Asiakirjan vuotaminen julki paljasti salatut aikeet

Miten aselain kanssa on toimittu?  Perinteiseen tapaan, jolla asioita tässä maassa hoidetaan. Salaa, piilossa, vaieten.

Jo aselakivalmistelun alkuvaiheessa pätevimmät lain virkamiesvalmistelijat syrjäytettiin aselain valmistelusta.

Perustuslakivaliokunnan oikeudellinen neuvonantaja, tutkija Pertti Eilavaara jätti valiokunnalle lausuntonsa 30.11.2009. Valiokunta ei pitänyt puoleen vuoteen kiirettä päätöksiensä suhteen, kunnes huhtikuussa 2010 joku - ilmeisesti perustuslakivaliokunnan kansanedustajajäsen- vuoti Eilavaaran lausunnon julkisuuteen.

Tämä synnytti valiokunnassa päätöksentekohädän. Esityksen pikahyväksyntään saapuivat puolueista pääasiassa kansanedustajien varajäsenet. Jotkut paikalle tulleista varajäsenistä saivat aikaa lakiesitykseen perehtymiseen peräti kolme minuuttia ennen äänestystä.

Valiokunnassa valmisteltu lausunto tapahtui perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo "Ydinkärkiohjus on humaani täsmäase" Sasin (kok) johdolla, vaikka hän itse ei ollut mukana lopullisessa äänestyksessä.

-

Hallitus rikkoo esityksellään kansalaisen perusoikeuksia vastaan

Hallituksen aselain uudistuksessa ei käsitellä, eikä mainita ollenkaan useita kansalaisen perusoikeuksia: harrastaminen, metsästäminen, elinkeinon harjoittaminen (asetarvikekaupat, radat, kouluttajat jne) tai oman hengen ja turvallisuuden suojelun perusoikeutta.

EU:n asedirektiivissä luvanmyöntämisen perusteiden keskeinen kriteeri on harkita sitä, saattaisiko luvan myöntäminen oletettavasti aiheuttaa vaaraa käyttäjälle itselleen tai yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Mikäli päätelmä on kielteinen, aseluvan myöntämiselle ei ole estettä.

EU:n oikeusjärjestyksen mukaan kyseessä on niin olennainen seikka, että se määrää ja velvoittaa jokaisen jäsenvaltion implementoimaan tämän osaksi kansallista lakia. Suomessa tämä on kuitenkin kokonaan sivuutettu. Tutkija Eilavaaran mukaan kriteeriä ei ole ollenkaan laissa eikä hallituksen esityksessä eikä se ole sinne eduskuntakäsittelyn yhteydessä tullut.

Aiemmin Suomen aselaissa on ollut pykälä, joka mahdollisti aseen hallussapitoluvan henkilökohtaisen turvallisuuden perusteella. Miksi tätä EU:n valvomaa perusoikeutta ei ole kirjattu Suomen lakiin luvan hyväksymisedellytyksenä direktiivin edellyttämällä tavalla?

- Koska tällöin jouduttaisiin miettimään, voisiko tässä olla todellinen aseen hankkimisluvan peruste, jonka pohjalta lupa olisikin myönnettävä. Se on ollut niin paha asia, että se on otettu kokonaan laista pois. Näin sitä ei tarvitse käsitellä. Se voidaan vaieta, sanoo Eilavaara.

- Jos tämä olisi kirjoitettu lakiin, se ajaisi kaikkien näiden muiden edellytysten yli. Kaikkea soveltuvuutta ja aktiviteettia pitää kuitenkin harkita juuri tämän perusteen kautta, kuten direktiivissä on tarkoitettu.

- EU:n oikeusjärjestys sitoo Suomen jäsenvaltiona. Se olisi pitänyt kirjoittaa kansalliseen lakiin, koska on olemassa täysin selkeä EU:n tuomioistuimen käytäntö siitä, että oikeusjärjestys on sitova. Se on kansalaisen kannalta oleellinen seikka. Se pitää kirjoittaa lakiin sanatarkasti, kuten kaikki muutkin direktiivit.

- Perustuslakivaliokuntakaan ei reagoinut tähän mitenkään, että se on tarkoituksella jätetty pois, toteaa Eilavaara.

- Selvennettäköön vielä, että aseoikeus ei ole turvattu perustuslailla Suomessa sellaisenaan. Sen sijaan oikeutta hakea lupaa ja sitä koskevaa harkintaa suojaavat monet perusoikeudet.

Suomi on velvollinen noudattamaan Euroopan Neuvoston säätämiä ihmisoikeuksia

Mikäli lakiesitys tulisi sellaisenaan eduskunnan hyväksymäksi, lupaa hakeva kansalainen voi vedota siihen ettei kansalliseen lakiimme ole implementoitu jäsenvaltioita velvoittavaa asedirektiiviä.

EU-komissiolle voidaan tehdä valvontakantelu siitä, että jäsenvaltio ei vie asedirektiiviä täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä.

Suomi on viime vuosina saanut Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuimessa vuosittain enemmän langettavia tuomioita kuin muut Pohjoismaat yhteensä. Kansalaisen oikeusturva ei ole maassamme taattu.

- Meidän oikeusministeri (Tuija Brax -vihreät) ei ole saanut oikeastaan mitään aikaan sen suhteen. Meillä on yhteiskunnassa, lainsäädännössä, tuomioistuimessa ja viranomaisissa aika iso ihmisoikeusvaje, jota ei ole tunnustettu. Meillä tarvittaisiin monien muiden eurooppalaisten maiden esimerkin mukaisesti valtiosääntötuomioistuin, joka itsenäisesti ratkaisisi myös suhteessa lainsäätäjään nämä perusoikeuskysymykset.

- Kun meillä perustuslakivaliokunta ne ratkaisee, niin voidaan päätyä tällaisiin tilanteisiin että ohitetaan, sivuutetaan ja väljennetään perusoikeuksien tulkintaa niin että hallitus saa esityksensä läpi. Ja kun se toistuu riittävän monta kertaa, on syytä huolestua, kertoo Eilavaara.

Vastoin avointa päätöksentekoa

Aselakiesityksen kaikista valtavista puutteista huolimatta perustuslakivaliokunta ei kyennyt vaatimaan aselakiesityksestä poistettavaksi kuin yhden perustuslaillisesti merkittävän väärän kohdan, joka koski yhdistymispakkoa.

Eilavaaran mielestä koko lakivalmistelu olisi pitänyt palauttaa uuteen valmisteluun, ja kirjoittaa kokonaan uudelleen, koska lainvalmistelu ei ole eduskunnan tehtävä.

- Kansalaisilla on oikeus odottaa, että eduskunta toimii perustuslain mukaan hyväksyessään lakiesityksiä ja että kansalaisten oikeudet otetaan huomioon. Tässä on pahasti loukattu kansalaisyhteiskunnan ja avoimen demokraattisen yhteiskunnan perussääntöä, kertoo Eilavaara.

Mielivaltaa

Perusoikeusajattelun ydin on, että kansalaisen kannalta kaikki oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat olennaiset asiat säädetään lain tasoisena ja eduskunta päättää niistä.

Tämä siksi, etteivät virkamiehet pääsisi kirjoittamaan itselleen ohjeita, joita he sitten itse soveltavat.

Aselain muutosesityksessä ei käsitellä ollenkaan millaisia ohjeita poliisiviranomaisten on sovellettava, ja kuka aselupia ja elinkeinolupia käsiteltäessä ohjeita antaa.

- Poliisilain (hallintolaki) erään pykälän yleisen tehtäväluettelon pohjalta annettiin vuonna 2007 yleinen nk. yhtenäistämisohje jota poliisi sitten soveltaa.

- Usein poliisi ei päätöstä tehdessään sovella siis enää lakia vaan tätä yhtenäistämisohjetta, sanoo Eilavaara.

Suomen perustuslakiin on vuonna 2000 säädetty 80:n pykälään ns. delegoitua lainsäädäntövaltaa koskien, että kaikki olennaiset asiat luvansaannin kriteerien kohdalta on säädettävä suoraan laissa kirjaimellisesti.

- Kyse on kansalaisen oikeusasemasta, ei vain lupaviranomaisten sisäisistä asioista.  Ei kansalaisten oikeuksia koskevista asioista voida antaa mitään soveltamisohjetta ilman valtuutusta, kertoo  Eilavaara.

Kuitenkin käytännössä tällaista soveltamisohjetta noudatetaan tänä päivänä poliisihallinnossa ja mm. oikeusasiamies on muitta mutkitta hyväksynyt tällaisen (lainvastaisen menettelyn).  Mutta kun siitä ei ole pykälää hallituksen esityksessä, niin sitäkään ei nyt sitten vain käsitelty.

Hallinto ei voi, eikä saa perustua mielivallan pelkoon

- Tämä ei ole oikea kansalaisyhteiskunna kuva. Tässä tullaan käytännössä siihen, että kun meillä on jätetty kansallisesta laista pois kokonaan tämä olennaisin EU-direktiivin lupaa koskeva harkintaedellytys, niin näin sitten viranomainen voi soveltaa päätöksentekoaan miten haluaa.

-Perusedellytykset lakia säädettäessä sen noudattamiselle ja kunnioittamiselle on sen ennustettavuus, sekä se että laki noudattaa kansalaisten moraalisia peruskäsityksiä ja arvoja, jotta laki voi nauttia kansalaisten luottamusta.

- Jos nämä puuttuvat, niin miten voi odottaa että kansalaiset enää mitään lakeja noudattavat? kysyy Eilavaara.

Aselakiesitystä käsitellään seuraavan kerran 9.9 2010 hallintovaliokunnassa, jonka on tuolloin tehtävä päätöksiä ennen asian viemistä täysistuntoon, jossa laki voidaan hyväksyä.

Hallintovaliokunnan uusi puheenjohtaja on Antti Rantakangas (kesk). etunimi.sukunimi@eduskunta.fi ja eduskunta@eduskunta.fi

Veteraanit

"Ministeri, kuinka te kehtaatte viedä meiltä aseet, kun me kävimme usean vuoden taistelun, juuri jotta saisimme pitää omat aseemme? Olisitte edes odottaneet sen verran, että me olisimme kuolleet kokonaan pois, ettei meidän tarvitsisi katsoa tätä". lausui kolme sotaveteraania sisäministeri Anne Holmlundille (kok) henkilökohtaisen tapaamisen yhteydessä kansallisen veteraanipäivän juhlassa 27.4 2010, kertoo tutkija, Perustuslakivaliokunnan oikeudellinen neuvonantaja Pertti Eilavaara. "Veteraanit ymmärtävät asian niin, että omat aseet ovat yksi vertauskuva koko maan puolustamiselle ja itsenäisyydelle."

----------------------------------------------------

B-osa, liitteet:

tutkija Pertti Eilavaaran lausunto http://www.nra.fi/media/lausunto.html

Aselain muutoksista kertovan bloggaus-sarjan 4/4 osa 1 on täällä http://riikkasoyring.blogit.uusisuomi.fi/2010/08/19/suomesta-poliisivaltio-aselain-muutoksen-myota-osa-14/

Valtuutettu Jarmo Nieminen hallituksen ja eduskunnan sekoilusta aselain käsittelyssä http://jarmonieminen.blogit.uusisuomi.fi/2010/04/29/voittaako-tunne-jarjen-%E2%80%93-aselakia-saadetaan-perustuslaista-piittaamatta/  Kannattaa lukea, siitä käy hyvin hallituksen "perustelut" ilmi. Ja Jarmon lukijoiden kommentit ne vasta mehukkaita ovatkin :D

------------------

Se joka vapautensa vaihtaa turvallisuuteen, ei ansaitse, eikä tule saamaan lopulta kumpaakaan.  - Benjamin Franklin-

---------------------

Tämän Isossa Magneetissa julkaistun (nro 19/2010 Lahden talousalue) artikkelin kirjoittajalle kiitokset.

Toin sen tänne KissanKulmaan luettavaksi hieman lyhenneltynä. Asia on tärkeä.

Kyse ei ole pelkästään aselaista, kyse on kansalaisen perus- ja ihmisoikeuksista. Omaisuudensuojakin tulee kyseeseen, koska aselain muutos koskee myös keräilyaseita jotka eivät ole käytössä vaan ihan kokoelmana.

Hallituksemme taitaa pelätä kansannousua säätäessään jatkuvalla syötöllä erilaisia urkinnan mahdollistavia lakeja, kansalaisten oikeuksia ja vapauksia rajoittavia lakeja ymv.

Lisäksi minua huolettaa suuresti tapa jolla asioita hoidetaan. Puhetta avoimuudesta, läpinäkyvyydestä ja demokratiasta piisaa joka lehdessä jauhettavaksi aina presidenttiä myöten mutta missä on käytännön toteutus? Ei missään. Päinvastoin.

Sen pitäisi huolettaa sinuakin.

11. 9 2010 on Eduskuntatalon edessä mielenilmaus. Paikalle on tervetullut kuka tahansa mihin tahansa kansanedustajiemme, viranomaisten tai hallituksen toimintaan tyytymätön taho: H1N1-rokotteet, työttömyys, opintotuet, tasaverot, korruptio ja selkärangattomuus, vain muutaman esimerkin mainitakseni.