Mitä flunssarokotteet sisältävät

Historian siipien havinaa vuodelta 2006: Tubirokote vahingoitti satoja vauvoja

"Vuodesta 2002 käytetty tuberkuloosirokote vahingoitti satoja vauvoja, ennen kuin joukkorokotukset lopetettiin nyt syksyllä.

Vauvoille ikäviä, muttei hengenvaarallisia haittavaikutuksia siedettiin rokotuksen sivujuonteena vuosia. Viime keväänä havaittua vakavien haittojen huomattavaa lisääntymistä ei voitu enää hyväksyä.

- Tiesimme, että uusi rokote aiheuttaa enemmän näitä imusolmukepaiseita ja että rokote on ärhäkämpi kuin entinen. Mutta vakavien haittojen kuten luu- ja niveltulehduksien määrän kasvusta emme vielä silloin tienneet, huomauttaa rokoteosaston johtaja Terhi Kilpi Kansanterveyslaitoksesta.

Luu- ja niveltulehdukset voivat vaikuttaa lapsen käsien tai jalkojen kasvuun ja vammauttaa pysyvästikin.

Tänä keväänä tilastot alkoivat osoittaa, että suomalaisvauvat saavat rokotteesta kymmenen kertaa enemmän vakavia haittoja kuin muissa rokotetta käyttävissä maissa.

Syytä ei osata sanoa.

Voiko olla mahdollista, että rokotuksen suuret haitat Suomessa johtuvat siitä, että täällä pistettiin reiteen, vaikka ohjeet sanovat olkapäähän?

- Totta kai se on mahdollista. Mutta se tulee jäämään mysteeriksi, sillä asiaa ei voi pitävästi tutkia, Kilpi toteaa.

Suomi olisi voinut luopua massarokotuksista kansainvälisen tuberkuloosintorjuntajärjestön (IUATLD) kriteerien mukaan jo 1995. Lähes kaikki Euroopan maat ovat luopuneet niistä jo vuosia, jopa vuosikymmeniä sitten.

Vastasyntyneiden joukkorokotukset tuberkuloosia vastaan lopetettiin tänä syksynä. Enää vain riskiryhmät rokotetaan."

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1255056

Alla infektiotautiopin professorin ja lasten infektiotautiylilääkäri Heikki Peltolan pohdiskelua H1N1-ilveilystä.

Korostukset tekstissä minun. 

Näkökulma
7/2010 vsk 65
s. 574 - 575

Heikki Peltola
PDF | Tulosta

Keskustelu aiheesta
H1N1-pandemian välitilinpäätös

Kun H1N1-influenssapandemia on laantunut, ainakin tällä haavaa, on välitilinpäätöksen aika. Suomalainen terveydenhoitohenkilökunta on toiminut mainiosti tässäkin revohkassa. Päättäjille sen sijaan toivoisi ripauksen enemmän kriittisyyttä, kun seuraava uhka päilyy näköpiirissä.

Menikö sikasyntyisen influenssa A (H1N1) -viruksen, SSIVA:n, aiheuttama pandemia kokonaan ohi, pohdiskellaan kaikkialla, missä epidemia koettiin ongelmaksi. Useimmissa maissa ei koettu, sillä vähäiset resurssit investoitiin tärkeämpiin kohteisiin. Suomessa varautumiseen ja hillitsemisyrityksiin keskityttiin intensiteetillä, jossa käytännön realiteettien taju tuntui toisinaan olleen hukassa.

Puheet yli miljoonan suomalaisen sairastumisesta, tuhansien kuolemisesta ja ventilaattorien loppumisesta alkuunsa olivat perusteettomia, jopa vaarallisia. Jälkiviisaus on aina helppoa, mutta siitä ei tässä ole kysymys, sillä jo keskikesällä tiedossa olleet faktat eivät puhuneet arvioiden puolesta. Uutta uhkaa ei ollut syytä aliarvioida (1), mutta perusteeton paisuttelu aiheutti suunnattomasti turhaa työtä luomalla kuvaa muka uhkaavasta suurestakin onnettomuudesta. HUS:n henkilökunnasta arveltiin 20- 25 %:n sairastuvan syksyn 2009 aikana. Päivystyskäynneissä päästiin HUS:n Lasten ja nuorten sairaalassa tavanomaisen RSV-epidemian tasolle.

Tuomiopäivän julistajat ovat tehneet itsensä - ja vähän muitakin - entistä epäuskottavammiksi. Jo SARS-tiedotus sai monet kollegat ja kansalaiset kohottamaan kulmakarvojaan, ja lintuinfluenssatouhuamiselle hymyiltiinkin sitten julkisesti (2). Jälkikäteisnaureskelusta ei taaskaan ollut kysymys, sillä H5N1-virus ei koskaan osoittanut vaarallisen pandemian elkeitä. Nyt samaan kuoppaan langettiin kolmannen kerran lyhyen ajan sisällä; kompakirjoituksia saa lukea muualtakin kuin iltapäivälehdistä (3).
Realismia myös rokotuksen tehon arviointiin

Suomi on aiemmin tunnettu influenssarokotuspassiivisuudestaan. Onkin lähes koomista, että pitkissä jonoissa on ollut "käsirysy lähellä" (4). Riskiryhmien rokotukset ovat olleet perusteltuja, sillä vain aktiivisen immunisoinnin voi ajatella tehoavan, mutta rokotteen hankkimista kaikille kansalaisille voi hämmästellä (5). Tavallisella kansalaisella ei ole ollut pienintäkään mahdollisuutta arvioida vaaran suuruutta. Peruspalveluministeri uskoo, että "toinen aalto tulee kuormittamaan terveydenhuoltoa" (6), mutta sellaisen ilmaantuminen kuin ehkä joinakin hajatapauksina on kaikkea muuta kuin varmaa.

Viimeisten 1,5 miljoonan annoksen saavuttua on ajauduttu kummalliseen tilanteeseen; rokotetta on paljon yli todellisen tarpeen, mutta kansalaisten usko auktoriteettien arvostelukykyyn niin heikko, että osa rokotuksista jäänee käteen. Niin jää myös lasku. Loppusummaa emme vielä tiedä, mutta sen voi arvata kohoavan 200 miljoonan tietämiin. Maailmanlaajuisessa H1N1-rokotusbisneksessä puhutaan miljardeista euroista.

Näyttöä rokotuksen kliinisestä tehosta ei ole, sillä kaikki tieto perustuu vasta-aineenmäärityksiin. Sekä adjuvantilliset (mm. Suomi) että adjuvantittomat (USA) rokotteet aikaansaavat kelvon immuunivasteen, mutta se ei välttämättä merkitse tehokasta suojaa taudilta. Tuota tietoa ei toki odotettukaan, sillä kiire on pakottanut toimimaan nopeasti. Tavatonta rokotusintoa koskeva jälkipyykki on kuitenkin alkamassa (7), eikä WHO:nkaan tupaan jää lunta tupruttamatta (8).

Terveydenhoitohenkilökunta sairastui H1N1-tautiin harvoin, ja sen moni lukee lokakuun lopussa alkaneiden rokotusten ansioksi. Niin voi vähän ollakin, mutta suurin tekijä on tämän kulkutaudin pieni ilmaantuvuus - asia, joka usein unohdetaan. H1N1-tartuntoja on varmennettu Suomessa noin 8 000, eikä infektioitakaan liene ollut kuin ehkä noin 100 000; kuolemantapauksia on tuskin viittäkymmentä (kausi-influenssassa tuhat). Ikämediaani (56 vuotta) on ollut varhemmin kuin yleensä ja jokunen lapsikin on menehtynyt (poikkeuksellista kausi-influenssassa), mutta yhdeksän kymmenestä oli sairastanut influenssan komplikaatioille altistavaa tautia. Kaikki nämä luvut ovat hyvin pieniä verrattuna mihin kausi-influenssaan tahansa, myös maailmanlaajuisesti (kuvio 1).

-
Osa sairaalapotilaista oli hyvin sairaita

Mitalin toinen puoli on, että jotkut osastopotilaat ovat olleet hyvin sairaita (9) poikkeuksellisine keuhkojen hyaliinimembraanimuodostuksineen (10), ja tehohoidossa on ollut pakko edetä pitkäkestoisiin ECMO-hoitoihin (11). Tältä kannalta katsottuna H1N1-epidemia on ollut poikkeuksellinen. Useimmiten tauti on kuitenkin ollut lievä (12).

Terveysviranomaiset ovat tehneet pitkää päivää yrittäessään ensin "rajata" ja sitten "lieventää" epidemiaa. Hyvää tarkoittavien yskimistekniikka-, käsienpesu- yms. ohjeiden yhteinen pulma on kuitenkin se, ettei niiden toimivuudesta muualla kuin tiukasti rajatuissa (sairaala)oloissa ole vähäistäkään näyttöä. Toisaalta, hyvien tapojen opettaminen on kansalaiskasvatusta sekin.

Oseltamiviiriä on hankittu 2,3 miljoonan (!) suomalaisen varalle. Hankintapäätöstä tehtäessä ei ehkä tiedetty, että teho on luultuakin heikompi (13), mutta jo ajatus laajamittaisesta mikrobilääkkeen käytöstä profylaktisesti saa kriittisen infektiolääkärin pudistamaan päätään. Onneksi lääke on kemiallisesti niin stabiili, ettei laajoihin lisähankintoihin tulle tarvetta pariinkymmeneen vuoteen.

Heikki Peltola
LKT, DTM& H

infektiotautiopin professori, lasten infektioylilääkäri
HUS, Lasten ja nuorten sairaala

1 Vesikari T. Uutta influenssaa A(H1N1) -virusta ei pidä aliarvioida. Suom Lääkäril 2009;64:3182-3.

2 Eloranta V. Lintuhysteria lakaistiin maton alle. Helsingin Sanomat 16.10.2007

3 Huusko J. Sikapaniikki leviää kuin tauti. Helsingin Sanomat 1.5.2009

4 Käsirysy lähellä. H1N1-rokotusta jonottaneiden tunteet kuumenivat Tampereella. Iltalehti 6.11.2009

5 Peltola H. Meksikontauti ei ole uusi espanjantauti. Suom Lääkäril 2009;64:2677-8.

6 Ministeri Risikko: Sikainfluenssarokote kannattaa ottaa nyt. STM:n tiedote 22.1.2010

7 Watson R. Politician accuses rug companies of needlessly overplaying dangers of H1N1 to boost sales. BMJ 2010;340:c198.

8 Pandemiajulistuksen riippumattomuutta epäillään. Suom Lääkäril 2009;64;4380.

9 Syrjälä H. Mitä influenssaepidemia merkitse lääkäreille? Suom Lääkäril 2009;44:3729.

10 Perez-Padilla R, de la Rosa-Zamboni R, Ponce de Leon S ym. Pneumonia and respiratory failure from swine-origin influenza A (H1N1) in Mexico. N Engl J Med 2009;360:680-9.

11 Ala-Kokko T, Pettilä V, Ruokonen E ym. Tehohoidon mahdollisuudet influenssa A(H1N1)v -pandemiassa. Suom Lääkäril 2009;44:3775-8.

12 Cao B, Li X-W, Mao Y ym. Clinical features of the initial cases of 2009 pandemic influenza A (H1N1) virus infection in China. N Engl J Med 2009;361:2507-17.

13 Jefferson T, Jones M, Doshi P. Del Mar C, Cochrane Acute Respiratory Infections Group. Neuraminidase inhibitors for preventing and treating influenza in healthy adults: systematic review and meta-analysis. BMJ 2009;339:b5109 doi:10.1136/bmj/b5106

Kuviot ja kuvat: katso PDF

Kuvio 1. H1N1-influenssan aiheuttamat kuolemat alueittain, henkilöä. WHO:n mukaan H1N1-influenssaan on kuollut koko maailmassa alle 15 000 ihmistä. Luvut ovat aliarvioita, mutta osoittavat pandemian pienuuden; Pohjois- ja Etelä-Amerikka ovat selkeä poikkeus. Tavanomaiseen kausi-influenssaan liittyviä kuolemia on vuosittain puoli miljoonaa.

Keskustelua artikkelista
H1N1-pandemian välitilinpäätös

Nina Bjelogrlic-Laakso 02.03.2010 klo 22:40
Kiitos asiallisesta \"ärähdyksestä\"! Olen seurannut pandemioihin liittyvää uutisointia jo muutaman vuoden ajan, alkaen lintuinfluenssa–uhasta, jolloin vielä toimin ylilääkärinä Lääkelaitoksella (nyk. Fimea’ssa).

Neurologi–”maallikkona” ihmettelin tuolloin lintuinfluenssasta yhtäkkisesti nousutta hälyä, sillä kyseessä oli ainoastaan linnuista kosketustartuntana ihmisiin leviävä virus. Kävin tuolloin katsomassa Valkoisen Talon kotisivuilta, että mitkä olivatkaan varsinaiset perusteet tuolloiselle \"hälytystilalle\". En muista kyseisistä perusteluista muuta kuin sen, että mielestäni niissä...

Osallistu keskusteluun | Viestejä keskustelussa yhteensä 54
© Suomen Lääkärilehti

ScienceDaily (Apr. 7, 2010) — Did seasonal flu vaccination increase the risk of infection with pandemic H1N1 flu?

In September 2009, news stories reported that researchers in Canada had found an increased risk of pandemic H1N1 (pH1N1) influenza in people who had previously been vaccinated against seasonal influenza. Their research, consisting of four different studies, has now undergone further scientific peer review and is published in the open access journal PLoS Medicine.

Did previous vaccination against seasonal flu increase the risk of getting pH1N1 flu? Based on these studies -- conducted by a large network of investigators across Canada led by Principal Investigator Danuta Skowronski of the British Columbia Centre for Disease Control in Vancouver, in collaboration with provincial leads Gaston De Serres in Quebec, Natasha Crowcroft in Ontario and Jim Dickinson in Alberta -- the answer remains: "possibly."

In a school outbreak of pH1N1 in spring 2009, people with cough and fever were found to have received prior seasonal flu vaccination more often than those without. Several public health agencies in Canada therefore undertook four additional studies during the summer of 2009 to investigate further. Taken together, the four studies included approximately 2,700 people with and without pH1N1.

The first of the studies used an ongoing sentinel monitoring system to assess the frequency of prior vaccination with the 2008-09 seasonal vaccine in people with pH1N1 influenza (cases) compared to people without evidence of infection with an influenza virus (controls). This study confirmed that the seasonal vaccine provided protection against seasonal influenza, but found it to be associated with an increased risk of approximately 68% for pH1N1 disease.

The further 3 studies (which included additional case-control investigations in Ontario and Quebec, as well as a transmission study in 47 Quebec households where pH1N1 influenza had occurred) similarly found between 1.4-2.5 times increased likelihood of pH1N1 illness in people who had received the seasonal vaccine compared to those who had not. Prior seasonal vaccination was not associated with an increase in hospitalization among those who developed pH1N1 illness.

These studies do not show whether there was a true cause-and-effect relationship between seasonal flu vaccination and subsequent pH1N1 illness (as might occur if, for example, the seasonal vaccine modified the immune response to pH1N1), or whether the observed association was not a result of vaccination, but was instead due to differences in some unidentified factor(s) among the groups being studied.

If the findings from these studies are real they raise important questions about the biological interactions between pre-existing and novel pandemic influenza strains. The researchers note, however, that the World Health Organization has recommended that pH1N1 be included in subsequent seasonal vaccine formulations. This will provide direct protection against pH1N1 and thereby obviate any risk that might have been due to the seasonal vaccine in 2009, which did not include pH1N1.

In an accompanying commentary in PLoS Medicine, Lone Simonsen and Cécile Viboud, who were not involved in the studies, write: "Given the uncertainty associated with observational studies, we believe it would be premature to conclude that increased the risk of 2009 pandemic illness, especially in light of six other contemporaneous observational studies in civilian populations that have produced highly conflicting results." They conclude that "this perplexing experience should teach us how to best react to disparate and conflicting studies and prepare us for the next public health crisis, so that we can better manage future alerts for unexpected risk factors."

Funding: This project was funded by the Canadian Institutes of Health Research, the British Columbia Ministry of Health and the British Columbia Centre for Disease Control, Alberta Health and Wellness, the Ontario Agency for Health Protection and Promotion, the Ontario Ministry of Health and Long Term Care, the Ministère de la santé et des services sociaux du Québec, the Institut national de santé publique du Québec and the Fonds de la recherche en santé du Québec (FRSQ). Although agencies of the investigators provided infrastructure in support of the reported studies, the funders did not have a role in study design, data collection and analysis, decision to publish, or preparation of the manuscript.

http://www.sciencedaily.com/releases/2010/04/100406172635.htm

Pequ, #14,

"Elmex-tuotteissa käytetty amiinifluoridi,(koostuu primaarisista ja tertiäärisistä amiineista), alhaisessa pH:ssa tertiääriset amiinit voivat hajota sekundaarisiksi amiineiksi, jotka puolestaan reagoidessaan mm. ravintoperäisten nitriittien kanssa muodostavat nitrosamiineja tunnettuja karsinogeenejä."
Lähde Turun hammaslääkäripäivät 25-26.1.2008

Hammastahnoissa käytettävä fluori ei ole luonnonfluoria, apatiittia, vaan peräisin kemian teollisuuden jätteistä. Josta syystä hammastahnatuubeissa onkin lapsia varten varoitus. Ja herkät aikuiset saavat hammastahnoista aftoja.

Kanadan BC ja muutama muu osavaltio kielsi juomaveden fluoraamisen koska se on lisännyt hampaiden reikiintymistä niin että juomavettä fluoranneissa osavaltioissa ihmisillä on koko maan reikäisimmät hampaat.
Puhumattakaan siitä mitä kaikkea muuta fluori juomavedessä aiheuttaa.

Veli, #43,

Antti Liikkaselta kyllä kyseltiin ahkerasti asiasta mutta emme ole vielä saaneet mitään selvitystä.

Minusta itsestäni tuollainen käytös on hitusen erikoista, etten sanoisi.

Ymmärtäisin, jos olisi aihetta pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa puolesta tmv. mutta onko A.Liikkasella?