KissanKulmasta

Koulumatematiikkaa

Jos keskuskeittiöstä lähtee päivittäin, sanokaamme vaikkapa 1500 annosta ja niistä 10% on ikävien sattumusten seurauksena saastuneita, on sairastuneita 150 henkilöä. Lähialueiden sairaaloiden kapasiteetti ei yhteensäkään riitä huolehtimaan tämän kokoisesta epidemiasta.

Toisaalta, jos tuo em. 1500 ruoka-annosta valmistettaisiin esim. kyläkoulujen omissa keittiöissä, ei epidemiaa tässä mittakaavassa kovin helposti syntyisi. Tämäkin on näitä keskittämisen etuja...

Jos luokassa on 42 oppilasta ja heistä 10% on gangsterinalkuja, 10 % hitaita, 10% vilkkaita, 10% lahjakkaita ja 10% ujoja, jo puolella oppilasmärästä on, ja tulee jatkossakin olemaan, oppimisvaikeuksia epäsopivan ryhmäkoostumuksen vuoksi. Yksilöopetuksen mahdollisuuksia ei kannata tällaisessa ryhmän kokoluokassa edes mainita.

Todellisuudessa tilanne on pahempi: jos yksi oppilas häiriköi, syystä tai toisesta, opetusta, kaikki muutkin jäävät vaille täysipainoista opetusta. Sen laskemiseen ei tarvita lukion laajaa matematiikkaa. Tämä myös on näitä keskittämisen etuja...

En muista kuulleeni mainitun opettajien palkankorotuksista lisääntyneen työmäärän kompensoimiseksi. Urakkapalkka oppimistuloksilla mitaten ei taitaisi kannattaa. Ja viimeaikaisten tapahtumien valossa vaarallisen työn lisän vaatiminenkin on perusteltua. Äitinä olen kauhuissani, ihmisenä järkyttynyt mutta en yllättynyt Jokelan ja Kauhajoen teurastuksista. Merkit ovat olleet näkyvillä niille jotka ovat osanneet katsoa. Ennustankin, että nämä eivät jää ainoiksi laatuaan. Jatkuva määrärahojen leikkaaminen opetuksesta, terveydenhuollosta, mielenterveystyöstä ja muusta ihmisen kasvuun liittyvästä kertoo selvästi arvomaailmastamme. Minun matematiikallani ne eivät ole säästöjä missään mielessä.

Matematiikka kertoo senkin, että väestöjakauman ollessa vanhuspainotteinen (vuonna 2020 arviolta 300 000 henkilöä) ja ikääntyvien määrän lisääntyessä odotetun eliniän kasvaessa, eivät nykyiset eläkerahastot riitä eläkkeiden maksuun.

Amerikan Bush on, tai ainakin neuvonantajansa, oivaltanut tämän ja pyrkii yksityistämään eläkevakuutukset. Tarkoittaa käytännössä sitä, että pienituloisille, toimeentulon rajoilla ja sen alle elävillä ei ole mahdollisuuksia ottaa "vapaaehtoista" eläkevakuutusta. Mihin he päätyvät työkyvyttömiksi tultuaan? Tilastoimattomat ihmiset muuttuvat näkymättömiksi.

Kenties olisi syytä suorittaa uudelleen yhteen- ja jakolaskua, että saisimme uuden summan nykyisen tilalle ihmisarvolle?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Ritva Simonen

Matematiikka ei ole ollut parhaimpia juttujani. Koskapa juttusi oli mielenkiintoinen, yritin minäkin laskeskella... Ei suju kyllä niin kuin varmaan pitäisi! Apunani oli sormet, varpaat ja hampaat, mutta pääni ei tullut mukaan!
Olen huomioinut ilman niitä matikoita samankaltaisia asioita kuin sinä! On todellakin tärkeää, ettei missään otettaisi käyttöön vain esim. yhtä keskuskeittiötä. Sillä liemessä oltaisiin, jos tuossa yhdessä ainoassa sattuisi joku haveri!
Jos luit kaikki artikkelini, saatoit huomatakin mikä asia on lähellä sydäntäni. Luokkakoko saisi olla riittävän pieni, opettajalle pitäisi antaa riittävästi auktoriteettia jolla pikkuongelmat ratkeaa...

Ritva Simonen

Heippa, ei, en ole opettaja... Kasvattaja lähinnä. Opetusasiat ovat vaan niin lähellä sydäntäni. Ensimmäisessä blogissani syyskuulta selviää miksi... Pelon maantiede on mukava ilmaisu, uskon (tiedän) opiskelijoilla ja jopa pienillä koululaisilla nousseen pinnalle pelko tulevaisuudesta koulunkäynnin turvallisuudesta jne. Kun perheeseen lukeutuu kaksi opiskelijaa ja kolme koululaista, tietää vahvasti missä mennään. Hätätilanteet tulevat nopeammin tietoon (kiitos kännyköiden) kuin edes kaikilla opettajillakaan on tietoa. Koskapa terveydenhoitajan vastaanottoja ei ole, kuin ehkä kerran viikossa tai kahdessa, niin luonnollinen ja luotettava yhteys on kotiin... Valitettavasti myös opettajakunnassa on sellaisia, joille ei voi hätätilasta tiedottaa... Ne on ne ikuiset pelot; kielikellona leimaantuminen.... Olen aiemmin ottanut kantaa mm. terveydenhoitajien vähyyteen paikkakuntamme kouluilla, mutten ole saanut ihmisiä puolustamaan jälkikasvun tulevaisuutta. Valitettavasti. Tiedän toki opettajia, joita on ystäväpiirissänikin, en katso olevani heidän ammatillisuuttaan kunnioittaen vastauskelpoinen heidän tuntemuksiinsa / oppilaidensa tuntemuksiin. Äitinä ja sivistysltk;n jäsenenä voin vain olla leijonaemo ja puolustaa lapsen oikeuksia.

Toimituksen poiminnat