia sijoituksistaan Kreikan valtionvelkaan, siis ottaa takkiinsa. MF Global vivutti jossain 40:1 ja 80:1 välillä, riippuen siitä, kenen lukuihin uskot. Oletetaan, että MF Global oli vivutettu suhteessa 40:1, tämä tarkoittaa, ettei MF Global olisi kyenneyt nielemään edes 3 prosentin tappiota. Joten kun ´hiustenleikkauksesta´ Kreikan velkoihin sovittiin, MF Global kaatui. Se yritti kattaa tappioitaan piipahtamalla rikollisesti hakemaan käyttövaroja asiakkaidensa tileiltä, ja mehän kaikki tiedämme kuinka se päättyi: asiakkaat menettivät rahansa..."

MF Global kuvitteli, että he voivat vapaasti harjoittaa riskivapaata spekulointia, koska he olivat ostaneet pankeilta näitä CDS-vakuutuksia sijoitustappioita vastaan siltä varalta että heidän vetonsa Euroopan velasta osoittautuisivat huonoiksi arvauksiksi.

MF Globalin olisi pitänyt olla suojassa ostamiensa CDS:ien takia, mutta koska ISDA ei julistanut Kreikan ´luottotappiotapahtumaa´ maksukyvyttömyydeksi, konkurssiksi tai maksun laiminlyönniksi, MF Global kaatui.

MF Global ei kyennyt korvaamaan tappioitaan. ´Talo´ voitti, koska se kykenee päättämään, miten voittaminen määritellään, sanoo Brown.

 

Kreikka

Entä jos Kreikka yksinkertaisesti kieltäytyy maksamasta ja kävelee ulos eurosta?

Millään ilveellä sitä ei voida julistaa maksun laiminlyönniksi, konkurssiksi tai maksukyvyttömyydeksi.

Moni analyytikko uskookin, että juuri niin tulee tapahtumaan: Kreikka kävelee ulos ja jättää pelipöydän.

Hudson-instituutin analyytikko Irvin Stelzer sanoo Yorkshire Postissa: "On vain ajan kysymys, milloin Kreikka menee vararikkoon. Kreikka o n jo vararikossa. On kysymys vain siitä, myönnetäänkö se ja miksi sitä kutsutaan...mahdollisesti ilmoitus annetaan maaliskuussa. Jos minä olisin Kreikka, häipyisin eurosta."

Avizius kirjoittaa: "Raha, joka tehtiin luomalla näitä johdannaisia, on suoraan vastuussa niistä suunnattomista voitoista ja pankkien toimitusjohtajille maksetuista bonuksista Wall Streetilla. Rahan mestarit ovat keränneet säädyttömiä voittoja juonittelullaan, mutta nyt he elävät pelossa että tämä kaikki lähtee purkautumaan ja muonalaari tyhjenee. Se, mitä nämä pankit ovat saaneet aikaan on, että ne ovat vivuttaneet koko rahatalouden äärimmilleen, niin että koko systeemiä uhkaa nyt pieni maa, Kreikka, jossa on vain 11 miljoonaa asukasta. Kreikka voi kaataa koko maailmantalouden. Jos maksukyvyttömyys julistetaan, seuraa sellainen maksujen ketju, että koko maailman pankit saattavat kaatua...Moni tuntuu kysyvän, olisiko se edes paha asia."

Wall Street Journalin mukaan kyseessä on CDS:ien maine sijoitusrahastoille ja spekulanteille turvallisena hankintana. Jos he eivät usko enää CDS:n tarjoamaan suojaan, he kenties kieltäytyvät pelaamasta - ja miten silloin käy kuplarahamarkkinoiden? CDS-kauppojen arvo oli kesäkuussa noin 32.4 biljoonaa dollaria ($32.4 trillion).

Mutta onko pelaamisessa järkeä, kun systeemiä peukaloidaan ´talon´ hyväksi?

 

Sosioekonomisia levottomuuksia

Levottomuuksia on ollut ympäri maailmaa. Yhdysvalloissa on pidetty Los Angelesin poliisin ja armeijan yhteisiä sotaharjoituksia. Presidentti Barack Obama allekirjoitti 31. joulukuuta 2011 kiistellyn NDAA-lain, joka sallii kansalaisten pidättämisen määräämättömän pitkäksi ajaksi ilman oikeudenkäyntiä. Liittovaltiollinen virasto FEMA on nopeuttanut ympäri Yhdysvaltoja rakennettujen ´koontileirien´ (FEMA-camps) käyttöönottoa.

Pulitzer-palkittu journalisti Chris Hedges onkin spekuloinut sillä, että koska NDAA:ta vastustivat kansallisesta turvallisuudesta vastaavat elimet kuten FBI ja NSA, sotilasharjoitusten ja NDAA-lain taustalla saattaa olla pankkiirien pelko siitä, että tilinteon päivä on koittamassa: pankkiirit pelkäävät, että poliisit eivät olekaan halukkaita vastaamaan heidän turvallisuudestaan. Varsinkin kun poliisit tietävät, että "eläkeuudistuksilla" ja "tarpeellisilla leikkauksilla" maksetaan pankkiirien peliharrastuksia.

Hedges ajattelee, että sen takia pankkiirit toivovat poliitikkokäskyläistensä avulla voivansa kutsua armeijan apuun, kun alkaa tapahtua.

Avizius tuo esiin toisenkin huolenaiheen. Hän aprikoi, että talousromahduksen välttämiseksi - tai liian ilmeisen syyllisyyden paljastumiseksi - ollaan aikeissa sytyttää suursota. Avizius katsoo, että ISDA käskyttää paitsi IMF:aa ja Maailmanpankkia (WB), myös G8-maita ja NATO:a, joten sota on helposti järjestettävissä. Poliitikot haluavat yhtä vähän joutua vastaamaan harjoittamastaan ´vastuullisesta politiikasta´ kuin pankkiirit taloudenpidostaan.

 

 

kommentti:

Tässä yhteydessä saattaa kiinnostaa lukea Verkkomedian artikkeli ´Tilintarkastajien raportti: EU:n varojen käyttö retuperällä - Pankkiirit yhdentymisen ruorissa´ jossa kerrotaan tilintarkastustuomioistuin ECA selonteosta koskien EU:n varojen käyttöä.

http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&id=2627

 

Toinen kiinnostava artikkeli on Verkkomedian tiivistelmä Euronewsin haastattelusta, jossa EU-komission entinen presidentti Romano Prodi myöntää, että johtajiston tiedossa olivat euron tulevat vaikeudet jo 2002, mutta tämän toivottiin lisäävän EU:n poliittista yhdistymistä - liittovaltiokehitystä. Tavoitteena on yhteinen armeija ja valuutta.

http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=4&id=2667

 

Kriisi ei liene tosiaan ollut yllätys, eikä se etteivät "ratkaisut" pure.

 

Tästä varoitti Andrew Paulson jo vuonna 1997 tutkielmassaan Cumulative Regional Decline, Institutional Inadequacy and the "Democratic Deficit": Is European Monetary Union Economically and Politically Sustainable? Working Paper No. 209

http://www.levyinstitute.org/pubs/wp_209.pdf

 

Kaikki tuntuu siis menevän suunnitelmien mukaan: kansallisvaltioiden hajottaminen ja kansallisomaisuuksien lahjoittaminen korporaatioille.


Lähteet:

Ellen Brown: How Greece could take the Wall Street down  http://www.globalresearch.ca/index.php?context=va&aid=29411

Europarlamentin komissiolle esittämät kysymykset Kreikasta ja luottoriskinvaihtosopimusten laukeamisten mahdollisesti aiheuttamasta talouskaaoksesta http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+WQ+E-2011-007863+0+DOC+XML+V0//FI (suomeksi)

Komissaari Olli Rehnin europarlamentille antamat vastaukset http://www.europarl.europa.eu/sides/getAllAnswers.do?reference=E-2011-007863&language=FI (englanniksi)

The Market Oracle, Rudy Avizius: The Money Masters are Living in Fear http://www.marketoracle.co.uk/Article33140.html

The Nation, William Greider: Still No End to ´Too Big to Fail´ http://www.thenation.com/blog/166277/still-no-end-too-big-fail

Yorkshire Post: Greece Will Leave the Euro, US Expert Warns http://www.yorkshirepost.co.uk/business/business-news/greece_will_leave_the_euro_warns_us_expert_1_4255888

The Guardian, Ian Stewart: The mathematical equation that caused the banks to crash http://www.guardian.co.uk/profile/ian-stewart

Forbes: So much for orderly default in Greece - New aircuts likely to trigger CDS http://www.forbes.com/sites/steveschaefer/2011/10/26/so-much-for-orderly-default-in-greece-new-haircuts-likely-to-trigger-cds/

Wall Street Journal: BNP Considers Greek-Debt Outcomes, Chances for CDS Trigger

http://online.wsj.com/article/BT-CO-20120120-705489.html

Chris Hedges sues Obama admin over indefinite detention of U.S. Citizens approved in NDAA http://www.youtube.com/watchv=WoqLT5yqE1k&feature=player_embedded

Daily Kos, Ralph Lopez: Obama Orders Military-Police Joint Excercises in Los Angeles, Other Cities http://www.dailykos.com/story/2012/01/29/1059690/-Obama-Orders-Military-Police-Department-Joint-Exercises-in-Los-Angeles,-Other-Cities´

]]>
8 http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/98474-kreikka-voi-kaataa-globaalitalouden-aiheuttamalla-cds-konkurssirallin#comments Raha EU hallitsematon hölmöily. korporaatiokatastrofit ihmisjärki jipii! kanssaihmisten hätä Nato pimittäminen Thu, 23 Feb 2012 15:37:22 +0000 Riikka Söyring http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/98474-kreikka-voi-kaataa-globaalitalouden-aiheuttamalla-cds-konkurssirallin
Toivotalkoot jatkuvat: Kahtatoista EU-maata uhkaa uusi kriisi (myös Suomea) + Barroso kiinalaisille: EU:sta tulee liittovaltio http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97694-toivotalkoot-jatkuvat-kahtatoista-eu-maata-uhkaa-uusi-kriisi-my%C3%B6s-suomea-barroso-kiinalaisille <p></p><p><strong>Toivotalkoot jatkuvat: 12 euromaata uhkaa uusi kriisiriski</strong></p><p></p><p>Euroopan komission uusi, EU-alueelta koottu makroekonominen data kertoo, että 12 euromaata, mukaan lukien Suomi, Italia ja Espanja, ovat vaarassa kohdata uuden riskin. Komission puheenjohtaja Barroso on vakuuttanut kiinalaisille, että EU:sta tulee liittovaltio.</p><p>---------</p><p>&nbsp;</p><p></p><p>&nbsp;</p>Euroopan komission uusi, <em>Alert Mechanism Report</em> julkaistiin tiistaina 14. helmikuuta. Raporttiin on kerätty tilastotietoa vuoteen 2010 asti.<p></p><p>Talouskatsaus EU-maiden tilanteisiin kertoo, että Suomi, Belgia, Bulgaria, Kypros, Tanska, Ranska, Italia, Unkari, Slovenia, Espanja, Ruotsi ja Iso-Britannia ovat "syvemmän ja läpäisevän seurannan" tarpeessa, koska maiden makroekonominen politiikka ei ole tasapainossa.</p><p>Mailla on liikaa velkaa, ja kilpailukyky puuttuu. Ongelmakohtia ovat muun muassa asuntojen hintakupla, kotitalouksien ylivelkaantuminen, julkinen talouden ylivelkaantuminen sekä "vientisuoritukset", toisin sanoen vientiä ei ole riittävästi.</p><p>Raportti ei käsittele vientiylijäämän ongelmaa lainkaan; niitä ei nähdä potentiaalisena ongelmana koko EU:n käsittävässä isommassa kuvassa.</p><p>Talousasiantuntijat kuten Nomura-pankin pääekonomisti <strong>Richard Koo</strong>, professorit <strong>Michael Hudson</strong> ja <strong>Michael Pettis</strong> sekä analyysiyhtiö Lombard Street Research´ in pääekonomisti <strong>Charles Dumas</strong> ovat eri mieltä.</p><p></p><p>- Euromaiden talousongelmat eivät voi ratketa sitä samaa väärää talouspolitiikkaa voimistamalla, joka on koko kriisin aivan keskeisiä syitä. Se on matemaattisesti, taloudellisesti ja poliittisesti mahdotonta, sanoo Dumas.</p><p>"Kriisin keskiössä on euroalueen maiden välinen epätasapaino: toisilla mailla on Euroopan sisämarkkinoille liian suuri talouden ylijäämä ja toisilla vastaavasti alijäämä. Pelkkä alijäämiin tuijottaminen ja niihin vaikuttamaan pyrkiminen ei poista ongelmaa, vaan ajaa Euroopan taantuman kautta lamaan."</p><p>Kansantalouksien niin kuin budjettitaloudenkin alijäämät ovat välttämättä vastaavien ylijäämien peilikuvia, joita ei voi erottaa toisistaan niin kuin europäättäjät yrittävät tehdä, kuvaa analyysitoimittaja <strong>Jan Hurri </strong>Taloussanomissa.</p><p>Saksan vihreiden mep <strong>Sven Giegold </strong>arvioi komission katsovan ylijäämämaita sokealla silmällä. "Euroopan Unionin ydin- ja reuna-alueiden maiden välillä vallitsee epätasapaino. Vakautta ei löydy, ellei alijäämä- ja ylijäämämaat liiku lähemmäs toisiaan."</p><p></p><p>Julkinen velka on kasvanut, koska otetuilla lainoilla on maksettu pankkitukia - pääasiassa Saksan ja Ranskan pankeille - sekä erilaisia kriisiapuja muihin talous- ja velkakriisien kourissa kärvisteleviin EU-maihin. </p><p>Suomella on 50 miljardin euron vastuut, suhteessa maailman suurimmat.</p><p>Suomen voi siis katsoa nyt istuvan samoissa pöydissä isojen EU-maiden kanssa. Kattaus on, mutta lautasilla ei ole mitään, eikä kenties tulekaan.</p><p>EU:n talouskomissaari <strong>Olli Rehn</strong> näkee "varhaisen havainnon ja aikaiset korjaustoimenpiteet" työkaluina, joilla työpaikat ja talouskasvu säilytetään.</p><p>Italialainen Il Sole 24 Ore-sanomalehti kertoo <strong>Mario Montin</strong>, EU:n ilman vaaleja Italian pääministeriksi nimittämän teknokraatin ja Goldman Sachs-konsultin painostaneen komissiota vesittämään raportin sanamuotoa, koska raportti ilmestyi ennen Italian perjantaiksi ajoitettua valtionvelkakirjojen myyntiä.</p><p></p><p>Olli Rehn kutsuu painostamisesta kertonutta vuotoa valitettavaksi.</p><p>Brysselissä työskentelevä EU-virkamies kertoi toimittajille lähdesuojan alla, että "jossain vaiheessa oli parempia ideoita (ongelmien ratkaisemiseksi), mutta ne eivät päässeet mukaan raportin lopulliseen versioon."</p><p>Jos jäsenmaat eivät ota näitä nyt (raportissa) annettuja varoituksia huomioon, niin kutsuttu makroekonominen epätasapaino-menettely voidaan ottaa käyttöön, mikä saattaisi johtaa EU:n varojen jäädyttämiseen vuodesta 2014 eteenpäin. </p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kiinassa rahankerjuussa</strong> </p><p>Euroopan komission puheenjohtaja, portugalilainen <strong>Jose </strong><strong>Manuel Barroso</strong> on vakuuttanut kiinalaisille, että "EU:sta tulee täysi ´poliittinen unioni´ kunhan viimeisin talouskriisi on ohi."</p><p></p><p>"On totta, että monissa jäsenmaissamme on ollut opiskelijaprotesteja ja suurlakkoja, mukaan lukien Kreikan mellakat. Mutta tämä on normaalia avoimissa yhteiskunnissamme, joissa ihmisillä on oikeus protestoida" kuittasi Barroso jäsenmaiden kansalaisten tyytymättömyyden hallitustensa ja Euroopan Unionin toimintaan.</p><p>Liittovaltioituminen on mukana jo EU:n alkuperäisissä suunnitelmissa ja rakenteissa. </p><p>Tästä käytetään muun muassa nimityksiä "monen nopeuden Eurooppa", "poliittinen ja taloudellinen integraatio", "yhteistyön syventäminen", "vahva EU" sekä "pienin askelin".</p><p>Barroson mukaan "kriisit ovat luoneet uuden integraation aallon, kuten taloussopimus... Kriisit ovat vahvistaneet tarvetta täydellistää taloudellisten ja poliittisten sopimusten luonne liittovaltioksi asti."</p><p>Barroso puhui tv-yleisölle tavattuaan Kiinan pääministeri <strong>Wen Jiaobaon</strong> Beijingissä tiistaina 14. helmikuuta. </p><p>Barroson mukana Kiinan matkalla oli EU:n vaaleilla virkaansa valitsematon EU:n presidentti <strong>Herman van Rompuy</strong>. Matkan tarkoitus oli houkutella Kiinalta rahaa EU:n erilaisiin "vakausrahastoihin" kuten ERVV ja EVM, joilla EU yrittää korjata ylivelkaantumistaan. </p><p></p><p>Vastineeksi kiinalaisesta rahasta Van Rompuy lupasi järjestelyjä joiden avulla eurooppalaiset saataisiin ostamaan enemmän halpoja kiinalaisia tavaroita.</p><p>Vastauksessaan Wen Jiaobao ei osoittanut selkeästi Kiinan olevan kiinnostunut tehdyistä ehdotuksista.</p><p>Van Rompuy puheli huolestaan Iranin ydinaseiden ja Syyrian väkivaltaisen tilanteen vuoksi, samoin kuin EU:n osallistumisesta Iranin vastaiseen öljysaartoon.</p><p>Wen ei vastannut Van Rompuylle Iranin asioista, mutta mainitsi että Kiina ei halua ulkopuolisten sekaantumista Syyrian sisäisiin asioihin.</p><p>EU on käynyt Kiinan kanssa neuvotteluja myös yhteistyöstä internetin sensuroimisen suhteen.</p><p>Maiden välisten suhteiden parantamiseen tähdänneen molemminpuolisen avoimuuden kampanjan ensikeskustelut käytiin suljettujen ovien takana kiinalaisten ja EU-diplomaattien toimesta muutamaa päivää ennen Wenin, Barroson ja Van Rompuyn tapaamista.</p><p></p><p>&nbsp;Lue myös: <strong>Joka neljäs eurooppalainen suistumassa köyhyyteen </strong><a href="http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&amp;id=2535">http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&amp;id=2535</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p></p><p><strong>Lähteet:</strong></p><p></p><p>EUobserver: EU report: 12 countries at risk of new economic crises <a href="http://euobserver.com/19/115258">http://euobserver.com/19/115258</a></p><p>"A first report by the EU commission looking at macro-economic data across the bloc up until 2010 warns that 12 countries, including Italy and Spain are at risk of new crises due to their public debt and lack of competitiveness."</p><p>EUobserver: Barroso to China: EU is not falling apart <a href="http://euobserver.com/884/115259">http://euobserver.com/884/115259</a></p><p>"European Commission chief Jose Manuel Barroso has told the Chinese public that the EU is going to become a fully-fledged "political union" after the financial crisis"</p><p>Taloussanomat: Tällaisella talouden löylykisalla ei kriisiä voiteta <a href="http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2011/12/11/tallaisella-talouden-loylykisalla-ei-kriisia-voiteta/201118708/170">http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2011/12/11/tallaisella-talouden-loylykisalla-ei-kriisia-voiteta/201118708/170</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p>

Toivotalkoot jatkuvat: 12 euromaata uhkaa uusi kriisiriski

Euroopan komission uusi, EU-alueelta koottu makroekonominen data kertoo, että 12 euromaata, mukaan lukien Suomi, Italia ja Espanja, ovat vaarassa kohdata uuden riskin. Komission puheenjohtaja Barroso on vakuuttanut kiinalaisille, että EU:sta tulee liittovaltio.

---------

 

 

Euroopan komission uusi, Alert Mechanism Report julkaistiin tiistaina 14. helmikuuta. Raporttiin on kerätty tilastotietoa vuoteen 2010 asti.

Talouskatsaus EU-maiden tilanteisiin kertoo, että Suomi, Belgia, Bulgaria, Kypros, Tanska, Ranska, Italia, Unkari, Slovenia, Espanja, Ruotsi ja Iso-Britannia ovat "syvemmän ja läpäisevän seurannan" tarpeessa, koska maiden makroekonominen politiikka ei ole tasapainossa.

Mailla on liikaa velkaa, ja kilpailukyky puuttuu. Ongelmakohtia ovat muun muassa asuntojen hintakupla, kotitalouksien ylivelkaantuminen, julkinen talouden ylivelkaantuminen sekä "vientisuoritukset", toisin sanoen vientiä ei ole riittävästi.

Raportti ei käsittele vientiylijäämän ongelmaa lainkaan; niitä ei nähdä potentiaalisena ongelmana koko EU:n käsittävässä isommassa kuvassa.

Talousasiantuntijat kuten Nomura-pankin pääekonomisti Richard Koo, professorit Michael Hudson ja Michael Pettis sekä analyysiyhtiö Lombard Street Research´ in pääekonomisti Charles Dumas ovat eri mieltä.

- Euromaiden talousongelmat eivät voi ratketa sitä samaa väärää talouspolitiikkaa voimistamalla, joka on koko kriisin aivan keskeisiä syitä. Se on matemaattisesti, taloudellisesti ja poliittisesti mahdotonta, sanoo Dumas.

"Kriisin keskiössä on euroalueen maiden välinen epätasapaino: toisilla mailla on Euroopan sisämarkkinoille liian suuri talouden ylijäämä ja toisilla vastaavasti alijäämä. Pelkkä alijäämiin tuijottaminen ja niihin vaikuttamaan pyrkiminen ei poista ongelmaa, vaan ajaa Euroopan taantuman kautta lamaan."

Kansantalouksien niin kuin budjettitaloudenkin alijäämät ovat välttämättä vastaavien ylijäämien peilikuvia, joita ei voi erottaa toisistaan niin kuin europäättäjät yrittävät tehdä, kuvaa analyysitoimittaja Jan Hurri Taloussanomissa.

Saksan vihreiden mep Sven Giegold arvioi komission katsovan ylijäämämaita sokealla silmällä. "Euroopan Unionin ydin- ja reuna-alueiden maiden välillä vallitsee epätasapaino. Vakautta ei löydy, ellei alijäämä- ja ylijäämämaat liiku lähemmäs toisiaan."

Julkinen velka on kasvanut, koska otetuilla lainoilla on maksettu pankkitukia - pääasiassa Saksan ja Ranskan pankeille - sekä erilaisia kriisiapuja muihin talous- ja velkakriisien kourissa kärvisteleviin EU-maihin.

Suomella on 50 miljardin euron vastuut, suhteessa maailman suurimmat.

Suomen voi siis katsoa nyt istuvan samoissa pöydissä isojen EU-maiden kanssa. Kattaus on, mutta lautasilla ei ole mitään, eikä kenties tulekaan.

EU:n talouskomissaari Olli Rehn näkee "varhaisen havainnon ja aikaiset korjaustoimenpiteet" työkaluina, joilla työpaikat ja talouskasvu säilytetään.

Italialainen Il Sole 24 Ore-sanomalehti kertoo Mario Montin, EU:n ilman vaaleja Italian pääministeriksi nimittämän teknokraatin ja Goldman Sachs-konsultin painostaneen komissiota vesittämään raportin sanamuotoa, koska raportti ilmestyi ennen Italian perjantaiksi ajoitettua valtionvelkakirjojen myyntiä.

Olli Rehn kutsuu painostamisesta kertonutta vuotoa valitettavaksi.

Brysselissä työskentelevä EU-virkamies kertoi toimittajille lähdesuojan alla, että "jossain vaiheessa oli parempia ideoita (ongelmien ratkaisemiseksi), mutta ne eivät päässeet mukaan raportin lopulliseen versioon."

Jos jäsenmaat eivät ota näitä nyt (raportissa) annettuja varoituksia huomioon, niin kutsuttu makroekonominen epätasapaino-menettely voidaan ottaa käyttöön, mikä saattaisi johtaa EU:n varojen jäädyttämiseen vuodesta 2014 eteenpäin.

 

Kiinassa rahankerjuussa

Euroopan komission puheenjohtaja, portugalilainen Jose Manuel Barroso on vakuuttanut kiinalaisille, että "EU:sta tulee täysi ´poliittinen unioni´ kunhan viimeisin talouskriisi on ohi."

"On totta, että monissa jäsenmaissamme on ollut opiskelijaprotesteja ja suurlakkoja, mukaan lukien Kreikan mellakat. Mutta tämä on normaalia avoimissa yhteiskunnissamme, joissa ihmisillä on oikeus protestoida" kuittasi Barroso jäsenmaiden kansalaisten tyytymättömyyden hallitustensa ja Euroopan Unionin toimintaan.

Liittovaltioituminen on mukana jo EU:n alkuperäisissä suunnitelmissa ja rakenteissa.

Tästä käytetään muun muassa nimityksiä "monen nopeuden Eurooppa", "poliittinen ja taloudellinen integraatio", "yhteistyön syventäminen", "vahva EU" sekä "pienin askelin".

Barroson mukaan "kriisit ovat luoneet uuden integraation aallon, kuten taloussopimus... Kriisit ovat vahvistaneet tarvetta täydellistää taloudellisten ja poliittisten sopimusten luonne liittovaltioksi asti."

Barroso puhui tv-yleisölle tavattuaan Kiinan pääministeri Wen Jiaobaon Beijingissä tiistaina 14. helmikuuta.

Barroson mukana Kiinan matkalla oli EU:n vaaleilla virkaansa valitsematon EU:n presidentti Herman van Rompuy. Matkan tarkoitus oli houkutella Kiinalta rahaa EU:n erilaisiin "vakausrahastoihin" kuten ERVV ja EVM, joilla EU yrittää korjata ylivelkaantumistaan.

Vastineeksi kiinalaisesta rahasta Van Rompuy lupasi järjestelyjä joiden avulla eurooppalaiset saataisiin ostamaan enemmän halpoja kiinalaisia tavaroita.

Vastauksessaan Wen Jiaobao ei osoittanut selkeästi Kiinan olevan kiinnostunut tehdyistä ehdotuksista.

Van Rompuy puheli huolestaan Iranin ydinaseiden ja Syyrian väkivaltaisen tilanteen vuoksi, samoin kuin EU:n osallistumisesta Iranin vastaiseen öljysaartoon.

Wen ei vastannut Van Rompuylle Iranin asioista, mutta mainitsi että Kiina ei halua ulkopuolisten sekaantumista Syyrian sisäisiin asioihin.

EU on käynyt Kiinan kanssa neuvotteluja myös yhteistyöstä internetin sensuroimisen suhteen.

Maiden välisten suhteiden parantamiseen tähdänneen molemminpuolisen avoimuuden kampanjan ensikeskustelut käytiin suljettujen ovien takana kiinalaisten ja EU-diplomaattien toimesta muutamaa päivää ennen Wenin, Barroson ja Van Rompuyn tapaamista.

 Lue myös: Joka neljäs eurooppalainen suistumassa köyhyyteen http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&id=2535

 

 

Lähteet:

EUobserver: EU report: 12 countries at risk of new economic crises http://euobserver.com/19/115258

"A first report by the EU commission looking at macro-economic data across the bloc up until 2010 warns that 12 countries, including Italy and Spain are at risk of new crises due to their public debt and lack of competitiveness."

EUobserver: Barroso to China: EU is not falling apart http://euobserver.com/884/115259

"European Commission chief Jose Manuel Barroso has told the Chinese public that the EU is going to become a fully-fledged "political union" after the financial crisis"

Taloussanomat: Tällaisella talouden löylykisalla ei kriisiä voiteta http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2011/12/11/tallaisella-talouden-loylykisalla-ei-kriisia-voiteta/201118708/170

 

 

]]>
6 http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97694-toivotalkoot-jatkuvat-kahtatoista-eu-maata-uhkaa-uusi-kriisi-my%C3%B6s-suomea-barroso-kiinalaisille#comments EU hallitsematon hölmöily. korporaatiokatastrofit jälkidemokraattinen yhteiskunta Nato pimittäminen Wed, 15 Feb 2012 10:53:06 +0000 Riikka Söyring http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97694-toivotalkoot-jatkuvat-kahtatoista-eu-maata-uhkaa-uusi-kriisi-myös-suomea-barroso-kiinalaisille