KissanKulmasta

Nikkarityyli

 

Tässäpä istun vasaranpauketta kuunnellen ja kirjoitan. Kerrankin ei tarvitse itse olla sorkkaraudan varressa, kun tätä meidän home- ja kosteusvaurioista sukutilaa rempataan.

Rakennevioista ei varsinaisesti voi syyttää ketään. Niihin ovat johtaneet 1970-luvun energiakriisi, jolloin talot umpioitiin pulloiksi ajattelematta että jos kosteus ei pääse ulos, se valuu rakenteisiin, sekä arkkitehtien innostus seurailla ulkomaisia esikuvia. Ilman (valtion aikanaan suosittelemia energia-) remontteja talomme olisi varsin terve.

Arkkitehti piirtää huonoja taloja, jos hänellä ei ole lapsia: hän ei voi tietää, millaista on asua lasten kanssa ja sompailla rattaita liian ahtailla väylillä, mahdollisesti vielä muutama ostoskassi kädessä. Varsinkin, kun  ovet usein aukeavat väärään suuntaan. Samat ongelmat on rollaattorin kanssa liikkuvillakin.

Arkkitehti piirtää huonoja taloja, koska rakennuttaja haluaa. Huonekalut kasvavat kokoa, mutta asuintilat eivät. Kävin vilkaisemassa rakenteilla olevia asumisoikeusasuntoja, joissa makuuhuone on niin pieni, että komeron ovet eivät aukea kun sinne sijoittaa parivuoteen. Mutta joka kerrokseen saa 1-2 asuntoa enemmän=enemmän tuottoa per kerros.

Ennen, kun rakennettiin kirveellä, sahalla ja vasaralla, talot pystyttiin myös niillä työkaluilla korjaamaan. Ei enää. Olin usein ihastellut nikkarityylisten talojen ulkonäköä, sen koristeellisuutta. Nyt, kun on riehunut itsekin raksalla, on ymmärtänyt että koristeellisuus on vain sivutuote käytännöllisyydestä. Paneeleilla osiin jaettu talon ulkoseinä voidaan korjata paneeli kerrallaan    -siis vain siltä kohden, missä vika, esimerkiksi kosteusvaurio, on-  tarvitsematta purkaa koko taloa, kuten on laita nykyisten tehotuotettujen elementtirakenteisten talojen.

Joissain Suomen kaupungeissa (Hanko, Tammisaari, Naantali, Porvoo, Kuopio) on 1700-1800 luvuilta peräisin olevia taloja, joiden korjaus käsittää pääasiassa alimman hirsikerran vaihdon silloin tällöin. Se on tehokasta, se on älykästä rakentamista. Sellaiseen ei vain ole ilmeisesti varaa nykyään? Tai ei halua: jos tehtäisiin laatua, rakennusurakoitsijalla loppuisi leipä lyhyeen. Kerran hyvän talon saanut ja ostanut ihminen ei ehken haluaisikaan uutta.

Erkkerilläkin on merkitystä rakennetta tukevana tekijänä, ei pelkkänä koristeena. Todella vanhoissa englantilaistaloissa niitä näkee paljon. Norjassa taloilla on korkea kivijalka tai rossipohja ja pitkät räystäät.  Ei valu kosteus suoraan seinälle. Niinpä sitten on taloillakin ikää monta sataa vuotta. Puisillakin. 

Koko seinän pituinen kuisti, Amerikoissa ja Australiassa hyvin tyypillinen, pitää sekin kosteuden kaukana seinän vierustalta. Samalla talon sisätilat pysyvät paremmin kesällä viileänä. Ilman koneellista ilmastointia.

Näitä taloja on rakennettu rakkaudella, huolella ja harkiten. On kopioitu vanhemmista rakennuksista hyviksi todetut ratkaisut eikä intoiltu luovuuden ja moderniuden piikkiin.

Miksi se ei enää nykyaikana käy, miksi se ei onnistu? Paskaa saa tilaamattakin, kannattaako siitä vielä maksaa maltaita rakennusurakoitsijoille?

http://riikkasoyring.blogit.uusisuomi.fi/2008/11/22/homekorva/

ja musiikkia  http://fi.equaldreams.com/propagandarecords/artist.html?artist=10959  V-tyylin sohvista.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän hemmokoskiniemi kuva
Hemmo Koskiniemi

Meillä on tervepaperi ulkolaudoituksen alla, koska nuorena kun mökkiä teki piti säästää kaikesta. En raskinut laittaa bitulitlevyä.

Tervapari on ollut esteetön kulkureitti hiirille, jotka ovat rakennelleet käytäviä eristeiden ja pystyjen sekaan. Nyt kun järvenselältä tuulee tuntee kuinka hengittävä mökkimme on.

Joskus tekemisen puutteessa, olen ryhtynyt suunnittelemaan remonttia, mutta sen pitemmälle en ole päässyt.

Tulipalopakkananen on siitä hyvä, että silloin ei tuule.

rosa (nimimerkki)

Tere hangosta,täällä on tosiaan paljon terveitä taloja jotka hoituvat tuolla alahirsien vaihdolla,tärkein on kuitenkin katon kunto sekä pitkät räystäät,,usein keskellä taloa suuri sydänmuuri ja huoneet siinä ympärillä,,itse asiassa tuo uuni on rakennettu ensimmäisenä ja huoneet sitten siihen ympärille,siinä voi jo rakennusaikana tehdä ruokaa

Murskahumppa (nimimerkki)

Teillä on paljon kauniita taloja siellä Hangossa. Ja tuo sydänmuurin ympärille rakennetut huoneet: voiko energiataloudellisempaa olla!
Talo kannattaisi muutenkin aina rakentaa niin, että sitä voi heti alkaa asua ja että sitä voi helposti jatkaa.
Tiesivät ne immeiset jotain ennenkin!

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Terve Hemmo,
teillä tuulee mutta ei ole hometta. Tervapaperi rules.
Läppäät vaan lapiolla lunta seinän vieruksille ja panet kunnon tillukkaat jalkaan ja rouva tiukemmin kainaloon, niin jo on viihtyisää.

Rosa,
säilyttäkää ne kauniit talot että on meidänkin lastenlapsille jotain näytettävää suomalaisesta rakennusperinteestä!

Murskahumppa,
milloin tulee uusi levy?

Käyttäjän saaristo kuva
Henry Björklid

Riikka hyvä, paskaa tarvitaan!

Rakenna talo näin:
- tasaa alusta kaivamalla
- lisää hiekka ja sepeli
- lado alusta futiksen kokoisia kiviä täyteen (tuuletus)
- lado kivien päälle kertakäyttölavoja joita haet kaatikselta, pummaat kaupoista jne. (suoristus)
- lado heinäpaaleja kertakäyttölavojen päälle (tää on siis eristys)
- lado ja naulaa lautalattianomainen aluslattia heinäpaalien päälle, paitsi reunoille johon tulee lisää paaleja.
- hae kaatikselta ikkunoita ja ovia. Tai hae remontoitavista kerrostaloista yms. taloista. (Ikkunaremonttifirmat antaa ne ilmaiseksi, koska vanhat ikkunat ovat eräänlaista ongelmajätettä ja niiden vieminen kaatiksen vaa'an kautta maksaa maltaita.).
- tee matala kehikko talolle, lado (vuoraa) sisäpuolelle seinät heinäpaaleilla. Jätä ikunoille ja oville paikat. Tee tarvittavat Ikkuna ja ovikehikot johon myöhemmin varsinaiset ovien ja ikkunoiden puitteet.
- Hae lehmänlantaa niityltä.
- Sekoita savea, olkia, vettä ja lehmänlantaa vaikka betonimyllyssä. [Lehmänlanta on se lyhytkuituinen juttu joka pitää savea kasassa joka suuntaan ja se ei halkea jne.]
- Kastele seiniin käyttämäsi paalit aina siltä kohtaa mistä aiot rapata.
- Rappaa seinät kehittämälläsi savimömmöllä.
- Rakenna katto riuista. (Annan ohjeet).
- Kata katto heinäpaaleilla, (varmaan arvasitkin jo).
- Laita katolle eriste.
- Heitä katolle multaa ja ruohonsiemeniä perään.
- kuukauden kuluttua sido kili katolle, jottet joudu ruohoa leikkurilla leikkaamaan.

Tuloksena n. 5.000 € talo joka on noin 70 neliötä, ruohoa ja kilinpaskaa katolla. Katso logokuvaani.

Ja ennekuin teet mitään, ota yhteyttä minuun, niin mietimme paskan suhdetta saveen. Sitä Einstein kin ihan oikeasti mietti, mutta harhautui sitten muihin mietteisiin. ;)

Vanhin vielä ihan kokonaan kunnossa oleva tällainen talo on Englannissa, 1500-luvulta. (Ne ei kyllä käyttänyt kiliä, sen mä keksin ihan itse jotta säästyisit ruoholeikkurin bensankulutukselta - ja maailma pelastuu! ;)

Henry, perusvihreä paskansekoittaja

Käyttäjän hemmokoskiniemi kuva
Hemmo Koskiniemi

Mongoolit lämmittävät talot hevosenpaskalla ja kuivattavat paskat ulkoseinissä, joka toimii samalla lämpöeristeenä.
Siis hevosenpaska vaan käteen ja tälli hirsiseinään.

AnonyMouϟe (nimimerkki)

Hyvä kirjoitus jälleen, olet tuottanut tasista laatua!

"Koko seinän pituinen kuisti, Amerikoissa ja Australiassa hyvin tyypillinen, pitää sekin kosteuden kaukana seinän vierustalta. Samalla talon sisätilat pysyvät paremmin kesällä viileänä. Ilman koneellista ilmastointia."

Ovatko nämä kuistit katettuja vai avoimia? Heillähän on täysin meistä poikkeava ilmasto, ainakin Australiassa on. Näitkö aikonasi muuten enemmän vaakalaudoitettuja vai pystylaudoitettuja taloja Jenkeissä?

riikka söyring (nimimerkki)

Pohjois-Amerikassa ja Kanadassa pääasiassa avoimia: tolpat, katto ja lattia. Estää tehokkaasti rakeiden (ukkosmyrskyt, joiden aikana taivaalta tulee nyrkinkokoisia rakeita, eivät ole harvinaisia kesällä) paukkumisen ikkunoiden läpi ja pitää sisätilat kesällä viileänä. Joitain harvoja umpiversioita näin.
Etelä-Amerikassa ja Australiassa kuistit ovat avoimia tai hyttysverkollisia. Lasikuisti olisi kasvihuone/sauna siinä ilmastossa. Tarkoitus on sama eli pitää sisätilat viileinä.
Kuistit saattavat kiertää koko talon ympäri. Ja tuuli kiertää kuistilla. Siitä kaiketi nimitys vilpola.
Täällä tyypillisiä puolilämpimiä ja kylmäkuisteja en juurikaan muista.

Minä näin enemmän vaakalaudoitettuja taloja pohjoisessa, idässä sekä että. Laudat tosin saattoivat osoittautua lähemmässä tarkastelussa alumiinisiksi.

Toimituksen poiminnat