KissanKulmasta

Ne ei myyneet mulle viinaa...

(...mitä vittuu mä nyt teen!), Maho neitsyt-yhtyeen punk-klassikko, tiivistää lyriikoissaan melko tarkkaan asian ytimen, puhutaan sitten nuorison budjettisäästetyistä harrastusmahdollisuuksista tai alkoholismista yleensä.

Artikkelissani Uusi Suomen sanakirja  http://riikkasoyring.blogit.uusisuomi.fi/2009/01/09/uusi-suomen-sanakirja/#comments  esitetyissä kommenteissa kasvoton Hantta sanoo, että alkoholismi johtuu työttömyydestä. Radiouutisissa pari viikkoa sitten väitettiin, että alkoholistien suurin ryhmä on työssä käyvä keskiluokka. Turmiolan Tommin velkainen tölli on muuttunut Talouskasvun Tommyn velkaiseksi osakehuoneistoksi. 

Liikaa juominen on tuttua itsellenikin siltä ajalta kun tein ravintolassa vuorotyötä. Syyt juomiseen olivat

1) työtahti. Töistä päästyä (useimmat omat vuoroni olivat siihen aikaan pituudeltaan 12-16 h) on niin ylikierroksilla, että edes käveleminen kotiin öisen kaupungin läpi ei pura adrenaalia elimistöstä. Melu, kiire, useammankin ravintola-asiakkaan rasittavuus ja tyly käytös vaativat pysähtymistä työajan jälkeen. Mihin iltavuorolainen sitten menee? Toiseen ravintolaan, joka on auki vielä pitempään kuin oma työpaikka. Vain parille. Mutta joka ilta.

Muita ahkerasti ravintolassa viihtyviä olivat, kenties ovat vieläkin, poliisit, palomiehet, rakennustyömiehet, sairaalatyöntekijät. Heidän syynsä ravintolassa oleiluun tiedän silloin, sekä työaikana että työajan ulkopuolella, käymistäni keskusteluista. Useakin poliisi, palomies ja sairaalatyöntekijä mainitsi tarvitsevansa huojennusta työssä kohtaamiinsa kauhunäkyihin ja omaan voimattomuuteensa auttaa OIKEASTI, kestävästi. Kauhunäkyjä olivat mm. perheväkivallan uhrit, tulipalojen ja kolarien uhrit, yksin asuntoonsa kuolleet vanhukset, omaiset joille piti kertoa huonot uutiset.

2) työajat. Kaksi- ja kolmivuorotyöläinen joutuu harrastamaan uskomatonta kalenterijumppaa, jos aikoo tavata kanssaihmisiään. Kun hän nukkuu, muut ovat työssä. Kun hänellä on vapaata (usein keskellä viikkoa), muut ovat työssä. Mikä on ratkaisu? Ravintola, jossa muut kaksi- ja kolmivuorolaiset viettävät aikaansa. Tapaamisia ei tarvitse erikseen sopia, kantapaikassa on aina joku vapaataan viettävä tuttu. Kantapaikasta muodostuu toinen olohuone, jossa hoidetaan mielenterveyttä ja jaksamista puhumalla,pelaamalla biljardia ja ottamalla se pari drinksua.

3) ihmisen ikävä toisen luo. Jotkut kaipaavat syliin, edes hetkeksi. Jotkut juttuseuraa. Toiset haluavat vain istua hiljaa mutta seurassa. Kaikki se hoituu kantakuppilassa.

4) kaupunkiasuminen. Kun yötyöläinen tulee töistä, hän ei voi alkaa imuroida, tiskata tai hyppiä narua. Kunnioituksesta naapureita kohtaan hän hiipii asuntoonsa ja istuu hiljaa paikallaan odottaen unen tuloa, usein  turhaan. Asuntojen koko ja ohuet seinät eivät salaa hiljaiseen yöaikaan mitään naapureilta. Silloin tarttuu helposti viinipulloon ja juo sen pari lasillista.

5) turhaantuminen. Tätä ei tarvinne selittää kellekään.

6) jaksaminen, tulevaisuuden pelko, työelämän vaatimusten kasvaminen, väsymys, rahahuolet, riittämättömyyden tunne, elinvoiman ehtyminen, stressi, v-tutus, murhanhimon kontrollointi. Kun haluaa tappaa "sen piänemmän nilkin ja hänen pomonsa isomman nilkin" heidän epärealistisista kehittämisideoistaan ja vaatimuksistaan, ajatuksesta  yöllä hiljaisessa asunnossa tai ymmärtävässä seurassa kantakapakassa nautitusta lasillisesta on tullut yllykkeiden kontrollin ja selviytymisen muoto.

7) tapa. Lasillisesta iltaisin tai yöllä kehittyy tapa. Siitä tulee merkki hengähdystauosta, vapaa-ajasta. Vapaudesta.

8) perheolosuhteet. Vuorotyö ei lähennä perheenjäseniä toisiinsa. Moni ei näe lapsiaan kuin sängyssä nukkumassa, puolisoaan kuin ovenraossa. Välien kiristyminen ajaa kapakkaan. Väsynyt ja voimaton ei jaksa puhua. Ratkaisuja ja vaihtoehtoja ei nähdä. Kapakassa saa vain olla, kukaan ei huohota niskaan. Niin kuin töissä. Tai kotona.

9) työn tappava monotonisuus. Monikaan työ ei nykyaikana noudata vuodenkiertoa. Tehdastyössä ihminen on koneen lihaosa, ei juuri muuta. Teet ja teet, valmista/tulosta et näe koskaan. Ainoa valmis, minkä työstään näkee, on täytetty lava.

Ihmisen nimi on Homo sapiens, ajatteleva ihminen. Ja ajatteleva ihminen, utelias, luova, kauneutta kaipaava, vaihtelunhaluinen, pannaan hihnalle.

 

Kirjoitin seuraavan runon (muistaakseni 1995) eräässä kapakassa

I seek the peace in emptiness

of drunken stupor.

A calm in madness

     with my eyes closed

     I see

     things that count

     and the cackle of humanity

     does not kill

     sensitivity

- sometimes.

 

http://www.last.fm/music/Maho+Neitsyt/_/Ne+ei+myyneet+mulle+viinaa

http://www.syksy.org/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Sami Haapavaara (nimimerkki)

Listaat monia hyviä syitä

Minulle on seura ja ihmiset. Olen tavannut monia hyviä ihmisiä baareissa, ja ne juttelut mistä jauhamme. Saattaa mennä parikin vuotta, ennenkuin tiedä mikä mies on ammatiltaan ja mikä hänen sukunimi on.

Sinänsä harmi että nimimerkki keskustelu pyritään lopettamaan. Ajaa ihan samaa asiaa. Mielipiteen vaihtoa ilman nimeä, arvoa, asemaa saati vastuuta. Siitä on hyvä baaritiskikeskustelut luotu.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Alkoholi on suuri tasoittaja :)

M.A. Numminen taisi joskus sanoa että "Keskiolutbaari on pelastanut monta suomalaista mielisairaalalta."

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Tulevaisuuden pelko= piste, käännekohta, jossa tulevaisuuden odotukset muuttuvat peloiksi

Jammu Saloniemi

Erinomainen analyysi suomalaisesta angstista. Lisäisin tähän vielä häpeän tunteen, johon lapsia vielä kasvatettiin 1950-luvun autoritaarisessa yhteiskunnassa. Samaa häpeäntunnetta on vielä yritetty syövyttää 1960-luvunkin lasten sieluun. Häpeä ja huono itsetunto ovat samaa maata.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Jammu,
kyllä. Häpeää omasta riittämättömyydestä, syyllisyys halusta elää rauhassa. Häpeä työttömyydestä, häpeä työstä (mitättömäksi katsottu ammatti=ei-mediaseksikäs ammatti), häpeä suomalaisuudesta= muka sama kuin ei-kansainvälisyys, häpeä ulkonäöstä, häpeä painosta, pituudesta, äo:sta, kotipaikasta...
Häpeän on nykyään jossain määrin korvannut välinpitämättömyys.

Vilunkius (nimimerkki)

Maho Neitsyt -klassikko, jonka Pexi julkaisi omalla Pultti-ep:llään. Biisin Sir Jyce Laine oli kuitenkin jo tehnyt aiemmalle bändilleen, Proteesille.

”Joku jäbä oli tullu rautakaupasta ja tokassu: Ne ei myyny mulle liimaa, mitähän tekis. Siitä Jyce
teki sit biisin”.

MAAILMA OLI JO about 26 vuotta sitten pahempi paikka. NE EI MYYNEET MULLE LIIMAA !!!

hantta (nimimerkki)

Riikka, Esinäkin Hantta ei ole koskaan sanonut että alkoholismi johtuu työttömyydestä. Olin lomalla Vietnamissa ja jos ne ihmiset lukisivat teidän juttujanne niin ne menisivät todella sekaisin, niin naivia hurskastelua se on. Häpeä, huono itsetunto, te varmasti haluatte siitä kohta sosiaalikorvauksia. Se on niin säälittävän helppoa syyttää kaikista ogelmista yhteiskuntaa. Vittu tehkää mitä teistä itsestä tuntuu parhaalta, jos se ei onnistu niin too bad yrittäkää jotain muuta. Musta alkaa tuntua että te ette tiedä mitä muualla maailmassa tapahtuu. Suomessa on paljon ihmisiä joilla menee huonommin kuin teillä blogin kirjoittajilla, kirjoittatteko muuten itsestänne vai yleensä?

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Hantta,
"Annelle. Kommentti 9. ” Hyvinvointiyhteiskuntamme haurastuu” Päätä nyt onko meillä hyvinvointiyhteiskunta vai ei. Totta kai meillä on surullisia tarinoita työttömyydestä joka on todella valitettavaa ja meidän pitää tietysti tehdä kaikkemme että se vähenisi mutta lama on myös muissa maissa. Meillä on myös yllättävän paljon työttömiä joka johtuu alkoholismin seurauksista ja työhalujen puutteesta, yli puolet maailman ihmisitä olisivat iki onnellisia jos saisivat työttömyyskorvauksen verran rahaa. Kelaa myös sitä. "

Miten siis piti ymmärtää "Meillä on myös yllättävän paljon työttömiä joka johtuu alkoholismin seurauksista ja työhalujen puutteesta.../"?

Yhteiskuntaa ei artikkelissani syytetty, sen enempää kuin ketään muutakaan, esitettiin vain erilaisia syitä joita ihmisillä liialliseen alkoholinkäyttöönsä voi olla.

Jos kaikki sanomani kiusaa ja ärsyttää sinua niin, miksi käyt lukemassa?

Mistä yhteiskunta mielestäsi muodostuu, siis ellei ihmisistä?

Onko omatunto, kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin ja ihmisten vointiin jotain tuomittavaa?

Jaa meille lisää viisauttasi.

Käyttäjän sippe kuva
Sirpa Salmi

Jokainen ihminen ilmentää elämäntyylillään omia selvitymiskeinojaan. Uskon että jokainen tekee parhaansa ja elää suurimman viisautensa mukaan.

Yhtälailla jokaisen ihmisen elämässä ovat ilot ja surut, ja valitusta vakio. Minua aina jaksaa huvittaa ihmiset, jotka syyttävät elämänsä kurjuudesta itsensä ulkopuolella olevia seikkoja.

Ihan jokahinen voi syyttää epäonnestaan esim vanhempiaan, tai puolisoaan, tai työttömyyttä tai ihan mitä vaan, mutta todelliset syyt löytyvät ihmisen omasta päästä. Aikuisen ihmisen kuuluisi ottaa vastuu itsestään ja hyvinvoinnistaan, mutta minkäs teet jos resurssit eivät riitä.

Ai niin syyllistäähän ei nykyään saa ketään.. Ja sehän auttaa. Mitä vähemmän syyllistetään ja yksilöille vapaauksia annetaan, sen huonommin ihmiset voivat. Mitä pitää tapahtua, että päättäjät ymmärtävät, että suurin osa ihmisista ei tiedä mitä tässä sallivuuden ja ymmärryksen paratiisissa pitäisi tehdä.

Todellinen huolenpito on toimimista yksilön tarpeiden mukaan, eikä jotain apstraktia idealistista sanojenhelinää! Kuten tämäkin tässsä..=D

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Sirpa,
"Yhteiskuntaa ei artikkelissani syytetty, sen enempää kuin ketään muutakaan, esitettiin vain erilaisia syitä joita ihmisillä liialliseen alkoholinkäyttöönsä voi olla." kommentissa 8

Teen toki muutakin kanssaihmisteni eteen kuin vain puhun/kirjoitan. Esität olettamuksia ilman enempiä tietoja esim. minusta.

Aikuiset ottavatkin vastuun itsestään. Mutta paljonko niitä aikuisia on? Tässä nuoruutta palvovassa mentaliteetissa/ihmiskunnassa vastuullakin on huono kaiku.

Suurin osa ihmisistä hoitaa leiviskänsä parhaansa mukaan.
Ehdotatko tosissasi että ne jotka eivät pysty, jätetään sitten heitteille
tai pannaan holhoukseen?
(Viittaan "Ihan jokahinen voi syyttää epäonnestaan esim vanhempiaan, tai puolisoaan, tai työttömyyttä tai ihan mitä vaan, mutta todelliset syyt löytyvät ihmisen omasta päästä. Aikuisen ihmisen kuuluisi ottaa vastuu itsestään ja hyvinvoinnistaan, mutta minkäs teet jos resurssit eivät riitä.

Ai niin syyllistäähän ei nykyään saa ketään.. Ja sehän auttaa. Mitä vähemmän syyllistetään ja yksilöille vapaauksia annetaan, sen huonommin ihmiset voivat. Mitä pitää tapahtua, että päättäjät ymmärtävät, että suurin osa ihmisista ei tiedä mitä tässä sallivuuden ja ymmärryksen paratiisissa pitäisi tehdä.")

Annat ymmärtää, että syyllistäminen on hyvä asia. Kasvattava suorastaan.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Avuksi artikkelin lukemiseen

Verbien aikamuodot

Suomessa on neljä verbien aikamuotoa: preesens, imperfekti, perfekti ja
pluskvamperfekti. Ylivoimaisesti eniten käytetään preesensiä ja imperfektiä.

1. 2. 3. 4.
preesens
neg. preesens
menen
en mene

imperfekti
neg. imperfekti
menin
en mennyt

perfekti
neg. perfekti
olen
en
mennyt
ole mennyt

pluskvamperfekti
neg. pluskvamperfekti
olin
en
mennyt
ollut mennyt

Huom (1)!
-nut, -nyt, -lut, tai -lyt -loppuiset sanat eli partisiipit eivät koskaan esiinny yksin! Niillä on aina parina joko
negaatiosana (en, et, ei… mennyt) tai olla-verbi (olen, olet… mennyt). Tämä on tärkeää, koska muuten ei
tiedä, tarkoittaako puhuja ’kyllä’ vai ’ei’ - siis onko kyseessä negatiivinen imperfekti vai positiivinen perfekti.
Positiivisessa imperfektissä, joka on yleisin menneen ajan muoto, ei ole ollenkaan partisiippia: kävitkö
(aamulla) kaupassa?, matkustin (viime kesänä) Espanjaan, rakensimme (vuonna 1999) talon, hän tuli kotiin.

Huom (2)!

Positiivisen imperfektin tunnus on yleensä pelkkä -i-: menin, ostin, kävin, annoin, opiskelin, näin, katselin.
Vain 4. verbityypissä (haluta, herätä, osata, tarjota) on imperfektissä -si-: halusin, heräsin, osasin, tarjosin.

Joskus 1. verbityypissä on t muuttunut s:ksi: tiesin, ymmärsin, rakensin. On tärkeää, etteivät muodot mene
sekaisin, koska -isi-on konditionaalin tunnus: Kävin eilen kaupassa. Kävisin myös tänään kaupassa, mutta
minulla ei ole enää rahaa.

Jos lauseessa on kaksi verbiä, esim. haluan mennä, aion muuttaa, voin auttaa jne., niin
toinen verbi on yleensä infinitiivissä eli perusmuodossa (mennä, muuttaa, auttaa, puhua,
opiskella).

KAKSI VERBIÄ 1. 2. 3. 4.

preesens
neg. preesens
haluan
en
mennä
halua mennä

imperfekti
neg. imperfekti
halusin
en
mennä
halunnut mennä

perfekti
neg. perfekti
olen
en
halunnut
ole
mennä
halunnut mennä

pluskvamperfekti
neg. pluskvamperfekti
olin
en
halunnut
ollut halunnut mennä

Aikamuotojen käyttö

Imperfektiä käytetään yleensä aina, kun puhutaan sellaisesta menneestä tapahtumasta,
jonka tekeminen ei voi jatkua, tai jos puhutaan selvästi menneestä ajasta:

Kävimme viime jouluna Thaimaassa. Söimme kinkun sijasta nuudeleita ja lämmittelimme
saunan sijasta hiekkarannalla. Emme kaivanneet perunalaatikkoa, eikä meillä ollut kotiikävää.
Mitään tsunameita ei tullut, ja matka onnistui kaikin puolin hyvin. En olisi voinut
toivoa parempaa lomaa.

Poikkeus: perfektiä käytetään elävän ihmisen syntymäpäivästä puhuttaessa:

Olen syntynyt 14.3.1975. Etkö sinä ole syntynyt Suomessa?

Konditionaali

Konditionaalilla on vain kaksi aikamuotoa: nykyinen ja mennyt.

KONDITIONAALI 1. 2. 3. 4.
preesens menisin
neg. preesens en menisi
perfekti* olisin mennyt
neg. perfekti* en olisi mennyt

* Mennyt aikamuoto muodostetaan kuten perfekti ja sitä käytetään aina, kun puhutaan
menneisyydestä.

Konditionaali ilmaisee epätodellista, epävarmaa tai ehdollista toimintaa sekä kysymyksissä
kohteliaisuutta:

Jos hyttyset osaisivat puhua, mitä ne sanoisivat?
En tiedä, lähtisinkö lomalla Kreikkaan vai Latviaan.
Antaisin sinulle pusun, jos et olisi syönyt niin paljon valkosipulia.
Auttaisitko minua hieman?

Passiivi

Passiivi voidaan muodostaa kaikista aikamuodoista ja myös konditionaalissa.

PASSIIVI 1. 2. 3. 4.

preesens
neg. preesens
mennään
ei mennä

imperfekti
neg. imperfekti
mentiin
ei menty

perfekti
neg. perfekti
on
ei
menty
olla menty

pluskvamperfekti
neg. pluskvamperfekti
oli
ei
menty
ollut menty

PASSIIVIN
KONDITIONAALI 1. 2. 3. 4.
preesens mentäisi
neg. preesens ei mentäisi
perfekti* olisi menty
neg. perfekti* ei olisi menty

Passiivia käytetään silloin, kun tekijä on joku ihminen, mutta ei tiedetä tai haluta sanoa,
kuka.
Passiivia käytetään silloin, kun tekijä on joku ihminen tai ihmisiä, mutta ei tiedetä tai ei
haluta sanoa, kuka.

Puhekielessä passiivia käytetään me-muodon sijasta.

Mai Frick

hantta (nimimerkki)

Sirpa ja Riikka jatkakaa keskusteluanne on aina kiva lukea kuin kaksi fiksua naista keskustelee.

Riikka Söyring (nimimerkki)

Ja yksi Itämaan tietäjä :)

Käyttäjän sippe kuva
Sirpa Salmi

hantta, 1+1=2.. =D

Ihanainen Riikka. Huomenta.
Niin.
Tämä kirjoitettu teksti on aina jotenkin vähän niinku vaan sinnepäin. Niinkun tekstarit. Tunnelma jää välittymättä. Olen huomannut että minun 'verbaalikomiikka' jos joku aiheuttaa närää. En kai osaa kirjoittaa kiihkottomasti tai jotain..

Ensinnäkin, kun tarpeeksi syvälle ihmisen päävärkkiin mennään, liiallinen alkoholin käyttö kulminoituu aina jonkinasteiseen minävaurioon. Ne kuuluisat selitykset, miksi jeppe juo, löytyvät kuulan ylemmistä kerroksista ja suurin osa meistä sählää elämänsä käyttämällä vain niitä ohkoosempia kerroksia =D

En minä tätä jostain paremmuuden tunteesta sano, tahi ketään arvostellen. Se nyt vaan on tosiasia että suurin osa ihmisistä on niinsanotusti karjaa.

"Uskon että jokainen tekee parhaansa ja elää suurimman viisautensa mukaan."
Siitä huolimatta ja edelliseen kannanottooni viitaten sanon, että kuria ja järjestystä tarvitaan. Ja varsinkin tosiasioiden ääneen sanomista.

Riikka "Ehdotatko tosissasi että ne jotka eivät pysty, jätetään sitten heitteille tai pannaan holhoukseen?"

Olen entisaikain arvomaailman kannattaja. Mikä hitsi se vanha suomalainen elokuva on, jossa perheenisi äityy ryyppäämään ja pelaamaan rahansa tuon tuostakin ja se viedään johonkin työsiirtolaan. Tää kaveri ei itse siitä 'parane' mutta roudaaminen lapionvarteen toimii varoittavana esimerkkiä muille, näin käy jos et asioitasi kunnolla hoida. Sen funktio on olla varootuksena, mutta yhtälailla kannustimena.

Juu juu, ymmärrän että nykyihminen on pikkusen valveutuneenpi kun töllintauno kolkytluvulla, mutta niin ryhmäsieluja ja apinoita ollaan vieläkin, että monta asiaa tehdään muita plakioimalla, ottamatta sitä omaa järkikultaa käteensä, tai sitten ihan vaan laiskuuttaan.

Arvokeskustelu esim lastenkasvatuksesta on paikallaan. Ennen vanhaan hyvin käyttäytyvä lapsi oli äidille ja miksei isällekin kunniaksi.
Nykyään kurittomuus nähdään jonain ihannoitavana luovuutena. Moni lapsi ei pysty pöydässä tai pulpetissa varttia istumaan paikallaan, mutta tietokonepelin ääressä nakotetaan pari tuntia kuin patsas. Haloo, kyseessä on vanhempien kasvatusvastuun laiminlyöminen, eikä joku ihannoitava osoitus pärjäävyydestä tai itsenäistymisestä.

Riikka "Esität olettamuksia ilman enempiä tietoja esim. minusta." miten niin?

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Tietenkin lastenkasvatusvastuu kuuluu vanhemmille.

Ihmiset, jotka tekevät kolmivuorotyötä jatkuvasti, pystyvät harvoin viettämään ns. normaalia sosiaalista elämää. Jos haluaa yöllä, kun heti töiden jälkeen ei nukuta, tavata ihmisiä, on mentävä sinne missä heitä on=baariin.

Kahvittelu kotosalla kaverien kanssa ei muutenkaan enää
-valitettavasti- ole kovin yleistä nykyään, kaupungeissa ainakaan. Ihmiset sopivat tapaavansa baareissa.

Masentuneisuus iskee yleensä yöllä. Kohtausta pyritään siirtämään olemalla seurassa=baarissa. Kriisipuhelimet toimivat pääasiassa 9-17 välisenä aikana arkisin.

En puolustele kenenkään juomista. En suosittele sitä kenellekään. En kiellä keneltäkään juomista (paitsi minun reviirilläni).
Esitin artikkelissa juomiselle syitä, jotka liittyvät työhön ja sen kerrannaisvaikutuksiin, eivät työttömyyteen. Jokainen tietenkin päättää itse, mitä tekee juomisen suhteen.

Mene tiedä, kenties joku jutun joskus lukeva saa listaukseni avulla selvitettyä itselleen jotain, itsestään tai läheisistään, jos on hajoamassa työtahtiin ja rentoutusjuomiseen. Alkoholilla ON mieltähierova vaikutus. Alkoholille on vaihtoehtojakin :)

Toimituksen poiminnat