KissanKulmasta

Mediasektori tavoittelee monopolivoimaa

Totuusmedian™ päätoimittajat ovat ahdistuneet alaistensa saamasta asiakaspalautteesta, joka on koettu johdonmukaisena painostuksena ja suoranaisena uhkailuna. Asiakaspalaute ”vaikuttaa masinoidulta ja järjestelmälliseltä”; päätoimittajat eivät usko asiakaspalautteen antajien toimivan sananvapauden tai muiden vapaan yhteiskunnan hienoimpien periaatteiden nimissä, vaikka sellaista esittävätkin.

”Vainoaminen on uhka sananvapaudelle myös Suomessa. Toimittajan on vaikeaa jatkaa yhteiskunnallisen perustehtävänsä eli normaalin työnsä tekemistä parhaalla tavalla. Vainoaminen uhkaa aiheuttaa itsesensuuria” joten ”toimittajien ja muiden julkisuudessa ammatillisesti toimivien ihmisten oikeusturvaa parannetaan. Tarvittaessa on oltava rohkeutta muuttaa lainsäädäntöä ja tarkastella uudelleen vallitsevia oikeuskäytäntöjä.”

Tämä kaikki kuulostaa hyvältä ja oikealta, puolustamisen arvoiselta  -- kunnes ottaa toisenlaisen tarkastelukulman päätoimittajien kevätpörriäiseen.

Esitän jokusen vaihtoehtoisen tarkastelukulman pohdittavaksi.

 

Vapaa lehdistö

Onko lehdistö vapaa?

Lehdistöllä on siinä kuin muillakin markkinatoimijoilla kirittäjänään kilpailupakko, tulostavoitteet ja muut markkinatyrannian vaatimukset. Kilpailupakko synnyttää tarpeen monopoliaseman tavoitteluun.

Kehnoon uutisointiin kyllästyneiden lukijoiden kaikotessa mediasektori on kääntynyt valtion puoleen tukia hakien. Voiko valtion tukia nauttivaa mediaa sanoa vapaaksi?

Valitettavasti mediasektorin monopolivoima synnyttää totuuden monopolin, jossa toisiaan tarvitsevat media ja poliitikot – jotka mahdollistavat lainsäädännöllä monopolivoimaantumisen ja sen tarvitsemat instituutiot – kehittävät molempia hyödyttävän yhteisnarratiivin. Yhteinen hyöty on vahva motivoija. Yhteisnarratiivin totuudellisuuden kyseenalaistavat joutuvat erilaisuuteen kohdistuvan sorron kohteiksi, heidät toiseutetaan.

 

Hasbara

Hasbara on moniulotteinen ja hyvin digitaaliaikaan soveltuva,  julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuussuhde, jossa valtio johtaa ja asialle omistautuneet vapaaehtoiset seuraavat toteuttamalla informaatiostrategiaa. Hasbara pyrkii myös aktiivisesti istuttamaan mieleen poliittisesti korrektia sanomaa niin kotimaassa kuin ulkomailla tavalla joka edistää itsesensuuria. Hasbara toisinsanoen pyrkii minimoimaan suuren yleisön halua harkita sellaista tietoa, joka yhdistetään näkökulmiin, yksilöihin tai ryhmiin, jotka on määritelty poliittisesti ei-hyväksyttäviksi."

Toisin sanoen hasbaran avulla suoritetulla itsesensuurin istuttamisella rajoitetaan myös vaihtoehtoisen tiedon leviämistä sosiaalisessa mediassa, sen harkitseminen estetään niin ettei kohde ymmärrä joutuneensa manipuloiduksi. Hasbara kytkee informaatiosodankäynnin kanssa yhteen samaan aikaan monta tavoitetta. 

Näitä yhdistettyjä tavoitteita ovat 

1) valtion strategiset pyrkimykset luoda yhtenäisyyttä kotirintamalla

2) varmistaa liittolaisten tuki

3) murtaa yritykset muodostaa vastarintaa

4) päättää tavasta, jolla asiat esitetään ja määritellään mediassa, älymystön keskuudessa ja   sosiaalisessa mediassa

5) määritellä ne rajat ja suuntaviivat, joiden sisällä poliittisesti korrektin keskustelun annetaan tapahtua

6) viedä "laillisuus" kriitikoilta ja heidän esittämiltään argumenteilta sekä

7) muovata  yleistä mielipidettä ja suuren yleisön tekemiä tulkintoja kansainvälisten neuvottelujen tuloksista.

"Vaikka hasbara sisältääkin yrityksiä estää tiedon virtaus informaatioteknologian eri  sovellusten kautta, se keskittyy kuitenkin rajoittamaan yleisön kykyä tiedon vastaanottamiseen. Tässä viitekehyksessä hasbara tunnistaa kerronnan kontrollin potentiaalisena aseena. Kerronta on retoriikan (puhetaito) elementti; perusosa. Se määrittelee ja rajaa viitekehyksen sekä asiayhteyden. Kun sitä menestyksekkäästi tyrkytetään, se tuottaa kognitiivisen suotimen, havainto- ja mielipidefiltterin. Narratiivi; kerronta, tarina tarjoaa kattavan, sisältöpitoisen runkorakenteen, viitekehyksen jossa yhdistellä ja tulkita tapahtumia. Tarinankerronta vahvistaa "ryhmäajattelua", osoittaa sen "todeksi" perustamalla ja vakiinnuttamalla yhdenmukaisuuden, ja siten myös eristämisen, ulkopuolelle sulkemisen lähtökohdan."

 

Sanan ja mielipiteen vapaus kansalaisyhteiskunnan takeena

Vahva, osallistuva ja keskusteleva kansalaisyhteiskunta takaa kansalaisten kontrollin pakkovaltaa käyttävää valtiota, hallitsemattomia sosiaalisia prosesseja ja ihmisten hallinnointipyrkimyksiä vastaan. 

Tästä vinkkelistä päätoimittajien pyrkimys rajoittaa sananvapaus ”vain sopiville henkilöille” so. virallista liturgiaa levittäville toimittajille on pyrkimystä ”rajalliseen demokratiaan”, se on pyrkimystä paaluttaa hyväksytty mielipide- ja tunneilmastoalue, jonka ulkopuolelle vaeltavat tai paaluttamisen mielekkyyden kyseenalaistavat ovat ”epänormaaleja”, kaiken oikean ja hyvän vihollisia. Päätoimittajat pyrkivät siten marginalisoimaan osan yhteisöä, ja lainsäädännöllä myös pitämään heidät mielipiteineen ulkopuolella. Onko tämä ns. vapaan lehdistön tehtävä?

Jos jollakulla on jotain sydämellään, hän vaientakoon sydämensä äänen, niinkö?


Sanan vangitseminen tuo mukanaan ajatuksen vankeuden, hengen tyhjyyden – sillä me ajattelemme sanoilla.


 

 

Pääasialliset lähteet:

Päätoimittajien kannanotto 10.4.2018. Julkisuudessa työtään tekevien vainoamiseen pitää voida puuttua http://www.paatoimittajat.fi/paatoimittajien-kannanotto-10-4-2018/

Söyring, Riikka | UusiSuomi Puheenvuorot (3.2.2013): Hasbara – mielipiteen muokkauksen taide http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/131750-hasbara-mielipiteen...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

19Suosittele

19 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Minun kanssani ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta ajatella täytyy. Ihan itse.

Juha Hämäläinen

#1. Kiitos terävästä analyysistä. Enpä usko päätelmiesi juuri totuudesta poikkeavan. Olen minäkin ihan itse omilla havainnoilla päätynyt samoihin tuloksiin. Niitä moni pitää kyynisinä. Sitähän ne ovat. Terveen kyynisiä eli realistisia.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Kiitos kiitoksista. Menetin lapsen uskoni -- joskaan en idealismiani -- median riippumattomuuteen ja objektiivisuuteen jo 14-vuotiaana kun aloitin palkallisen kirjoittamisen Turun Sanomissa :D

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Kiitos hyvästä kirjoituksestasi.

Mielestäni median selektiivisyys ja subjektiivisuus poistuu, kun entistä useampi käyttää tervettä järkeä JA muita tietolähteitä. Vastuu luetun ymmärtämisestä, kun on joka tapauksessa aina lukijalla.

Kyseenalaistaminen on hyvästä.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Kyseenalaistaminen on aina tervettä toimintaa.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

"Kehnoon uutisointiin kyllästyneiden lukijoiden kaikotessa mediasektori on kääntynyt valtion puoleen tukia hakien." Olen eri mieltä alkuosasta ja valtion suuntaan mediat kai valittavat lähinnä alvista ja YLE:stä.

Sanoma-konsernin tulosta uutisoitiin ihan äskettäin ja tilausmäärien kerrottiin pysyneen samoina, mutta mainostulojen laskeneen. Minä en olisi, enkä ole koskaan tilannut hesaria paperisena, mutta nyt on taas digitilaus kolmeksi kuuksi. Hesarilla on tietääkseni kyllä useampi paino ja ainakin etelässä nopea logistiikka, mutta joku Linux Journal olisi ihan mahdoton paperisena. Aloitin sen tilauksen sähköisenä 10 vuotta sitten ja sain lehden noin kuukauden nopeammin. Financial Timesia kokeilin runsas vuosi sitten ja Wirediä yritin tilata, mutta eivät käsittääkseni mitään laskuttaneet ja kyllästyin siihen ärsyttävään mainostukseen. Sitten on kaikki ilmaiset lähteet säätiö- tai mainosrahotteisesti. Ja täällä paikallisesti YLE. Niistä mainosrahoista siis kilpailee yhä useampi toimija ja sen takia paikallinen kaupallinen media on puristuksissa. Suurimmat yksittäiset uhkat ovat Google ja Facebook. Joku vaihtoehtomedia on lähinnä merkityksetön, mutta some ei.

Minä siis uskon suomalaisten lukevan yhä enemmän, mutta ei välttämättä suomeksi ja monopolin tavoittelu on yhä mahdottomampaa. Uutisointi ns. valtamediassa on yhä tasokkaampaa. TS:n videoita parempia minäkin osaisin tehdä, mutta ainakin hesarissa ihan hyviä ja hesarissa on ollut muitakin hyviä kokeiluja. Niin ja podcastejakin näkyi olevan vaikka minä en niitä harrasta.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Ota joskus huviksesi selvää ns. riippumattomien medioiden omistussuhteista sekä siitä mistä ne uutisensa hankkivat. STT on mediatalojen omistama. STT käyttää omistukseltaan erittäin keskittyneiden ulkomaanmedioiden sekä parin uutistoimiston uutisia pääsääntöisesti. Suomi ei tässä poikkea muusta maalmasta.

Yhdysvaltain media on erittäin keskittynyttä omistukseltaan -- vastoin kartellilakeja.

Journalismin tutkimuksessa puhutaan mm. mediakonvergenssista (taloudellinen, sisällöllinen, teknologinen), ja siitä on ulkomaan kielillä paljonkin akateemista tutkimusta.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Aika pieni osuus lopulta tuolla tietotoimistokamalla on medioiden liikevaihdosta ja minä en kaupallisilta niitä juuri koskaan lue, kun ne on nähnyt jo YLE:n uutisissa. Mainokset olisi muuten kivoja, mutta olen aika allerginen toistolle ja julkisen palvelun kanavat on aika luotettavia eli minulle riittää YLE1 ja Teema/Fem. Kaupallisissa nettilehdissä toimitusten oma ja paikallinen sisältö sen sijaan kiinnostaa ja sen tietävät kyllä toimituksetkin.

Minä kyllä elän aika omassa mediakuplassa. Vuoden verran katsoin aika paljon https://www.ted.com/ :n puheita ja loppuaikoina 25 % nopeutettuna, mutta kiinnostavia ei tunnu enää vanhoista löytyvän ja uusia virallisia tulee aika hitaaseen tahtiin. Youtubessakin onnistuu nopeutus ja puheentunnistus toimii varsin hyvin nykyisin. Minä laitan aina englanninkielisen tekstityksen, jos se on mahdollista. Lehdissä ja kirjoissa on kyllä yleensä sisällysluettelot ja skimmaaminen onnistuu, mutta kuvan ja äänen bittivirta aivoihin on muuten ylivoimainen. H5P:n sekä youtuben interaktiivisilla videoilla kyllä onnistuu videon sisällysluettelo, mutta sen käyttö on tässä vaiheessa vielä oma ideani. Pitäisi tarkistaa, miten muut ovat sitä käyttäneet ja onko se niin hyvä idea. Eräänlainen labyrintti Youtubessa interaktiivisena videona: https://www.youtube.com/watch?v=vieQGWlPFYo H5P:n saisi toimimaan täälläkin eli Drupalissa ja sillä pystyy enempään kuin youtubessa.

Minun näkökulmastani media-alalla on alkanut melkoinen myllerrys, kun HTML5 on otettu käyttöön. Areenassa se tapahtui reilu vuosi sitten. H5P:n sisältötyypit: https://h5p.org/content-types-and-applications ja H5P on vasta reilu kolme vuotta vanha. Minä olen vasta hyppäämässä kyytiin mukaan ja opettelemassa.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #8

Suomen media on keskenään ristiinomistettua, ja ne omistavat STT:n joka ostaa ulkomaanuutisensa monopoliuutistoimistoilta.

Yhdysvaltain mediakenttä on kaventunut ihan muutamaan isoon toimijaan.
Näiden toimijoiden omistus taas on yrityksillä joiden toiminnan eettisyyttä median pitäisi seurata.

Tämmöisiä juttuja.

Tero Wihuri

Tämä alusta on fanaatikkoja täynnä ! 32500 niin itäraja vuotaa!Amerikka on demokratia kun Trumppi pommittaa mutta muina hetkinä Venäjän hallitsema oligarkia! Näiden mielipeteen metsästäjien jutut rupee oleen sitä luokkaa että älä Riikka anna heidän pakittaa kylmällä analyysilla. Kuolkoon omaan mahdottomuuteensa!

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Fanatisoituminen on mahdollista. Kun totuusmediaan on tottunut, kaikki muu on groteskia. Konservatiivinen inhoreaktio käynnistyy, maailmankuvan olisi säilyttävä hygieenisenä. Pian politiikka seuraa keskusteluilmastoa ja tuottaa sarjan äärimmäisiä päätöksiä.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Minähän saan siitä suurta huvia! On hilpeää kun sanotaan Venäjän olevan sotilaallisesti, taloudellisesti ja poliittisesti takapajulla ja samaan hengenvetoon pelätään sen hyökkäävän ylivoimaisen sotateknologiansa turvin.

Tai kun presidenttiänsä pidetään irrationaalisena autistina joka on ihan kirotun ovela entinen FSB:n erikoisosaston mies.

Ja Amerikka on oligarkkien hallitsena demokratian linnake.

Kaikkea tätä tämmöistä huomaamatta mitään ristiriitaa omassa ajattelussa :D

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Päätoimittajat eivät kylläkään kirjoittaneet ”asiakaspalautteesta”, joksi blogisti on linkittämänsä jutun ymmärtänyt.

Blogistin kannattaisi lukea tuo juttu uudestaan ajatuksella.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Päätoimittajat puhuivat vainosta. Muualta luettujen esimerkkien (kuten toimittajien omat avautumiset) valossa vaino on todellisuudessa varsin pitkälle asiakaspalautetta -- vaikkakin valitettavan epäkorrektilla tavalla ilmaistua ja minusta usein myös turhan henkilöön menevää.

Vainon kokemus on subjektiivinen kokemus. Kun takavuosina parista ministeriöstä ynnä yhdestä virastosta soitettiin minulle useampaan otteeseen ja vaadittiin minua lopettamaan tietyistä aiheista kirjoittaminen viittaillen kaikensortin ikäviin seurauksiin mikäli olen uppiniskainen, kohautin olkapäitäni ja ajattelin että ovatpa huolissaan.

Tekeekö se minusta sankarin? Minusta ei. Se tekee minusta suhteellisuudentajun säilyttäneen ihmisen.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Asiakaspalaute tarkoittaa kylläkin asiakkaan antamaa palautetta saamastaan palvelusta tai tavarasta.
Jos sitä laajennetaan blogissa käytetyllä tavalla niin koulu- ja työpaikkakiusaaminenkin olisi ”asiakaspalautetta”.

Todellisuudessa kyse on toimittajien vainoamisesta, joka voi olla jopa organisoitua.
Tässä linkissä on konkreettinen esimerkki vainoamisesta, mistä lähteenä käytetyssä linkissä kerrotaan:
https://yle.fi/uutiset/3-10133892

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #16

Artikkeli on tuote/palvelu. Artikkelista annettu palaute on asiakaspalautetta.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Mainostanpa tässä samalla Seppo Olkkosen oivaltavaa blogausta sananvapaudesta, laeista ja itsensuurista http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuom...

Suhteellisuudentaju takaisin, kiitos!

Toimituksen poiminnat