Harhaanjohtamisen aakkoset - Perustuslain muutosesitys ja uutisointi

Tässä nähtäväksi eduskunnan käsiteltävänä olleen Perustuslain muutosesityksestä käydyn keskustelun ydinkohdat ja viihdyttävimmät palat. Itse äänestys on perjantaina.

Puheenvuoroista käy ilmi kansanedustajien olevan tietoisia siitä, että suomalaisia äänestäjiä ei ole otettu mukaan tähän keskusteluun ja että se ei ole ollut vahinko.

Selväksi tulee myös se, että suomalaiset itse ovat olleet hyvinkin aktiivisia ja ottaneet runsain mitoin yhteyttä kansanedustajiin. Samoin tulee selväksi se, että tietyillä kansanedustajilla ei ole aikeitakaan kuunnella äänestäjiä, koska nämä "eivät ymmärrä".

Ymmärtämättömyyden - jos sellaista esiintyy - voi katsoa johtuvan siitä, ettei ole tiedotettu riittävästi tai ollenkaan, ja ettei kansalaisia ole otettu mukaan keskustelemaan kansalaisia koskevista asioista.

Vaikka perustuslain muuttamista on perusteltu myös "parlamentarismia parantavana" .

Puheenvuorot löytyvät kokonaisuudessaan "toimitetun" tekstin alla olevasta lähdeviitelinkistä.

Johannes Koskisen /sd esittelypuheenvuoron jälkeen päästään varsinaiseen asiaan.

-

Vesa-Matti Saarakkala /ps:
Arvoisa herra puhemies! Meillä on nyt käsiteltävänä vaalien yli lepäämään jätetty perustuslain muutosehdotus. Siihen ei voi enää tehdä muutoksia, vaan ehdotukseen sisältyvät muutosesitykset on joko kaikki hyväksyttävä sellaisinaan tai hylättävä.

Lakiesitykset koskettavat lähinnä Suomen luonnetta osana kansainvälistä ja ylikansallista yhteistyötä sekä tasavallan presidentin valtaoikeuksia.
Perustuslain 1 §:ään, joka käsittelee valtiosääntöämme, esitetään lisättäväksi maininta siitä, että Suomi on Euroopan unionin jäsen.

Maininnan lisäämistä on perusteltu perustuslain täydellisyysperiaatteella.

Se tarkoittaa sitä, että kansa ikään kuin tehtäisiin virallisesti tietoiseksi EU-jäsenyyden vaikutuksista lainsäädäntöömme ja Suomen kansainväliseen asemaan.

Lisäksi EU-jäsenyyden ajatellaan olevan Suomelle valtiollinen perusratkaisu, vaikka EU-jäsenyys voidaan koska tahansa irtisanoa eduskunnan enemmistön päätöksellä. (Timo Soini: Aivan oikein!)

EU-jäsenyyden mainitsemisella valtiosääntömme yhteydessä on kuitenkin tulkinnallista potentiaalia, eli emme edes tiedä, mitä kyseisellä kirjauksella jatkossa perusteltaisiin.

Ainakin maininta saattaisi yhdessä perustuslain 94 ja 95 §:iin ehdotettujen muutosten kanssa antaa nykyistä väljemmät mahdollisuudet tulkita muun muassa toimivallan siirrot Euroopan unionille siten, ettei niistä tarvitsisi päättää eduskunnassa tavanomaisessa perustuslain säätämisjärjestyksessä vaan eduskunta voisi hyväksyä toimivallan siirrot äänten enemmistöllä tai päätöksellä, jota on kannattanut kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

(...) Lissabonin sopimuksen ei katsottu olevan vaikutuksiltaan niin merkittävä, että se vaatisi tavanomaista perustuslain säätämisjärjestystä, vaikka sopimus kavensi eduskunnan lainsäädäntövaltaa.

Niinpä sopimuksesta päätettiin suoraan kahden kolmasosan enemmistöllä, ja siksi onkin pidettävä outona, että Lissabonin sopimuksen astuttua voimaan on kuitenkin ilmeisesti kaikkien vanhojen puolueiden ja vihreiden mielestä syntynyt tarve kirjata EU-jäsenyys perustuslakimme valtiosääntöön edellä mainittuun täydellisyysperiaatteeseen vedoten.

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset vastustavat tiukasti EU-jäsenyyden kirjaamista perustuslakiimme ja samoin 94 ja 95 §:iin esitettyjä muutoksia, joilla entisestään helpotetaan toimivallan siirtoja Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai toimielimelle. Merkittävä toimivallan siirto saattaa vaarantaa kansainvälisen velvoitteen muodossa valtiosäännönkin tarkoittamia kansanvaltaisia perusteita. (...)

Vastustamme myös tasavallan presidentin valtaoikeuksien merkittävää karsimista. Presidentti-instituutio on vallankäyttöä tasapainottava ja täyttää nykyisellään kansanvaltaisuuden ja edustuksellisuuden kriteerit hyvin. (...)

Kaiken kaikkiaan presidentin ja varsinaisen hallituksen välisiin suhteisiin esitetyt muutokset vaikuttavat sellaisilta, että ne eivät tule esitetyssä muodossa olemaan pitkäikäisiä vaan johtavat mahdollisesti hyvin lyhyessäkin ajassa perustuslain muuttamiseen uudestaan.

(...)

Arvoisa herra puhemies! Edellä olevan perusteella esitän, että lakiehdotukset hylätään perustuslakivaliokunnan mietintöön jätetyn vastalauseen pohjalta.

---------

Tom Packalén /ps:
Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Kannatan edustaja Saarakkalan hylkäysesitystä perustuslain muutoksesta. (...)

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Kuten edustaja Saarakkala ansiokkaasti perusteli, EU-jäsenyyttä ei tule sisällyttää valtiosääntöömme. (Timo Soini: Ei missään nimessä!) Lisäksi ei ole oikein tehdä perustuslaista valtaoikeuksienkaan puitteissa näin sekavaa, etenkään näin kiireellisessä järjestyksessä. (...)

---------

Maarit Feldt-Ranta /sd:
Arvoisa puhemies, herr talman! Edellä puhuneet edustajat ovat edustaneet kantaa, jonka mukaan EU:n mainitseminen perustuslaissa olisi jollain tavalla suuri asia. (Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä)

Aikanaan silloin, kun perustuslaki säädettiin, monet asiantuntijat olivat sitä mieltä, että perustuslaista pitäisi rehellisesti käydä kaikki ilmi. (Timo Soini: Miksei yya-aikaan käynyt?)

Kun kuitenkin EU:lle on siirretty tuntuvasti lainsäädäntö-, tuomio- ja hallintovaltaa, on sen mainitseminenkin korrektia. Perustuslakivaliokunta toteaa aivan oikein mietinnössään, että tämän säännöksen luonne on lähinnä toteava, ei oikeustilaa muuttava. (...)

--------

Tuija Brax /vihr:
Arvoisa puhemies! (...)
Suomi otti merkittäviä askeleita kohti parlamentarismia jo presidentti Koiviston aikana, mutta merkittävä ja kaikista tärkein muutos on jo nykyisessä perustuslaissa. Se, mitä me nyt teemme, on vielä muutamien välttämättömien asioiden korjaaminen tai tarkistaminen, mutta kuitenkin se perusvalinta tehtiin jo 2000. Se, että sinne silloin 2000 jäi valuvika, oli kiusallista.

-----

Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Eduskunta on nyt ottamassa pienen askeleen kohti parlamentarismia, eduskunnan vaikutusvallan vahvistamista. Se on pieni askel, mutta se on kuitenkin askel aivan oikeaan suuntaan. (Timo Soini: EU:n suuntaan!)

(...) Täällä on myöskin tuotu esille sitten se, että Euroopan unionin jäsenyys kirjataan perustuslakiin. Täytyy sanoa, että kaikkien pitäisi nyt tunnustaa - ja sähköposteja on tullut, joissa on täysin väärä käsitys tästä asiasta - että perustuslaki ei muutu Suomen EU-jäsenyyden osalta lainkaan.

Meillä on tällä hetkellä jo kirjattuna perustuslakiin 50, 93, 96 ja 97 §:ssä, että Suomi on jäsen Euroopan unionissa. Se, että jos se nyt laitetaan perustuslain alkuun toteamuksena, (Timo Soini: Se on nöyristelyä!) koska on merkittävä vaikutus kuitenkin tällä jäsenyydellä Suomen lainsäädäntöön direktiivien, säännösten kautta, on rehellistä ja tunnustaa tosiasiat. (Timo Soini: Nöyristelyä!)

--------

Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! (...) Mutta, arvoisa puhemies, tämä on erinomainen yhteys kuitenkin tarkastella sitä, mitä EU-jäsenyys ja erilaiset EU-sopimukset ja asiakirjat meiltä, eduskunnalta, edellyttävät. Tähän on erityinen ja ajankohtainen syy.

Muutama päivä sitten täällä käsiteltiin Euroopan rahoitusvakausvälineeseen liittyvän lainsäädännön muutokset, jotka olivat aika merkittäviä asiakirjoja eduskunnan käsittelyssä. Meillä tässä yhteydessä täällä, kun asiat esiteltiin, oli se käsitys, että se takausvastuu, mihin Suomi sitoutettiin, oli se noin 14 miljardia euroa, ja että se takausvastuu sisälsi sekä sen nimellisen takauksen että tavalla taikka toisella sen lisäksi myöskin ne korot, mitkä tästä nimellisestä takauksesta seuraavat. (Pentti Kettunen: Ei sisältänyt!)

Lopputulos kuitenkin nyt on uusimman tulkinnan mukaan, olen sen valtiovarainministeriöstä omalta osaltani tänä päivänä varmistanut, että se ei ole noin kuin meillä monilla - ja huomasin myöskin, kun kävin läpi valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan Kimmo Sasin esittelypuheenvuoron eduskunnassa - oli käsitys, että se 14 miljardia kattaa molemmat, sekä nimellisen takauksen että korot.

Nyt kuitenkin se tulkinta on se, että korot ovat erikseen ja että kun ERVV:stä myönnettävien lainojen maturiteetiksi siinä sopimuksessa sanotaan, että se on 15-30 vuotta, niin voidaan laskea, että sen 14 miljardin lisäksi todelliset takausvastuut voivat teoriassa nousta lähelle 20:tä miljardia ja siitä aina tuonne 28 miljardiin euroon saakka. (...) kun pysyvästä, nyt vielä voimassa olevasta, siis unionin laajuisesti voimassa olevasta ERVV:stä, Euroopan rahoitusvakausvälineestä päätettiin, silloin niissä asiakirjoissa, joissa eduskunta siitä täällä meillä päätti, sanotaan yksiselitteisesti se, että se 7,9 miljardia kattoi sekä itse sen nimellisen lainapääoman, joka taataan, että siihen liittyvän koron.

Nyt se oli vähän hämärästi sanottu tässä uudistetussa, sekä määrällisesti laajennetussa että joustavoitetussa uudessa lakiesityksessä, ja kun siitä annettiin tuo jo pariin kolmeen kertaan kertomani tulkinta, niin väitän nyt, arvoisa puhemies - ja tämä on erittäin radikaali asia - että me teimme Suomea ja Suomen osalta myöskin euroaluetta koskeva päätöksen, jonka päätöksen taustainformaatio oli ainakin ihan erilainen kuin miltä pohjalta me luulimme sen päätöksen tekevämme. (...)

-----------

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Ja sitten debatti.

----------

Ben Zyskowicz /kok
(vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Perustuslakivaliokunnan mietinnössä sanotaan, että perustuslain täydellisyysperiaatteen toteuttamisen kannalta valiokunta pitää edelleen tärkeänä myös sitä, että Suomen jäsenyys Euroopan unionissa nimenomaisesti mainitaan perustuslain tekstissä.

Herra puhemies! Tästä asiasta ja tämän asian tärkeydestä voi olla montaa mieltä. En ole täysin vakuuttunut siitä, että on tärkeätä, että tämä mainitaan, mutta siitä olen täysin vakuuttunut, että tällä maininnalla ei ole oikeutta luovaa ja oikeustilaa muuttavaa merkitystä, ja tämä perussuomalaisten antama väärä käsitys pitää tässä yhteydessä tältäkin osin pyrkiä oikaisemaan. (...)

----------

Johannes Koskinen /sd
(vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! (...)

Sitten, edustaja Pekkarinen, tämä selvitetään varmasti lähipäivinä. Siinä on ollut virhe aineistossa, jota eduskunnalle on toimitettu näistä takauksista, (Puhemies: Minuutti!) ja katsotaan, tarvitaanko uusi hallituksen esitys sen korjaamiseksi.

Joka tapauksessa tämä enimmäismäärä nykyisellään on Suomessa voimaan saatettu sellaisena kuin eduskunta sen on ymmärtänyt. (Puhemies koputtaa) Se on eri asia, mitä hallitus on tehnyt.

---------　

Erkki Virtanen /vas
(vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Soini, vasemmistoliitto hyväksyi tämän perustuslain muutoksen kokonaisuutena. Siellä on muutakin kuin tämä EU:n kirjoittaminen sinne.

Minä pidän edelleen tarpeettomana sitä mutta kannatan tätä sen vuoksi, että siellä on muun muassa kansalaisaloite ja kaikkea muuta olennaista.

-----------

Pertti Salolainen /kok
(vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Minä ymmärrän sen yleisen kritiikin, joka on kohdistunut Euroopan unionin taloudellisten asioitten hoitamiseen, ja itsekin yhdyn siihen voimakkaaseen kritiikkiin, että kaikkea ei ole hoidettu kunnolla.

Mutta sitä minä en ymmärrä, että Euroopan unionista on perussuomalaisten toimesta haluttu tehdä jonkunlainen kirosana, joka on Suomen etujen vastaista.

Ellei Euroopan unionia olisi, se olisi perustettava ja Suomen olisi liityttävä siihen välittömästi. Esimerkiksi otan vain yhden alueen, joka liittyi hyvin vahvasti siihen perustuslakiin, jonka muutoksia olemme käsittelemässä.
Ajatelkaa Suomea, joka olisi Naton ja Euroopan unionin ulkopuolella. Siinä Suomessa ei olisi oikein turvallista olla. (...)

--------

Anni Sinnemäki /vihr
(vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Me kaikki varmasti tässä salissa ymmärrämme käytännön työmme kautta aika hyvin sen, että Suomen jäsenyys Euroopan unionissa vaikuttaa päätöksentekoomme hyvinkin paljon.

Me käytännössä toimimme lainsäädäntötyössä yhdessä muiden jäsenmaiden kanssa, ja eduskunta osallistuu siihen aktiivisesti. Tiedän, että monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että tätä jäsenyyttä ei silti tarvitsisi kirjata perustuslakiin, mutta omasta mielestäni se kyllä toimii tosiasioiden kuvaajana, koska yhteiskunnallisessa päätöksenteossa Euroopan unionin jäsenyydellä kerta kaikkiaan on niin suuri merkitys.

Edustaja Soini totesi, että tämä kirjaaminen kuvastaa orjamentaliteettia.

Itsestäni tuntuu siltä, että tämän kirjaamisen vastustaminen kuvastaa pahimmanlaatuista vainoharhaisuusmentaliteettia, että tässä nyt tapahtuisi joitain sellaisia muutoksia, Ne päätökset tosiasiassa on tehty vuonna 1995.

-----------

Timo Soini /ps
(vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! (...)
Hyvät kollegat, kun nyt katsotaan tätä asiaa, kuinka ollenkaan me olemme tulleet viisitoista vuotta EU:ssa jotenkuten toimeen ilman tätä kirjausta? Kuinka ollenkaan on tulltu toimeen?

Sitten vielä toinen asia: Kun sitä ei kukaan vaadi, kun meillä on iso määrä eurooppalaisia demokratioita, joissa tätä ei ole kirjattuna, niin vapaaehtoisesti uittamalla uitetaan se tänne. (...)

Entäs jos unioni hajoaa? No, meillä vielä Suomen perustuslaissa se on edelleen olemassa.

----------

Sauli Ahvenjärvi /kd
(vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! (...) Itsekin olen sitä mieltä, että tämä EU-kirjaus ei ole tarpeellinen mutta ei se tässä mikään kynnyskysymyskään ole.

Sen takia me emme ole kannattamassa koko tämän perustuslakiuudistuksen kaatamista.

--------------

Markus Mustajärvi /vr
(vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tätä EU-jäsenyyden kirjaamista perustuslakiin voi arvioida juridisesti ja poliittisesti.

Poliittisestihan se on osa sitä ketjua. EU-jäsenyyden ei pitänyt tarkoittaa yhteistä valuuttaa, yhteisen valuutan ei pitänyt tarkoittaa yhteisiä vastuita, mutta missä tilanteessa tänä päivänä ollaan?

Selvyyden vuoksi sanon, että en missään nimessä tule hyväksymään EU-jäsenyyden kirjaamista perustuslakiin elikkä vastustan tätä esitystä ja äänestän vastaan nyt kakkoskäsittelyssä, se on selvä.

Mutta kun edustaja Pekkarinen peräsi sitä, kuka tiesi näistä talousvastuista, niin vasenryhmän ryhmäpuheessa 10.10. viittasin siihen Euroopan vakausmekanismiäänestykseen, lausumaäänestykseen, jossa haluttiin, että selvitetään kaikki vastuut ERVV:stä, EVM:stä ja Euroopan keskuspankin aiheuttamista toimista.

Me tiesimme, että kaikki meidän vastuumme eivät ole kirjoissa ja kansissa, ja siksi halusimme tätä puolueetonta selvitystä.

----------

Kari Rajamäki /sd
(vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kesäkuussa 2010 SDP esitti, edustaja Pekkarinen, että perustuslakivaliokunnan on arvioitava Euroopan rahoitusvakausväline. Hallituspuolueet estivät tämän SDP:n esityksen toteutumisen. Valtiovarainvaliokunnassa nimenomaan äänestettiin tästä asiasta ja vihreät myös vastustivat tätä SDP:n esitystä. (...)

----------

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps
(vastauspuheenvuoro): (...) Perussuomalaiset kannattavat lähidemokratiaa toisin kuin ne, jotka kannattavat sitä, että se demokratia on EU-tasolla. Sieltä tulee meille lainsäädäntöä, ja me joudumme sen sitten ratifioimaan täällä Suomessa.

Nyt kun täällä on kovasti puhuttu siitä EU:n kannattavuudesta, niin tämän päivän Helsingin Sanomissa oli kustannuslaskentaa siitä, kuinka paljon Suomen takausvastuut kattavat nyt näistä rahoitusvakausvälineen lainoista, eli korot ovat unohtuneet ilmeisesti, niistä ei ole kerrottu täällä eduskunnassa, niin kuin olisi pitänyt. (Puhemies koputtaa)

Loppulasku EU:sta ei ole vielä meidän tiedossamme, joten ei voida oikeastaan puhua siitä kannattavuudesta järin paljoa.

-----------

Tuija Brax /vihr
(vastauspuheenvuoro): (...)
Mitä tulee siihen asiaan, mistä puhemies haluaa, ettei nyt keskustella, niin luen vain perustuslakivaliokunnan tuoreen lausunnon koskien takausvastuita: "Valiokunta korostaa lisäksi sitä, että kaikissa tapauksissa Suomen valtion vastuun yläraja - mukaan lukien ylitakausten kattaminen - on määritelty laissa."

Näin ollen, edustaja Pekkarinen, tänään saamanne vastaus valtiovarainministeriöstä on väärä, (Puhemies koputtaa) eduskunnan kanta on perustuslakivaliokunnan tuore kanta.

------------

Kimmo Kivelä /ps
(vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Perustuslakiuudistus on kuin halkopino. Jos yhden tai toisen halon ottaa pois, ei se vielä tunnu missään. Mutta kun niitä halkoja otetaan riittävästi, niin paluuta entiseen ei ole. Hivutustaktiikalla viedään kansallista päätösvaltaa pois.

Presidentin valtaoikeuksien karsiminen on osa tätä prosessia ja on osaltaan viemässä kohti liittovaltiokehitystä. Kokeneet parlamentaarikotkin ovat sanoneet, että ei tällaista kansalaispalautetta ole aivan äskettäin tullut, mitä kansalaisilta on tullut tästä EU:n kirjaamisesta perustuslakiin.

Missä on ryhtinne keskusta? Missä on ryhtinne vasemmisto?

Vasemmistolle sanon, että sehän on alkeellinen juttu, että kun valhetta toistetaan tarpeeksi usein, niin se muuttuu totuudeksi. (...)

---------

Juho Eerola /ps
(vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Tölli, ja aikaisemmin jo edustaja Kalmari, puhui siitä, että EU:sta voi edelleen tämän salin yksinkertaisella enemmistöllä erota, mutta voiko siitä enää sen jälkeen erota, kun se on perustuslain vastaista?

Eikö se olisi vähän kummallista, jos perustuslain vastaisia päätöksiä sitten alettaisiin tekemään? Eli yksinkertaisella enemmistöllä voitaisiin EU:sta edelleen erota, mutta silti siitä jäisi maininta sinne perustuslakiin, jos ei vaadittavaa enemmistöä sitten siihen löydettäisi.

Asiantuntijat, joihin täällä on viitattu, ovat olleet monessa asiassa väärässä: ERVV, nämä ovat osoittaneet, että perussuomalaiset ovat pikemminkin näissä asioissa olleet oikeassa, asiantuntijat väärässä.

Nyt ovat asiantuntijat samaa mieltä kuin me näistä asioista. (...)

------------

Kimmo Sasi /kok
(vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! EU-jäsenyyden kannalta olennaista on se, että Suomi on tehnyt sopimuksen Euroopan unionista. Sinä päivänä, kun Suomi ilmoittaa, että eroamme Euroopan unionista, se sopimus Suomen osalta päättyy ja emme ole enää Euroopan unionin jäseniä.

Sillä, mitä Suomen perustuslaissa seisoo, ei ole ratkaiseva merkitystä, vaan sillä, onko se sopimus Suomen osalta voimassa vai ei, ja se päätös voidaan tehdä eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä. (...)

------------

Mika Niikko /ps
(vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Haluaisin vastata ministeri Henrikssonin aikaisempaan puheenvuoroon, että tämä perustuslain muutos ei tarkoita hallituksen mainitsemaa parlamentin ja sitä kautta kansanvallan vahvistamista, kuten hallitus on täällä esittänyt.

Perustuslain muutos kaventaa presidentin valtaa EU:n ulkopoliittisessa päätöksenteossa merkittävästi. Koska Suomen presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla, presidentin vallan vähentäminen heikentää suoraan myös kansan valtaa.

Jos presidentti ei jatkossa voi vaikuttaa eduskunnan ja hallituksen päätöksentekoon entiseen tapaan, presidentin valta murenee ja eduskunnasta tulee pääministerin kumileimasin. (...)

---------

Vesa-Matti Saarakkala /ps
(vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Meillä on siellä ollut asiantuntija, joka on muun muassa todennut tällä EU-jäsenyyden kirjaamisella olevan tulkinnallista potentiaalia, eli se tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa emme tiedä tasan tarkkaan, mitä tällä tullaan oikeuttamaan.

Sitä se tarkoittaa, ja nämä asiantuntijat tulkitsevat ja antavat omat näkemyksensä siitä pitkästä perspektiivistä, millä poliittisilla päätöksillä on perustuslakia tulkittu tässä maassa perustuslakivaliokunnassa.

Joka muuta väittää, valehtelee. Siksi on aivan turha vetää tähän tämän tyyppisiä argumentteja mukaan.

Ja mitä tulee esimerkiksi ERVV-ratkaisuun, niin kyllä siellä edustaja Tölli ja edustaja Lohi olivat pihalla, kun oli puhe tästä korkojen kuulumisesta takausvastuisiin.

Meillä on valtiovarainministeriön muistio tästä asiasta, että ne ovat mukana eli että nämä takaukset voivat olla kymmeniä miljardeja euroja.

Joka muuta väittää, palataan tähän asiaan vielä myöhemmin. Minulla on mustaa valkoisella.

----------

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Ja sitten siirrytään varsinaisiin puheenvuoroihin.

-------

Timo Soini /ps:
Arvoisa puhemies! (...)
Yleensä kun EU:sta tulee direktiivi tai joku muu ukaasi, niin se vaatii toimenpiteitä, ja vaikkei niistä tykättäisikään, niin se vaatii toimenpiteitä. Nyt EU ei vaadi tätä, kukaan ei vaadi tätä.

Vanhat puolueet myötäjuoksijoineen haluavat tämän. Sitten tämä on sikälikin vielä mielenkiintoista, että vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit vielä ennen kuin hallituskyydissä olivat, olivat toista mieltä.

Se on aivan mahtava kyyti se hallituskyyti: voi käydä keräämässä eduskuntavaaleissa äänet toisella politiikalla ja sitten tehdä aivan toisenlaista politiikkaa. Ei kannata vielä kovin paljon tuuletella, mitä tästä seuraa.
(...)

Ja mitkä on ne konkreettiset lautasongelmat? Minä olisin paljon enemmän huolissani siitä lautasesta, jota Suomella ei ole missään, kun Sarkozy ja Merkell kokoontuvat. Puhutaan, onko kahden lautasen ongelmaa Brysselissä, kun pitäisi kysyä, missä se meidän lautanen on Berliinissä tai Pariisissa. Ei missään! Tästä on kysymys.

(...) Jos nyt ajatellaan sitten vielä - tämä asia ei nyt käsittelyssä olekaan, mutta sanon sen kuitenkin - että kehittyneitä demokratioita, kuten Norja, Sveitsi, ei ole maa nielaissut, vaikka eivät ole EU:n jäseniä, Ruotsia, Tanskaa, Isoa-Britanniaa, ei ole maa nielaissut, vaikka eivät ole rahaliiton jäseniä.
Mutta me olemme tässä Titanicissa mukana munaskuitamme myöden.

Tämä onnellisuus tulee Suomen kansalle kalliiksi. Eilen putosi Espanjan luottoluokitus. Luullaanko täällä salissa todella, että nämä vakuuspaketit toimivat? Ne eivät toimi.

Jokainen, joka taloustieteestä jotain ymmärtää, tietää, että on insolvenssi-, maksukyvyttömyysongelmasta kysymys, tietää Kreikan yli 300 miljardin velat. Ikinä eivät tule selviämään tästä, mutta härkäpäisesti uskotellaan, että kyllä se siitä. Ei se tule autetuksi.

Arvoisa puhemies! Kannatan siis edustaja Saarakkalan tekemää hylkäysesitystä. Ja on hyvä historiaa varten, että jokaisen edustajan mielipide tässä asiassa merkitään eduskunnan pöytäkirjoihin ihan vain sen takia, mitä mieltä todellisuudessa oltiin.

(...) On sekin mahdollista, mutta ei politiikassa kysytä, mikä on oikea mielipide ja väärä mielipide. Siellä äänestetään siitä, minkälaista suosiota kansan keskuudessa erilaiset mielipiteet nauttivat. Tästä on kysymys.

Tässä yritetään koko ajan sanoa, että valistetaan nyt teitä perussuomalaisia, kun te ette oikein ymmärrä. Me ymmärrämme erittäin hyvin, mistä tässä on kysymys.

Me olemme siitä eri mieltä, ja meidän kanssa kansa on enenevästi samaa mieltä. (Perussuomalaisten ryhmästä: Aamen!)

----------

Ben Zyskowicz /kok
(vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Täällä käydään erikseen keskustelu tästä kansalaisaloitelaista, mutta haluan jo tässä vaiheessa hieman hillitä edustaja Sinnemäen innokkuutta puoltaa tätä kansalaisaloitemahdollisuutta.

Itse koen, että tässä kansalaisaloitteen mahdollistamisessa ja luomisessa on kyse eräänlaisesta näennäisdemokratiasta, ja pelkäänpä, että käytännössä tulemme näkemään, että mitä populistisinta politiikkaa tullaan tekemään puolueiden toimesta tai puolueiden ulkopuolelta sellaisten erilaisten populististen asioiden ajamiseksi poliittiselle agendalle.

Siinä vaiheessa, kun tulemme näkemään kansalaisaloitteita pakkoruotsin poistamiseksi, humanitäärisen maahanmuuton rajoittamiseksi ja muiden paljon keskustelussa olleiden asioiden edistämiseksi, niin luulen, että innokkuus tähän kansalaisaloitekeinoon kyllä tulee vähenemään.

---------

Anne Louhelainen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Äänestämme ensi perjantaina Suomen perustuslain muuttamisesta varsin oleellisesti. Tämä lakimuutos on kiehuttanut kansalaisia ympäri Suomen, ja olemme varmasti kaikki saaneet erilaisia yhteydenottoja.

Monissa on kysytty, miksi tämä lakimuutos tehdään, kuka on tämän lakimuutoksen takana, ja varsin usein, miksi ei kansaa ole otettu vai eikö sitä ole haluttu mukaan tähän keskusteluun.

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on paljon kuultu kommentteja, että EU-jäsenyyden kirjaaminen Suomen perustuslakiin ei olisi suuri asia. Se nimenomaan on suuri asia ja puhuttanut kansalaisia erityisesti.

EU:n kirjaamisesssa Suomen perustuslakiin pitää ottaa huomioon muun muassa se, että se on instituutio, joka on tosin ollut jo olemassa toisen maailmansodan jälkimaininkien jälkeen, mutta ajat ja tavat ovat muuttuneet.

Alun perin tavoitteena oli yhteismarkkinoiden luominen, kaupan kasvu ja rauhan aika. Tunnelma on jo kyllä ollut pitkään kaikkea muuta kuin rauhallinen.

EU:ta on täällä tänään kuvattu möröksi, mutta kaikki Muumien ystävät tietävät, että Mörön jäljiltä jää vain hyhmäinen jälki.

EU-vuosien aikana olisi syytä ollut noudattaa yhteisiä pelisääntöjä ja lakeja, mutta kuten tiedämme, näin eivät kaikki jäsenmaat ole toimineet. On eletty valheessa ja epätotuudessa kertomalla vain hyviä ja miellyttäviä asioita.

Nyt on äkät housussa monessa maassa ja huuto kuuluu: Saa tulla pyyhkimään!

Suomalaiset ovat sen vuoksi hieman epätietoisia EU-jäsenyyden kannattavuuden kanssa, koska olemme joutuneet EU:n talouskriisien siivoustalkoisiin.

EU:n alkuperäinen idea on läjähtänyt ympäriinsä, kuten ne kuuluisat Jokisen eväät. Särpimet on lennätetty Etelä-Eurooppaan, ja suomalaiset aloittavat pettuleivän teon.

Eliitti Suomessa karppaa, joten heitä ei leivän puuttuminen kosketa.

Arvoisa herra puhemies! Suomessa isien tekemä työ ollaan perustuslakimuutoksella luovuttamassa kevein mielin EU:lle.

EU on jo pikkuhiljaa vienyt päätösvallan, ja nyt sille ollaan siirtämässä laput silmissä loppukin.

Tämä perustuslakimuutos vie Suomen itsenäisyydeltä pohjan. Itsenäisyys on meille kaikille suomalaisille ensiarvoisen tärkeä asia.

Nyt kyseessä oleva perustuslakimuutos olisi pitänyt kierrättää kansalaisten keskustelun kautta ja suoda tälle asialle enemmän julkisuutta mediassa.

Meistä kukaan ei pysty sanomaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja mitä vaikutuksia nyt äänestykseen tulevilla perustuslakimuutoksilla on tulevaisuudessa.

Itsenäisyys ja vapaus muodostavat Suomen kansalle tärkeän henkisen pääoman, jonka eteen on taisteltu.

Arvoisa puhemies! Kun tästä lakimuutoksesta perjantaina äänestetään, toivoisin meidän kaikkien palauttavan mieleemme sen tunnelman, mikä vallitsi Edvin Laineen Tuntemattomassa sotilaassa, kun sota päättyy ja tykkien pauhu loppuu. Se on samaan aikaan loppu ja uuden alku.

Jaa-nappia painamalla sinetöitte Suomen kohtalon. Se on lopun alku Suomen itsenäisyyden murenemiselle.

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Saarakkalan tekemää lakiehdotuksen hylkäystä.

------

Kimmo Kivelä /ps:
Arvoisa puhemies! Ihmettelen sitä runsautta, kun jaksetaan hokea mantraa, että tosiasiallisesti EU-jäsenyyden kirjaaminen perustuslakiin ei muuta mitään, että se on vain olemassa olevan tilanteen toteamista.

Ihmettelen myös sitä naiiviutta, jolla kuvitellaan, että EU:sta päästäisiin sitten irti tässä talossa tehtävällä enemmistöpäätöksellä.

Eihän, ystävät, se niin mene. Kun se on perustuslakiin kirjattu, niin perustuslakia pitää muuttaa perustuslain säätämisjärjestyksessä. Se vaatii aikaa, kestää kauan.

Vetoan kunnioittamiini ja arvostamiini edustajatovereihin: olkaa rohkeita, uskaltakaa perjantaina äänestää "ei" sen vuoksi, että kuuntelette kansaa - niin laajaa on ollut se kansalaisilta tullut palaute tämän asian tiimoilta.

Ei ole varaa poliittisilla päätöksentekijöillä entisestään kuuroutua kansalaismielipiteelle.

Ei pidä olla naiivi, vaan pitää olla rehellinen äänestäjille.

Neuvostoliiton perustuslaissakin oli aikoinaan kohta, jonka mukaan oli mahdollista yksittäisen neuvostotasavallan erota Sosialististen neuvostotasavaltojen liitosta.

Yksikään neuvostotasavalta ei käyttänyt tätä oikeutta. Miten käy meidän todellisessa tilanteessa, jos ensimmäisessä pykälässä perustuslaissa on EU-jäsenyys kirjattu?

Mene ja tiedä, mutta joka tapauksessa vetoan: toimikaa rehellisesti, niin kuin sydän sanoo, älkää olko kuuroja kansalaismielipiteelle.

----------

Jyrki Yrttiaho /vr:
Arvoisa herra puhemies! Perustuslakiesityksessä hallitukset, tämä ja edellinen, pyrkivät nyt kiertokautta toteuttamaan kansan suoraan vaaleilla valitseman tasavallan presidentin itsenäisen päätösvallan riistämisen, mitä ei tohdita suoraan esittää 93 §:n kohdalla, niin kuin alun perin ulkopolitiikan johtajuuden kohdalla aikomus on ollut.

Esityksessä ehdotetaan heikennettäväksi tasavallan presidentin asemaa itsenäisenä päättäjänä. Esityksessä sisällytetään toisin 93 §:n 1 momentin muotoilu, että presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

Hallitus kuitenkin esittää presidentin vallan tosiasiallista riistämistä muuttamalla 58 §:n säätelemää päätöksentekotapaa.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä muotoili helmikuussa kantansa ja vaati presidentin nykyisen ulkopoliittisen aseman säilyttämistä. Äänestyksessä vastustimme yksimielisesti näitä heikennyspyrkimyksiä.

Suomen tasavallan presidentillä on instituutiona ollut maamme historiassa erityinen merkitys varsinkin Suomen ja Venäjän naapurisuhteiden kehittämisessä ja rauhanomaisessa vakiinnuttamisessa - elintärkeä merkitys myös viime vuosina, kuten täällä aivan oikein edustaja Rajamäki totesi.

Sen arvoa ei länteen eikä Natoon rähmällään oleva poliittinen eliittimme puhumattakaan Pentagonin asiamiehistä Suomen politiikassa halua aina tunnustaa.

Mutta onneksi tehtävää hoitaneet presidentit ja varsinkin Suomen kansa sen arvon ymmärtävät.

Puhemies! Suomen murentuvan itsenäisyyden ja suvereniteetin paradoksi on siinä, että suomalaiselle oikeistoeliitille Suomen itsenäisyys on itsenäisyyttä Venäjästä.

Itsenäisyyden aikana on pyritty liittymään mitä ihmeellisimpiin läntisiin koalitioihin natsi-Saksan aseveljeyttä myöten.

Liittoutumia on tullut ja niitä on mennyt näinkin lyhyen historian jakson aikana lukuisia, ja jälleen kärtetään sotilasliittoihin, nyt Naton, jäseneksi.

Puhemies! Heikki Talvitie, pitkän linjan diplomaatti, arvostettu historioitsija ja ehdottomasti paras Venäjän-tuntija Suomessa, kirjoitti artikkelissaan Perustuslaki ja suvereniteetti. Hän totesi: "Suomalaisen eliitin mielestä itsenäisyytemme edellytys on, että luovumme itsenäisyydestämme länteen, jotta säilyttäisimme itsenäisyytemme itään.

Tässä kummallisessa ajatusketjussa on vain yksi mutta. Jos nimittäin luovumme itsenäisyydestämme länteen, niin menetämme myös itsenäisyytemme edellytykset itään.

Suomi lännen provinssina on jälleen meille vieraiden voimien temmellyskenttää."

Näin siis totesi Heikki Talvitie ja jatkoi edelleen: "Suomen alueen puolustaminen ei ole tarkoituksenmukaista muuta kuin laajemmassa yhteydessä ja siitä eivät päätä suomalaiset, vaan päätökset tehdään muualla meitä kuulematta, olimmepa neuvottelupöydissä tai emme". Näin siis Talvitie.

Näin on, olipa meille varattu yksi lautanen, kaksi lautasta tai ei lautasta ollenkaan. Päätöksen tekevät vahvat, siis muut.

Talvitie puuttuu myös tässä artikkelissaan siihen, miten Euroopan unioni nivelletään tässä perustuslakiesityksessä.

Hän toteaa: "Suvereniteetin automaattista ja vapaaehtoista kaventamista pitää välttää viimeiseen asti, saatikka että se kirjoitettaisiin perustuslakiin".

Näihin viisaisiin ajatuksiin on helppo yhtyä. Suomen perustuslakiin ei tule kirjata EU-jäsenyyttä.

Se ei todellakaan ole mikään muodollinen kirjaus tai realismia, tosiasioiden kirjaamista.

Se olisi nimenomaan kannanotto vielä jäljellä olevan itsenäisyytemme ja suvereniteettimme kaventamisen puolesta.

Sen takia pitäydyn tiukasti vasemmistoliiton alkuperäisessä, viime helmikuun, linjassa.

---------

lähde: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_55_2011_p.shtml

poissa: Nimenhuudossa merkittiin täysistunnosta poissa oleviksi seuraavat 44 edustajaa (e = eduskuntatyöhön liittyvä tehtävä; s = sairaus; p = perhevapaa):
Mikko Alatalo /kesk (e)
Heikki Autto /kok (e)
Thomas Blomqvist /r (e)
Sanni Grahn-Laasonen /kok (e)
Maria Guzenina-Richardson /sd (e)
Pertti Hemmilä /kok (e)
James Hirvisaari /ps (e)
Lauri Ihalainen /sd (e)
Mikael Jungner /sd
Saara Karhu /sd (e)
Mika Kari /sd (s)
Katri Komi /kesk (e)
Esko Kurvinen /kok (e)
Merja Kyllönen /vas (e)
Annika Lapintie /vas
Paula Lehtomäki /kesk (p)
Antti Lindtman /sd (e)
Päivi Lipponen /sd (e)
Maria Lohela /ps (e)
Silvia Modig /vas
Merja Mäkisalo-Ropponen /sd (e)
Markku Mäntymaa /kok (e)
Jussi Niinistö /ps (e)
Aila Paloniemi /kesk (e)
Jaana Pelkonen /kok (e)
Tuula Peltonen /sd
Leena Rauhala /kd (s)
Pekka Ravi /kok
Annika Saarikko /kesk (e)
Mikko Savola /kesk (e)
Jouko Skinnari /sd
Alexander Stubb /kok (e)
Eero Suutari /kok (e)
Astrid Thors /r (e)
Eila Tiainen /vas
Maria Tolppanen /ps (e)
Kari Tolvanen /kok (e)
Erkki Tuomioja /sd (e)
Jutta Urpilainen /sd
Jan Vapaavuori /kok
Sofia Vikman /kok (e)
Henna Virkkunen /kok
Pertti Virtanen /ps (e)
Tuula Väätäinen /sd (e)