KissanKulmasta

Pohjavesiasioista Kuopion yliopisto

"Yhteenveto

Makea vesi on jakaantunut hyvin epätasaisesti eri puolille maailmaa. On arvioitu, että runsaan parinkymmenen vuoden kuluttua vesihuolto on turvattu vain Suomessa, Ruotsissa, Sveitsissä ja Kanadassa, sillä maapallon väkiluku kasvaa jatkuvasti.

Tämän seurauksena riidat ja konfliktit vedestä tulevat lisääntymään maapallolla.

Periaatteessa olisi mahdollista taata kaikille ihmisille turvallinen juomavesi, mutta maksajaa ei ole vielä tähän mennessä löytynyt vaikka tarvittava rahamäärä ei ole kovin valtava.

Paras apu olisikin kehittää maiden vesihuoltoa paikan päällä kehittämällä samalla maan koulutusta ja muuta terveydenhuoltoa.

Erilaisia järjestöjä on kyllä olemassa, jotka auttavat vesipulasta kärsivissä maissa, mutta se ei yksin riitä. Tarvittaisiin kaikkien teollisuusmaiden huomio ja tahto parantaa tilannetta.

 

Pohjavesien suojelua pitäisi myös tehostaa monissa maissa."
http://www.uku.fi/ympti/report_series/ympsem_2004.pdf?bcsi_scan_8A46FE1D34EF8360=0&bcsi_scan_filename=ympsem_2004.pdf  kirjoitti Kuopion Yliopisto vuonna 2004 yllä olevaa.
---------
poimintoja Kuopion Yliopiston 183 sivusta tekstiä
- Kehittyneissä maissa juomaveden terveysriskit eivät yleensä liity riittämättömään hygieniaan, vaan veden käsittelyssä syntyviin haitallisiin yhdisteisiin. Ne voivat vaarantaa terveyttä pitkäaikaisen kulutuksen seurauksena.
- YK hyväksyi vuonna 2000 yhdeksi tavoitteekseen puolittaa vuoteen 2015 mennessä niiden ihmisten määrä, joilla ei ole varaa tai mahdollisuutta saada turvallista juomavettä käyttöönsä. Mitenhän tämä pitäisi ymmärtää? Puolitetaanko ihmismäärä?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

http://www.om.fi/Satellite?blobtable=MungoBlobs&bl...

lähinnä kohdasta 5.1 eteenpäin, uudempia lausuntoja en löytänyt (vielä) kuin tämä vesilaki-uudistuksen lausuntokierroksen yhteenveto.

Huomaa muuten maininta päätäntävallan siirtämisestä valtioneuvostolle. Ne todella keskittää...vallankaappaus-mentaliteetti (vrt. Perustuslain muutosesitys. Josta muuten oli poistettu eräs merkitsevä lause "toimivallan siirtämisestä") http://riikkasoyring.blogit.uusisuomi.fi/2010/06/10/piiloleikkia-valtioneuvoston-kansliassa/

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Hallitusneuvos, Ympäristöministeriö, Helsinki
700-36-10/Ympäristöministeriö on yhteistyöhakuinen johtava vaikuttaja kestävän kehityksen, hyvän elinympäristön ja monimuotoisen luonnon turvaamisessa nykyisille ja tuleville sukupolville.

Viran/tehtävän kuvaus: HALLITUSNEUVOKSEN (vaativuustaso 15) virka, joka täytetään 1.10.2010 lukien.

Virka on sijoitettu ministeriön luontoympäristöosaston luonnon monimuotoisuus -ryhmään.

Hallitusneuvos vastaa luonnonsuojelua koskevan lainsäädännön kehittämistä ja täytäntöönpanoa koskevista tehtävistä sekä luonnonsuojelun kansainvälisiin sopimuksiin liittyvistä oikeudellisista tehtävistä. Lisäksi hän osallistuu lainsäädäntötyön kehittämiseen osastolla ja ministeriössä.

Kelpoisuusvaatimukset: Kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset:
suomi Suullinen: Erinomainen, Kirjallinen: Erinomainen
ruotsi Suullinen: Tyydyttävä, Kirjallinen: Tyydyttävä

Hakijalta odotamme: Perehtyneisyys luonnonsuojeluun liittyviin oikeudellisiin kysymyksiin, tehtäväalueen EU-lainsäädännön tuntemus ja hyvä englannin kielen taito sekä vuorovaikutus- ja yhteistyökyvyt ovat myös olennaisia viran menestyksellisen hoitamisen kannalta.

Palkkauksen peruste: Tehtävän palkkaus määräytyy ministeriön palkkausjärjestelmän vaativuustason 15 mukaisesti: tehtäväkohtaisen palkanosan lisäksi maksetaan henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvaa palkanosaa. Palvelussuhteen alkuvaiheessa kokonaispalkka on siten noin 4500 euroa kuukaudessa.

WWW-osoite http://www.ymparisto.fi

Yhteystiedot Ylijohtaja Timo Tanninen, 040 531 9335, (ajalla 26.7.2010 lukien)

Työpaikan osoite Kasarmikatu 25, 00130 HELSINKI
Palkkaus Katso kuvaus yllä
Työkokemus yli 5 vuotta
Työ alkaa 01.10.2010
Työaika kokopäivätyö, Virastotyöaika
Työn kesto yli 12 kuukautta
Haku päättyy 04.08.2010 klo 16:15
Jätä hakemus Ympäristöministeriö, PL 35 (Fabianinkatu 6 A Hki), 00023 VALTIONEUVOSTO
Hakulomakkeen WWW-osoite http://heli.valtiolle.fi/JobsDescription.asp?ID=85...
Ilmoitus jätetty 18.06.2010
Ilmoitusnumero 7463566 Työnantajan viite 700-36-10

muistuttaa S.Fox

Käyttäjän hannu kuva
Hannu Tiainen

Hienoa Riikka, että jaksat uutterasti pitää esillä vesiasiaa. Suomalaiset tuntuvat nukkuvan ruususen unta pohjavesien suhteen.

:) (nimimerkki)

Sirkushuveja kansalle: Neuvottelutulos hallitusohjelmasta 19.6.2010:


SUOMI EHYENÄ KASVUN, TYÖLLISYYDEN JA KESTÄVYYDEN URALLE


1. Hallituksen tavoitteena on edistää talouden vakautta, kestävän kasvun edellytyksiä, tasa-arvoa
ja yhteiskunnallista eheyttä. Hallituksen tavoitteena on vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja
rakentaa vähäpäästöistä Suomea. Näin toimien voidaan työn ja yrittäjyyden kautta turvata
kestävästi yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja suomalaisten hyvinvointi. Ketään ei jätetä
hyvinvoinnista osattomaksi. kts. tarkemmin kohdasta leikkauslistat
Työnteon on oltava aina taloudellisesti kannattavaa. Hallitus huolehtii osaamisen, työn ja
yrittämisen edellytyksistä koko maassa. Hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen
pitkällä aikavälillä 75 prosenttiin kasvua tukemalla ja rakenteellisin uudistuksin, jotta
hyvinvointimme voidaan turvata.
Hallitus aloittaa työnsä tilanteessa, jossa maailmanlaajuisen taantuman jäljet ovat näkyvissä,
ja jossa kansainväliseen talouden kehitykseen liittyy edelleen epävarmuuksia.
Suomen talouden tulevaisuuden haasteita ovat globaalin talouden edellyttämät uudistukset (lue: iotetaan vielä sommat rahalainat euron tukemiseksi keinotekoisesti), varautuminen ikääntymisestä aiheutuvien menojen kasvuun (lue: otetaan vielä enemmän lainaa KEVAn Kreikkaan sijoittamien rahojen edes osittaiseksi takaisin saamiseksi), taantuman kustannusten oikeudenmukainen jakaminen (lue: korotamme pieni- ja keskituloisten veroprosenttia) sekä alueellisten- ja hyvinvointierojen tasoittaminen (lue:pyrimme nopeuttamaan maaseudun autioittamista ja siirtämään väestön ns. kasvukeskuksiin).
Taantuman jäljet näkyvät julkisessa taloudessa vielä vuosia. Tasapainottavat toimet ajoitetaan ja mitoitetaan siten, etteivät ne haittaa talouden elpymistä ja työllisyyden kasvua.
Mitä aiemmassa vaiheessa julkisen talouden kestävyysongelmaan puututaan, sen paremmin Suomi vastaisuudessa selviää.
Hallitus käynnistää valmistelun kansainvälisten suuntaviivojen mukaisesti laajemman kehitysindikaattorin käyttöön ottamiseksi bruttokansantuotteen rinnalle lähivuosina. Tällaiset indikaattorit kuvaavat talouden kehityksen lisäksi inhimillistä hyvinvointia ja ympäristön tilaa. ns. GPI-indikaattori
2. Suomea kohdannutta historiallisen syvää taantumaa on hoidettu suunnitelmallisesti ja vaiheittain (kohti massiivista ylivelkaantumista). Kansainvälisen kysynnän romahduksesta aiheutuvaa talouden taantumaa ei olisi voitu estää kansallisin toimin. Suomi on elvyttänyt onnistuneesti kotimarkkinoita pitäen yllä kuluttajain luottamusta. Valitun talouspolitiikan linjan ansiosta työttömyys on selvästi alhaisempaa kuin se olisi voinut olla suhteessa bruttokansantuotteen voimakkaaseen supistumiseen.
Rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi Euroopan unionin alueella tehdyt ja kansallisesti voimaan saatetut päätökset ovat perusta kestävälle talouskasvulle. Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden epävakaus aiheuttaa yhä suurta epävarmuutta tulevien vuosien talouskasvulle. Euroalueen vakauden ja luottamuksen palauttamiseksi on tehty mittavia toimia. Euro laskee yhä.
Vakauden palauttaminen sekä laina- ja korkomarkkinoiden normalisoituminen ovat jatkossakin erittäin tärkeitä tavoitteita. Luottamusta lisää myös se, että kaikki jäsenmaat ovat sitoutuneet taloutensa tervehdyttämiseen (IMF vaatii taloussopeuttamisohjelmia). Pankkien stressitestien tulosten julkaisu ja mahdollisesti tarvittavien tukitoimenpiteiden käyttö vähentävät talouden epävarmuutta (pankkien osalta). Nämä toimet antavat mahdollisuuden julkisen talouden pitkäjänteiselle tasapainottamiselle myös Suomessa.
Suomi toimii aktiivisesti EU:ssa rahoitusmarkkinoiden läpinäkyvyyden ja kestävyyden parantamiseksi (tukemalla EU:n esitystä tiettyjen julkisten asiakirjojen julistamisesta salaisiksi?). Tulevien vuosien talouskasvu tarvitsee vakaat ja hyvintoimivat rahoitusmarkkinat. Suomi tukee komission työtä kansainvälisten rahoitusmarkkinalainsäädännön aikaansaamiseksi (esittämällä lakiesitystä joka mahdollistaa rahanpesun Suomessa, kts. tarkemmin Pankrottipankit vaativat rahanpesun mahdollistavaa lakia, hallitus tottelee).
3. Vuonna 2010 julkisen talouden alijäämän arvioidaan syvenevän yli kolmen prosentin alijäämärajan. Hallituksen tavoitteena on että Suomi palaa euroalueen ensimmäisten maiden joukossa Euroopan unionin vakauskriteerien mukaiseen kuntoon.
Hallitus sitoutuu supistamaan vuonna 2011 julkisen talouden alijäämän alle Euroopan unionin kasvu- ja vakaussopimuksessa asetetun reilusti alle kolmen prosentin rajan. (lue: lisää leikkauksia sosiaali- ja perusturvasta)
Hallitus sitoutuu vastuulliseen ja pitkäjänteiseen finanssipolitiikkaan. Hallitus jatkaa Vanhasen II hallituksen ohjelmassa sovitun mukaista kehysmenettelyä ja noudattaa toukokuussa 2007 vahvistettua vaalikauden kehystä. Hallituksella on valmius kehysten sisäisiin siirtoihin kasvun ja työllisyyden edistämiseksi.
Määräaikaisten tai kertaluonteisten elvytystoimien vaikuttavuus ja kustannukset kohdentuvat vuosille 2009–2011. Näiden toimien osalta ei tarvita erillisiä irtaantumisia koskevia päätöksiä.
Hallitus laatii kahdelle tulevalle vaalikaudelle ulottuvan suunnitelman julkisen talouden vakauttamiseksi ja kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi saatuaan käyttöönsä kolmikantaisesti tehtävän Kestävän talouskasvun ja työllisyyden -ohjelman valmistelun tulokset. Hallitus odottaa tältä valmistelulta kunnianhimoisia ja konkreettisia esityksiä.
Vuoden 2010 aikana otetaan ensimmäiset askeleet kohti julkisen talouden tasapainottamista. Sovittujen arvonlisäverojen, energiaverojen sekä makeis- ja virvoitusjuomaverojen finanssipolitiikkaa kiristävä vaikutus on vajaa yksi prosentti bruttokansantuotteesta.
Julkista taloutta on edelleen vahvistettava, jotta kestävyysvaje tulisi kurottua umpeen vuosikymmenen loppuun mennessä. Julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta vakautetaan alle 60 prosentin tasolle.
4. Suomen selviytymisen elementit ovat kasvun rakentaminen, tuottavuuden nostaminen, työurien pidentäminen (lue: eläkeikärajan nosto) ja työtä lisäävät uudistukset, verotuksen rakenteellinen uudistaminen verotulojen lisäämiseksi sekä menokuri.
Selviytymisen uraa rakennetaan vaiheittain ja suunnitelmallisesti, äkkiliikkeitä välttäen, kasvua ja yhteiskunnan eheyttä tukien.
Mikäli kansainvälinen taloustilanne kuitenkin muuttuu jyrkästi, hallituksella on valmius toimia nopeasti ja tehdä talouden kestävyyttä lisääviä päätöksiä.
5. Hallituksen tavoitteena on luoda puitteet ennusteita nopeammalle talouskasvulle ja korkeammalle työllisyysasteelle koko maassa.
Viennin edistämiseksi, investointien vauhdittamiseksi ja pk-yritysten rahoituksen turvaamiseksi lisätään erityisrahoituksen riskinottokykyä, selvitetään vientitakuulain muuttaminen ja tarkistetaan suhdannerahoituksen käyttötarkoitusta.
Hallitus tukee kasvuyrittäjyyden edellytyksiä. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa painotetaan aiempaa enemmän tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten kaupallistamista ja kansainvälistymistä. Hallitus jatkaa edelläkävijämarkkinoiden luomista erityisesti ympäristöliiketoiminnassa.
Hallitus toteuttaa uusiutuvan energian velvoitepaketin edellyttämät lainsäädäntöhankkeet (EI ydinvoimalle?) ja tekee sitovat päätökset koko paketin tarvitsemasta rahoituksesta.
Kasvua edistävien infrastruktuuri-investointien osalta selvitetään millä budjetti- tai rahoitusmenettelyillä suuret investoinnit kyetään hoitamaan tarkoituksenmukaisesti.
6. Tulevaisuuden talouskasvun yhä tärkeämpi tekijä on osaavan työvoiman riittävä määrä.
Mahdollisimman suuren työpanoksen edellytyksiä ovat koulutukseen perustuva ammattitaito, korkea työvoimaan osallistumisen aste, työperusteinen maahanmuutto, työhyvinvointi, riittävän pitkät työurat sekä matala rakenteellinen työttömyys.
Työurien pidentäminen edellyttää nuorten työelämään siirtymisen nopeuttamista, työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista, työssä jaksamisen tukemista, vanhemman väestön työpanoksen lisäämistä sekä työelämän kehittämistä siten, että varhaisen työkyvyttömyyden ja eläköitymisen syihin pystytään vaikuttamaan.
Ahtelan työelämäryhmän esityksiä toteutetaan käynnistetyn valmistelun pohjalta. Hallitus valmistelee sovitulla tavalla yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa eläkejärjestelmän kehittämisvaihtoehtoja.
Nuorten varhaista syrjäytymistä työmarkkinoilta ehkäistään. Hallituksen tavoitteena on varmistaa koulutuspaikka jokaiselle perusopetuksen päättävälle nuorelle. Työvoimapolitiikan toimissa otetaan huomioon kasvanut nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys.
Hallitus toimii työelämän tasa-arvon edistämiseksi. Samapalkkaisuusohjelmaa jatketaan.
Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö valmistelevat yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa esityksen vanhemmuuden kustannusten jakamisesta ja valmistellaan esitykset perhevapaajärjestelmän kehittämiseksi sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän esitysten pohjalta.
7. Verotuksen kehittämistä valmistellaan talouskasvua ja työllisyyttä, kestävää kehitystä sekä verotulojen kasvua ja verotulopohjan laajenemista edistävään suuntaan.
Harmaan talouden torjuntaohjelmassa linjatut toimenpiteet toteutetaan. Kiireellisimpiä hankkeita ovat rakennusalan urakanantajan ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen, lähetettyjen työntekijöiden verovastuun tehostaminen, verohallinnon vertailutietotarkastusten mahdollistaminen luottolaitoksissa ja tilaajavastuulain mukaisten tietojen saaminen julkiseen rekisteriin.
Hallitus jatkaa ekologista verouudistusta muuttamalla energiaverot ympäristöperusteisiksi. Uusiutuvien liikennepolttoaineiden käyttöön ja vähäpäästöisten autojen käyttöönottoon kannustetaan.
8. Julkisten menojen taso ja rakenne on sopeutettava olosuhteiden vaatimusten mukaiseksi.
Hallitus jatkaa tuottavuusohjelman toteuttamista. Kunta- ja palvelurakenteen uudistamista jatketaan palveluiden laadun ja saatavuuden turvaamiseksi sekä menokasvun hillitsemiseksi. Julkisen palvelujärjestelmän tuottavuutta parantavat toimet ovat olennaisia kestävyysvajeen supistamisen kannalta. Niiden avulla voidaan turvata laadukkaat palvelut tulevaisuudessa.
Kuntien järjestämisvastuulla olevien hoito- ja hoivapalvelujen toimivuutta ja tuottavuutta parannetaan. Tuottavuuden parantamisessa henkilöstön osaamisella ja asiantuntemuksella on merkittävä rooli.
Kuntatalouteen valmistellaan kehysmenettely, jolla voidaan hallita keskipitkällä aikavälillä kuntien kustannuskehitystä turvaten palveluiden saatavuus koko Suomessa.
Julkishallinnon tietojärjestelmät sovitetaan yhteen mahdollisimman pikaisesti.
Julkisen sektorin IT- konserniohjausta keskitetään ja sitä vahvistetaan. Hallitus tekee periaateratkaisut, jotka mahdollistavat julkisen sektorin hallussa olevan tiedon avaamisen ja saatavuuden tietosuojaa vaarantamatta.
9. Työmarkkinoilla ja työelämässä tapahtuneet globaalin työnjaon aiheuttamat muutokset korostavat entisestään yhteistyön merkitystä ja tarvetta.
Toimivan yhteisen sopimisen järjestelmä on kilpailuetu. Siinä otetaan huomioon globalisaatiosta sekä väestön ikääntymisestä johtuvat tosiasiat.
Maailmantalouden elpyminen voidaan Suomessa hyödyntää tehokkaimmin hallituksen, elinkeinoelämän ja palkansaajien laaja-alaisella yhteistyöllä, jonka yhdeksi tavoitteeksi on asetettava kansainvälisen kilpailukykymme turvaaminen.
Työmarkkinaratkaisuilla on suuri vaikutus Suomen kilpailukykyyn, työllisyyteen ja julkisen talouden tasapainoon. Hallitus arvioi elokuussa budjettiriihessä toimia, joilla voidaan edistää maltillisia palkkaratkaisuja ja tukea kansalaisten ostovoimaa.
Hallitus on ottanut vastaan työmarkkinajärjestöjen kaksikantaisen sopimus- ja työrauhajärjestelmän arviointi- ja kehittämisryhmän johtopäätökset ja osallistuu esityksen mukaisesti valmistelutyöhön.
10. Hallitus jatkaa Matti Vanhasen II hallituksen, hallitusohjelman ja vaalikauden puolivälin ns. politiikkariihen päätösten toteuttamista.  Loppupläjäys on hauska. :D semminkin kun Vanhasen-McKinseyn hallitusohjelma on jo osoittanut toimimattomuutensa.
http://www.vn.fi/tiedostot/julkinen/vn/hallitus/Hallitusohjelmaluonnos-190610/fi.pdf

RS: korostukset ja kursiivit minun jäljiltäni.

Jaakko (nimimerkki)

Kaikki noi vaatimukset, tolla palkalla?

Riikka Söyring (nimimerkki)
Riikka Söyring (nimimerkki)

sisältö linkissä (#7)

"Hallitusohjelma ei säväyttänyt arvioijia
julkaistu la klo 18:39, päivitetty la klo 18:45
Etujärjestöt eivät löytäneet suuria avauksia tulevan hallituksen ohjelmaluonnoksesta. Tätä ei kuitenkaan pidetty yllätyksenä, koska vaaleihin on noin yhdeksän kuukautta.

Keskuskauppakamari ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK kiittelivät, että ohjelmassa painoa on pistetty julkisen talouden tasapainottamiselle. Konkretiaa olisi kuitenkin kaivattu enemmän ja toiveet kohdistuvat nyt loppukesän budjettiriiheen.

- Budjettiriihessä se on vielä mahdollista. Kaikkinensa ohjelmaa leimaa varovaisuus. Se on ymmärrettävää, koska vaalit ovat niin lähellä, EK:ssa talouspolitiikasta vastaava johtaja Jussi Mustonen muotoili.

Myös keskuskauppakamari odottaa, että viimeistään budjettiriihessä hallitus esittää uskottavat talouspoliittiset toimet koko yhteiskuntaa koskevan kasvuohjelman toteuttamiseksi. Aineksia siihen pitäisi ottaa ministeri Antti Tanskasen kasvutyöryhmän esityksistä.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus on puolestaan tyytyväinen siihen, että verojärjestelmää ei olla ainakaan nyt muuttamassa. Tätä hän perustelee sillä, että Martti Hetemäen verotyöryhmän ympärillä käyty keskustelu yritysverotuksen uudistamisesta on ollut sen verran sekavaa ja epävarmuutta luovaa.

SAK kaipaa lisää rahaa työllisyyden hoitoon
SAK pahoitteli sitä, ettei Mari Kivinimen (kesk.) hallituksen ohjelmassa sitouduttu osoittamaan lisää rahaa työllisyyden hoitoon. Ensi vuoden budjettiin SAK kaipaisi vähintään 70 miljoonan euron lisäystä nykytasoon.

Vaikka SAK kiittää hallituksen haluja jatkaa yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa kasvu- ja työllisyysohjelman aikaansaannissa, sen mielestä menojen leikkauksista on pidättäydyttävä.

SAK myös odottaa, että budjettiriihessä sovitaan työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksujen nostamisen korvaamisesta verotuksessa.

YLE Uutiset

Lisää aiheesta:

Kiviniemi siirsi verouudistuksen vaalien jälkeen päivitetty su klo 12:35 "

uurija (nimimerkki)

Aiheena vesi ja hallitusohjelma. Sekaan sopinee myös STM:n newspeak-sanamagiaa köyhyyden vähäisyydestä Suomessa.
Alla olevan STM:n kansallisen toimintasuunnitelman vuosille 2008 - 2011 laadittu 'ei hätää' -teksti riitelee pahasti mm. blogilla Kaninkolo viikolla kommentoidun uutisen kanssa, jossa kerrotaan, että
Suomen tuhoisasti velkaantuva kriisitalous otettiin Kreikan ja muutaman muun ohella erityisseurantaan!
Miksei tästä huolestuttavasta seikasta puhuta missään? Joristaan mieluummin kauniita valheita.

pseudonyymi.blogspot.com
kirjoittaa:
"21.6.2010
STM: "Köyhyysaste on maassamme alhainen"

Useampi media on kertonut tämän uutisen:

"In Finland, France, Spain, Italy, Cyprus and Greece, GDP per inhabitant was within 10% of the EU27 average. Ireland, the Netherlands, Austria, Sweden, Denmark, the United Kingdom, Germany and Belgium were between 15% and 35% above the average, while the highest level of GDP per inhabitant in the EU27 was recorded in Luxembourg."
Suomi on siis EU:n kymmenenneksi varakkain ja samalla yksi maailman rikkaimmista maista. Sen rinnalle sopii vaikkapa Aamulehden sunnuntaina verkossa julkaisema ennakkojuttu:

"Maassamme asuu reilut viisi miljoonaa ihmistä, joista 900 000 on köyhiä tai syrjäytymisvaarassa. Se on iso luku, joka kuudes.
EU määritteli äskettäin köyhyyden kriteerit uudelleen, ja yhtäkkiä Suomessa on 200 000 köyhää enemmän kuin aikaisemmin.[...]
Köyhyyttä tutkineella Kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamolla on kysymykseen selvä vastaus. Hänen mielestään olennaisinta olisi korottaa perusturvaa, etenkin työmarkkinatukea. Lisäksi tarvitaan tukityöllistämistä.
- Kaikki eivät ole havahtuneet siihen, että hyvinvointivaltion kehittäminen pysähtyi todellisuudessa edelliseen lamaan. Me olemme EU-maiden keskitasoa. Suhteellinen köyhyys on lisääntynyt kaikkialla, mutta erityisesti Suomessa, Hiilamo sanoo. [...]"
Kelan tutkimusosaston päällikkö Olli Kangas arvioi viime lokakuussa, että pienituloisissa talouksissa elää nyt jopa miljoona suomalaista. Tilastokeskuksen julkaisemista tiedoista selviää miksi: alinta perusturvaa on heikennetty ja se on nyt viidenneksen pienempi kuin 15 vuotta sitten.

EU:n tavoitteena on nyt ollut vähentää köyhyyttä 20 miljoonan ihmisen osalta. Suomessa pitäisi nostaa 100 000 - 150 000 ihmistä pahimmasta ahdingosta. Suomessa vastuuviranomaisena on sosiaali- ja terveysministeriö ja asialle on perustettu oma toimeenpanoryhmä. Itse asiassa juuri tällä hetkellä on meneillään Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi 2010, jos kukaan on sellaisesta kuullutkaan.

Siihen liittyy kansallinen toimintasuunnitelma. Sen sivulta 3 löytyy tällainen, hyvin mielenkiintoinen kappale:

"1.1. Köyhyysriskit ja kansallinen strategiaraportti vuosille 2008-2011
Kansallisessa strategiaraportissaan Suomi katsoi oman sosiaalisen tilanteensa olevan verrattain hyvä tätä nykyä. Koko väestön kattavat sosiaaliturvaetuudet, sosiaali- ja terveyspalvelut ja muut yhteiskunnalliset palvelut ovat vaikuttaneet siihen että köyhyys ja syrjäytyminen ovat verrattain vähäisiä ja sukupuolten tasa-arvo on suhteellisen hyvässä tilassa. Ennen talouskriisiä työllisyyskehitys on ollut varsin hyvä. Miesten ja erityisesti iäkkäiden miesten työllisyys voisi olla parempi, joten rakenteellinen työttömyys ovat edelleen vaikea kysymys. Maahanmuuttajien työllisyysaste on parantunut, mutta se on edelleen alhainen. EU-maiden keskinäisessä elinolojen vertailussa Suomi menestyy varsin hyvin. Köyhyysaste on maassamme alhainen, ja lapsiköyhyys on vertailussa kaikkien alhaisin, tosin se on viime aikoina ollut kasvussa."

Köyhyyttä ei ole siis ollutkaan ja kaikilla on taas kivaa, eikös vain?"

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

uurija, #9,
on totisesti omaa sanamagiaa. Vaatii oman bloggauksensa :D

Tilastokeskus kertoo tämmöttii:

Julkaistu: 20.4.2010

Työllisten osuus koko väestöstä suomalaisia suurempi useilla kansalaisuusryhmillä
Kansalaisuuden mukaan tarkasteltuna Suomessa vakituisesti asuvasta väestöstä suhteellisesti eniten työllisiä oli kenialaisten (67,7 prosenttia), alankomaalaisten (60,2 prosenttia) ja nigerialaisten (59,4 prosenttia) kansalaisissa vuoden 2008 lopussa. Osuus on laskettu kaikista kyseisen maan kansalaisista. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan Suomen kansalaisista oli työllisiä 44,7 prosenttia. Tarkasteluun on otettu mukaan yli 500 henkilöä sisältävät kansalaisuudet.
Väestössä suhteellisesti eniten työllisiä kansalaisuuden mukaan 31.12.2008

Pääasiallisen toiminnan luokkiin jaotetuna koko väestöstä vauvasta vaariin laskettuna työllisiä oli 44,6 prosenttia, työttömiä 4,4 prosenttia, opiskelijoita ja lapsia 24,4 prosenttia sekä muita työvoiman ulkopuolella olevia (mm. eläkeläiset, varusmiehet) 26,6 prosenttia. Työllisten osuuteen vaikuttavat kansalaisuuksittain melkoisesti vaihteleva väestörakenne, mm. eläkeläisten tai lasten suuri osuus.

Vuonna 2008 yli viidensadan henkilön ylittäviä kansalaisuusryhmiä oli yli neljäkymmentä. Työssäkäyntitilastossa mukana ovat Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt.

Eniten työttömiä oli irakilaisten (21,9 prosenttia), marokkolaisten (19,9 prosenttia) ja afganistanilaisten joukossa (18,4 prosenttia). Sudanin, Myanmarin ja Kongon demokraattisen tasavallan kansalaisista yli puolet olivat joko opiskelijoita tai lapsia. Lasten ja opiskelijoiden osuus oli pienin Australian (8,7 prosenttia), Britannian (9,4 prosenttia) ja Espanjan kansalaisilla (10,5 prosenttia). Australian, Yhdysvaltojen ja Ruotsin kansalaisista yli 40 prosenttia kuului ryhmään muut työvoiman ulkopuolella olevat eli pääasiassa eläkeläisiin.

Työttömyys- ja työllisyysaste kansalaisuuden mukaan

Varsinainen työttömyysaste lasketaan työttömien osuutena työvoimasta. Kansalaisuuden mukaan tarkasteltuna alhaisin työttömyysaste oli kenialaisilla (4,0 prosenttia), nepalilaisilla (6,7 prosenttia) ja intialaisilla ja alankomaalaisilla (7,2 prosenttia). Suomen kansalaisten työttömyysaste oli yhdenneksitoista alhaisin eli 8,7 prosenttia ja kaikkien yhteensä 8,9 prosenttia.

Sudanin, Somalian, Irakin, Afganistanin ja Myanmarin kansalaisten työttömyysaste oli yli viisikymmentä prosenttia.

Työllisyysaste lasketaan työllisten prosenttiosuutena 18–64–vuotiaasta väestöstä. Vuonna 2008 työllisyysaste oli korkein kenialaisilla (72,9 prosenttia), suomalaisilla (71,3 prosenttia) ja virolaisilla (69,0 prosenttia). Koko maan työllisyysaste oli 70,7 prosenttia. Alhaisin työllisyysaste oli myanmarilaisilla (9,0 prosenttia), afganistanilaisilla (17,8 prosenttia) ja irakilaisilla (19,7 prosenttia).

Suurimpien kansalaisuusryhmien tarkastelu ammattiaseman mukaan

Ammattiasema kuvaa työllisten asemaa työelämässä. Käytetty luokitus on jako palkansaajiin ja yrittäjiin. Yli viidensadan henkilön määrän ylittävissä kansalaisuusryhmissä suhteellisesti eniten yrittäjiä työllisistä oli Turkin (30,9 prosenttia), Irakin (18,2 prosenttia) ja Thaimaan kansalaisissa (16,5 prosenttia). Suomen kansalaisista yrittäjien osuus työllisistä oli 10,1 prosenttia.

Yrittäjien osuus työllisistä oli alhaisin Kenian (1,2 prosenttia), Etiopian (1,4 prosenttia) ja Somalian kansalaisissa (1,5 prosenttia).
Työlliset ammattiaseman, kansalaisuuden ja yrittäjien osuuden mukaan 31.12. 2008

Kansalaisuus
Tiedot

 
työlliset
palkansaajat
yrittäjät
yrittäjien osuus (%)

Yhteensä
2 377 181
2 137 027
240 154
10,1

Turkki
1 529
1 057
472
30,9

Irak
455
372
83
18,2

Thaimaa
1 540
1 286
254
16,5

Iran
551
463
88
16,0

Bangladesh
421
358
63
15,0

Tanska
339
290
49
14,5

Britannia
1 868
1 617
251
13,4

Saksa
1 826
1 608
218
11,9

Japani
384
340
44
11,5

Kiina
1 975
1 750
225
11,4

Suomi
2 318 319
2 083 232
235 087
10,1

Lähde: Työssäkäyntitilasto 2008, Tilastokeskus
http://tilastokeskus.fi/til/tyokay/2008/tyokay_200...

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Aloin lukea tuota Kansallista Strategiaraporttia vuosille 2008-2011 (sen sisältöön liittyy tuo #10 tilastokeskuksen tilasto).

Tulin huonovointiseksi. Enkä kyennyt päättämään menivätkö hyvät aikeet ns. keturoilleen vai onko ko. raportti laadittu vain EU:n kirjanpitoa varten.

Vertasin sitten tehtyihin lakimuutoksiin ja esityslistalla oleviin.

Koko raportti on hömppää kuin sijoittajan höpöraha.

Lisäksi äimistytti raportin sisäiset ristiriitaisuudet. Sittenkin vaikka siinä on monta eri laatijaa, jotka ovat toimineet erillään niin olisi luullut edes yhteenvedossa asia huomatun.

marko (nimimerkki)

Eli tarkoittaen sitä että 20v kuluttua Suomi on maailman rikkain maa, naapurissa oleva Ruotsi on toiseksi rikkain!

Eikö siis olisi aika yhdistää nama kaksi veljeskansaa tulevaisuuden mahtimaaksi ja taata tuleville sukupolville yltäkylläinen tulevaisuus!

Tietysti on ensin saatava valta pois näiltä ihmiskuntaa ja luontoa tuhoavilta "parlamenttaarisilta kansanedustajilta" , teollisentuotannon johtajilta sekä pankiireilta jotka johtavat kaikki maailman maat velkatalouteen.

Hetemäenkin ehdotus tukee velkarahan ottamista, -niin, hallitseva rahajärjestelmä perustuu velan kautta tyhjän rahan luomiseen joten mitä jos Kalle Kustaa naapurista näin häähumun jälkeen vaikka kertoisi Suomalaisille Suomen todellisen historian.
Rkp antaisi Museoviraston avata Suomalaisille tutkijoille mahdollisuuden tutkia meidän historiaamme niin oppisimme ymmärtämään tämän sairaan talouspolitiikan keskellä kuinka hyvät tulevaisuuden mahdollisuudet meillä on olemassa, jahka saamme vallan kansalle näiltä maanpettureilta jotka päivittän rikkovat perustuslakia toiminnassaan voidakseen ajaa kansan pakkolunastuskuntoon IMF:N syliin kaikkine luonnonvaroinemme, varsinkin vesivaramme jotka ovat huomattavasti arvokkaammat kuin Saudien öljyt konsanaan!

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Toimituksen poiminnat