KissanKulmasta

Aselakimuutos tuo turvattomuutta

  • Aselakimuutos tuo turvattomuutta

Yksilön hengen ja terveyden suojelua käytetään eri maissa perusteena henkilökohtaisten aseiden sallimiselle, mutta myös kieltämiselle. Lukuisten mittavien ulkomaisten tutkimusten mukaan rikollisuus ja turvattomuus on aina vähentynyt alueilla, joissa aseenomistusta on vapautettu. Kun taas alueilla joissa aseiden omistusta on rajoitettu, rikosten määrä ja turvattomuus on kasvanut.
 
Vuonna 1996 Dunblamessa, Skotlannissa tapahtui kuudentoista lapsen joukkosurma käsiasetta käyttäen. Muutama kuukausi tämän jälkeen 35 ihmistä ammuttiin kiväärillä Port Arthurissa, Tasmaniassa. Tragedia johti useiden kiväärityyppien kieltoon Australiassa, kun taas Englannissa astui 1997 voimaan kaikkien mahdollisten aseiden totaalikielto.
 
Media mässäilee mielellään poikkeuksisilla tragedioilla. Isoja otsikoita ei saanut mm. sillä, että tragediaa edeltävällä aikavälillä 1993-1997 aseistettujen ryöstöjen määrä Briteissä oli pudonnut puolella. Vuonna 1994 alkaneelle aseellisten rikosten määrän tasaiselle vähentymiselle tuli kuitenkin stoppi vuonna 1998, kun maassa vuotta aikaisemmin julistettu aseiden totaalikiellon vaikutuksen voitiin konkreettisesti mitata. Kuinka Brittien henkilökohtaisten tuliaseiden totaalikielto ja takavarikointi sitten vaikutti ruutiaseilla tehtyjen rikosten määrään? 
 
Pandoran laatikko auki
 
Tilastot ovat yleensä kuivaa luettavaa, mutta jotta yhteiskunnassa tehtäisiin pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia viisaita ratkaisuja, niitä ei voi sivuuttaa. Kolme vuotta totaalikiellon jälkeen The Centre for Defence Studies at Kings College in London suoritti tutkimuksen lakimuutoksen vaikutuksista. Sen mukaan käsiaseilla tehtyjä rikoksia raportoitiin 1997/1998 aikana 2648 kpl, kun 1999/2000 luku oli jo 3685 kpl. Tutkimus osoitti käsiaseilla tehtyjen rikosten määrän nousseen kahden vuoden sisällä totaalikiellon jälkeen peräti 40%. Kahdellakymmenellä poliisialueella, joissa myönnettyjä aselupia oli vähiten, kymmenellä oli aserikosten määrä keskiarvon yläpuolella. Puolestaan kahdellakymmenellä poliisialueella, joissa myönnettyjä aselupia oli eniten, vain kahdella alueella oli aserikosten määrä keskiarvon yläpuolella. Tutkimuksen vetäjä David  Bredin totesi tuloksista seuraavaa: - Tutkimus osoittaa kristallin kirkkaasti sen, että voimassa oleva aselaki ei johda ampuma-aserikollisuuden vähenemiseen, ja turvallisuuteen.
 
Englannin sisäasiainministeriön selvitys vuonna 2000 on karua faktaa. Vuoden 1997 jälkeen rikollisuus ponnisti räjähdysmäiseen kasvuun. Neljän vuoden aikana, vuosien 1997-2001 välillä, väkivaltarikosten määrä kasvoi enemmän kuin kaksinkertaiseksi. Mahdollisuus tulla ryöstetyksi Lontoossa oli kuusi kertaa suurempi kuin New York Cityssä. Väkivalta, ryöstöt, ja murhat olivat Englannissa huikean paljon Amerikkaa yleisempiä. Peräti 53 prosenttia Englannissa tapahtuneista murroista tapahtui asukkaiden ollessa kotona, kun taas USA:ssa, jossa rikolliset myöntävät pelkäävänsä aseistautuneita asukkaita paljon enemmän kuin poliisia, vastaava suhde oli 13 prosenttia. YK:n 18:ssa teollistuneessa maassa tehdyn rikostutkimuksen (2002) mukaan, Englanti ja Wales johtivat rikollisuuden määrässä 55:llä rikoksella sataa henkeä kohden.
 
Asekiellon jälkeisenä ajanjaksona 1998-2001 juuri ampuma-aseella tehdyt tapot kasvoivat 55%, käsiaseella aiheutetut haavoittumiset 66%, ja käsiaseella tehdyt ryöstöt 49%. Vuoteen 2002 mennessä ampuma-aseella tehtyjen rikoksien määrä oli kaksinkertaistunut. Kansalaisten aseiden takavarikoinnin myötä Britanniassa niin ikään avautuivat rikollisjärjestöille valtavat aseiden salakuljetusmarkkinat. Englannin alamaailman käsissä oli myös kiellon jälkeen enemmän automaattiaseita kuin itselataavia kertatuliaseita verrattuna tilanteeseen ennen kieltoa. Vaikka viimevuosina rikokset Briteissä ovatkin olleet yleisellä tasolla hivenen laskussa, vielä vuonna 2008 siellä tapahtui 28 nimenomaan ampuma-aseella tehtyä rikosta päivässä.
 
Tammikuussa 2008 BBC uutisoi tuoreemmasta Englannin sisäasiainministeriön tilastoista, joiden mukaan tuliaseilla tehdyt rikokset nousivat merkittävästi aina vuoteen 2007 asti, jonka jälkeen määrä väheni hieman, lähelle vuoden 2002 tasoa, mutta aloittaen seuraavana vuonna jälleen pienen nousun. Suurimmissa kaupunkikeskittymissä ampuma-aserikosten määrä jatkoi kasvuaan, kuten Lontoossa 2007 aikana 3,5%. Asekiellon jälkeen saarivaltiossa on ollut myös neljä kertaa enemmän teräaseella tehtyjä rikoksia.
 
Entä sitten muualla päin länsimaailmaa?
 
Vertailuksi: Pohjois-Irlanti puolestaan on ainoa alue Brittein saarilla, missä henkilökohtaiselle aseelle myönnetään perin vapaasti lupa kuljettaa asetta kätkettynä. Elokuussa 2001 International Crime Victim Survey:n mukaan, 15:sta teollisesta valtiosta, Pohjois-Irlannissa ampuma-aseiden uhriksi joutuneiden määrä oli yksi matalimmista, kun vastaavasti Englannin määrä oli korkein. Englannissa asukkaalla oli 1,2 prosentin mahdollisuus joutua murron uhriksi, kun Pohjois-Irlannissa vastaava on vain 0,1%. Ero maiden välillä on n. 90 prosenttia.
 
Australiassa ennen vuoden 1997-98 kieltolakia, oli aseellisten rikoksien määrä ollut laskusuuntainen yli 20:n vuoden ajan. Vuosi lakimuutoksen jälkeen mm. aseelliset ryöstöt lisääntyivät 44 prosenttia. 1999-2001 välisenä aikana ampuma-aseilla tehdyt murhat laskivat 21%, mutta aseelliset hyökkäykset lisääntyivät 36%, ja aseelliset uhkaukset ja murhayritykset lisääntyivät 7%.
 
USA:ssa jokaisella 50:llä osavaltiolla, jopa kaupungilla, on omat lakinsa. Aselakien kohdalla tiukimmat lait löytyvät mm. Washington D.C.:stä, kun taas liberaalein on Vermont, jossa mitään lupia aseiden omistukseen, tai kantamiseen ei ole vaadittu. Tästä huolimatta -tai tämän takia?- Vermont kuuluu osavaltioihin, joissa väkivaltarikoksia on tapahtunut tilastollisesti kaikkein vähiten.
 
Kun Florida vapautti aselakejaan 1987, henkilökohtaisten aseiden määrä kasvoi 8000:sta 300 000:een. Muutoksen myötä aseellisten murhien, hyökkäysten, ryöstöjen ja raiskauksien määrä väheni Floridassa USA:n keskivertoarvoja enemmän. Lakia kutsuttiin yleisesti nimellä ”Shall Issue”, ja se käsitti pääpiirteittäin aseluvan sallimisen täysi-ikäiselle ilman väkivaltarikostaustaa, sekä luvan kantaa asetta kätkettynä. Positiivinen muutos oli niin merkittävä, että valtaosa USA:n osavaltioista päätyi vapauttamaan aselakejaan vastaavalla tavalla.
 
1997 kaksi amerikkalaista akateemista tutkijaa John Lott ja David Mustard julkaisivat mittavan FBI:n (USAn keskusrikospoliisi) rikostilastotutkimuksen ”Journal of Legal Studies”. Tutkimus käsitti 3054 USA:n kuntaa, tarkoituksenaan selvittää ”Shall Issue” –lain vaikutukset aseellisten rikosten määrään -ennen ja jälkeen- lain voimaanastumisen kussakin kunnassa. Selvisi, että kaikki aselupia rajoittavat lait lisäsivät rikosten määrää, kun taas kunnissa, joissa ”Shall Issue” laki oli ollut voimassa, voitiin nähdä pieni, mutta johdonmukainen rikoksien vähentyminen: 10% vähemmän murhia, 5,6% vähemmän hyökkäyksiä, ja 3% vähemmän raiskauksia.
 
John Whitley (Economics Lecturer at Adelaide University) kirjoitti lokakuussa 2002 asiaan liittyen, kuinka sävähdyttävin parannus havaittiin koskien juuri Dunblamen ja Port Arthurin tragedioiden kaltaisissa joukkosurmissa. Hänen mukaansa tutkijat John Lott ja William Landes omassa tutkimuksessaan perehtyivät mm. juuri tämänkaltaisiin rikoksiin aikavälillä 1977-1995. Tutkimusvertailussa tarkasteltiin eritoten lukuisten erimuotoisten aseita kontrolloivien lakien vaikutusta henkirikoksien määrään ja muotoon.
 
Ainoa toimintatapa, joka vähensi oleellisesti julkisia joukkosurmia, oli aselupien vapauttaminen ja kätketyn aseen hallussapidon salliminen. Osavaltioissa, joissa kyseisiä lakeja otettiin käyttöön, aseelliset välikohtaukset vähenivät 84%. Väkivaltaiset kuolemat vähenivät 92%, ja haavoittumiset 82%.
 
Johtopäätöksiä
 
Vastaaviin tuloksiin päätyneitä tutkimuksia on tehty enemmänkin. Tulokset viittaavat siihen että -toisin kuin populistista politiikkaa harjoittavat hallitukset väittävät- totalitääriset aselait riisuvat aseista ainoastaan urheilijat, harrastajat, ja kaikki lainkuuliaiset kansalaiset - tehden heistä lähinnä helpompia uhreja. Ei pelkästään yksittäisiin rikoksiin, vaan myös kansalaisten vapauksia ja oikeuksia riisuvalle vallankäytölle.
 
Kieltolaki ei estä luvattomien aseiden kauppaa eikä väärinkäyttöä. Viranomaisten mukaan Suomen tilanne luvattomien aseiden suhteen on jotenkin erilainen, eikä kansainvälisesti vertailukelpoinen, vaikka Suomella on toistatuhatta kilometriä maarajaa Venäjän kanssa. Englanti taas on saarivaltio.
 
 
Analyysit ovat osoittaneet, että aseettomat uhrit vain rohkaisevat rikollisia. Asiaa ei paranna se, että maassamme (kuten Englannissakin) oman hengen ja terveyden puolustaminen -jopa omassa kodissa- on tehty rikolliseksi. Ei joka talossa tarvitse ollakaan aseita, mutta mahdollisuus aseen kotona säilyttämiseen on todistettu kiistatta rikoksia ehkäiseväksi. Puutteellisen voimankäyttö- ja aselakimme vuoksi myöskään julkisella paikalla tapahtuneeseen väkivaltaan ja kärsimykseen ei Suomessa usein kukaan halua puuttua. Valtio on vienyt ihmisiltä keinot ja tahdon yhteisvastuuseen ja huolenpitoon.
 
Englannin viranomaisten asenne itsepuolustuksen oikeuteen ja oikeutukseen on vertailukelpoinen joiltain osin. Esimerkiksi: jos henkilö puolustautuu kotonaan aiheuttaen uhkaavalle tunkeutujalle vamman tai kuolemaan johtavan vamman, joutuu henkilö lähes varmuudella itse tuomioon johtavaan syytteeseen. Näin kävi 55-vuotiaalle Tony Martinille 1999, viljelijälle Norfolkista, Englannista, kun kaksi pitkäaikaisrikollista (väkivaltarikostaustalla) tunkeutui hänen kotiinsa keskellä yötä. Martin oli joutunut ryöstön uhriksi jo kuusi kertaa aikaisemmin, eikä hänen kylässään poliisi ehtinyt pitkien välimatkojen vuoksi koskaan paikalle ennen kuin vasta jälkikäteen. Martin ampui molempia tunkeutujia haulikolla. Rangaistukseksi Martin sai taposta elinkautisen, 10 vuotta toisen rikollisen haavoittamisesta, ja vuoden luvattomasta aseesta. Murrosta tuomittu, toinen henkiin jäänyt rikollinen vapautui puolestaan vankilasta istuttuaan kolmen vuoden tuomiostaan vain 18 kuukautta. Ensitöikseen hänelle myönnettiin 5000 punnan edestä oikeudellista tukea, jonka avulla hän haastoi Martinin oikeuteen koetusta kivusta ja kärsimyksestä. Tapaus on vain yksi lukuisista. 
 
Hallituksen aselakiesityksen perustelut virkamiesten mielipiteitä
 
Hallituksen uuden aselakiehdotuksen hyväksyneen perustuslakivaliokunnan kuulema oikeudellinen neuvonantaja, ja lakiesitykseen perehtynyt tutkija Pertti Eilavaara on kritisoinut aselakitutkimuksen- ja lakivalmistelun puutteellisuutta.
 
Eilavaara: - Lakiesityksessä ei ole mitään tämänkaltaista oikeussosiologista pohdintaa. Rikollisuutta voidaan ohjata, tai sen toimintaan voidaan vaikuttaa tietyin keinoin, mutta ei sitä voida estää kieltämällä henkilökohtaisia aseita. Sitten alkaa löytymään ihmisiä, jotka alkavat tekemään niitä laittomasti, ja aina löytyy ihmisiä jotka ostavat niitä. Ylikireä sääntely aiheuttaa sitten uudentyyppisiä ongelmia, joita taas pitää valvoa.
 
- Luulen, että tämä koko aselakialoite on yksittäisten vaikuttajien aloitteesta tapahtuvaa toimintaa, ja on koettu että esimerkiksi kouluampumiset ovat antaneet otollista sosiaalista tilausta näille muutoksille. Hallituksen esitystä kun tehdään, niin siinä tehdään aina kansainvälistä vertailua. Riippuu sitten lainvalmistelijasta, kuinka kykenevä hän on. Kuinka syvällisesti ja laajasti hän selvittää taustoja. Todennäköisesti nämä oikeussosiologiset selvitykset ja tutkimukset aseiden omistuksesta rikollisuuteen nähden ovat paljon perusteellisempia kuin ne raportit, jotka on kirjoitettu meillä koulusurmista. Hallituksen esityksen yleis- ja yksityiskohtaiset perustelut, siis muu kuin lakiteksti, ovat hallituksen esityksen kirjoittaneiden virkamiesten omia mielipiteitä.  Viimekädessä korostan sitä, että yksittäisen lainkirjoittajavirkamiehen oma henkilökohtainen osaaminen ja tiedon valikoivuus on näissä esillä. Ja tämän aselakiesityksen valmistelussa tuo osaamisen taso ei ole ollut hääppöinen. Se ei ole jäänyt kenellekään epäselväksi, ei varmasti edes kansanedustajille. On eri asia voivatko he tunnustaa sen julkisesti. Hallintovaliokunnan on tehtävä lakiesitykseen kymmeniä muutoksia, joita on vaikea tehdä, sillä moni muutos ei ole vain tekninen tai sanavalintakysymys.
 
Suomalaisia ei haluta ohjata yhteisvastuuseen
 
Miksi kansalaisen perusoikeuksiin pitäisi kuulua oikeus henkilökohtaiseen ampuma-aseeseen?
 
Amerikkalaisessa perustuslainsäädännössä perustelu liittyy tasavallan ja kansanvallan säilyvyyteen, ehkäisemään valtiohallintoa kasvamasta väärään suuntaan, liian vahvaksi ja kansalaisia sortavaksi. Samasta syystä amerikkalaiset perustuslain kirjoittajat halusivat muutenkin hajautetun, ei keskitetyn hallinnon, koska vapautta, sekä demokratiaa peräänkuuluttava näkemys oli, että hallinnon velvollisuus on olla vain kansaa varten, ei päin vastoin.
 
On muistettava, että demokratian alkuperäinen merkitys on vallassa olevien valvonta, jotta se toimisi kansalaistensa hyväksi. Ei hallinnon hyväksi. Miten on meillä Suomessa?
 
Eilavaara: - Jos ajatellaan viimeistä kahtasataa vuotta, kun Venäjän vallan alaisuudessa oltiin suuriruhtinaskuntana ja sitten itsenäisyyden aikaan, niin kyllähän meillä valtiollinen historia, ja suomalainen yhteiskunta on rakentunut aivan Unionin aikakaudelle saakka kaiken kaikkiaan hyvin vahvaan keskitettyyn poliittisen vallankäyttöön. Marssijärjestys on ollut todellisuudessa se, että kansalaiset saivat oikeudet, joita poliitikot ja puolueet antoivat. Venäjän vallan aikana me tukeuduimme taas Ruotsin vallan aikaisiin lakeihin, koska ne olivat edullisempia meille kuin tsaarin pakkovalta. Joten pitäydyimme lakeihin tiukasti silloin. Tästä johtuu, että kun sanotaan että suomalainen yhteiskunta on ollut ns. ”super-legalistinen”, eli ylikorostanut laillisuuden merkitystä.
 
- Nyt maailma on globalisoitunut, ja kansalaiset ovat valistuneet. Siten vanha vallankäytön tapa ei enää yhtälailla onnistu nyky-yhteiskunnassa. Myös markkinamekanismit vaikuttavat siihen, että on tullut väljyyttä. Nämä vaikuttavat siihen, että kun vastakkaiset arvot lyövät yhteen, ne voivat lyödä lujaa. Meillä on todetusti pitkä, laaja aseiden käyttökulttuuri, joka on liittynyt elanto-oikeuksiin, ihmisten elämiseen maaseuduilla. Ja sitä perinnettä jatketaan. Se on ollut tietyllä tavalla perusoikeus, jopa ohi maanomistuksenkin. Aseiden osalta tässä on menty nyt perussuomalaisen rivikansalaisen perimmäisiin oikeuksiin, jotka tietyllä tavalla jokainen on itse itseään ohjaten pitänyt ja huolehtinut niistä. Ja kun siihen sitten tulevat poliitikot vanhaa historiallista perinnettä muokkaamaan, puuttuen syvemmälle, laajemmalle ja useammin kuin aikaisemmin, niin kyllä se herättää voimallisen vastareaktion.
 
- Kuvaavaa on, että oikeusministeri määräsi psykologin selvittämään tämän aselain vaikutuksia näihin koulusurmiin. Aivan käsittämätöntä, että faktojen sijaan, joku psykologi olisi jotenkin pätevä arvioimaan moista, ja eduskunta sitten kuulee näitä psykologeja, että onko aselaki ollut koulusurmiin syynä vai ei. Tämä on yksi näytelmä, jolla haetaan vain tarkoituksen hyväksyttävyyttä, ja sitä sitten haetaan vain kaikilla keinoilla, toteaa Eilavaara.
 
Journalismin laatu Suomessa
 
Sen sijaan, että valtamedia toteuttaisi sille kuuluvaa vastuutaan tarjoten aidosti objektiivista tutkivaa journalismia, on maassamme ollut jo pitkään jäljellä lähinnä vain ns. tiedottavaa journalismia. Esimerkiksi eduskunnan työtä konkreettisesti pitkällä tähtäimellä arvioivan tutkivan journalismin on korvannut maassamme vain pinnalliset poliitikkojen yksityiselämää ja puolueiden imagoa riepottelevat irtolööpit. Julkinen asekeskustelu poliitikoita myöten on saanut huolestuttavia farssin piirteitä, kun julkisuudessa on alettu kyseenalaistamaan ylipäätään aseharrastajien mielenterveyttä. Asenteellisuus ja häpeilemätön propaganda ovat vallanneet kokonaan itseään objektiivisena mainostavan valtamedian.
 
Esimerkki: Apu –lehden tv-ohjelmatiedoissa kirjoitettiin vuosi sitten 4D-dokumentista seuraavaa: Järkyttävässä dokumentissa taivastellaan USA:n löyhiä aselakeja. Rapakon takana tuliaseet voivat olla vaikkapa koko perheen iloinen harrastus. Ohjelmassa tavataan pikkuinen Owen, joka rakastaa räiskiä tappavilla kivääreillä. Liitekuvassa iloiset isä ja poika harjoittelevat yhdessä, isän pitäessä pojan asekädestä vastuullisesti kiinni. Molemmilla on asianmukaiset suojavarusteet päällä.
 
Moinen lehtiteksti on vähintäänkin pöyristyttävä. Kuinka moni suomalainen on aloittanut iloisen ja vastuullisen ammunnan harrastamisen isänsä kanssa aivan vastaavalla tavalla koko itsenäisen historiamme ajan, ja jo kauan ennen sitä? 
 
Kansan huomio oireisiin, ei syihin
 
Sisäasiainministeriön poliisiosaston päällikkö, poliisiylijohtaja Mikko Paatero (kok) kommentoi esimerkiksi Sellon tragedian yhteydessä televisiossa, että kyse ei ole aselaeista, vaan maahanmuuton ongelmasta, kotouttamisesta ja toisen tyyppisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisesta.
 
Kommentillaan Paatero torjui Sellon tragedian yhteyden koulusurmiin ja aselainsäädäntöön. Onko syynä se että Sellossa ja heinäkuussa Porvoossa käytetyt aseet olivat luvattomia? Kuten valtaosassa rikostapauksia on aina ollut. Silti hallituksen mielestä juuri nuhteettomien harrastajien rankaiseminen ja luvallisten aseiden kieltäminen on ratkaisu.
 
Sisäministeriön projektipäällikkö Mika Lehtonen väitti 7.7.2010 Iltalehden artikkelissa täysin vastoin tutkimus- ja tilastotietoa, että totaalikielto poistaisi laittomat käsiaseet kokonaan.
 
Kiinassa teräaseilla tehdyissä traagisissa koulusurmissa uhriluku on ollut yksittäistapauksissa lähes vastaava, kuin jos tekovälineenä olisi ollut ruutiase. Pekka Saurin vetämä Kauhajoen tutkintalautakunta jätti sopivasti huomiotta mm. vuoden 2002 Vantaan Myyrmannin pommiräjähdyksen, jossa kuoli seitsemän ja haavoittui 80 ihmistä.
 
Asejärjestöjä ja alan väkeä syyllistetään julkisesti siitä, etteivät nämä olisi halukkaita näkemään ongelmaa ja osallistumaan sen ratkaisuun. Kuitenkin heidän omissa julkaisuissaan järjestöt väittävät tarjonneensa asiantuntemustaan aivan ensimmäisten joukossa, mutta lakiesityksen virkamiesvalmistelijat poliitikkoja myöten ovat evänneet mahdollisuuden. Ei kieltämällä, mutta vaikenemalla. Valtamedia vaikenee sekin visusti asejärjestöjen tarjoamasta avusta ja heidän kannoistaan lakiesitykseen.
 
Valtamediassa aselakiesityksestä, tai yhteiskunnan pahoinvoinnista ei käydä järjellistä keskustelua, vaan pikemminkin primääritunteisiin vetoavaa populistista julistamista ja tiedottamista.
 
Koska ennen pelkkä leikkiase on ollut uutisen arvoinen? Kun valtamedia ei saa tyydytettyä viikoittaista aseuutisnälkäänsä kotimaan tapahtumilla, niin nykyään saammekin lukea uutisia jopa yksittäisistä aseellisista perheriidoista, tai uhkauksista Amerikassa, Englannissa tai Aasiassa. Tärkeintä tuntuu olevan että aseet ovat negatiivisesti esillä jokapäiväisissä lehdissä. On tietyn poliittisen agendan etu kiinnittää kansalaisten huomio yhteiskunnan pahoinvoinnissa ennemmin oireisiin kuin syihin. Ei yhteiskunnan pahoinvointi voi johtua kansasta, vaan sitä tiettyyn suuntaan johtavasta hallinnosta.
 
Eilavaara: - Eniten tässä on huolestuttavaa se, miten pidemmän ajanjakson kuluessa perus- ja ihmisoikeusasioiden kanssa todellisuudessa käy? Mitä niistä todellisuudessa jää jäljelle?”
 
“The strongest reason for the people to retain the right to keep and bear arms is, as a last resort, to protect themselves against tyranny in government"
- Thomas Jefferson
 
Asian arkaluontoisuuden vuoksi toimittaja haluaa poikkeuksellisesti pysyä nimettömänä.
 
Lähteitä & lisätietoa:


Criminal Statistics 2000, tables 3.7, 3.9 & 4.3
2001 Recorded Crime, Australian Bureau of Statistics.
http://www.associatedcontent.com/article/1950860/the_uk_gun_ban.html?cat=17
http://dvc.org.uk/dunblane/dbpolicy.pdf
http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/1440764.stm
BBC News | UK | Police fears over rising gun crime
http://reason.com/archives/2002/11/01/gun-controls-twisted-outcome/
http://www.geoffmetcalf.com/aus.html
http://www.angelfire.com/pa/sergeman/issues/firearms/control.html
BBC NEWS | UK | Analysis: UK gun crime figures
http://www.homeoffice.gov.uk/
http://gunowners.org/sk0601.htm

 

Artikkeli on ilmestynyt Isossa Magneetissa 20/2010 otsikolla Lakiesitys ei huomioi tutkimusfaktaa. KissanKulman emäntä kiittää kirjoittajaa ja julkaisee tekstin luvalla blogissaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (49 kommenttia)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Blogin aiheeseen liittymättä leuhkin tässä julkisesti:
rakensin -ihan itse ja yksin- elämäni ensimmäiset kattotuolit.

Teen 4 possun sikalaa. :D

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Pitkä teksti, luin selaillen, perusajatus vaikutti erittäin hyvältä. Tekee mieli poimia ja toistaa hyviä lauseita:

" - Valtio on vienyt ihmisiltä keinot ja tahdon yhteisvastuuseen ja huolenpitoon.
- Ylikireä sääntely aiheuttaa uudentyyppisiä ongelmia, joita taas pitää valvoa.
- Amerikkalaiset perustuslain kirjoittajat halusivat hajautetun, ei keskitetyn hallinnon. Vapautta ja demokratiaa peräänkuuluttava näkemys oli, että hallinnon velvollisuus on olla vain kansaa varten, ei päin vastoin.
- Demokratian alkuperäinen merkitys on vallassa olevien valvonta, jotta se toimisi kansalaistensa hyväksi. Ei hallinnon hyväksi. Entä Suomessa?
- Kun siihen tulevat poliitikot historiallista perinnettä (aseiden käyttökulttuuri, erityisesti maaseudulla) muokkaamaan, puuttuen syvemmälle, laajemmalle ja useammin, niin kyllä se herättää voimallisen vastareaktion.
- Valtamediassa aselakiesityksestä tai yhteiskunnan pahoinvoinnista ei käydä järjellistä keskustelua, vaan primääritunteisiin vetoavaa populistista julistamista ja tiedottamista.
- Eniten huolestuttavaa on se, miten perus- ja ihmisoikeusasioiden käy, mitä niistä jää jäljelle? "

***

Eikös Jyrki Kasvi kirjoittanut blogiinsa pitkän saarnan aselaista ja eikös sanoma ollut että valvontaa, valvontaa, valvontaa... Juuri sellaiset (jos oikein muistan) "ylhäältä" tulevat pakkokeinot herättävät vastareaktion ja kääntyvät itseään vastaan. Riikan tekstissä taitaa olla asiasta hyvää analyysiä. Nämä nykyiset "herrat", edustajat ja edustavat, vihreät ja siniset asennoituvat ikään kuin he, juuri he omistaisivat tämän maan, omistaisivat Euroopan ja omistaisivat maailman. He monopolisoivat vallan itselleen, keräisivät aseet pois kaikilta muilta, vaativat rekistereitä, sähköisiä tunnistimia, mitä kaikkea, varmaan satelliittivalvontaa, paikannusta, paikkatietoa, armeijalle yksinoikeus ja armeija heidän käsiinsä. Tällainen ASENNE ruokkii vastareaktiota. Herroille, edustajille ja muille on kihahtanut päähän. Kunpa vaihtuisivat.

frank (nimimerkki)

Suomalaisella eliitillä on ajatuksena se että kun väkivallan käyttö aina ja kaikkialla asetetaan valtiovallan monopoliksi, takaa se myös eliitin vallan monopolin - hallintoalamaisilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin totella kiltisti eliittiä.

JPJ (nimimerkki)

Olipas mielenkiintoinen artikkeli, piti lukea kokonaan.

Artikkeli on ansainnut tulla uudestaan julkaistuksi - tästä kiitos sinulle, Riikka!

Tämäkin on hyvä esimerkki julkisen mielipiteen muodostumisesta ja erilaisten toimijoiden päätösten perusteista - merkittäviä päätöksiä tehdään tunteella, kun faktat eivät mahdu maailmankuvaan tai miellytä. Tietoahan on tarjolla sille, joka tietoa hakee.

Onnea sikalan rakentamiseen ja onnittelut hienosta päätöksestä kasvattaa itse sikoja!

Harri Juuri

Yksi esimerkki kuinka meitä kansalaisia sekä myös kansanedustajia eduskunnassa johdetaan tietoisesti harhaan tässä aselaki asiassa.

LÄHDE: REKYYLI/Marko Tammelin

Kysyimme Poliisihallitukselta tilastoja kadonneista ja varastetuista aseista ja saimmekin vastauksen oheisen tilaston (liite, ANASTETUT YM.pdf).

Poliisihallituksen sähköpostissa todettiin myös että

"Kyseisistä asioista on varsin vähän tilastotietoa, mutta liitetiedostona löytyy jotain lukuja, joita on käsitelty myös ampuma-aselautakunnassa. Tilastoissa esiintyvät luvut eivät ole täysin totuudenmukaisia, mikä johtuu lähinnä kirjavista syöttökäytännöistä eri poliisilaitoksissa."

Tilastoissa on kuitenkin monta kysymyksiä herättävää seikkaa, jonka johdosta laitoimme Poliisihallitukselle lisää kysymyksiä. Näihin Poliisihallituksen edustaja lupasi vastatakkin, mutta vastauksia kuitenkin odotetaan edelleen. Merkille pantavaa on myös se että kyseisiä tilastoja on käytetty he106/2009 perusteluissa lain valmistelijan toimesta.

Kirjettä poliisihallitukselle

Poliisiasiaintietojärjestelmän (PATJA) mukaan ampuma-aseita varastettaisiin ja/tai katoaisi keskimäärin noin 7,4 asetta joka päivä ja yhdellä kerralla aseita varastettaisiin ja/tai katoaisi noin 12,4 kappaletta. Kuitenkin aserekisterin mukaan ampuma-aseita on tilastollisesti varastettu ja/tai kadonnut 0,8 kappaletta joka päivä ja kerralla aseita olisi varastettu ja/tai kadonnut keskimäärin 1,4 kappaletta.

Keskimääräisellä luvanhaltijalla on tilastojen mukaan noin 3,7 asetta ja mikäli Patja:n luvut olisivat edes lähellä todellisuutta, tarkoittaisi tämä käytännössä sitä että varkaat osaisivat valikoida kohteensa poikkeuksellisen suurella tehokkuudella. Aserekisteristä ajetuissa tilastoissa on selkeästi varastetut ja kadonneet aseet eriteltynä, mutta Patja tiedoissa näin ei ole. Luvut eivät myöskään ole minkäänlaisessa vertailukelpoisessa suhteessa keskenään (Patja vs. Aserekisteri). Patja:n löytyneitten aseiden kohdalta puuttuu ilmeisesti myös se tieto, onko ase ollut joskus Aserekisterissä, vai onko löydetyn aseen alkuperä joku muu?

Patja tai aserekisteri tiedoista ei käy myöskään ilmi kuinka monta tilastoiduista aseista on ollut Suomessa deaktivoitu ja sittemmin reaktivoitu tai kuinka monta löydetyiksi kirjatuista aseista ei ole koskaan ollut aserekisterissä?

Taulukossa 1 olevat luvut ovat Patja:sta ja samoja lukuja on käytetty myös HE106/2009:ssä, jossa niiden kohdalta todetaan seuraavaa: ” Yhden tilastoidun anastusrikoksen kohteena voi olla useita ampuma-aseita, joten todellinen anastettujen aseiden määrä voi olla kaksin- jopa kolminkertainen edellä mainittuihin lukuihin verrattuna”.

Taulukossa 2 on keskiarvo kuinka paljon aseita varastetaan ja/tai katoaa tapauskohtaisesti kerralla ja sitä on verrattu Patja:n sekä Aserekisterin tietoihin. Tapausten määrät, taulukon 1 mukaan.

Taulukossa 3 on keskiarvo kuinka paljon aseita on yhteensä varastettu ja/tai kadonnut kyseisenä vuonna Patjan sekä Aserekisterin mukaan päivää kohden.

Poliisihallitus mainitsi sähköpostissaan myös että luvut eivät ole täysin totuuden mukaisia, joka taas kerrotun mukaan johtuu lähinnä kirjavista syöttökäytännöistä eri poliisilaitoksissa. Virhe ei mielestämme kuitenkaan selity pelkästään syöttökäytäntöjen kirjavuudesta, sillä lukemat poikkeavat suuresti aserekisterin vastaavista tilastoinneista. Eli miksi aserekisteriin ei olisi kirjattu kaikkia kadonneita ja/tai varastettuja aseita. Jos syöttökäytännöt ovat syynä poikkeamiin, eikö tämän johdosta olisi syytä etsiä vikaa jostain muualta kuin aselaistamme?

Lisäksi vuosina 2001 ja 2004 näyttäisi olevan huomattava poikkeama Patja:n anastettujen aseiden määrässä edellisen vuoden tasoon. Millä tämä on selitettävissä?

Esimerkiksi vuonna 2009 olisi ampuma-aseisiin kohdistuneita varkauksia tai törkeitä varkauksia kirjattu 227 kappaletta, mutta kuitenkin aserekisterin mukaan aseita on varastettu vain 114 kappaletta, jolloin virhemarginaali on pyöreästi ”vaatimattomat” 50 %. Tätä taustaa vasten on vähintäänkin ihmeellistä miksi lainvalmistelijat ovat esittäneet he106/2009:ssä kyseisten varkausmäärien osalta näkemyksen "todellinen anastettujen aseiden määrä voi olla kaksin- jopa kolminkertainen edellä mainittuihin lukuihin verrattuna", vaikka aserekisteri osoittaa kuitenkin juuri päinvastaista?

HE106/2009:ssä on myös lainlaatijoiden taholta esitetty aseiden asianmukaisen säilytyksen varmistamiseksi kotitarkastusoikeutta aseluvan haltijoiden asuintiloihin.

Mitkä tosiasialliset seikat ovat tukeneet mm. kotitarkastusoikeutta, jos tiedossa ei ole ollut todellista määrää siitä kuinka monta ampuma-asetta on aiempina vuosina anastettu kodeista ja/tai muista asumiseen tarkoitetuista tiloista tai kuinka monessa tapauksessa on todettu aseiden puutteellisen säilytyksen mahdollistaneen helpon anastuksen, kun esimerkiksi patja:n tietoja ei voida pitää luotettavina edes poliisihallituksen oman kertoman mukaan?

Miten on selitettävissä se että Taulukossa 1 mainitun tilaston mukaan aseita on varastettu kahdeksan vuoden tarkastelujaksolla keskimäärin 274 kappaletta vuodessa, kun taas Aserekisterin mukaan anastettuja aseita on vastaavalla tarkastelu jaksolla anastettu vain 102 kpl?

Mistä käytännössä johtuvat näin suuret erot Patjan ja Aserekisterin välillä?

Onko Poliisihallitus uudistamassa myös Poliisiasiaintietojärjestelmää ja tämän käyttökoulutusta ja/tai aserekisterin käyttöä, sillä tilastojen valossa tälle on mitä ilmeisimmin enemmän tarvetta kuin aselain uudistukselle?

Aserekisterin ja Patjan välinen ero on 24153 asetta. Mistä ne ovat peräisin?`

Jäämme odottamaan vastauksia...

ANASTETUT YM.pdf: www.rekyyli.fi/board/download/file.php?id=1939

Jukka-Pekka Vasara

Täyttä asiaa artikkeli!

Itse en ole vielä noussut tuolle eläinsuojien rakennusasteelle, joten joutunen syömään kasviksia, kalaa ja metsän eläimiä sen Huutavan Työvoimapullan tullessa lihaksi :)

Juhani Putkinen

Jep, aseet luovat turvallisuutta.

Lainsäädännön pitää olla sellainen, että jos joku tunkeutuu väkisin toisen kotiin, niin sen tunkeutujan ampuminen ei ole rangaistava teko. Oikeastaan voisi vielä maksaa tapporahan.

Sitten kun aseita (varsinkin käsiaseita) alkaa olla lähes joka kodissa ja kotiin tunkeutujan saa ampua, niin asuntomurrot taatusti vähenevät olemattomiin.

iiris (nimimerkki)

Jostakin syystä asiallinen keskustelu aselaista ei ole lähtenyt käyntiin.

Aseharrastajat eivät mielestäni kuuntele kunnolla aseettomien huolestumista yhteiskunnan turvallisuudesta. Lisäksi aseharrastajat linnoittautuvat "perustuslaillisten oikeuksiensa" taakse suojaan kasvattaen muurin korkeutta koko ajan niin, että sen yli ei enää pystykään keskustelemaan.

Tilanne on kummallinen.

Reilumeininki (nimimerkki)

Mitäpä tuohon lisäämään.
-rm

http://aselaki.blogspot.com/2010/05/itseilmaisumme...

Me kaikki ampumisen harrastajat olemme epäonnistuneet surkeasti ilmaisemaan itseämme!

Tähän johtopäätökseen olen tullut luettuani monia kansanedustajien mielipiteitä ase-asioissa. Arkadianmäellä selvästi ja virheellisesti kuvitellaan, ettemme me ampumisen harrastajat (tarkoitan kaikkia ryhmiä) halua parantaa aseturvallisuutta!

EI! Me haluamme ehdottomasti parantaa aselakia ja aseturvallisuutta kaikin järkevin keinoin. Me haluamme parantaa tätä turvallisuutta luultavasti kiihkeämmin kuin edes eduskunta, koska emme halua harrastustamme leimattavan hämäräksi puuhasteluksi ja rikolliseksi toiminnaksi!

Tämän tosiasiallisen tahtomme ilmaisussa me olemme epäonnistuneet!

Olemme vastustaneet hallituksen esitystä HE106/2009 niin kiihkeästi, että monet kansanedustajat tai muut tahot eivät ole sisäistäneet sitä tosiseikkaa, että me haluamme turvallista harrastamista, emme viidakonlakeja, perusoikeusloukkauksia tai viranomaismielivaltaa. Vastustaessamme aselakiesitystä, olemme vastustaneet lakitekelettä, joka heikentää aseturvallisuutta olennaisesti ja simputtaa lakia noudattavia harrastajia ja heidän perusoikeuksiaan.

Analogisesti; Me vastustamme 50 vuotta vanhojen metsurin suojavarusteiden markkinointia uusina ja tehokkaina suojavarusteina. Kenelläkään säällisellä ihmisellä ei liene kanttia väittää vanhoja varusteita turvallisemmiksi kuin nyt käytössä olevia.

Lainsäädännön tulee kehittyä kuten moottoripyöräilijän suojavarusteet ovat kehittyneet. Emme me tienneet iskusta kovettuvista polymeereista pari vuosikymmentä sitten, kuten emme me pysty ennustamaan muutakaan tulevaisuutta, korkeintaan pystymme antamaa edistyneitä arvauksia tulevasta. Ken väittää ilman kypärää moottoripyöräilemisen vähentävään kallovammoja puhuu.... No, en edes viitsi sanoa mitä, sillä jokainen tajuissaa oleva kyllä ymmärtää tämän.

Tästä vanhojen asioiden uutena markkinoinnista on hyvä esimerkki Vihreiden puoluekokousaloite. He ehdottavat käytännössä kieltolakia aseasioissa ja silti he ovat itse tyrmänneet ja kiistäneet kieltolain toimivuuden päihdepolitiikassa. Ristiriitaista!
Silti me emme vastusta Vihreitä puolueena vaikka me vastustamme heidän keinojaan ase-asioissa...

Järjettömät kieltolait ovat erinomainen maaperä todelliselle lain kunnioituksen vähenemiselle, kuten historia on meitä opettanut. Tästä esimerkkinä alkoholin kieltolait Suomessa ja Yhdysvalloissa, asekieltolait Englannissa. Kaikissa näissä kieltolakien kohteissa on aina käynyt niin, että osa yksilöistä on lakannut kunnioittamasta lakia. Englannin esimerkki on tässä mielessä pelottava, vaikka lain tarkoitus oli hyvä, se epäonnistui surkeasti! Tässä historia opettaa meille taas sen, etteivät kaikki opi historiasta mitään, valitettavasti!

Tämä on se asia, jota me kaikki asealan asiantuntijajärjestöt vastustamme, epäonnistunutta lakia, emme aselainsäädännön uudistamista!

Me vastustamme menetelmää, emme itse asiaa. Toisin sanoen vastustamme asiantuntematonta, huonoa, perusoikeuksia polkevaa ja erityisesti aseturvallisuutta heikentävää lainsäädäntöä!

Olemme yksimielisiä kaikkien tahojen kanssa siitä, että vain hyvä lainsäädäntö voi edistää kehitystä!

Vieras (nimimerkki)

Iiris, etkö lukenut blogin kirjoitusta? Yhteiskunnan turvallisuus kärsii huomattavasti jos aseita aletaan rajoittamaan ja kieltämään entistäkin tiukemmin. Tilastot useista eri maista kymmenien vuosien ajalta osoittavat että tiukennukset ainoastaan aiheuttavat turvattomuutta ja rikollisuuden kasvua. tätä kehitystä yritetään vastustaa.

Miksi tämä ei mene jakeluun? Tilanne on perin kummallinen.

sasu (nimimerkki)

Asiallista keskustelua aselaista ei lehdistö eikä TV suostu käymään. Maailmalta ja Suomestakin löytyy paljon tutkimustietoa, joka osoittaa ettei aseenomistus ole turvallisuusongelma. Lisäksi ammunnan harrastajat ja heidän järjestönsä yrittävät kertoa miten asiat oikeasti ovat, mutta heitä ei noteerata julkisuudessa mitenkään.

Yritä nyt käydä asiallista keskustelua kun ei saa edes ääntään kuuluviin.

Käyttäjän vesakauppinen kuva
Vesa Kauppinen

Kiitos ja kumarrus artikkelista....Nyt tekis mieli tulla rakentamaan sitä sikalaa ja ihan talkoilla.
Ropsit myös Harri Juurelle erittäin hyvästä rekyylin artikkelista.

Haluaisin kiinnittää huomiota Pertti Eilavaaran lauseeseen:
"- Luulen, että tämä koko aselakialoite on yksittäisten vaikuttajien aloitteesta tapahtuvaa toimintaa "....

Keitä ovat nämä yksittäiset vaikuttajat jotka pystyvät viemään tätä
yhteiskuntaa kuin "sikaa säkissä"???

Vieras (nimimerkki)

Eiköhän yksi selvimmistä, mutta epäsuorasti vaikuttavista, rouvista löydy ihan huipulta. On kiire saada aselakimuutos läpi ennenkuin valtakausi on ohi. On ollut enimmäkseen kotimaassa hiljaa, mutta jossain kansainvälisessä konferenssissa esitti varsin suoria viittauksia kaikkien tuliaseiden kieltämiseen. Tuosta on aikaa pari-kolme vuotta, en muista enää missä...

Vieras (nimimerkki)

"Keitä ovat nämä yksittäiset vaikuttajat jotka pystyvät viemään tätä
yhteiskuntaa kuin "sikaa säkissä"???"

Hyvä kysymys. Onneksi vastauskin on aivan selvä: Virkamiehet Jouni Laiho, Mika Lehtonen ja heidän esimiehensä Sisäministerinö kansliapäällikö Sirpa Viljanen. Konspiraattorit lisäävät listaan vielä Sirpa Viljasen vastoin Eduskunnan ja Hallituksen tahtoa nimittäneen Presidentti Tarja Halosen. Varsinainen SPD:n värisuora joka ei ole missään vastuussa äänestäjille. Halonen ei voi jatkaa enää kolmatta kautta ja näitä muita ei ole vaaleilla edes valittu. -> Voivat tehdä mitä haluavat ja parlamentaarinen kontrolli ei voi mitään. Se että Eduskuntalaitos on tehnyt itsestään naurunalaisen tässä prosessissa on hyvin ikävä ennakkotapaus.

Jos yksittäinen syypää pitää valita niin Jouni Laiho oli mukana säätämässä huonoa aselaki jo 1996. Se oli niin huono että Eduskunta heitti koko esityksen takaisin valmisteluun. Kummallista kyllä samaisen esityksen tekstejä on SANATARKASTI taas mukana HE 106/2009:ssä mukana.

Kyllä tässä on erottamattomat virkamiehet kaalimaan vartijoina. Kukaan ei ole esimerkiksi vielä tehtnyt tutkintaa siitä, onko Laihon ja Lehtosen kirjoittaman Aselain Yhtenäistämisohje (AYO) ollut syynä Jokelan ja Kauhajoen tekijäiden aselupien löyhään harkintaan. Alan harrastajien mukaan näin on voinut hyvinkin olla kun on keskitytty aseen vaarattomuuten tekijän vaarallisuuden sijaan. Sitten näimme miten vaaraton AOYn vaarattomaksi määrittelemä .22Lr pistooli oikein oli. Asiantuntijoille tässä ei ollut mitään epäselvää mutta Sisäministeriön "asiantuntijoille" ilmeisesti oli.

On huomattava että Jouni Laiho on jo siirtynyt aselakiasioistapois koska pallo vierii jo. Lehtonen on lähinnä Sisäministeriön äänitorvi asiasssa. Omaa mielipidettä hänellä ei ole tai sitten hän hyvin sen salaa. Kuulisiaisuus esimiestä kohtaan on kuitenkin ilmeistä. Edes perustuslain rikkomisesitys ei hetkauta kun sen vaan esimies hyväksyy.

Turvallinen (nimimerkki)

iiris: kerrotko vielä miksi aseharrastajien pitäisi kuunnella erityisesti? Eiköhän se kuunteleva joukko istu eduskunnassa päättämässä, kuinka turvallista tai turvatonta Suomessa on...

Väinämöinen (nimimerkki)

Tottakai hallinto haluaa riisua kansan aseista aina viimeiseen leikkipyssyyn asti. Kun ongelmia tulee ja orjuutusta aloitellaan täydellä teholla, niin eipä tarvitse turhaan pelätä vastarintaa kansalaisten taholta.

Hitler ei muuten kuulu kuvan "experttien" joukkoon. Kansallissosialistisessa Saksassa aseiden yksityinen omistus oli kansalaisille sallittua.

Kesis (nimimerkki)

Hyvä huomio. Amerikkalaisen näkemyksen mukaan Hitler kuuluu joukkoon, koska:

Nazi Weapons Act of 1938 (Translated to English)

Classified guns for "sporting purposes".
All citizens who wished to purchase firearms had to register with the Nazi officials and have a background check.
Presumed German citizens were hostile and thereby exempted Nazis from the gun control law.
Gave Nazis unrestricted power to decide what kinds of firearms could, or could not be owned by private persons.
The types of ammunition that were legal were subject to control by bureaucrats.
Juveniles under 18 years could not buy firearms and ammunition.

Eli kuten huomaamme, asekontrolli oli suunnilleen samantasoista kuin Suomessa. Hitlerin seuraava askel olikin sitten kyseisen lain hyödyntäminen pelottavalla tavalla. Tämän perusteella minä kyllä sanoisin että Hitlerin kuva on ihan oikeassa seurassa:

11 November 1938

With a basis in §31 of the Weapons Law of 18 March 1938:

§1
Jews (§5 of the First Regulations of the German Citizenship Law of 14 November 1935, Reichsgesetzblatt I, p. 1333) are prohibited from acquiring, possessing, and carrying firearms and ammunition, as well as truncheons or stabbing weapons. Those now possessing weapons and ammunition are at once to turn them over to the local police authority

repe (nimimerkki)

Kun Ranskassa ja Englannissa uhottiin sotaa, oli ihan luontevaa, että mahdollsilta epäluotettavilta aineksilta otettiin aseet pois. Sodan aikana he oliisvat saattaneet tehdä kapinan ja ryhtyä vastarintaliikkeeksi.

Riikka Söyring (nimimerkki)

Harri Juuri,

todentotta. Värkkäisivät ensin tilastointimenetelmänsä kuntoon ennen kuin alkavat niiden perusteella tehdä mitään kauaskantoisia päätöksiä!

Riikka Söyring (nimimerkki)

Iiris,

ymmärrän huolesi.

Itse olen asunut(monessa) kaupungissa. Nyt asun maalla.

Viimeksi Hgissä asuessani alle 200 m päässä asunnostani myytiin laittomia aseita. Sieltä olisi saanut mitä vaan käsiaseesta panssarivaunuun, sopuhintaan. Halvemmalla kuin laillisen pelin.

Asian tiesi poliisi ja puoli Hkiä.

En kuitenkaan koskaan hankkinut asetta. Tiettävästi eivät naapurinikaan :D

Uskoisin että suurin osa normikansalaisista kavahtaa asioimista rikollisiksi katsottujen kanssa ihan ilman lainsäädäntöäkin. Varmaan vain äärimmäisen pakottavan tilanteen edessä normi ramppaa ostamaan laitonta asetta.

Toisaalta taas täällä maalla olen huomannut että minulla pitäisi olla kotona vähintään haulikko.
Meillä on kolme pihakarhua, talvella juokseen susilauma navetan takana jne enkä ole pelännyt tai halunnut kiihkoisasti niitä tappaa.
Silti olisi hyvä, jos saatavilla olisi jotain "kättä pidempää" tarpeen varalta. Jos karhu/susi sattuisi hyökkäämään tai tulemaan taas rappusille (kävivät toissa talvena tuossa rappusilla notkumassa kun lumet sulivat ja heräsivät kesken unien)olisi parempi ottaa haulikko telineestä tuvassa ja paukauttaa pari varoituslaukausta ilmaan kuin soittaa appiukolle että -Viitti tuota ottaa kivääri ja ajaa (yli-)nopsaan tänne. Meille on karhu tulossa sisään.

Ja sitten tietenkin pännii kun teeriporukat hengailevat tuossa alle 100 m päässä enkä aseettomana pääse niihin herkkupaloihin käsiksi! Pyitä heiluu tontillamme ihan riesaksi asti :D

Mitä täkäläisiä metsästäjiä tunnen niin epäröisin suuresti väittää kenenkään heistä käsittelevän aseitaan huolimattomasti.

Maalla asuva tietää mikä on järkevää, mikä ei.

Eri asia on sitten nämä kaupungista tulevat metsästysryhmät/herraseurat jotka ammuskella räiskivät ohjatulla metsästysmatkallaan ja jopa jättävät saaliinsa metsään kun valokuva on napattu albumiin liimattavaksi.
Olen nähnyt sellaisia kalastajiakin: kiskovat kalaa, tekevät kasan, ottavat kuvan ja lähtevät sitten jättäen kalat maahan. Ihan p-stä!

Minun oloni on turvallisempi kun naapuruston metsästäjillä on aseita.

Riikka Söyring (nimimerkki)

Vesa Kauppinen,

kiitokset talkootarjouksesta. Tänään laitan katon sikalaan. Olen ajatellut asian niin että alkuun kattopelti, ja jos saan jostain haalittua Icopalin Universal-patolevyä niin läppäsen sen vielä pellin päälle ja teen turvekaton possujen mökkiin.
Patolevy toimisi hyvin juurimattona ja samalla pellin ja turpeen väliin jää ilmarakoa ettei vesi kondensoidu sisälle.
Suunnittelin kattotuolit kantamaan turvekaton ja lumen painon.
Yli 100 v. kaisa-mummuni lienee iloinen. Kirjoitin hänelle tänään sikala-projektistani; näkee että nuoremmalla sukupolvella pysyy vasara kädessä silläkin :D

Myös minä kiinnitin huomioni tuohon "yksittäisiin vaikuttajiin" ja haluaisin erittäin mielelläni tietää keitä he ovat.

Jostain syystä ajatus harhailee kansainvälisiin toimielimiin ja vapaamuurareihin.

Josta tuli mieleeni: MOT-Rasvainen kupla ohjelmassa haastatellun Pekka Puskan työpöydän ja hyllyjen paraphernalia oli mielenkiintoinen ;)

Riikka Söyring (nimimerkki)

Reilumeininki,

ette te ole epäonnistuneet. Sisäministeri Anne Holmlund (kok)nimenomaan sanoi ettei aseharrastajien ja muiden asiantuntijaryhmien lausuntoja otettu huomioon koska ne eivät sopineet yhteen hallituksen iltakoulun linjausten kanssa.

Ei siis kuunneltu koska ei haluttu mutta pannaan taas joku median kautta ylistämään Suomessa vallitsevaa vahvaa demokratiaa ja tasa-arvoa!

------------------------

Juhani Kahelin,

" - Valtio on vienyt ihmisiltä keinot ja tahdon yhteisvastuuseen ja huolenpitoon.
- Ylikireä sääntely aiheuttaa uudentyyppisiä ongelmia, joita taas pitää valvoa.
- Amerikkalaiset perustuslain kirjoittajat halusivat hajautetun, ei keskitetyn hallinnon. Vapautta ja demokratiaa peräänkuuluttava näkemys oli, että hallinnon velvollisuus on olla vain kansaa varten, ei päin vastoin.
- Demokratian alkuperäinen merkitys on vallassa olevien valvonta, jotta se toimisi kansalaistensa hyväksi. Ei hallinnon hyväksi. Entä Suomessa?
- Kun siihen tulevat poliitikot historiallista perinnettä (aseiden käyttökulttuuri, erityisesti maaseudulla) muokkaamaan, puuttuen syvemmälle, laajemmalle ja useammin, niin kyllä se herättää voimallisen vastareaktion.
- Valtamediassa aselakiesityksestä tai yhteiskunnan pahoinvoinnista ei käydä järjellistä keskustelua, vaan primääritunteisiin vetoavaa populistista julistamista ja tiedottamista.
- Eniten huolestuttavaa on se, miten perus- ja ihmisoikeusasioiden käy, mitä niistä jää jäljelle? "

Aivan!
Olisi suotavaa että kansalaisille menisi jakeluun ettei tämä aselakimuutos koske pelkästään aseharrastajia vaan sama laki koskee joka ainoaa suomalaista.

Riikka Söyring (nimimerkki)

Reilumeininki,

tuosta kieltolaista..kirjoitin monta vuotta sitten asiasta artikkelin.
Kieltolain aikana tosiaan Suomessa kulutettiin viinaa enemmän kuin koskaan ennen sitä tai sen jälkeen.
USAssa kehitys oli samansuuntainen.

Kieltolain johdosta myös muu rikollisuus kohosi sivutuotteena ja aiheutti poliisille paljon ylimääräistä työtä.

Reilumeininki (nimimerkki)

16.9.2010 21:18 iiris (ei kirjautunut) kirjoitti:

"Lisäksi aseharrastajat linnoittautuvat "perustuslaillisten oikeuksiensa" taakse suojaan kasvattaen muurin korkeutta koko ajan niin, että sen yli ei enää pystykään keskustelemaan.

Tilanne on kummallinen."

Totta iiris, tilanne on toodella kummallinen. Toisaalta meillä vaaditaan, kuten tuossa sinäkin teet - varsinkin aseisiin ja aseilla harrastaviin liittyen - lakien tiukkaa noudattamista sekä jatkuvasti, uusia entistä tiukempia lakeja. Samalla halutaan lisätä tietenkin myös valvontaa ja kontrollia lakien noudattamiseen liittyen.

Mutta sitten taas toisaalta, samalla, halutaan kävellä lakien yli niin että heilahtaa. Ja vielä Suomen perustuslain. Aivan kuin lait valtakunnassa koskisivat vain tiettyä joukkoa ja muita ei. Aina tilanteen mukaan.

Otan hieman takaisin. Tilanne ei ole _pelkästään_ kummallinen. Se on huolestuttava.

"Laki on kaikille sama, tulkinnat vaihtelee."

Jari Virtanen

Kunkin (tahon) kyvystä ja halusta keskustella asiasta voi päätellä jotakin lukemalla tännekin tulleita kommentteja.

Tyypyllisesti tilanne etenee niin, että aiheesta keskusteltaessa - avauksesta riippumatta - nämä asevastaiset henkilöt heräävät ja haluavat tuoda näkemyksensä esille. Yleensä he vaivautuvat heittämään tunnepohjalta muutaman "nasevan" kommentin aseiden vaarallisuudesta ja niiden kieltämisen tarpeesta. Toiset asevastaiset henkilöt jopa haluavat alleviivata omaa tietämättömyyttään ja tyhmyyttään, heittämällä sekaan jonkin ihmettelevän kysymyksen tyyliin "Mihin niitä käsiaseita kukaan tarvitsee?".

Rohkeimmat jopa ehdottavat aseiden säilyttämistä ampumaradoilla tyyliin "Kotona ei kukaan aseita tarvitse, parempi olisi säilyttää ne ampumaradoilla valvotuissa olosuhteissa". Tietenkin unohtaen samalla Sanna Sillanpään ja tämän viimeisimmän tapauksen jossa noin 40-vuotias nainen ampui itsensä ensimmäisen ampumaharjoituksen päätteeksi. (Iltalehti 14.9.2010). Tai sen tapauksen jossa ulkomaalaistaustainen mies oli poistunut radalta ja seuran tiloista pistooli mukanaan - eli varastanut aseen ja patruunat valvotulta radalta. (Iltalehti 5.11.2008)

Kun keskustelu jatkuu ja aseharrastajat alkavat tuoda faktoja pöytään, aseiden vastustajat poistuvatkin vähin äänin takavasemmalle. Harva heistä edes yrittää keskustella asiapohjalta sen pidempään. Toisaalta tuon ymmärtää; tunnepohjalta ilman faktoja on vaikea jatkaa keskustelua kun vastapuolen esittämät faktat ja argumentit jyräävät.

Helpompi vain mennä takaisin sinne mistä tulikin, mutisten hiljaa mennessään "Jostakin syystä asiallinen keskustelu aselaista ei ole lähtenyt käyntiin".

Harri Juuri

FYI

Ampuma-aselautakunnan lausunto koskien luonnosta valtioneuvoston asetukseksi ampuma-aseasetuksen muuttamisesta.

POHADno/2010/1751

Saatavilla poliisihallituksen kirjaamosta paperikopiona.

http://hyvatti.fi/asetieto/images/a/ad/Lausunto-as...

Vieras (nimimerkki)

Hei,

Aselakia ajaa kiihkeästi Bilderberg Katainen.

Vieras (nimimerkki)

Hei,

Aselakia ajaa kiihkeästi Bilderberg Katainen.

E.K. (nimimerkki)

Voi kuinka on elämän ja kuoleman kysymys joillekin oikeus pitää aseita, tai niiden kieltäminen muiltakin.

Työkalut toisten vahingoittamiseen löytyy aina, tarvitaan niihin lupa tahi ei. Kysymys on paremminkin -taas kerran- vain jokaisen omien mieltymysten painottamista ajattelutavoista, joita muotoillaan vahvojen vakaumusten näköisiksi.

Aseet pitäisi olla mielestäni ainoastaan ammattimetsästäjien työkaluja. Pyssyjen keräily tai radalla paukuttelu on kiva harrastus, mutta ei sen nojalla tarvitsisi kotona aseita saada joka jannun pitää. Kodin puolustamiseen perustuvat aseenpitolupavaatimukset ovat pelkkää ressukoiden uhoamista. Tosiasiassa ei monikaan kuitenkaan torrakkkoaan uskaltaisi käyttää edes tosipaikan tullen, paitsi ehkä kännissä. Silloin kun ei edes tarvita tosipaikkaa.

Aseet edustavat siviilielämän keskellä uhkaa, voimaa ja valtaa; valtaa päättää toisen elävän yksilön elämän jatkumisesta etusormen pienellä liikkeellä. Se lieneekin sitten se kiksi mistä on kyse suurimmassa osassa metsästystä ja muuta asevoiman ihannointia tänä päivänä. Suoranaiseen nälkäänsä tuskin kukaan käy metsällä, ja puheet ihmisen vastuusta eri lajien kantojen säätelijänä ovat silkkaa itsepetosta. Tarkkuusammuntaa taas voi ihan hyvin harrastaa ruudittomillakin aseilla, mutta siitäkin puuttuu sitten ehkä se henkinen viagra joten tykillähän sitä tosi miehen ja miesnaisen pitää päästä pahvia lävistämään, paremman puutteessa.

Kaiken kaikkiaan siis on mielestäni aika turhaa väitellä koko aseasiasta, vain aseoikeuden vuoksi. Tärkeämpää on huomio siitä miten tätä(kin) aihetta käytetään valvontaoikeuksien lisäämiseen yksilön suhteen. Kontrolli on taas osa isompaa mekanismia, sellaista mitä pitää ehdottomasti vastustaa niin aktiivisesti kuin mahdollista.

E.K.

viisastenkivi.com

sasu (nimimerkki)

E.K.:
"Aseet edustavat siviilielämän keskellä uhkaa, voimaa ja valtaa; valtaa päättää toisen elävän yksilön elämän jatkumisesta etusormen pienellä liikkeellä."

Kyllä, juuri tästä on kyse. Jos kansalaisilla ei ole ampuma-aseita, jotka antavat tällaisen vallan puolustaa itseään, läheisiään ja inhimillisyyttä, saavat erilaiset viranomaisorganisaatiot täyden vallan. Ei ole sellaista rauhanomaista mekanismia, joka täydellisesti estäisi kasvottomien organisaatioiden tekemät väärinkäytökset, ja käytännössä myös tällaisissa organisaatioissa on vääjäämättä pahoja ja väkivaltaisia ihmisiä, jotka toteuttavat omia väkivaltafantasioitaan virkansa turvin. Jokaisella kansalaisilla on oltava mahdollisuudet suojautua tällaista vastaan.

Maailmanhistoriassa kaikkein eniten ihmisuhreja ovat saaneet aikaan nimenomaan viralliset, valtiolliset organisaatiot.

On erittäin naiivia kuvitella, että organisaatiot olisivat inhimillisempiä kuin ihmiset.

Hyviä ihmisiä on aina enemmän kuin pahoja, se on koko ihmiskunnan kehityksen perusta. Sen vuoksi kaikilla on oltava tehokas aseistus, jonka avulla väkivaltaiset, valtaa himoavat vähemmistöt pystytään pitämään yhteisvoimin kurissa.

Ihmisten kynnys nousta aseelliseen vastarintaan on hyvin korkea, mutta kun sitä lopulta tarvitaan, on siihen oltava mahdollisuus.

E.K. (nimimerkki)

Organisaatiot ovat juuri niin inhimillisiä kuin ihmiset joista ne muodostuvat, ja jotka niiden säännöt laativat. Viisaampaa olisi muuttaa organisaatioita, kuin antaa niiden muuttua niin pahoiksi että niitä vastaan pitää nousta asein.

Se, ettei organisaatioita saada muutettua, johtuu samasta syystä kuin se ettei mitään todellista vastarintaa saataisi enää aikaan muutenkaan, on sitten kaikilla ase kourassa tahi ei. Ihmiset ovat passivoituneet, muuttuneet todelliseksi karjaksi. Se mahdollistaa kaikki uudet lait ja asetukset, millä kontrollia lisätään. Se on paljon suurempi ongelma kuin aseiden vähyys. Ei rautaa kukaan valtaapitävä pelkää, vaan rohkeutta.

Väkevä kansa saisi pelkällä yleislakolla koko järjestelmän polvilleen varsin nopeasti, ilman ensimmäistäkään torrakkoa. Puuttuu vaan yleinen tahto, uskallus ja ymmärrys.

Olen samaa mieltä, että hyviä ihmisiä on enemmän kuin pahoja. Vallitsevan maailmantilanteen epäkohtien korjaaminen vaatisi kuitenkin hyvyyden lisäksi paljon rohkeutta ja valveutuneisuutta.

E.K.

Jari Virtanen

E.K. "Aseet pitäisi olla mielestäni ainoastaan ammattimetsästäjien työkaluja. Pyssyjen keräily tai radalla paukuttelu on kiva harrastus, mutta ei sen nojalla tarvitsisi kotona aseita saada joka jannun pitää."

Totta turiset eekoo, ei todellakaan joka jannun. Mutta noin muuten, jokaisen tavallisen rikkeettömän lakia kunnioittavan ja vastuunsa tuntevan kansalaisen olisi kyllä syytä hankkia muutama aselupa ja ase ja alkaa harrastamaan. Sen verran mukavasta ja rentouttavasta puuhasta on kyse.

Faktat eivät tue väitettäsi harrastajien kännikäyttäytymisestä. Voima, uhka ja valta kuten kuvasit on sairaan mielikuvituksesi tuotetta.

Ei tästä nimittäin ole kauaakaan kun Poliisi selvitti asiaa oikein urakalla:

--

Harvinaisen nuhteetonta porukkaa

Miten pitäisi arvioida poliisin massiivista operaatiota, jossa satojen tuhansien aseluvan haltijain rikostaustojen tutkiminen johti 940 henkilön aseluvan peruuttamiseen? Toukokuun viimeisenä päivänä jakamansa tiedotteen mukaan poliisihallitus näyttäisi pitävän peruutusten määrää merkittävänä. Tämä kertonee enemmän siitä paniikkitunnelmasta, jolla 2,5 vuotta kestäneeseen tarkistusoperaatioon ryhdyttiin Kauhajoen joukkomurhan jälkeen.

Suomessa on 670 000 aseluvan haltijaa, joista 0,14 prosentilta lupa on tässä operaatiossa peruutettu. Yksityiskohtaiseen syyniin oli otettu 40 000 henkilöä, joiden määrästäkin laskien peruutusprosentti on vain 2,35.

Tällä perusteella on vaikea väittää, että lupia on myönnetty löysästi ja vääränalaisille henkilöille. Millä muulla hallinnonalalla oikeudet / etuudet pystytään jakamaan 99,86 prosenttisesti oikein? Ei millään.

Poliisihallitus otsikoi tiedotteensa "Poliisi on perunut lähes tuhat aselupaa". Rehellisempi otsikko olisi ollut "Aseenomistajilla erittäin vähän rikkeitä", mutta se ei tietenkään olisi vastannut siihen asevastaiseen sensaationnälkään, jonka vallassa poliisijohto olettaa tiedotusvälineiden olevan.

Tuloksen perusteella kai pitäisi onnitella poliisia hyvin suoritetusta lupaharkinnasta. Poliisipiirejä voi onnitella myös siitä, ettei suhteellisuudentaju pettänyt uusharkintaa tehtäessä, vaikka ainakin alkuvaiheessa vaikutti siltä, että poliisin ylijohto ja asehallinto loivat paineita ylilyönneille. Todennäköisesti enemmistö peruutuksista on ollut aiheellisia, mutta aivan ilman kyseenalaisia päätöksiä ei selvitty. Tästä pari esimerkkiä Pirkanmaalta. Molemmissa lupa on peruttu keväällä 2010.

Ensimmäisessä henkilön tilillä oli poliisin mukaan ajoneuvon luovuttaminen juopuneelle maaliskuussa 2005 (yksityiskohdat puuttuvat), törkeä rattijuopumus kesäkuussa 2007 ja lisäksi poliisi on ottanut hänet kiinni juopumuksen vuoksi huhtikuussa 2008.

Toisessa tapauksessa henkilö on jäänyt kiinni rattijuopumuksesta helmikuussa 2007, sekä törkeästä rattijuopumuksesta huhtikuussa 2008.

Luvat on siis molemmissa tapauksissa peruutettu yli kaksi vuotta viimeisimmän tapauksen jälkeen.

Aselupakäytäntöjen yhtenäistämisohjeiden mukaan useampi rattijuopumus, tai törkeä rattijuopumus voi olla luvan peruuttamisen syy. Toisaalta uutta aselupaa voi hakea kahden vuoden kuluttua törkeästä rattijutusta. Toisen henkilön kohdalla rattikärystä oli jo liki kolme vuotta, viimeisin tapahtuma oli kahden vuoden takainen juopumuspidätys, käyttääkseni vanhentunutta termiä.

En osaa pitää oikeudenmukaisena hallinnollista rangaistusta, joka annetaan vuosia rikoksen jälkeen, ja vieläpä siinä vaiheessa, jossa henkilö voisi poliisin omien ohjeidenkin mukaan saada uusia lupia, jos hän olisi aikoinaan luvat menettänyt.

Toinen seikka, johon on pakko kiinnittää huomiota, koska poliisi on nykyään ajankäytössään niin kustannustietoinen, että vakaviakin pahoinpitelyjä jätetään tutkimatta, kun työtunnit pitää priorisoida tärkeämpiin asioihin.

Tarkistus tehtiin ajamalla ristiin ampuma-aserekisteri ja poliisin rikosilmoitusrekisteri. Näin asia kerrottiin, mutta näinhän se ei mennyt. Ristiin ajolla ei saada aikaiseksi muuta kuin erittäin pitkä lista tarkistettavia asioita.

Poliisin ampuma-aserekisteri ei ole vieläkään ajan tasalla, vaan siellä on edelleen ainakin kahteen kertaan rekisteröityjä aseita. Vuoden 1998 a-aselakia säädettäessä poliisin rekisterissä oli 2,1 miljoonaa asetta. Nyt niitä on alle 1,6 miljoonaa. Ei aseiden määrä ole romahtanut, on vain poistettu tupla- ja triplakirjauksia rekisteristä. On myös mahdollista, että aserekisterissä on henkilöitä, joilla ei ole enää lainkaan ampuma-aseita.

Vielä pahempi ongelma on poliisin rikosilmoitusrekisteri. "Nimen löytyminen siitä rekisteristä ei merkitse yhtään mitään", tokaisi poliisiylitarkastaja Robin Lardot, kun kevättalvella haastattelin häntä asiasta.

Rekisteriin kirjataan kyllä huolellisesti jokainen kansalaisesta tehty rikosilmoitus (paitsi poliisista tehtyjä ilmoituksia, niitä jätetään lain vastaisesti kirjaamatta), mutta ei sitä, mihin ilmoitus johti. Siellä on siis runsaasti aiheettomia ilmoituksia, vaille näyttöä jääneitä tapauksia, syyttämättä jätettyjä ja oikeudessa hylättyä syytteitä.

Rekistereiden vertaaminen ei paljoa auttanut, vaan jokainen poliisin tiedostoon merkityn rikosepäilyksen kohtalo oli tutkittava käsipelillä. Tämä lienee aiheuttanut suurimman vaivan ja selittää 2,5 vuoden työn. Olisi mukavaa kuulla, montako miestyötuntia tähän kului.

LÄHDE: http://aselaki.blogspot.com/2010/06/harvinaisen-nu...

E.K. (nimimerkki)

Se, että olisin väittänyt aseharrastajien olevan kännitoheloijia, on ihan oman mielikuvituksesi tuotetta. Ja itsekin radalla pari vuotta käyneenä entisenä aseenkantoluvan haltijana tiedän mistä on kyse k.o. harrastuksessa.

Tiedän myös miltä tuntuu kun on metsästysase suunnattuna omaan vatsaani metrin päästä, varmistamattoman liipamisen päällä tärisevä 70-v. etusormi. Tiedän myös miltä näyttää 7-v lapsen kädessä iskän ladattu kivääri, kun on jäänyt panoslaatikon avain paikkaan mistä pieni ihminen sen löytää.

Siitä huolimatta; luehan kommenttini uudelleen, ilman ennakkoasenteita, niin ymmärrät ehkä mitä tarkoitan.

E.K.

www.viisastenkivi.com

Jari Virtanen

Luin uudelleen. En tiedä miten muuten pitäisi tulkita teksti joka vähättelee harrastajia, ajaa kieltolakeja sekä mustamaalaa harrastusta ja harrastusvälineitä tyyliin "henkinen viagra".

Mun mielestä voitaisiin hyvin rajoittaa tai kieltää kokonaan muilta kuin ammattilaisilta esimerkiksi koirat, moottoripyörät, moottorikelkat, vesiskootterit ja moottorisahat. Turhia ja vaarallisia leikkikaluja ja egon kohottajia kaikki tyyni, minä en noita harrasta.

Tuskin tuntui mukavalta moinen osoittelu. Voi tietysti kysyä, miten ihmeessä ko tilanteeseen päädyit. Oli syy mikä tahansa, turha kaikkia harrastajia ja aseita on syyttää. Vika oli vain ja ainoastaan siinä 70v. tärisevässä kädessä joka aseella sua osoitteli. Itse tiedät oliko ehkä syytä myös itsessäsi.

Sille 7-v lapsen iskälle voisi antaa hieman henkistä raippaa moisesta laiminlyönnistä.

Saksassa ovat ymmärtäneet aseharrastuksen myönteiset ja kasvattavat puolet:

Saksa torjuu koulusurmia: Nuoret ampumaseuroihin!
Baden-Württenbergin osavaltion erityisvaliokunta on julkistanut suosituksensa koulusurmien ehkäisemiseksi Saksassa. Valiokunta muun muassa kannustaa nuoria harrastamaan ampumaurheilua.

Erityisvaliokunta asetettiin tasan vuosi sitten sattuneen Winnendenin kouluverilöylyn jälkeen. 17-vuotias nuorukainen ampui Albertville-koulussa 15 ihmistä ja itsensä 11. maaliskuuta 2009.

Koulusurmavaliokunnan suosituksia uusien koulusurmien estämiseksi on kaikkiaan sata. Parlamentin täysistunto päättää niiden hyväksymisestä torstaina.

Valiokunnan mukaan ampumaseuroissa tehtävää nuorisotyötä pitäisi kannustaa. Ampumakoulutuksessa pitäisi erityisesti ottaa huomioon väkivallan ehkäisy, lautakunnann 881-sivuinen mietintö mainitsee.

- Erityisen sopiva urheilulaji tähän tarkoitukseen on ampumahiihto, valiokunta kirjoittaa.

LÄHDE: http://aselaki.blogspot.com

E.K. (nimimerkki)

Heh. Että oikein saksalaisen valiokunnan voimin ajettaisiin joka nassikalle pyssy kouraan? Kuulostaa aseteollisuuden maksamalta selvitykseltä. Hiihtämistä toki suosittelen kaikille, mutta sekin on kyllä taatusti mukavampaa ilman kivääriä selässä.

Sen 7-v iskä ei saanut "hieman henkistä raippaa". Poika sen sijaan sai ihan fyysisesti remmiä asian vuoksi. Ja kyllä, oli minussa syytä siinä aseella uhkaamisjutussa. Julkenin seistä omalla pihallani kun naapuriin oli juuri murtauduttu ja naapurin naapuri, metsämies, haki pitkäpiippuisensa ja lähti rosvojahtiin kädet iästä ja innosta täristen.

Siinä olikin jo kaksi ihan hyvää syytä siihen miksi en pidä ollenkaan mielekkäänä joka tuvan aseistamista. Lait ja säännöt kun toimivat vain teoriassa. On aina ihmisiä jotka eivät käyttäydy normaalisti (humalaiset, mielenhäiriöiset...), ja on aina pieniä lapsia joita kiinnostaa pyssyjutut. Kun vahinko sattuu, ei ole väliä, onko lakia noudatettu vai ei; se ei pelasta uhria. Vahinkoja taas sattuu juurikin sitä enemmän mitä enemmän on aseita. Sille vaan ei voi mitään että näin on.

Et näemmä alkuunkaan ymmärtänyt mitä tarkoitin henkisellä viagralla, tai kommentillani yleensäkään. Olen pahoillani, jos kommenttini sävy oli hieman kärkäs. Toisinaan vaan vähän närästää se tapa jolla monia täysin turhia asioita halutaan pitää oikeutettuina vain siksi että ne ovat jonkun harrastuksia. Hyvänä esimerkkinä tästä on moottoriurheilu, joka ei eiheuta mitään muuta kuin ympäristötuhoja; suoraan ja välillisesti. Mutta koska siitäkin saa kiksejä, niin toki lajin harrastaminen on mahdollistettava ja sitä on jopa tuettava. Kyse on jälleen siitä henkisestä viagrasta mitä suurelta osin on metsästyksessäkin; vaaran, voittamisen ja ennenkaikkea voiman tunteesta. Ja jos joku kyseenalaistaa harrastuksen mistä toinen sen orgastisen tunteensa saa, niin kuulee välittömästi kunniansa plus liudan aika kastämättömiä perusteluita ko. harrastuksen välttämättömyydestä.

Mutta kertaan vielä että tässä aselakijupakassa on kyse isommista jutuista jotka ovat uhaksi meille kaikille, aseettomillekin. Keskittykäämme siis keskustelemaan siitä.

E.K.

hq (nimimerkki)

Hyvä E.K.,

Jokainen kirjoittaa omista lähtökohdistaan ja teksti peilaa kirjoittajansa maailmankatsomusta. Jos mielestäsi esittämäsi uhkakuvat ovat todellisia, realistisia ja yleisiä niin että kyseessä on näkemyksesi mukaan lainsäädännöllisiä toimenpiteitä vaativa laajempi ongelma, ei mielenlaadustasi voi olla huolestumatta.

Siitä olen täysin varma että ajatusmaailmaltaan esittämiäsi malleja edustaville henkilöille ei missään tapauksessa kuulu aselupa tai edes mahdollisuus sellaiseen ja luvanvaraisuuteen perustuvan ampuma-aselainsäädännön kulmakiviä on karsia tuontyyppiset latvakakkoset ehdottomasti pois minkään kättäpidemmän ulottuvilta. Se että kerroit luopuneesi omastasi on tietona huojentava jos se pitää paikkansa.

Ampuma-aseluvan haltijoille äärimmäisen harvoin tulee esittämiäsi ajatusmalleja edes mieleen, mistä erinomainen osoitus on tämän kansanryhmän huomattavasti koko väestön keskiarvoa korkeampi lainkuuliaisuus. Sikäli kun lupaharkinnan lipsahduksia on (AHY:n lainvastaisten ohjeistuksien seurauksena) ilmennyt traagisin seurauksin, on selvää että edustamasi kaltaisia väkivaltakeskeisiä henkilöitä on kaikesta huolimatta saanut luvan ampuma-aseeseen. Onneksi tämä ryhmä on erittäin marginaalinen ja, kuten juuri olet osoittanut, tunnistettavissa jo lyhyehkön mielipiteiden lukemisen perusteella.

Tieto henkilön sekavista nettikirjoituksista olisi todennäköisesti antanut mahdollisuuksia ennaltaehkäisyyn myös Jokelassa ja Kauhajoella, joten on oikeastaan hyvä että purat tuntemuksiasi tällaiselle julkiselle foorumille, varoittavana esimerkkinä minkälaisia henkilöitä keskuudessamme liikkuu.

E.K. (nimimerkki)

Arvoisa hq.

Voisitko hieman täsmentää mistä olet huolissasi niin että menet henkilökohtaisuuksiin? Suoraan sanoen en nimittäin ymmärrä mitä koitat sanoa, ja mihin perustaa näkemyksesi vaarallisuudestani. En myöskään ymmärrä miten voit tietää mitä aseenkantoluvan omaavien ajatuksiin tulee tai on tulematta. Kuten toteat, jokainen puhuu vain omasta puolestaan.

Ehkä ilmaiset itseäsi paremmin perustellen ja selkokielellä, niin ei tarvitse todeta sinun edustavan juuri niitä jotka hyökkäävät heti ja rumasti kaikkea vastaan mikä kyseenalaistaa oman harrastuksen. Ensivaikutelma kun kommentistasi on, että suorastaan haluat todistaa muutamat aiemmat väitteeni todeksi asiattomuuksillasi.

E.K.

hq (nimimerkki)

Hyvä E.K.,

Ellet huomaa esittämissäsi malleissa mitään outoa, näkökulmassasi mitään kieroutunutta ja erityisesti sitä suurta ristiriitaa mikä yleistystesi ja todellisuuden välillä on, ei ole uskottavaa että pääset omin voiminesi irti niistä harhoista joita pidät todellisuutena mutta jotka ovat vain pääsi sisällä vellova ongelma.

Pelko- ja vihatilojesi hoitoa ei ole realistista suorittaa muuttamalla maailmaa ympäriltäsi, erityisesti kun niiden taustalla on ainoastaan harhaisia kuvitelmia jotka olet paisutellut yli asioiden todellisista mittasuhteista ja syy-seuraus -logiikasta.

Voit yrittää aloittaa laittamalla väitteesi ja 'ratkaisumallisi' mihin hyvänsä muuhun kontekstiin kuin ampuma-aseisiin ja harkita hetken miltä ne kuullostavat. Toivottavasti se auttaa alkuun todellisuuden hahmottamisessa.

E.K. (nimimerkki)

Hyvä hq.

Kovasti on näemmä kalikka kalahtanut kun noin pitää älähtää.

Et pysty vastaamaan mihinkään mitä sinulta kysytään, puhumattakaan mistään rakentavasta omasta ajattelustasi josta me kaikki ilmeisesti sinua tyhmemmät voisimme jotain oppia. Paljon sanoja, vähän asiaa.

Katson hyödyttömäksi jatkaa keskustelua kanssasi.

E.K.

hq (nimimerkki)

Arvoisa E.K.

Se ettei 'kysymyksiisi' ole mitään tarvetta vastata johtuu yksinkertaisesti siitä että ne ovat aihepiiriin liittymättömiä ja järjen sekä logiikan vastaisia. Niitä voisi kutsua kaunistelematta jopa idioottimaisiksi holhousvimman ilmentymiksi, mutta se saattaisi nykyisen suvaitsevaisuusilmapiirin vallitessa olla liian inhorealistinen kuvaus esittämästäsi syiden ja seurausten kokonaisvaltaisesta ymmärtämättömyydestä.

Riikka Söyring (nimimerkki)

Haluan nyt tässä korostaa ihan isoilla kirjaimilla että

ASELAINMUUTOS EI KOSKE AINOASTAAN ASEHARRASTAJIA. SE KOSKEE KAIKKIA SUOMALAISIA, JA TARKOITTAA VALVONNAN LISÄÄMISTÄ SEKÄ PERUSOIKEUKSIEN KARSIMISTA JA PERUSTUSLAIN POLKEMISTA.

Se on minusta tämän jutun pointti.
Tästä myös E.K puhuu.

Minusta joka ainoan tulisi olla ihan kirosanan huolissaan siitä että perustuslaillisia oikeuksia ollaan kaventamassa.

------------
Vieras, tuo on totta. Katainen on innokkaana aselain muutoksen taustalla.
Ja tämä tieto on jos ei suoraan hevosen suusta niin tallista kuitenkin.

Riikka Söyring (nimimerkki)

Ps. Tällaistakin kuulin: että poliisiylijohtaja Paateron poika olisi keskeinen henkilö Kataisen (kok) uudenmaan vaaliesiintymisiä koskevassa suunnittelussa ja valmistelussa.

Ja kuten muistamme, poliisiylijohtaja Paateron (kok) nimitti virkaansa sisäministeri Anne Holmlund (kok). Poliisiylijohtaja Paateron poika Sami Paatero (kok) taas oli Anne Holmlundin poliittinen avustaja.

Foringmar (nimimerkki)

Kun luen tätä kirjoitusta mieleen tulee kaksi lainausta.

"Kaiken viisauden alku on tosiasioitten tunnustaminen". -- J.K. Paasikivi v. 1944.

"Jos haluat rauha, varustaudu sotaan." -- Antiikin Roomalaiset.

Tosiasioiden tunnustaminen on tämän päivän päättäjien keskuudessa valitettavan harvinaista. Toimitaan ja tehdään päätöksiä muilla perusteilla kuin tosiasioiden perusteella.

uurija (nimimerkki)

Edellisen postauksen puolelta jatkan Ruotsin vaaliasiaa tänne.

Moni on kauhulla seurannut sosiaalidemokraattien Mona Sahlinin kohtelua STV:n (World) vaaliohjelmissa. En lainkaan ihmettele, että journalistit ovat maassa reagoineet isolla lehti-ilmoituksella.
Toivoa sopii, että asiasta nostettu meteli säilyy mielissä ja Ruotsin median virheet eivät toistu meidän eduskuntavaaleissamme keväällä 2011.

STV:ssä on voitu seurata kiivaita väittelyitä, joissa kokoomuksen Fredrik Reinfeldtin surullisenvakavaa kaljua, voitonvarmaa hymyä ja myötätuntoista bernhardilaisilmettä näytetään pitkään ja hartaasti. Miehen olemusta kuvataan välähdyksittäin leikattuna vastapuolen puheenvuoroa kuvittamaan hämmästyttävän tiuhaan.
Reinfeldtille kerätään arvovaltaa ja sympatiaa.
Samalla altavastaajan paikalle visuaalisesti asetettu, silmiään juuri kuvaushetkellä siristelevä, äänenmuodostuksensa kanssa hienokseltaan ponnisteleva Mona Sahlin näytetään vähemmän varmuutta uhkuvana.

Sahlinin kuvaa tulee ruudussa sekunneissa mitaten Reinfeldtia vähemmän. Siltä ainakin tuntuu.

Ruotsin eliitille, maltillisen kokoomuksen Fredrik Reinfeldtille sopisi mainiosti saada (rasismiyhteyksistään tunnetut edit.) ruotsindemokraatit hallituksen muodostamisessa ratkaisevaan asemaan.
Näin sanoi Ruotsin suositun poliitikko, punavihreiden pj. Maria Wetterstrand pari iltaa sitten STV:n vaalihaastettelussa.
Vakuuttava Wetterstrand, suomalaisten miniänä (Ville Niinistön kanssa naimisissa) tunnettu, muotoili asian vieläkin voimakkaammin:
Ruotsindemokraattien vaalivoitto olisi veronalennuksia ja valtaapitävien etua ajavalle Reinfeldtille unelmien täyttymys.
Sitä se olisi myös eliiteille, pankeille ja kansainvälisille suuryrityksille.

Ruotsin Eliitit ovat nostaneet korporatiivisessa omistuksessa olevan median kanssa ruotsindemokraatit vahvaksi ryhmäksi.
Sama ilmiö on meillä tapahtunut Timo Soinin perussuomalaisten kanssa.

Nähdäänkö meilläkin näytelmiä, joissa protestiääniä keräämään istutetuista saadaan vaalien alla jopa marttyyreja, jollaiseksi ruotsindemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson alkuviikosta ylsi, kun mielenosoittajat häiritsivät huudoillaan hänen puhettaan.

Jos tarkoituksena on saada aikaan suurta sympatiaa vaalinousijalle, on toimittava kuten Jimmie Åkesson.
Valitaan puheen pitopaikaksi aukea, jonne on vapaa pääsy kaikilta ilmansunnilta. Kutsutaan kamerat paikalle.
Päästetään vastamielenosoittajat huutamaan aivan korvan juureen.
Kysymyksiä herätti tv-pätkässä poliisimiehen haastattelu, jossa häneltä kysyttiin, onko välttämätöntä päästää metelöivät poliittiset vastustajat aivan puheenpitäjän läheisyyteen. Tilanne kun oli niin alleviivatun absurdi, että toimittajakin kiinnitti siihen huomiota.
Poliisi ei kehdannut katsoa kameraan vastatessaan, että "päästettävä on, kokoontumis- ja mielenosoitusvapauden nimissä".

Ajatus heräsi ruudun ääressä: Jos poliisi olisi pitänyt huutelijat kauempana ja hoitanut asianmukaisesti järjestyksenvalvontaa, Åkessonin puheen olisi kuullut hyvin eikä marttyyrivaikutelmaa olisi syntynyt.

Saamme siis nähdä, toistuuko kaava Timo Soinin julkisissa esiintymisissä keväällä.

Riikka Söyring (nimimerkki)

Selkeästi tosiaan media pyrkii nostamaan perussuomalalaisia "vaihtoehtona" mikä tietenkin on lumetta.
Rivipersuista ei pahaa sanaa, mutta Timo Soiniin minulla ei ole mitään luottamusta.

Kuten jo aiemmin mainitsin (bloggaukset pienpuolueista ja mediasta), persujen noston huomaa uutisoinnissa. Sen näkee juttujen sävyissä, Soinista valituissa kuvissa ja sivutaitossa.
Tekniikka on samantyyppinen kuin Mona Sahlinin kanssa.

Mikäs se paremmin valtapuolueille sopisi kuin persut hallituksessa näennäisenä oppositiona tmv.

Riikka Söyring (nimimerkki)

Täällä http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/3154... tuo mainitsemani juttu äänestyskäyttäytymiseen vaikuttamisesta median avulla

Harri Juuri

Lakien säätämisestä, esimerkkinä jätevesiasetus ja aselaki:

http://areena.yle.fi/player/index.php?clip=1305972...

Vieras (nimimerkki)

Mutta koska siitäkin saa kiksejä, niin toki lajin harrastaminen on mahdollistettava ja sitä on jopa tuettava. Kyse on jälleen siitä henkisestä viagrasta mitä suurelta osin on metsästyksessäkin; vaaran, voittamisen ja ennenkaikkea voiman tunteesta. Ja jos joku kyseenalaistaa harrastuksen mistä toinen sen orgastisen tunteensa saa, niin kuulee välittömästi kunniansa plus liudan aika kastämättömiä perusteluita ko. harrastuksen välttämättömyydestä.

Mutta kertaan vielä että tässä aselakijupakassa on kyse isommista jutuista jotka ovat uhaksi meille kaikille, aseettomillekin. Keskittykäämme siis keskustelemaan siitä.

E.K.

Outo juttu tämä metsästyksessä oleva vaaran,voittamisen ja ennenkaikkea
voiman tunne. En ole koskaan tuntenut noin metsällä ollessani, päinvastoin hirveäkin ammuttaessa olo pikemminkin surullinen saatikka
että homma kiihottaisi mällin lentoon asti on kyllä pikkasen vieras
ajatus. Siinä olen samaa mieltä, että liikkeellä on epämiellyttäviä poliittisia tarkoitusperiä kansan tiukenpaan valvontaan

Julia (nimimerkki)

Tarttuipa tuolta Ylen sivuilta pitkästä aikaa hyvä ase/ampumis uutinen ;)

12-vuotias tyttö kaatoi hirven
http://yle.fi/alueet/lappi/2010/10/12-vuotias_tytt...

Hieno juttu, että noin nuorena on mukana - tulipa hyvä fiilis tuosta uutisesta.

Toimituksen poiminnat