Lähivuosina Luonto 2.0 on iso juttu. Maaseutu vetoaa uudella tavalla. Ihmisten tarpeet ja arvot ovat muuttuneet. Vastuutonta kuluttamista pidetään tyylittömänä.
Tutut megatrendit: globalisaatio, ikääntyminen ja kaupungistuminen muokkaavat tulevaisuuttamme. Niille on olemassa kuitenkin vastavoimansa. Maaseutuoptimismi on vahvistunut. Maaseutu ei ole pelkkä paikka, se on myös mielentila ja tila, etäisyys, vapaus ja luontoyhteys. Maaseutu on osa suomalaista identiteettiä.
Kokeillaanpa jotain ihan hullumaiselta tuntuvaa: yhdistetään keskenään niinkin erilaiselta tuntuvia asioita kuin Kokoomuksen vaaliohjelma, vallankumous, YK:n Agenda 21, Vihreä puolue, Euroopan Unioni, koulutus ja media, talouskriisit, maailman väestönkasvu, globalisaatio, kommunismi, kapitalismi, geopolitiikka ja pankkitoiminta.
Pala Suomen historiaa:
Kemin lakkokahakassa "veritorstaina" 18.8.1949 kuoli kaksi työläistä, kun poliisi yritti pysäyttää lakkolaisten mielenosoitusmarssin.
John Kenneth Galbraith tiesi jo 50 vuotta sitten, että epätasa-arvo aiheuttaa systeemisiä romahduksia
John Kenneth Galbraith (O.C) oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä taloustieteilijöistä. Kanadassa syntynyt mutta Yhdysvalloissa uransa tehnyt Galbraith tunnetaan keynesiläisen ja jälkikeynesiläisen teorian kehittäjänä erikoisalanaan teknostruktuuriksi muuttuneet korporaatiot.
Galbraith jäi eläkkeelle Paul M. Warburg -talousprofessorin tehtävästä Harvardin yliopistossa.
Oli virkistävää kuulla poliitikkojen lausuvan ääneen asioita -jotka tosin jo tiesimme kokemuksesta ja päättelyn tuloksena- mutta jotka ovat silti jääneet aivan liian vähälle huomiolle.
Sari Essayah (kd) lausuikin ihmettelevänsä, miksi Suomessa ei ole käynnissä kiivas ja avoin keskustelu sosiaalipolitiikan muutoksista, joita nyt yritetään runtata läpi (ja joita Essayahin viitauksista päätellen kannattaa eurooppaministeri Astrid Thors/ RKP).