KissanKulmasta

Tule hyvä velka - Pois paha velka!

Kansantaloutta koskevat asiat ovat monelle epäselviä; mikä mistäkin johtuu ja miksi kriisi toisensa jälkeen tuntuu heilauttelevan taloutta. Asiassa ei kuitenkaan ole mitään mystistä ja arkijärjelle käsittämätöntä. Ei tarvita ekonomistin koulutusta, kun tietää muutaman perusasian.

 

Tule hyvä velka - Pois paha velka!

Yleisesti tunnutaan uskovan, että finanssikriisi/talouskriisi/pankkikriisi/velkakriisi iskee yllättäen kuin tsunami ja ettei niiden tuloa voi ennustaa. Pötyä!

Dirk Bezemer, talousprofessori Groningenin yliopistossa Hollannissa selvitti, miksi suurimmalle osalle maailman taloustieteilijöistä kriisit "iskevät yllättäen kuin tsunami". Bezemer kävi läpi runsaan aineiston löytääkseen ekonomisteja ja finanssimarkkinakommentaattoreja, jotka "näkivät sen tulevan".

Bezemer löysi vain yksitoista tällaista ekonomistia ja analyytikkoa. Bezemer etsi yhteiset tekijät näiden yhdentoista välillä - kuinka he analysoivat ekonomiaa - päätellen, että ainoat hyödylliset ekonomiaa koskevat mallinnokset ovat niitä, joita nämä talousmiehet käyttivät.

 

Bezemer löysi neljä pääasiallista tekijää:

1. huoli siitä, että finanssitalous on erotettu reaalitaloudesta

2. huoli luottovirroista, joilla rahoitetaan sekä finansseja että reaalitaloutta

3. velan määrän kasvun yhdistyminen finanssivarallisuuden kasvuun

4. laskentatapojen keskinäinen suhde sekä finanssi- että reaalitaloudessa

 

Bezemer huomasi, että lähes kaikista makroekonomian malleista puuttuvat nämä näkökohdat.

Bezemer antaa esimerkkinä OECD:n "pienen globaalitalousennusteen" mallinnoksen: pieni globaalitalousennuste ennustaa globaalitalouden kulkuja, joka sitten jaotellaan eri maita koskeviksi yleisennusteiksi.

Bezemer huomasi myös, että OECD:n malli sisältää rahataloudelliset ja finanssimuuttujat mutta muuttujia ei oteta todellisuuteen perustuvasta, kerätystä datasta. Sen sijaan muuttujat vedetään teoreettisista oletuksista, jotka koskevat todellisten muuttujien oletettua keskinäistä suhdetta.

OECD:n laskentamallista puuttuu kassavirrat, talletusten ja sijoitusten hinnat, korkojen maksu, joka viittaisi velkamäärän kasvuun sekä tasekirjanpidon yhteenveto ja muuttujat, jotka kuvaisivat tätä.

 

Velkasyöppö talousajattelu hallitsee

Standardi-uusklassiset talousmallit olettavat, että finanssisysteemi on kuin voiteluöljy koneessa: se sallii reaalitalouden toimia pehmeästi mutta sillä ei ole "ajovoimaa", toisin sanoen reaalitalous on ihmekone, joka aina palaa tasaiseen kasvunvaiheeseen eikä saastuta; kuin auto, joka jatkaa kulkuaan tasaista vauhtia sittenkin kun nostat jalkasi kaasulta ja päästää ilmakehään pelkää vettä.

Bezemer havaitsi, että yksitoista kriisin tulon oikein ennustanutta talousanalyytikkoa näkivät finanssitalouden bensiininä öljyn sijaan: ilman bensiiniä reaalitalous sammuu kuin auto, ja joka "talouden bensiini" sisältää runsaasti epäpuhtauksia. Itse talousmoottori nähtiin bensasyöppönä, joka tuottaa toisinaan myös epäterveellisiä määriä häkää.

Bezemer päätteli: normaali makroekonomian malli olettaa, että ilman luoton kautta tulevaa rahoitusta finanssisektorilta tuottajat ja työnantajat eivät saa rahoitusta pyörittääkseen tehtaitaan ja palkatakseen työntekijöitä, mutta luotolla he kasvattavat samalla velkaa, joka täytyy maksaa bisneksen tuomilla kassavirroilla.

Kriisin ennustaneet talousanalyytikot taas olivat huomanneet - ja sisällyttäneet huomionsa analyyseihinsa - että finanssisysteemi rahoittaa sekä "hyvää" reaalitaloutta että "pahoja" spekulointeja finanssisektorilla. Spekuloinnin rahoittaminen johtaa myös velkaantumiseen, mutta toisin kuin tuotannon (tavarat) rahoittaminen, spekuloinnin rahoittaminen ei lisää talouden kapasiteettia maksaa velkaa.

Tämän tuottamattoman velan kasvun elementin olivat huomanneet ne analyytikot, jotka "näkivät sen tulevan".

 

Velka ja itseään ruokkiva talouskriisi

Talouskriisin vertaaminen tsunamiin on absurdia: toki vertaus kuvaa äkillisyyttä ja tuhovoimaa, mutta tsunamin aiheuttaa maan tektonisten laattojen liike. Liike itsessään helpottaa sisäistä painetta, joka tsunamin aiheuttaa; tsunami siis tavallaan korjaa systeemin tyveneen tilaan.

Taloustsunamin taas aiheutti kuplan puhkeaminen, joka kupla syntyi velkojen määrästä.

Kuplan puhkeaminen ei kuitenkaan eliminoinut velkoja, itseasiassa päinvastoin. Seuraavat vuosikymmenet taloutta ajaa yksityissektorin yritykset vähentää velan määrää ja tämä taas hidastaa talouskasvua kauan. Toisin kuin tsunami, velkakriisi on tuhon aalto joka vyöryy ja vyöryy kunnes velat on maksettu.

Ongelma ei ratkea sillä, että poliitikot ympäri maailmaa yrittävät käynnistää uudelleen lainailun. Tsunamia parempi vertauskuva taloudesta olisi yliannostuksen uhri, jota uusklassiset ekonomistit ja poliitikot yrittävät elvyttää antamalla lisää huumetta.

Rahatalousjärjestelmä on velkajärjestelmä, jossa jokaista varallisuuserää vastaa samansuuruinen velkaerä. BKT:n näyttämä talouskasvu johtuu velan määrän kasvusta.

Nettomääräisesti arvioituna rahan ja velan määrä taloudessa on aina nolla. Jokaisella positiivisella pankkitalletuksella on jossain taloudessa vastineena negatiivinen velka.

Keskuspankkirahan määrä riippuu nykymuotoisessa rahajärjestelmässä liikepankkien luomien velkojen ja pankkitalletusten määrästä.

Velka ja rahatalletukset ovat saman asian kaksi eri puolta. Tämä on nykymuotoisen rahatalousjärjestelmän toiminnan ymmärtämisen kannalta keskeinen seikka. Näistä veloista peritään korko. Velka maksetaan rahalla, jonka luomiseen pankeilla on monopoli.

Velanmaksu siis vaatii lisävelan ottoa, mistä seuraa että velkoja ei pystytä maksamaan.

Talousjärjestelmä ei toimi ilman, että joku jossain velkaantuu.

---

Yhteenvetona voidaan siis sanoa, että velka sinällään ei ole huono asia, se on vain osa talousjärjestelmää. Huonoksi nykytilanteessa sen tekee yksityisesti omistettujen liikepankkien monopoli rahan luomiseen.

Suomi voisi - Kiinan lailla - perustaa pankin. Euroalueella toimivan pankin varantovaatimus on 2 prosenttia. Varantovaatimus tarkoittaa pankin fyysisiä varoja, jotka sillä täytyy olla. Loppu voidaan luoda digitaalisesti aivan laillisesti.

Suomi siirtää tälle perustetulle pankille 2 miljardia euroa/markkaa/sisua. Tuon 2 miljardia pankki monistaa aivan laillisesti 100 miljardiksi. Tämän jälkeen pankki luo valtion ulkomaan velkaa vastaavan summan "luottona" valtionkonttorin ulkomaan velan maksusta vastaavalle osastolle ja siirtää rahan valtionkonttorin tilille. Valtionkonttori siirtää rahan Suomea rahoittaneiden ulkomaisten liikepankkien tilille ja velka on maksettu, täysin laillisesti.

Koska EU:n säännöt kieltävät rahan luomisen valtion omistamilta pankeilta, voidaan sääntöä kiertää tekemällä pankista osakeyhtiö, josta jokainen suomalainen omistaa yhden osakkeen.

 

Lähteet:

 

http://www.princeton.edu/~rosentha/POLARIZATIONPOLICYINEQUALITY.pdf

http://www.debtdeflation.com/blogs/2009/07/15/no-one-saw-this-coming-bal...

http://mpra.ub.uni-muenchen.de/15892/1/MPRA_paper_15892.pdf

http://talousdemokratia.blogspot.com/

http://www.europarl.europa.eu/activities/committees/studies/download.do?...

http://ebolakani.blogspot.com/2011/04/mista-korot-maksetaan-uudestaan.html

 

 

Riikka Söyring @ 8.3.2012

Artikkeli on julkaistu myös Verkkomediassa http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&id=2884

Lue myös: Verkkomedia: BRICS-ryhmä tähtää oman pankin perustamiseen http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=4&id=2887

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring
K Veikko

“Valtionkonttori siirtää rahan Suomea rahoittaneiden ulkomaisten liikepankkien tilille ja velka on maksettu, täysin laillisesti”

Ainoa käytännön ongelma on mitä lakia noudatetaan. Suomi ei voi pakottaa Kiinalaista pankkia ottamaan vastaan markkoja jos on luvannut sille [dollareita]. – Samassa yhteydessä pitäisi muuttaa myös Kiinan lakia.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Suomi siirtää tälle perustetulle pankille 2 miljardia euroa/markkaa/sisua. Tuon 2 miljardia pankki monistaa aivan laillisesti 100 miljardiksi.

Tätä kutsutaan setelirahoitukseksi. Käytännössä katsoen painaisit rahaa velkojen maksuun. Tässä ideassa on vain yksi huono puoli: se aiheuttaa rahan arvon laskua, jolloin myös kaikkien suomalaisten säästöt menettäisivät arvonsa.

Paljon järkevämpi "kikka" velasta eroon pääsemiseen olisi yksinkertaisesti jättää velat maksamatta. Tämä tosin tarkoittaisi, että Suomi ei saisi enää jatkossa uutta velkaa mutta se olisi minusta vain hyvä asia, koska tällöin poliitikot olisivat pakotettuja laatimaan oikeasti tasapainoisen budjetin eikä budjettia voitaisi rakentaa velkarahan päälle.

>Yhteenvetona voidaan siis sanoa, että velka sinällään ei ole huono asia, se on vain osa talousjärjestelmää. Huonoksi nykytilanteessa sen tekee yksityisesti omistettujen liikepankkien monopoli rahan luomiseen.

Ei. Vaan ongelma on, että valtioiden kulut ovat kasvaneet liian suuriksi. Tätä ongelmaa ei voida korjata rahaa painamalla vaan joko valtion tuloja kasvattamalla tai menoja karsimalla. Pitkällä aikavälillä vain menojen karsiminen on realistinen vaihtoehto, koska valtion tulojen kasvattaminen on aina johtanut myös menojen kasvuun, koska kyllähän viisaat poliitikot aina keksivät uutta käyttöä lisärahalle.

Toimituksen poiminnat