KissanKulmasta

Nyt vaaditaan onnellisuuspolitiikkaa!

  • Sitran Imuilmiö-tapahtuma tapahtumakeskus Koskenrannassa
    Sitran Imuilmiö-tapahtuma tapahtumakeskus Koskenrannassa
  • Osallistujia saapuu
    Osallistujia saapuu
  • Tapahtumakeskus Koskenranta ulkopuolelta
    Tapahtumakeskus Koskenranta ulkopuolelta

Lähivuosina Luonto 2.0 on iso juttu. Maaseutu vetoaa uudella tavalla. Ihmisten tarpeet ja arvot ovat muuttuneet. Vastuutonta kuluttamista pidetään tyylittömänä.
  
Tutut megatrendit: globalisaatio, ikääntyminen ja kaupungistuminen muokkaavat tulevaisuuttamme. Niille on olemassa kuitenkin vastavoimansa. Maaseutuoptimismi on vahvistunut. Maaseutu ei ole pelkkä paikka, se on myös mielentila ja tila, etäisyys, vapaus ja luontoyhteys. Maaseutu on osa suomalaista identiteettiä.
 
Maamerkit-barometri mittasi suomalaisten mielipiteitä ja mielikuvia. Tulokset osoittavat, että suomalaisten mielestä maaseudulla on hyvä elää. Lähes 90% barometriin vastanneista vastanneista näkee maaseudun paikkana, jossa stressi kaikkoaa, aitona ja yhteisöllisenä; paikkana, joka antaa elämänhallinnan ja onnen tunteen. Vastaajan iästä riippumatta maaseutu edustaa vapautta. Maaseutu koettiin tärkeäksi silloinkin, kun vastaaja ei siellä itse asunut.
 
Vielä kaksi vuotta sitten maaseudun uskottiin autioituvan. Nyt komppi on kääntynyt, ja kaksi kolmannesta suomalaisista -myös kaupunkilaiset- uskoo maaseudun tulevaisuuteen. Vahvinta maaseutuoptimismi on maalla.
 
Maaseudun vetovoimaa lisäävät parantuneet tietoliikenneyhteydet. Ne mahdollistavat tietotyön hajauttamisen; ei ole tarpeen asua työpaikan vieressä. Etätyön mahdollisuus taas tukee väestön alueellista hajautumista. On siis syytä pitää huoli siitä, että maaseutu on osa globaalia tietoliikenneverkkoa.
 
Kasvava optimismi antaa viitteitä siitä, että käsitykset hyvästä elämästä ovat muuttumassa arvopainotteisempaan suuntaan kuluttamisen sijasta. Kuluttaminen on menossa pois muodista.
Tilalla on uutena suuntauksena kasvavat toiveet luomu- ja lähiruoan saatavuudesta, vihreä talous ja sen tuomat liiketoimintamahdollisuudet: etätyö internet-yhteyksien parantuessa, uusituvan energian tuotanto, kaivostoiminta, biomassojen jalostaminen sekä erilaiset hoiva- ja hyvinvointipalvelut. Tämä vaatii kuntapäättäjiltä ja hallitukselta uudenlaista, avoimempaa ja avarakatseisempaa suhtautumista alueelliseen ja valtakunnalliseen kehittämistoimintaan. 
 
 
Kaupungistuminen on saavuttanut lakipisteensä
 
Suomalaisille terveys, turvallisuus, vapaus, oikeudenmukaisuus, mielekäs työ ja arjen sujuvuus ovat tutkimusten mukaan tärkeitä. Maamerkit-barometri paljastaa, että mitä maaseutumaisemmalla alueella vastaaja asui, sen paremmin hän koki näiden arvojen toteutuvan elämässään. Kaupungeissa näistä asioista taas vallitsee "hyvinvointivaje".
Maalla asuvat eivät edes odota kaupunkimaisia palveluja, niitä ei pidetä tärkeinä: työllisyys, tulotaso ja palvelujen saatavuus eivät ole merkittävä tekijä asuinpaikan valinnassa. Maaseudun valinta asuinpaikaksi on sen sijaan laajamerkityksinen elämäntapavalinta. Maaseudulle eivät haikaile pelkästään paluumuuttajat vaan nuori väki: joka viides 15-24 vuotias uskoo tekevänsä työtään osittain tai kokonaan maaseudulla kymmenen vuoden kuluttua.
 
Myös monipaikkaiset, kaksoisidentiteetin ihmiset ovat kiinnostuneet maaseudusta. Kaksoisidentiteetillä tarkoitetaan henkilöä, joka pitää itseään sekä kaupunkilaisena että maaseudun asukkaana. Monipaikkainen "asuu" kahtaalla ja samaistuu kaikkiin viiteryhmiinsä vahvasti.
 
Maalle tulijat eivät kuitenkaan kaipaa tonttia kirkonkylästä tai sen liepeiltä. Enemmän kiinnostusta herättävät metsä- ja peltotilat, saaristo sekä erilaiset ekokylät ja -yhteisöt, joissa on mahdollisuus joustavaan, luovaan elämään. Myös luovien alojen edustajat sekä nk. ekoturistit, etnomaalaiset, hitaat kohtuullistajat, agrieläkeläiset ja tyylikkäät hidastajat ovat kiinnostuneita yhteisövaihtoehdoista. Osallistuva ja tarpeisiin vastaava maankäytön suunnittelu auttaa sovittamaan yhteen ekotehokkuuden, liikkuvuuden ja hyvinvoinnin.
 
 
Vihreän talouden mahdollisuudet
 
Maaseudusta liiketoimintaympäristönä puhutaan vielä vain vähän. Mahdollisuudet ovat kuitenkin moninaiset.
Tulevaisuuden maaseutu ei elä vain pellosta ja puusta. Tutkijoiden huomio on kiintynyt mykotalouteen eli sieniin, joiden avulla voi tuottaa lääkkeitä tai muokata materiaaleja: sieniruhmastolla sellusloosasta voi tuottaa kivenkovaa kitiiniä rakennus- ja pakkausmateriaaliksi. Vaillinaisesti hyödynnetyt luonnonvarat kuten marjat ja levät tarjoavat mahdollisuuksia lääke-, kosmetiikka- ja kemianteollisuudelle.
 
Maaseudulle sopisivat erinomaisesti hajautetut biotalouden ratkaisut, logistiikan minimoivat pienen mittakaavan tuotantolaitokset. Maatalouden sivuvirroista ja jätteistä on jo nyt mahdollista tuottaa biokaasuja, joiden sivutuotteena taas saadaan tuontilannoitteita korvaavia luomulannoitteita. Näin maanviljelylle elintärkeä fosfori saadaan talteen ja palautettua paikalliseen ainekiertoon. Hajautettu tuotanto taas tarkoittaa lisää työpaikkoja, myös palvelualalla.
 
Biotalouden alaan kuuluvat bakteerit ja entsyymit. Biotalous mahdollistaisi ekotehokkaan energian ja materian kierrättämisen.
 
Terveys kiinnostaa ihmisiä yhä enemmän. Apua vaivoihin haetaan nyt mieluummin ravinnosta kuin lääkkeistä. Luomuruokaa -lihaa, juureksia, kasviksia, mausteita ja hedelmiä- menisi tutkimustietojen perusteella 30% enemmän kuin niitä on saatavilla, pelkästään Suomessa. Ruotsi ja Venäjä ovat nekin ilmaisseet kiinnostuksensa suomalaiseen luomutuotantoon, joten markkinoita avautuu aivan lähinaapurissa.
 
Entiseen takertuminen ja tyypillisyyksissä roikkuminen ei tue kehitystä. "Ei me aleta uutta kokeilemaan. Tehdään me vaan niin kuin on ennenkin tehty (vaikkei se toimikaan)"-ajattelu täytyy hylätä, ja siirtyä hidastavista tai reaktiivisista malleista proaktiiviseen, ennakoivaan suunnitteluun, jolla maaseudun kehittyminen mahdollistetaan ja sitä tuetaan. Kärjistäen voisi sanoa, että nykyisen kylähullun pilkatut visiot voivat olla tulevaisuuden rahasampo kunnalle.
 
http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksiä-sarja/Selvityksiä52.pdf 
 

 
Imuilmiö
 
Maamerkit-ohjelmassa tunnistetaan maaseutuun kohdistuvaa kysyntää sekä kartoitetaan maaseutuun liittyviä mielikuvia, merkityksiä ja mahdollisuuksia.
  
Sitra, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto ennakoi yhteiskunnan muutosvoimia ja niiden merkitystä suomalaiseen arkeen. Maamerkit-ohjelma hakee uusia toimintamalleja sekä kestävään kehitykseen tähtäävää liiketoimintaa. Näissä merkeissä järjestettiin Helsingissä Imuilmiö-tapahtuma 18. toukokuuta.
 
Imuilmiö-tapahtumaan oli kutsuttu kaksisataa maaseudun visionääriä, uudistavaa muutosagenttia, edelläkävijää sekä maaseudulla toimivia innovatiivisia yrittäjiä. Tapahtumassa kammattiin läpi siihen asti kertynyttä materaalia erilaisten teemojen ympärillä. Erillisinä ja toisiinsa liittyen käytiin läpi työryhmissä ja -pajoissa toimintatapoja, joilla auttaa yhteisöä parantamaan elinympäristönsä viihtyisyyttä, ekotehokkuutta, vihreän talouden lähiratkaisuja, liiketoiminnan edellytyksiä ja maaseutuympäristön mahdollisuuksia.
 
Itse olen ollut mukana Maaseutu merkitysyhteiskunnassa-projektin kautta ns. maaseudun visionäärinä ja edelläkävijänä. Maaseutu merkitysyhteiskunnassa-projektin avulla tunnistettiin uusia kohderyhmiä, joille maaseutu on mahdollisuus ja jotka puolestaan auttavat kehittämään maaseutua sekä pitämään sen elävänä.
Tunnistettuja kohderyhmiä löytyi yhdeksän päätyyppiä.
Näitä ovat Kävijät eli luomu-urbaani, joka vaatii maaseudun kehittämistä, ennen kuin suostuu muuttamaan sinne; ekoturisti, suunnannäyttäjä, joka viipyy maalla pitkään, jos palvelut miellyttävät; etnomaalainen, kulttuureja törmäyttävä residenssi-ihminen; tyylikäs hidastaja eli kakkoskodissa nautiskelija sekä maalla harrastaja, joka käy maaseudulla harrastamassa.
Olijat-ryhmään luokiteltiin agrieläkeläiset, jotka ovat usein paluumuuttajia. Olijoita ovat myös hiilineutraalikko, mielipidevaikuttaja, joka vaatii ekologisuutta; mökkeilevä hidas kohtuullistaja joka muuttaa maalle, jos ammatinvaihto onnistuu sekä wlan-vaeltaja; tietotyöläinen, joka lähtee maalle yrittäjäksi, jos se tehdään helpoksi.
 
Eräs käsitellyistä aheista oli maaseudun ja kaupungin rajojen hämärtyminen: kuinka tuoda maaseutu kaupunkiin ja päinvastoin; miten se tehdään ja millaisia seurauksia siitä todennäköisesti on.
 
Tunnustan: ehdotin Sitralle, että järjestettäisiin myös kuntapäättäjille tilaisuus, jossa avataan erilaisia maaseudun mahdollisuuksia katsottavaksi uusin silmin. Sitra suhtautui ajatukseen myönteisesti. Eiköhän se kutsu kuntiin kuulu.
 
 http://provillage.files.wordpress.com/2010/01/konseptin-kuvaus-20100112.pdf

 

Kirjoitus on lehteen tarkoitettu artikkelipari. Palaan aiheeseen vapaammin muotoillussa tekstissä jossain vaiheessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Brändää Provinssi-valokuvauskilpailu etsii korkeatasoista ja näkemyksellistä kuvamateriaalia visualisoimaan maaseudun uusia rooleja.
Kilpailutehtävä on ottaa korkeatasoinen, käyttökuvaksi soveltuva valokuva, joka ilmentää uudenlaista visuaalista ajattelua maaseudusta.
Tuomariston valitsemat sekä yleisöäänestyksen voittaja julkistetaan 8.9 2011. Finalistitöistä järjestetään näyttely syksyllä 2011.
Kilpailukuvien parhaimmisto kootaan virtuaaliseksi kuvagalleriaksi, jonka kautta kuvaajilla on mahdollisuus myydä kuviaan.

Kilpailuaika alkoi 18.5 ja päättyy 1.8 2011. Ensimmäinen palkinto on 5000 euroa. Palkintolautakunta voi yksimielisellä päätöksellä jakaa palkinnot toisin.
Myös vanhemmat kuvat voivat ottaa osaa kilpailuun, jos ne ovat ennen julkaisemattomia.

http://brandaaprovinssi.fi/

Eero Lehtonen

Kaupungista maaseudulle muuttaneena ensimmäinen mielikuva on . Maaseutu = yksityisautoilu. Jos öljyn hinta pomppaa tämä on ongelma. Se ainakin vaatii muutosta myös maaseudulla.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Eero Lehtonen,

meidän perhe ainakin autoilee harvinaisen vähän. Ostosreissuille keskitetään monta asiaa (rauta- ja ruokakauppa, lankakauppa, tankkaaminen jne), huviajaeluja ei juurikaan tehdä.
Enin osa ruoasta tuotetaan itse.

Maalla on jotenkin aina kaikkea järkevää hommailtavaa ja rakennettavaa joten kaupungissa pakollista viihteen tarvetta (viina, elokuvat jne) ei ole. Telkkariakaan meillä ei ole, se on tarpeeton kapine maalla.

Jossain vaiheessa sitä ei viitsi lähteä kotoaan edes kirkonkylään jollei ole aivan pakko :D

Tuomas Hako

Kokoomus ja vihreät ovat ilmaisseet aikomuksenaan olevan koko väestön siirtäminen erilaisilla keppi ja porkkana -pykälillä maaseudulta muutamaan suurkaupunkiin. Perusteena on hiilidioksidi ja kasvihuoneilmiön ehkäisy. Ihme, että kokkkarit tällaisten lausuntojen jälkeen voittivat vaalit. Kun kansa älyää asian, voi kannatus tippua.

Rug Head

Kokoomus saa mustan näyttämään valkoiselta. Vastuullista valehtelua.

Eihän suurkaupunki mitenkään ole ekologisempi vaihtoehto kuin hyvin
rakennettu haja-asutusalue.

Jos kaupungistumiskehitys tästä vielä pahenee, sosiaaliset ongelmat
tulevat olemaan järkyttäviä, ghettoutumista vastaan on taisteltava
viimeiseen saakka.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Hesarissa on tänään kolmen sivun juttu siitä, ettei maaseudun hiilijalanjälki välttämättä olekaan niin suuri ja kaupunkien niin pieni kuin usein selitetään. Juttu perustuu Aalto-yliopiston tutkimukseen, mutta ei taida löytyä netistä. Lukemisen arvoinen se on.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Ennen maahanmuuton aikaa maaseudun väestö "vapautettiin" työvoimaksi. Nyt vapautettu työvoima asustaa merkitysyhteiskunnassa. Meidän merkittävien pitäisi vielä onnellistua. - Veikeätä on politiikan ja sitrojen kieli.

Riikan teksti on tällä kertaa kuin valtiollista mietintöä lukisi. Valtiomietintöjen kanssa tahtoo usko ajoittain pettää. Mitä oikeasti aiotaan tehdä. Moniko muistaa pari vuotta sitten eduskunnalle annetun maaseutuselonteon, eduskunta jutteli ja mietinnöi pitkään. Eduskunnalle annetun Digitaaliagendan yhteydessä kehottivat "arvioimaan uudelleen" koko maan laajakaistaistamisen. Jos oikein muistan niin taisivat vihreät ehdotella mobiiliin tyytymistä (siis hitaampaa ja huonompaa yhteyttä).

Aalto-yliopiston tutkijoiden mukaan kaupunkielämä tuottaa enemmän hiilipäästöjä kuin maaseutuelämä. (HS 22.5.)

Mutta odottakaapa hallitusohjelmaa. Pelkkää metropolipolitiikkaa, väestön pakkosiirtoja kaupunkeihin, onnellistumaan.

Sitran ja median lemmikki Demos Helsinki ylistää kuluttajuutta onnen maana. - Eikö kuluttamiseen houkuttelu ja pakottaminen ole absurdia? Eikö pitäisi hoitaa, hoivata, tuottaa ja kunnostaa?

Eduskunnan keväinen huippuhetki on Perunaseuran vierailu. Montakohan tonnia perunansiemeniä he jakavat ilmaiseksi, kyllä kelpaavat, päälle kukkasidoksia ja vihanneslaatikoita. Eduskunta, maan kasvattaja.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Juhani Kahelin,

olet sikäli oikeassa tekstini "sitra-laadun" suhteen, että se on kirjoitettu lehtiartikkeliksi josta syystä en voinut kauheasti tuuletella omia mielipiteitäni :D

Hauskaa, että mainitset Demos Helsingin. Sillä oli oma puheenvuoronsa Imuilmiössä. Ei kyllä ihan auennut, mikä haudottu ajatus ko. puheenvuorossa oli ;)

Sitten oli toinen porukka, joka keskittyi brändäämisen ylistämiseen. Nimeään en muista. Siitä osiosta pääasiallinen anti -minulle- oli se, että Yksilöllisyys ei taida olla in ellei se ole kollektiivista. Haukkuivat näet maaseudun kuppilat ja huoltoasemien baarit tyylittömiksi. Itse näin, että niitä pitäisi mainostaa -jos tarvis- Koe Kaurismäen Suomi! otsikon alla.
Brändäys-stailaus-esitystä pitänyt nainen (joka ei osannut kävellä kiilakorkokengillään)ihaili übermautonta ylistailattua epäviihtyisää ravintolaa hienona, ja piti sitä tavoitteena.

Vai on Aalto-opistokin havainnut, että kaupunkien päästöt ovat maaseutua isommat ja hiilijalanjälki samoin?!
Asia oli kyllä tiedossa jo viime vuonna monenkin eri tahon raportoimana.
Ja tajuaahan sen otsaluullaankin: pelkkä katuvalojen polttaminen, liikennevalot (ja niissä jonottamisen tuottamat päästöt) sekä valaistut mainoskyltit polttavat sähköä jo usean maaseuturyppään edestä.

Käyttäjän anttiliikkanen kuva
Antti Liikkanen

Vastakkainasettelu metropoli- ja maaseutupolitiikan välillä on globaalisti varsin jyrkkä.

Se, mikä vapaassa maassa (onko Suomi vapaa?) aika paljon ratkaisee, on yksittäinen ihminen valintoineen.

Sama koskee muita vapaita maita.

Minulla on ollut tilaisuus seurata kehitystä Kiinassa (ei ole vapaa maa) ja Intiassa (on vapaa maa).

Kummassakin sadat miljoonat siirtyvät tai siirretään metropoleihin, joiden koko on vähintään kymmeniä miljoonia asukkaita.

Time, 2.5. 2011, s 18 (A Tale of 600 Cities: Where most of the worlds growht will come froma)

Olen Söyringin kanssa samaa mieltä siitä, mitä suuntaa pitäisi Suomessa ja EU:ssa tukea.

Mutta en ole sitä mieltä, että Suomesta - tai EU:sta - tämän takia pyrittäisiin tekemään vähemmän vapaa maa/liitto (vapauttahan täälläkin on kuitenkin lopulta aika rajatusti).

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Antti Liikkanen,

minusta haja-asutukseen pyrkiminen olisi järkevää, samoin pienemmät, hajautetut tuotantoyksiköt (= lähempänä kuluttajaa, vähemmän logistiikkaa).

Yhteisöllisyyskin paranisi luultavasti luonnostaan, kun ihminen laumautuisi pienempään klaaniin ja pitäisi yhteistyötä ja avunantoa luonnollisena. Psyykkiset ongelmat saattaisivat vähetä koska a) työ olisi mielekkäämpää (vs. tehdastyö tai "palveluala") sekä b) näkisi lopputuotteen; saisi valmista aikaan sekä c) tuntisi kuuluvansa johonkin.

En usko, että nimenomaan "tämän takia" Suomesta ja EU:sta ollaan tekemässä vähemmän vapaata, syyt ovat toisaalla ja moninaiset.

Sosiaalisen eriarvoisuuden kasvaessa poliittisten päätösten seurauksena, saattaa tuntua tarpeelliselle rajoittaa ihmisten elämää monella tapaa.

Itse olen jo niin -ee- paatunut, että purskahdin nauramaan kuullessani Kataisen puhuvan talouskasvun voimistamisesta, köyhyyden torjunnasta, nuorisotyöttömyydestä ymv.
Se oli paitsi banaalia ja aburdia, myös totaalisen epäuskottavaa.

Käyttäjän Vastakarva kuva
Olavi Aromaa

Teollisuuden ja duunarien keskittämistä taajamiin, kaupunkeihin, on perusteltu maaseudun pitkillä kuljetusmatkoilla. On edullista kun tuotanto ja kuluttajat ovat lähellä toisiaan. Sitten teollisuus vietiin kiinaan…

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Sopii teemaan tämä "Luomumentaliteetilla Kiinassa" -juttu:

Räjähtelevät vesimelonit
Kiinasta kuuluu kummia. Viime vuonna kaupittiin riisiä, joka paljastui muovista puristetuksi, melamiinimaitoa sekä mustaksi maalattuja seesaminsiemeniä. Nyt uusinta uutta ruoantuotannossa ovat räjähtelevät vesimelonit.
Räjähtäviä meloneja syntyi, kun kiinalaiset viljelijät lisäsivät kemiallista kasvunedistäjää nimeltään fochlorfenuroni pelloilleen.
Kasvu räjähti käyntiin sillä seurauksella, että meloninpalasia sinkoili pitkin pientareita ja osa viljelijöistä menetti jopa kaksi kolmasosaa melonisadosta.
Fochlorfenuronia käytetään myös Yhdysvalloissa viinirypäleiden viljelyssä.
Fochlorfenuroni tiedetään syöpää ja neurologisia häiriöitä aiheuttavaksi.
Kiinassa on paljastunut myös, että kalastajat ovat ruiskuttaneet pyydettyihin kaloihin elohopeaa lisätäkseen niiden painoa ja samalla kaloista saatua kilohintaa.

http://www.foxnews.com/world/2011/05/17/chinas-exp...

http://www.bbc.co.uk/news/world-asia-pacific-13421374
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18713753

Esa Härkönen

Maaseutu asutuksi ja tyhjillään olevat kylät taas täyteen elämää. Kuulostaa hyvältä ja ei ole täysin mahdoton ajatus, kunhan vain ihmiset ymmärtäisivät tulla vähemmällä toimeen. Eräs tuttavani asuu maalla ja elää melkein omavaraista elämää. Sähköä ja polttoainetta vain tarvitaan ja sen pohjalta on hyvä elää. Vesi tulee kaivosta, ruoka tulee pellosta. On perunaa, on porkkanaa, on sipulia, on lanttua, on ties minkälaista salaattia ja yrttiä. Vehnä- ja ruisjauhot voisi tehdä itse. Liha ja kala tulee metsästä/järvistä. Lämmityksenä on keskusvesilämmitys, joka toimii oman metsän puilla ja sauna lämpiää joka ilta, myös puilla. Sähkön kulutus on minimissään, koska telkkaria ei juuri katsota, eikä tietokonekaan pörrää koko ajan nurkassa. Kyllä sitä saa rahan kulumaan kun alkaa pörräämään autolla kylillä ja ostaa joka vuosi uuttaa rääsää nurkkaan kököttämään, seuraavan vuoden krääsää varten. Tähän yhteiskunta perustuukin. Tuhlaamiseen ja kuluttamiseen ja se saadaan pysymään siten, että ihmiset pidetään hengen, mielen ja ruumiin "nälässä". Kaupungistuminen on täydellinen kapitalistinen suunnitelmatalous. Ihmisten tyhjä olo täytetään sirkushuveilla ja ostoskeskushelveteillä. Kesämökit ovat vain kulutuskeskuksia, joihin pyritään tuomaan kaupungin huvit. Ne ovat kaukana siitä luontoa kunnioittavasta asumisesta, johon ihan oikeasti pitäisi pyrkiä.
Mutta tähän paasaukseen vielä päälle. Maaseudun pitäisi pyrkiä keskittymään uusiutuvan energian tuotantoon. Aurinkoenergia, tuulienergia ja pienimuotoinen puuenergian tuotanto yhdistettynä energiatehokkaaseen asumiseen on tulevaisuutta maaseudulle. Pyrkimys omavaraisuuteen olisi oltava jokaisen insinöörin toiveuni ja siihen pitäisi myös yhteiskunnan pyrkiä.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Esa Härkönen,

juuri niin! Ja sitten kehitellään vielä kerrostaloihin sopiva, luontoa ja vettä säästävä kompostivessa! Sen tyhjentäminen loisi (tai toisi takaisin) sitäpaitsi uusvanhan ammattikunnankin.

Olen myös ihmetellyt, miksi ei lokakaivon sisältöä voisi tyhjentää suoraan pellolle. Joku insinööri kehittäisi vimpaimen, joka tyhjennyksen yhteydessä sekottaa samalla lokakaivon sisältöön kalkkia, ja jätehuolto pumppaisi sen palveluna pellolle.

----------
Veteraani Yrjö Saraste Kalevassa:

"KALEVA arvioi (22.05) maamme lähitulevaisuuden sisäpoliittista tilannette otsikolla ”Suomi vaarassa jakautua kahtia.”
Lehti toteaa miten ”Hallitusta kootaan nyt puolueista, joiden kannatuksen pääpaino on Etelä-Suomen suurissa asutuskeskuksissa.” Se, että hallitus edustaa etelän valtapuolueita ja oppositio näkyvästi pohjoisen pääpuolueita, ei voi olla vaikuttamatta hallituksen politiikkaan.”
Kehitys on sama EU:ssa, joka myös jakautuu kahtia. Asioista päättävään ja itsekkääseen etelään ja alistuvaiseen pohjoiseen.
KALEVA toteaa edelleen miten ”Yhteisten asioiden ajo vaatii tahtoa toimia samansuuntaisesti. Nyt tätä tahtoa tarvitaan enemmän kuin pitkään aikaan. Jos tähän ei kyetä, pohjoista odottavat ankeat ajat.”
Olisi tietysti nopeasti pyrittävä vähentämään maamme eri osien, samoin kuin kaupunkien ja maaseudun välisiä erimielisyyksiä ja epäluuloja. Kuitenkin vielä tärkeämpää olisi lopettaa puheet mallioppilaasta ja pitää pää kylmänä ja kieltäytyä alistumasta kaikkiin EU:n sanelupyrkimyksiin."

Yrjö Saraste on oikeassa. Tällaiselle typerälle dikotomialle pitää tulla loppu. Mutta se ei ole puolueiden edun mukaista.
Meidän ihmisten siis pitää ottaa asiat omiin käsiimme.

Toimituksen poiminnat