*

KissanKulmasta

Kirjoittamisesta

Kirjoittamisesta

Miten tuon nyt selittäisi? Mikä kaikki kirjoittamisessa vaikuttaa?

Minun maailmani ei ole musta-valkoinen, hyvä-paha, mies-nainen vaan yritän tarkastella asioita eri näkökulmista.

Lukijat seuraavat matkantekoani: kun tieto lisääntyy, kun hyppään tiensivuun katsoakseni sieltä, kun katson taakseni: tästä paikasta tämä näkökulma valittuna nämä asiat huomioiden tämänhetkisillä tiedoilla tämä asia näyttää tältä.

On myös kirjoittajan tausta, joka vaikuttaa. Sen vaikutusta ei voi kyllin korostaa, mutta sitä ei voi tuoda kirjoittaessaan esiin selittämällä aina erikseen "Moraalikäsitysteni syntyyn vaikutti se, kun 3-4-5-6...16...32--vuotiaana luin/tein/näin/koin..." mutta se subjektiivinen tausta on siellä, eikä sitä pidä unohtaa, luki sitten valtamedian artikkelia tai blogia.

Valtamedian artikkelisisältöön toki vaikuttaa paitsi lehden omistajien poliittinen kanta, myös päämäärät joita ajetaan sekä toimittajien oma tausta.

 

 

Yleistäminen

Yleistämistä ei pitäisi käyttää, ja kuitenkin siihen sortuu helposti.

Kun minä sanon "USA tekee" tai "Venäjä tekee" tarkoitan hallitusta ja hallitusta käskyttäviä voimia, en niinkään maan kansalaisia vaikka en asiaa erikseen alleviivaakaan. Kenties pitäisi.

"USA tekee" tarkoittaa siis reaalielämässä näkyvää käytännön toimintaa ja niiden seurauksia, ei juhlapuheita ja julkilausumia.

Pidän kovasti tuntemistani amerikkalaisista, kiinalaisista ja venäläisistä mutta minulle he edustavat yksilöitä, eivät kansaa, eivät kansalaisuutta (tai uskontokuntaa) tai hallitustaan.

Mutta lukija taas -oman henkilökohtaisen taustansa takia- tulkitsee "USA tekee" omalla tavallaan.

 

 

Kirjoittaessaan lyhyttäkin tekstiä joutuu tekemään monia valintoja! Tietyillä keinoilla, sanojen valinnalla tai lauserakenteilla voi yrittää vihjata tekstin taustalla olevaan paljon laajempaan ja monimutkaisempaan kuvioon mutta koko kuvaa ei saa uitettua tekstiin. Ei ikinä.

Jos kysymyksessä on mielipide, kerron sen käyttämällä minä/minusta/minun mielestäni-muotoa.

Jos kysymyksessä on käännös, se on käännös ja ilmoitetaan "vapaasti ja paikoin lyhennellen kääntänyt...".

Mielipiteet ovat kursiivilla jos niitä tekstissä on.


Jos kyseessä on objektiivisuuteen pyrkivä analyysi, senkin kyseenalaistamisen tarpeeseen viitataan laittamalla lähdeviitteet näkösälle.

 

 

Otetaan esimerkiksi vaikka YK...

YK:lla on hyviä ihmisiä töissä mutta myös -minun mielestäni- pahoja. YK antaa (joskus) hyviä julkilausumia ja periaatepäätöksiä mutta tekee pahoja tekoja. YK:lla on hyviä pyrkimyksiä mutta huonoja seurauksia valittujen toteuttamiskeinojen takia.

Tai Israelin ja Palestiinan tilanne http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=4&id=649

On siis ristiinvetäviä voimia, ja "lopputulos" on riippuvainen siitä, kumpi voima vetää voimakkaammin.

"Lopputuloksen" hyvyys ja pahuus taas saa subjektiivisen sävyn tarkastelijasta riippuen.

On myös reaktiivinen ja proaktiivinen malli: puututaanko jo tapahtuneeseen/tapahtumassa olevaan vai yritetäänkö ennakoida.

Ennakoinnin tulokset riippuvat siitä, onko onnistuttu ottamaan kaikki vaikuttavat seikat huomioon sekä siitä kuka/ketkä ennakointia tekevät (subjektiivisuus) sekä valitusta päämäärästä. Ennakoinnin tulos riippuu myös ympäristön reaktioista.
Ristiinvetäviä voimia sielläkin.

 

 

Kirjoittaminen -mutta myös kirjoitetun lukeminen!- on siis kuin kaleidoskooppi, jota käyttää sekä kirjoittaja että lukija.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

Toimituksen poiminnat