KissanKulmasta

Homekorva

Alla saamani viesti, jonka toivon mahdollisimman monen ihmisen lukevan:

Page 1


SUOMEN VANHEMPAINLIITTO 
Liittokokouksen 15.11.2008 kannanotto 
Lapsillakin oikeus työsuojeluun 
Päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa esiintyy huomattavia terveys‐ ja turvallisuuspuutteita, jotka vaarantavat niin 
oppilaiden kuin henkilökunnan fyysisen terveyden. Seuraukset voivat olla elinikäiset.  
Kaikkein huonoimmassa asemassa ovat lapset. Oppilaat eivät henkilökunnan tavoin kuulu työsuojelulain piiriin. Oppivelvollisuus 
sitoo lapset moneksi vuodeksi koulunkäyntiin olosuhteissa, joihin he eivät voi vaikuttaa. Lasten terveyden suojeleminen on 
aikuisten velvollisuus, josta olemme huolehtineet huonosti. Pelkäämme kouluväkivaltaiskuja, mutta sallimme ”homepommien” 
aiheuttaman tuhon jatkua tavallisessa arjessa. 
Suomen Vanhempainliiton liittokokous muistuttaa, että lapsilla on lakisääteinen oikeus terveeseen ja turvalliseen kasvu‐ ja 
opiskeluympäristöön.  
Tavallisimmat koulurakennuksiin liittyvät ongelmat ovat puutteellinen ilmanvaihto, kosteus‐ ja homevauriot sekä tilanpuute.  
Stakesin ja Opetushallituksen äskettäin tekemien valtakunnallisten kyselyjen mukaan jopa 80 prosentissa kouluista 
puutteellinen ilmanvaihto haittasi koulutyötä ainakin jonkin verran.  Ahtaus, lämpötila, melu ja tiloihin liittyvät puutteet koettiin 
melko tai erittäin paljon haittaaviksi noin joka neljännessä yläkoulussa. Noin neljänneksessä kouluista oli havaittu altisteita, 
joiden poistaminen olisi kiireellistä, mutta joita ei ollut poistettu.   
Opettaja‐lehden kyselyssä syyskuussa 2008 joka toinen opettaja kuvasi työpaikkansa sisäilmaa huonoksi ja tunkkaiseksi. Joka 
neljäs opettaja vastasi, että hänen työpaikallaan on homeongelma. 
Suomen Vanhempainliiton toiminnan johtoajatuksena on hyvinvointia ja kasvua tukeva koulu‐ ja lähiyhteisö. Jotta koulut, 
päiväkodit ja oppilaitokset ”hengittäisivät” paremmin, liitto esittää seuraavia toimenpiteitä: 
1. Valtion budjetista osoitetaan erillinen rahoitus terveydelle vaarallisten päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten 
korjaukseen tai uudisrakentamiseen. Lisäksi on ohjattava tutkimusrahoitusta siihen, että päiväkotien ja esikoulujen 
tilanne selvitetään. 
Puutteet koulujen työoloissa ovat olleet pitkään tiedossa.  Niistä on jo muodostunut sekä kansanterveydellinen että 
kansantaloudellinen ongelma, joka voitaisiin vielä hoitaa.  Vaikka vastuu kosteus‐ ja homeongelmien poistamisesta on 
koulutuksen järjestäjillä (yleensä kunnilla), ilman kansallista lisärahoitusta ”homepommia” ei pystytä purkamaan.  Ajoissa 
suoritetut korjaustyöt ovat kannattavia investointeja, eivät vain kustannuseriä.  Rakennusalan työllisyystilanteen vuoksi nyt on 
otollinen aika ryhtyä rakennushankkeisiin.  Päiväkotien ja esikoulujen osalta tilannetta ei ole vielä valtakunnallisesti kartoitettu. 
2. Eri viranomaisten yhteistyötä lisätään tiedottamisen, suunnitelmallisuuden ja seurannan tehostamiseksi. 
Yhteistyötä tarvitaan sekä viranomaisten välillä esimerkiksi työsuojelupiiri, lääninhallitus ja kunnat, että kunnan 
sisällä,  esimerkiksi  terveysvalvonnan, kouluterveydenhuollon ja teknisen toimen välillä. Yhteistyön lähtökohtana 
tulee olla kokonaisvaltaisesti lasten hyvinvointi ja lapsivaikutusten arviointi. Viranomaisten tulee antaa kuntalaisille 
tietoa ja tarjota osallistumismahdollisuuksia kouluolojen kohentamisen eri vaiheissa. 
Liian usein korjaustoimenpiteisiin on ryhdytty vasta vanhempien pitkällisen taistelun jälkeen ja usean lapsen ja työntekijän 
terveyden hinnalla. Monessa koulussa on tuhlattu tarpeettomasti aikaa ja rahaa viivyttelyyn, väärin tehtyihin korjaustöihin ja/tai 
korjausseurannan laiminlyömiseen.  Yhteistyöstä vanhempien ja vanhempainyhdistysten kanssa on myös hyviä kokemuksia: 
vanhempien asiantuntemus ja tuki ovat voimavara koululle. 
3. Valvontaviranomaiset määräävät tarvittaessa ns. homekoulut, ‐päiväkodit ja  ‐oppilaitokset täydelliseen  
käyttökieltoon.  
Tositarina eräästä koulusta: ”Lapset ovat täällä koulussa 30 h viikossa ja oireilevat kovasti. Koulun henkilökunnasta on 
kolmannes sairaslomilla tai sijoitettuna muualle töihin, koska eivät voi työskennellä pahoin kosteusvaurioisessa koulussa. 
Opettajat voivat saada siirron, mutta oppilaiden ja sijaisopettajien on vain kestettävä terveytensä uhalla.” 
4. Päätöksentekijät ottavat huomioon, että suurissa kouluissa ja ylisuurissa ryhmissä on myös suuremmat 
terveydelliset riskit. 
  

Page 2

Opettajat pitävät suurimpana syynä koulujen huonoon ilmanvaihtoon sitä, että useimmat koulurakennukset on suunniteltu 
huomattavasti nykyistä pienemmille opetusryhmille (Opettaja‐lehden kysely).  Altisteita kuten haju, melu, valaistus, sisäilma ja 
home on huomattavasti enemmän suurissa kuin pienemmissä yläkouluissa. Vaaratekijät ja haitat myös kasautuvat voimakkaasti 
suuriin kouluihin. (Stakesin ja Opetushallituksen peruskoulukyselyt.) 
5. Koulun työolot tutkitaan terveydenhuollon laatusuosituksen mukaisesti joka kolmas vuosi yhteistyössä koulun, 
kouluterveydenhuollon, terveystarkastajan, työsuojelutarkastajan, kunnan teknisen toimen ja työterveyshuollon 
kanssa.  Koulutuksen järjestäjät huolehtivat myös siitä, että oppimisympäristön ja työolojen arvioinneissa havaitut 
puutteet korjataan, ja korjaustöitä systemaattisesti seurataan moniammatillisessa yhteistyössä. Huoltajien ja 
oppilaiden / opiskelijoiden edustajien tulee saada osallistua tarkastuksiin. Vastaavanlainen tarkastusmenettely 
ulotetaan myös päiväkoteihin ja esikouluihin. 
Suomen Vanhempainliiton ja Stakesin tänä vuonna tekemän kyselyn mukaan 72 % peruskoulun vanhempainyhdistyksistä ei 
tiedä, milloin koulussa on viimeksi toteutettu oppimisympäristön terveyden ja turvallisuuden arviointi ja työpaikkakäynti 
työolojen arvioimiseksi. Vain 3 % vanhempainyhdistyksistä on osallistunut koulun työoloarviointiin.  Yleensä yhdistyksillä ei ole 
tietoa laatusuosituksista, työolojen arvioimisesta eikä siitä, onko merkittäviä puutteita todettu.  Niissä kouluissa, joista tietoa oli 
saatavilla, joka toisessa oli todettu merkittäviä puutteita, ja näistä puutteista yli puolet oli jätetty korjaamatta. 
Stakesin ja Opetushallituksen kyselyyn vastanneissa kouluissakin on tietämättömyyttä työolojen tarkastuksen suorittamisesta: 
joka neljännessä koulussa asiasta ei ollut mitään tietoa. Noin joka toisessa koulussa tarkastus on suoritettu suosituksen 
mukaisesti kolmen vuoden välein.  Keskeisten asiantuntijoiden kuten työterveys‐ tai kouluterveydenhoitajan osallistuminen 
tarkastuksiin oli kuitenkin harvinaista. Vielä poikkeuksellisempaa oli vanhempien ja oppilaiden edustajan osallistuminen 
kouluolojen arviointiin (yläkouluissa 7 % ja alakouluissa 3 %). 
Puutteellisia tai väärin suoritettuja koulukorjauksia on jouduttu uusimaan, ja jopa lopulta purkamaan koko rakennus. 
6. Päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa kiinnitetään huomiota siivoukseen, tuuletukseen (myös koneellisen 
ilmastoinnin tiloissa), sisälämpötilaan, meluun ja ulkoilutaukoihin. Myös valaistukseen ja ergonomiaan tulee 
kiinnittää huomiota. Luokkiin tai toimintatiloihin ei tuoda päällysvaatteita ja ‐jalkineita.  
Suomen Vanhempainliitto toivoo henkilökunnan, vanhempien ja lasten yhdessä kartoittavan tilannetta ja vaikuttavan itse 
omalla tavallaan ja mahdollisuuksiensa mukaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi. Kokemuksia ja ehdotuksia toivotaan 
myös jaettavaksi liiton verkkosivujen palaute‐ tai keskusteluosioissa osoitteessa www.suomenvanhempainliitto.fi.   
Lisätietoja:  
Suomen Vanhempainliitto 
Jarmo Leppiniemi  
Pirjo Somerkivi 
Puheenjohtaja    
Toiminnanjohtaja 
Puh. 050 592 9472 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

rosa liebknecht (nimimerkki)

Nyt vasurivihreiden pitää saada tästä yleismaailmallinen julistus YK;n kautta ja sitä valvomaan oma ministeriö joka kiertää ympäri maailmaa raportoimassa puutteista !
Ja länsimaissa havaitut puutteet ovat pahoja,arabi/muslimaissa saa puutteita olla,koska ne on muuten vaan kivoja !?
Ja länsimaat ja suomi tulee syyllistää havaituista puutteista seuraavaan polveen saakka ,kuten nyt ilmastokeskustelussa !

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

No, tiedätkö, asun itse perheineni hometalossa ja jos vasurivihreiden yleismaailmallinen julistus auttaa parempaan rakentamisen laatuun ja valvontaan, niin kannatan sitä ehdottomasti.
Huono laatu on muutenkin järjetöntä tuhlaamista. Nykyisten talojen elinkaari on n. 30 vuotta ja siinä ajassa ne on toden näköisesti remontoitu kokonaan jo pariin kertaan. Ainoa, kuka hyötyy, on rakennusfirmat.
Arabimaiden homeongelmista en tiedä,ehkä niitä ei ole kun ei ole kosteuttakaan/vettä.
Syyllistämisestä pillastuvat vain syyllisyyttä tuntevat. Itse elän mahdollisimman ekologisesti, joten en tunne syyllisyyttä. Huolta kyllä.
Saastuminen taas...sitä on eniten siellä, missä on eniten teollisuutta, liikennettä ja ihmisiä. Eikä minkäänlaista valvontaa.

Käyttäjän harry2008 kuva
Harri Koski

Ainakin kuntatasolla Espoossa on puututtu kaupungin homeen vaivaamiin rakennuksiin; erityisesti koulut ovat olleet erityisasemassa. Ilmastointiongelmiin puuttuminen vaatii rahaa. Jos siitä on puutetta, eivät edes VIHR, SDP tai VAS ole halukkaita satsaamaan "koviin" arvoihin mikäli satsaus heikentää "pehmeiden" arvojen rahanallokointia.

Valtio voi toki osaltaan puuttua asiaan, mutta lasten ja oppilaiden vanhempien pitäisi tuoda huolensa näkyville jo kuntatasolla paljon vakavammin kuin nyt on tehty.

Itse ollen kiinteistölautakunnan jäsen, joudun näkemään jatkuvaa leikkausta peruskorjauksiin, kunnostuksiin ja pienehköihin parannuksiin tarkoitettujen määrärahojen leikkauksia, mikä pitkän päälle aiheuttaa rakennusten rapautumista.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Sulla on sitten kakkimainen paikka; homma pitäisi hoitaa mutta työkalut evätään. Sitä näkee niin paljon, ja se masentaa.

Meillä täällä eräs pariskunta toden totta toi huolensa julki: tilasivat mittaukset ja raportit, antoi kunnalle joka ei tehnyt mitään. Otti lapsensa pois koulusta ja laittoi naapurikuntaan oppiin. Kunta menetti siinä koulukyytiapuja enemmän kuin ko. koulun korjaus olisi maksanut. Tämä tapahtui 1990-luvulla. Koulu oli käytössä ilman auttaneita korjauksia vielä ei niin kovin monta vuotta sitten...onneksi jotkut kumminkin jaksavat taistella asioiden parantamiseksi.

Toimituksen poiminnat