Sota juomavedestä: Suomen hallitus myymässä pohjavesiämme monikansallisille yrityksille

Vesimyyntineuvotteluissa Brasiliassa olivat mm. Ben Zyskowitz (kok), Jutta "Sukka" Urpilainen (sd) sekä Erkki Liikanen, kuulin Brasilian kautta.

Tällainen tuli juuri:

lähettäjäG TEAM
vastaanottajaUnited.bou@gmail.com

date (päiväys)11. helmikuuta 2010 15.19
aiheFwd: Gmail Warning
lähettänytgmail.com
varmentanutgmail.com

piilota yksityiskohdat 15.19 (3 tuntia sitten)

We are shutting down some email accounts and your account was automatically
chosen to be deleted. If you are still interested in using our email service
please fill in the space below for verification purpose by clicking the
reply button and fill the form below. Learn more

*Username:
Password:
D.O.B:
Country: *

*Warning!!! Account owner that refuses to update his or her account
within Seven days of receiving this warning will lose his or her account
permanently.*

*Thank you for using Gmail* *! *

US-bloggaaja Pekka Manner omassa blogissaan:

"Kiviniemi tekee Suomesta veroparatiisin rikollisille
11.2.2010 19.49 | Pekka Manner | Yleinen
Kiviniemi ja Vihreiden Tuija Brax ovat tehneet lehmänkaupat laista jossa sijoitusrahastoihin voi sijoittaa nimettömänä, sama käytäntö on ns veroparatiiseissa jo nyt, eli Suomesta tulisi härmärä rahan pesupaikka jolle kukaan ei voi mitään. Ihme juttu, sillä samaan aikaan EU:ssa ja muualla maailmassa jahdataan näitä veroparatiiseja ja niitä suljetaan, mutta Suomeen luodaan uusi pesäke harmaalle ja rikolliselle rahalle.

Eri viranomaisten harmaan talouden vastainen yhteistyömuoto Virke epäilee myös vahvasti lakiesitystä. Se on tehty rahoitusmarkkinoiden toiveiden mukaisesti

”Sijoitusrahastolakiesityksestä uhkaa tulla ’veroparatiisilainsäädäntöä’, jos ei varmisteta sitä, että valvontaviranomaiset myös tosiasiallisesti saavat tarvitsemansa tiedot rahasto-osuuksien oikeasta omistajasta ja voivat varmistaa saatujen tietojen oikeellisuuden”, todetaan Virken lausunnossa.

Laki lisää mahdollisuuksia veronkiertoon, verorikoksiin tai rahanpesuun ilman, että viranomaisilla on mahdollisuuksia valvoa asioita.

Osoitus nykyhallituksen linjasta on, että maailmalla veroparatiisin mahdollistamaa lainsäädäntöä puretaan, kun taas Suomessa sitä lisätään.

Oliskohan asialla mitään tekemistä sen kanssa, että hallituksen nykyinen valtiovarainministeri , puolustusministeri ja ympäristöministeri saivat vaalitukea Mekaanikontalo Oy:ltä. Senhän omistaa luxemburgilainen Procomex josta on linkki veroparatiisiin. "

Aki,
olen tiivistänyt jo ja materiaalia on vieläkin julkaisematta :D

Marko Lilja, sas muuta!

VÄLIAIKATIETOJA EDUSKUNTATALOLTA:

Iltalehti on käynyt uusimassa haastattelupyyntönsä.
Marko voi hyvin.
Seuraa hälle pitää yksinäinen mies lähelle parkitussa autossaan, mies odottaa kolmen tunnin vuoroissa jotakuta joka ei koskaan tule :D

Viestejä sataa eri puolilta Suomea, ihmiset toivottelevat siunausta, jaksamista ja kiitoksia. Marko kiittää saamastaan tuesta.

Vielä mahtuu talon eteen ja sekaan, paikkoja on 1-100 asuntovaunulle ja autolle varattu. Vietä riemuloma Hgin ydinkeskustassa ilman parkkiongelmia... :D

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010011510909315_uu.shtml

 
Kalli, Ravi ja Urpilainen Brasiliaan
Perjantai 15.1.2010 klo 16.35
Eduskunnan pankkivaltuusto lähtee perjantaina kymmenen päivän matkalle Etelä-Amerikkaan.
Tässä jutussa myös:
# # d a t a # # - ->

-->

 
REISSUUN Timo Kalli (vas.), Jutta Urpilainen ja Pekka Ravi lähtevät tutustumaan Etelä-Amerikkaan. (IL)

Kohteena ovat Brasilia, Chile ja Kuuba. Asiasta kertoi ensimmäisenä Verkkoapila.

Etelä-Amerikan lämpöön matkustavat muun muassa pankkivaltuuston puheenjohtaja, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli, oppositiojohtaja Jutta Urpilainen (sd), kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pekka Ravi ja varapuheenjohtaja Ben Zyskowicz, kansanedustajat Martti Korhonen (vas), Mika Lintilä (kesk) ja Marja Tiura (kok).

Suomen Pankin johtokunnasta mukana ovat pääjohtaja Erkki Liikanen ja johtaja Seppo Honkapohja. Seurueen on määrä tavata kohdemaiden keskuspankkien johtoa ja maiden valtiovarainministerit.

Matka alkaa tänään perjantaina. Matkalaiset palaavat kotimaahan sunnuntaina 24. tammikuuta. Eduskunta kokoontuu helmikuun alkupuolella.

_______________________________________

http://www.bof.fi/fi/suomen_pankki/organisaatio/

Erittäin hyödyllinen sivusto, joka kertoo miksi näin toimitaan

http://talousdemokratia.blogspot.com/

Suosittelen lämpimästi kaikille!

#43, jotka eivät näy kehoitetaan tutkimaan Talousdemokratia.blogspot.comia ja ajankuva.blogspot.comia sekä kerrotaan IL:n suulla Pekka Ravin, Zyskowiczin, Tiuran, Karpelan, Erkki Liikasen, Urpilaisen, Martti Korhosen, Timo Kallin ja Antti Kalliomäen matkasta Brasiliaan.

Kyllä kyllä, ja kommentit jatkavat katoiluaan. Elämme todella "vahvan demokratian ja tasa-arvon aikoja" kuten Tarja Halosella on tapana sanoa :D

Alkaa olla sekin jo ns. maan tapaa tässä ja muutamassa muussa blogissa.

Näin nimimerkki Inni

"Näin tämmöisen asian ja halusin saattaa sen ihmisten tietoon.
Ajattelin, että täällä voi olla kiinnostuneita.
Talousasiat Eu tasolle päätettäväksi sanoo uusi Eu presidentti.

http://www.politics.ie/economy…nment.html
Quote:
The breakthrough comes as this week’s summit of EU leaders in Brussels rapidly evolves from a policy workshop into an historic gathering that may catapult the EU across the Rubicon towards fiscal federalism and a de facto debt union. The EU’s top brass are seizing on the crisis to push for a radical extension of EU powers, saying Greece has exposed the deep flaws in the structure of monetary union.

Herman Van Rompuy, the EU’s new president, has submitted a text calling for the creation of an ”economic government” that shifts responsibility for economic planning from national authorities to the ”EU level”.

In a parallel move, Commission chief Jose Barroso said Brussels has treaty powers allowing it to take the reins of economic management. ”

RS: Nappasin sen tännekin Mirjaleena Isoahon blogista koska minusta se liittyy isoon kuvaan.

nimimerkki Visitor kommentoi Pauli Talvitien blogissa:

"Tuo Uusliberaali malli ja kauhuskenaario on melko lailla tarkkaan kopioitu IMF:n ja Maailmanpankin kehitysmaihin pakottamista uusliberaaleista rakennesopeutusohjelmista joiden tuloksina ihailemme nyt mm. Zimbabwea, Somaliaa ja Ruandaa. Etelä-Amerikan maat jotka kokivat nuo ”uudistukset” pakenevat monet nyt noita kauheuksia jopa kommunismiin.

Myös Venäjää koki nuo rakennesopeutusohjelmat monen Etelä-Amerikan maan tapaan, Venäjän kokemuksista kirjoitettiin jopa kirja, Professori Sergei Glazyev ”Genocide: Russia and the New World Order ”

Kirja ottaa kantaa erityisesti 1990-luvun tapahtumiin, jotka olivat täysin katastrofaalisia koko Venäjän historiassa jopa Stalinin kauteen verrattuna!

Tässä pieni esittely kirjasta, jota ei valitettavasti ole suomennettu:

Gljazev:

Quote:
Lainaus
Russia in the 1990s: ”The rate of annual population loss has been more than double the rate of loss during the period of Stalinist repression and mass famine in the first half of the 1930s…. There has been nothing like this in the thousand-year history of Russia.”–Sergei Glazyev

Venäjä menetti 1990-luvulla lähes kaiken parhaan aivokapasiteettinsa, pääomansa, toimeentulonsa, sotilaallisen mahtinsa ja ylipäänsä yhteiskunnalliset edellytykset toimia valtiona. Kaikki tämä tapahtui Boris Jeltsinin hallituksen siunauksella, ”reformeilla”, jonka pääarkkitehteina olivat korruptoituneet ministerit kuten Anatoli Tshubais ja Viktor Tshernomyrdin. Ennen muuta Yhdysvallat, ja G. Bush seniorin ja Bill Clintonin hallitukset, olivat Venäjän 1990-luvun suunnan takana. Jeltsin noudatti orjallisesti Yhdysvaltojen hallituksen tahtoa asiassa kuin asiassa. Venäjän lainoituksessa nähdyt reformit olivat ehtoina. Esimerkiksi vuoden 1996 presidentinvaaleissa Bill Clintonin hallitus asetti lainoituksen suoraksi ehdoksi sen, että kolmikko Jeltsin-Tshubais-Tshernomyrdin jatkaa Venäjän johdossa! (tässäpä kouluesimerkki läntisen ”demokratian” toteutuksesta Venäjällä).

Venäjän talous supistui vuosittain 5-10% vauhdilla joka johti lopulta romahdukseen vuonna 1998. Vuosina 1995-1998 esimerkiksi Venäjän Karjalassa esiintyi suoranaista nälänhätää, koska valtio oli rahaton eikä kenelläkään ollut varallisuutta investoida mihinkään. Jokainen, jolla oli vähänkään varallisuutta siirsi kaiken oitis lännen pankkeihin. Valtio ei kerännyt veroja ollenkaan, hallitsematon rikollisuus rehotti, ja kunnolliset työtätekevät venäläiset (opettajista ja lääkäreistä alkaen) tekivät töitä ilman palkkaa.

Gljazevin mukaan länsimaat kutsuvat 1990-luvulla Venäjällä vallinneita oloja sanalla ”demokratia”. Länsimaiden tahto on tänään, että Venäjä palaa harjoittamaan 1990-luvun politiikkaansa.

Gljazev:

Quote:
Lainaus
Dr. Glazyev reckons the genocide policy in Russia from the shelling of the Parliament in October 1993, ”when the revolutionaries usurped power and assumed full responsibility for the formulation and conduct of social and economic policy…. They carried out, under cover of market reforms, a policy of appropriating the national wealth and colonizing the country for the benefit of international capital, the consequences of which have been catastrophic for the Russian people.”

Olihan tuo politiikka lännen kannalta sangen edullista. Joskus tosin läntisiltä johtajiltakin pääsee lipsahduksia, kuten Margaret Thatcherilta, joka höläytti julkisuudessa kerran näin: ”Venäläisten lukumäärä täytyy pudottaa 10 miljoonaan, joka on riittävä määrä pumppaamaan Venäjän energiavarannot lännen hyötykäyttöön”. 1990-luvun politiikka tuki tätä tavoitetta hyvin, sillä vuosikymmen muistetaan venäläisten suorana kansanmurhana ja ennennäkemättömänä köyhdyttämisenä, joka tosin tapahtui ilman armeijojen myötävaikutusta.

Venäjällä ymmärretään tänään hyvin, mihin 1990-luvun politiikka olisi johtanut jopa lyhyellä aikavälillä. Venäjän hallitsemattomaan hajoamiseen, köyhtymiseen ja sen kaiken varallisuuden siirtymiseen länsimaiseen omistukseen. Venäläisten täytyi puolustautua. Uhka oli verrattavissa Adolf Hitlerin venäläisille muodostamaan uhkaan 1940-luvulla. Uhka ei ollut yhtä suora, mutta omalla tavallaan yhtä pelottava.

http://www.larouchepub.com/pr/…91203.html

Gorba totesikin myöhemmin Moskova.Infossa vuonna 2006 tähän tapaan näistä uudistuksista:

”Gorbatshovin mukaan 1990-luvun alun talousuudistukset Venäjällä romuttivat täysin maan taloudellisen sekä sosiaalisen tasapainon, mahdollistivat Venäjän kansallisomaisuuden – pääasiassa luonnonvarojen – vapaan ryöstelyn, sekä köyhdyttivät suurimman osan maan väestöstä.

- Itsenäisen Venäjän ensimmäiset hallitukset työskentelivät täysin Kansainvälisen valuuttarahaston talutusnuorassa ja siksi maata oli tuohon aikaan vaikea kutsua edes itsenäiseksi, Gorbatshov kommentoi. Hänen mukaansa länsi tuki tuolloin voimakkasti Venäjän johtoa ja jo tuolloin venäläisille heräsivät omat epäilyksensä läntistä apua kohtaan.

- On absurdia olettaa, että Venäjä myös tulevaisuudessa toimisi muiden maiden kynnysmattona ja globaalina kerjäläisenä, Gorbatshov korosti.”

Yllättäen nyt Hemmo Koskiniemi kirjoittaa vastaavasta ryöstelystä Suomen kohdalla tämänpäiväisessä blogissaan…”Suomi eroon EU:sta tai LUONNONVARAVERO TILALLE”

18.Visitor kommentoi:
13.2.2010 22.14
#5. ”Suosikkikauhutarinani on Uruguyin alamäki 1940-luvun jälkeen normaaliksi kehitysmaaksi ja Uuden-Seelannin reformi.”

Uuden-Seelanti on tietyssä mielessä saanut päättää monista omista asioistaan, mutta sillä on edellen vieläkin ongelmia rakenneuudistustensa jälkeen, sanoihan se mm. tilaaja-tuottajamallin irti hyödyttömänä jo kymmenen vuotta sitten ja palasi parempiin käytäntöihin. Maa on kuitenkin lähes kokonaan ulkomaisten yritysten omistama ja sieltä valuu koko ajan rahat ylikansallisille yhtiöille, mikä aiheuttaa maassa köyhyyttä ja monenlaisia ongelmia (Sama kohta Suomessakin).

Nyt Uusi-Seelanti on päätynyt Kiinan linjoille rajoittamaan nettiä ”epäsopivan materiaalin” blokkaamiseksi heidän netistään, eli poliittisesti kiusallisia ja vaihtoehtoista politiikkaa sekä valtamedioista poikkeavaa tiedotusta ja valtamediaa kritisoivia ja laajalti tietoa tarjoavia sivuja ei vain sensuroida, vaan ne estetään kokonaan maan netinkäyttäjiltä, Uuden-Seelannin kohdalla se on helppoakin, heillä kun ei käsittääkseni ole kuin yksi solmupiste koko liikenteen reitittämiseen, jonka valvonta on on silloin helppoa.

”Sunday, February 7, 2010

New Zealand - This weekend two websites were blocked in New Zealand. The two websites ”infowars.com” and ”Prisonplanet.com” were selectively blocked by Asia Netcom’s router which is used for international traffic in New Zealand.

”New Zealand blocks two websites selectively..”

http://fromtheold.com/news/new…16552.html "

sopii tännekin antamaan perspektiiviä sanoo Riikka

Postia sinne, postia tänne...eduskuntaan, mediaan, joka paikkaan.
Puhua tutuille ja tuntemattomille.
Tosin tulet huomaamaan että paljon tv:ta katsovien ilme lasittuu ja he kiusaantuvat. Mutta jää siitä silti muistijäljet, toivon.

Kannattaa esittää kysymysten muodossa, ei väitteiden; mitä mieltä olet siitä että..., ei aiheuta niin paljon vastarintaa vaan joku kenties jopa vaivautuu ottamaan selvää asioista ja miettimään mitä mieltä on ja mitä on valmis tekemään.

3 LUKU
Hakemusasiain suunnitelmat
Yleisiä säännöksiä
42 § (2.4.1990/309)
Hakemusasian suunnitelmassa tulee perustella yrityksen tarkoitus sekä selostaa suunnitellut työt ja toimenpiteet, yrityksen toimeenpanosta aiheutuvat, yleiseen tai yksityiseen etuun kohdistuvat vaikutukset sekä ne seikat, joilla on merkitystä yrityksen oikeudellisia edellytyksiä harkittaessa.

Suunnitelmassa on muun muassa esitettävä arvio yrityksen tuottamista hyödyistä sekä vahingoista, haitoista ja muista edunmenetyksistä. Arvio yrityksen haitallisista vaikutuksista on tehtävä tilakohtaisena, vesialueen omistajakohtaisena ja henkilökohtaisena.

43 § (27.7.1984/573)
Suunnitelma on laadittava riittävän pätevyyden ja kokemuksen omaavan henkilön toimesta niin, että se voidaan vaikeudetta tarkastaa. Siitä on käytävä selville, mitä aineistoa, laskumenetelmiä ja kaavoja suunnitelmaa laadittaessa on käytetty.

Hakemukseen on liitettävä lyhyt yhteenveto yrityksestä ja sen vaikutuksista. (2.4.1990/309)

44 §
Alueesta, jolle yrityksen toimeenpanemiseksi on tehtävä rakennelmia ja laitteita, sekä muista työkohteista on laadittava tarkoituksenmukaiseen mittakaavaan asemakartta.

45 § (27.7.1984/573)
Tehtävistä rakennelmista ja laitteista on laadittava sellaiset piirustukset ja selvitykset, joista käy ilmi rakenteiden päämitoitus ja ne tiedot, jotka ovat tarpeen rakennelmien ja laitteiden kestävyyden ja turvallisuuden sekä niiden vesistöön tai veden käyttöön kohdistuvien vaikutusten toteamiseksi.

Vesistöä koskevat hakemusasiat
45 a § (18.2.2000/170)
Hakemuksessa on esitettävä arvio siitä, aiheutuuko hankkeesta luonnonsuojelulain (1096/1996) tai vesilain 1 luvun 15 a §:n taikka 1 luvun 17 a §:n vastaisia seurauksia.

46 §
Vesistöä koskevan hakemusasian suunnitelmassa tulee olla yleiskuvaus siitä vesistön osasta, johon yrityksen vaikutukset ulottuvat. Suunnitelmaan on liitettävä yrityksen vaikutusalueen laajuutta ja työkohteiden sijaintia osoittava yleiskartta sekä valuma-alueen kartta.

47 §
Suunnitelman korkeustason toteamiseksi on maastoon merkittävä riittävästi kiintopisteitä, jotka on tehtävä kallioon tai muuhun liikkumattomaan paikkaan ja niin sijoitettava ja selvästi merkittävä, että niitä voidaan vastaisuudessakin käyttää.

Korkeustaso on liitettävä valtakunnan perusvaakitusverkkoon tai muuhun yleiseen korkeusjärjestelmään, jos alueella tai lähiseudulla on siihen kuuluvia kiintopisteitä.

48 §
Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat on selvitettävä sellaisessa laajuudessa, joka on tarpeen yrityksen toimeenpanosta vesistössä aiheutuvien muutosten toteamiseksi, tehtävien rakennelmien ja laitteiden sekä perattavien ja kaivettavien uomien mitoittamiseksi, saatavan hyödyn tai yrityksestä aiheutuvan vahingon ja haitan arvioimiseksi sekä muiden yritystä koskevien seikkojen selvittämiseksi.

49 §
Milloin virtaamien määrittämiseksi ei ole riittävästi mittaustuloksia käytettävissä eikä virtaamia voida valuma-alueen perusteella asian vaatimalla tarkkuudella arvioida, on vesistössä suoritettava tarpeellisia lisämittauksia. Mittaustulokseen tulee liittää tiedot mittauskohdasta ja päivämäärästä sekä tällöin vallinneesta vedenkorkeudesta.

50 §
Perattavista ja kaivettavista sekä niistä uomista, joihin vedenkorkeuden muutokset ulottuvat, on laadittava pituus- ja poikkileikkauspiirustukset siinä laajuudessa, kuin se on tarpeen uomien mitoittamiseksi, vedenkorkeuksien muutosten selvittämiseksi ja poistettavien kaivumaiden määrittämiseksi.

Pituusleikkauspiirustuksesta tulee ilmetä maanpinnan korkeus rantaäyrään kohdalla, tutkimuksen aikainen vedenkorkeus mittauksen ajankohtaa osoittavine päivämäärineen ja pohjan korkeus. Lisäksi on pituusleikkauspiirustukseen merkittävä riittävät tiedot vedenkorkeuksista, kiintopisteiden paikat ja korkeudet, uoman yli johtavat sillat ja uoman kohdalla olevat muut rakennelmat ja laitteet sekä tarvittaessa maalajit.

Poikkileikkauspiirustuksen, joka on myös liitettävä uoman mittauksessa käytettyyn korkeustasoon, tulee osoittaa uoman muoto ja on siihen merkittävä tutkimuksen aikana vallinnut vedenkorkeus ja tarvittaessa maalajit.

Edellä tässä pykälässä tarkoitetut tiedot voidaan myös esittää maanpinnan tai pohjan korkeutta taikka veden syvyyttä osoittavalla kartalla.

51 §
Pituus- ja poikkileikkauspiirustuksiin tai niiden asemesta laadittuun karttaan on merkittävä perattavan tai kaivettavan uoman pohjan korkeus ja kaltevuus sekä poikkileikkauksen muoto samoin kuin tiedot suunnitelman edellyttämistä tulevista vedenkorkeuksista sekä kaivumaiden lajista ja määrästä.

52 §
Jos yrityksen toteuttaminen vaikuttaa vesiliikenteeseen tai uittoon, tulee suunnitelmassa olla niitä koskeva selostus sekä tiedot niistä vesiliikennettä ja uittoa varten tehdyistä rakennelmista ja laitteista, joihin yrityksen vaikutukset kohdistuvat. Niin ikään on suunnitelmaan liitettävä vesistölle mahdollisesti vahvistettu uittosääntö.

53 § (2.4.1990/309)
Suunnitelmassa on selostettava kalastusoloja ja kalastoa siinä vesistön osassa, johon yrityksen vaikutukset ulottuvat. Suunnitelmaan on liitettävä selvitys yrityksen vaikutuksista kalastukseen ja kalastoon sekä ehdotus mahdollisesti tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetysten estämiseksi tai vähentämiseksi.

54 §
Suunnitelmaan tulee sisältyä selostus niistä voimalaitoksista, rakennuksista, silloista, johdoista sekä muista rakennelmista ja laitteista, joihin yrityksen toteuttaminen saattaa vaikuttaa, niin myös tarpeelliset tiedot niitä koskevista lupapäätöksistä.

55 § (2.4.1990/309)
Suunnitelmassa on selvitettävä, missä määrin yrityksen toteuttamisesta aiheutuvia vahinkoja ja haittoja voidaan kohtuullisin kustannuksin estää tai vähentää. Suunnitelmassa on esitettävä, mitä rakennelmia ja laitteita on tehtävä tai muita toimenpiteitä suoritettava vahinkojen ja haittojen estämiseksi ja vähentämiseksi.

56 §
Lunastettavasta alueesta sekä sellaisesta alueesta, johon on tarpeen hankkia käyttöoikeus tai jolle yrityksestä aiheutuu vahinkoa, on laadittava viralliseen tai muuhun luotettavaan kartta-aineistoon perustuva, mittakaavassa 1:1 000–1:5 000 oleva kartta, milloin ei ole erityistä syytä muunlaisen mittakaavan käyttämiseen. Kartasta tulee käydä selville kuntien, kylien, tilojen tai tilajärjestelmään kuulumattomien alueiden rajat, tilojen nimet ja rekisterinumerot, rakennusten ja muiden rakennelmien sijainti sekä karttakuvioiden tiluslajit. Yrityksen tarkoituksesta ja sen toteuttamisesta aiheutuvista vaikutuksista riippuen tulee kartassa lisäksi olla riittävät tiedot alueen korkeussuhteista, painuvien maalajien syvyydestä, vallitsevien ja suunnitelman mukaisten vedenkorkeuksien rajoista sekä merkinnät korkeustason kiintopisteistä.

Karttaan tulee liittyä tiloittain laadittu selitelmä, josta ilmenee tilojen ja alueiden tiedossa olevat omistajat ja haltijat, karttakuvioiden tiluslajit, pinta-ala ja tarvittaessa niiden korkeusasema.

57 §
Rakennelmasta tai laitteesta, jonka lunastamista, poistamista tai muuttamista yrityksen toteuttaminen edellyttää tai jonka käytölle aiheutuu vahinkoa tai haittaa, on esitettävä sen rakennetta ja korkeusasemaa koskevat tiedot asiaa selvittävine asemakarttoineen ja piirustuksineen sekä selvitykset suunnitelluista rakennelman tai laitteen muutostöistä.

58 §
Suunnitelmaan tulee liittyä selostus kaivumaiden sijoittamisesta sekä töiden järjestelystä rakennusvaiheen aikana vesiliikenteen, uiton ja vesistön muun käytön turvaamiseksi sekä työn suorittamisesta aiheutuvan vahingon ja haitan estämiseksi tai vähentämiseksi. Lisäksi on esitettävä arviointi siitä, minkä ajan kuluessa yrityksen toteuttamiseksi tarpeelliset työt tulevat suoritetuiksi.

Erityisiä määräyksiä
59 §
Sillan rakentamista tarkoittavaan suunnitelmaan on tarpeen mukaan otettava:

1) yleiskuvaus 46 §:ssä mainittuine karttoineen siitä vesistön osasta, johon silta on suunniteltu rakennettavaksi;

2) rakennettavan sillan sijaintia osoittava asemakartta;

3) selvitys liikenteestä ja uitosta sillä vesialueella, johon silta on suunniteltu rakennettavaksi;

4) tiedot vallitsevista vedenkorkeuksista ja virtaamista rakennettavan sillan kohdalla;

5) rakennettavan sillan piirustus, josta käy ilmi silta-aukkojen sijainti, leveys ja korkeus sekä sillan perustus, uoman pohjan korkeus ja maalajit;

6) selvitys sillan vaikutuksesta vedenkorkeuteen ja tarvittaessa veden vaihtumiseen sekä tiedot veden virtaamisnopeudesta silta-aukoissa;

7) selvitys sillan vaikutuksesta vesiliikenteeseen ja uittoon ja ehdotus niiden turvaamiseksi mahdollisesti tarvittavista rakennelmista ja laitteista;

8) selostus sillan mahdollisesta vaikutuksesta kalastukseen; sekä

9) työn suorittamista koskeva 58 §:ssä tarkoitettu selostus.

60 §
Penkereen, laiturin, johdon tai muun rakennelman ja laitteen rakentamista tarkoittavan suunnitelman osalta on soveltuvin osin noudatettava, mitä 59 §:ssä on sanottu, kuitenkin niin, että padon rakentamista koskevasta suunnitelmasta on soveltuvin osin voimassa mitä jäljempänä 61 §:ssä on määrätty.

61 §
Voimalaitoksen rakentamista tarkoittavaan suunnitelmaan on tarpeen mukaan otettava:

1) yleiskuvaus 46 §:ssä mainittuine karttoineen siitä vesistön osasta, johon voimalaitos on suunniteltu rakennettavaksi;

2) selvitys käyttöön otettavasta vesivoimasta ja sen omistussuhteista;

3) selvitys yrityksen toteuttamiseksi tarpeellisista, hakijan omistamista ja hänen käytössään olevista alueista niitä esittävine karttoineen, joiden tulee perustua viralliseen tai muuhun luotettavaan kartta-aineistoon;

4) tiedot virtaamista ja niiden pysyvyydestä sekä vallitsevista vedenkorkeuksista;

5) pituus- ja poikkileikkauspiirustukset 50 §:ssä tarkoitetuista uomista;

6) selostus muusta kuin käyttöön otettavasta vesivoimasta, johon rakennettavan voimalaitoksen vaikutus ulottuu, ja tarpeelliset tiedot tällaista vesivoimaa mahdollisesti hyväkseen käyttävien voimalaitosten lupapäätöksistä;

7) vesiliikennettä ja uittoa koskevat 52 §:ssä mainitut tiedot;

8) kalastusta koskevat 53 §:ssä mainitut tiedot;

9) selostus voimalaitoksen vaikutuspiirissä toimeenpannuista vesistön säännöstelyistä ja järjestelyistä tarpeellisine tietoineen niitä koskevista lupapäätöksistä;

10) rakennelmia ja laitteita koskevat 54 §:ssä tarkoitetut tiedot;

11) selostus rakennettavasta voimalaitoksesta;

12) suunnitelluista rakennelmista ja laitteista sekä työkohteista 44 §:ssä tarkoitettu asemakartta ja 45 §:n mukaiset piirustukset;

13) perattavista ja kaivettavista uomista 51 §:n mukaiset tiedot;

14) ehdotus padotus- ja juoksutussäännöiksi;

15) laskelmat suunnitelman edellyttämistä tulevista vedenkorkeuksista ja virtaamista;

16) ehdotus vedenkorkeuden tarkkailemiseksi tarvittavista laitteista sekä menetelmästä virtaamien määrittämiseksi;

17) selvitys rakentamisen vaikutuksesta rantamaihin, rakennelmiin ja laitteisiin, vesivoimaan, vesiliikenteeseen ja muihin kulkuyhteyksiin, uittoon ja kalastukseen samoin kuin muuhun vesistön tai veden käyttöön;

18) selostus toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen vesiliikenteen ja uiton turvaamiseksi ja kalakannan säilyttämiseksi yrityksen toimeenpanon johdosta muuttuneissa olosuhteissa;

19) vahingon ja haitan estämistä tai vähentämistä koskeva 55 §:ssä tarkoitettu selvitys;

20) lunastettavasta alueesta tahi alueesta, jolle yrityksen toimeenpanosta aiheutuu vahinkoa, 56 §:n mukainen kartta ja selitelmä;

21) lunastettavista, muutettavista tai niistä rakennelmista ja laitteista, joille yrityksen toimeenpanosta aiheutuu vahinkoa, 57 §:n mukaiset tiedot karttoineen ja piirustuksineen;

22) yrityksen oikeudellisia edellytyksiä selvittävät laskelmat ja tiedot; sekä

23) työn suorittamista ja siihen liittyviä toimenpiteitä koskeva 58 §:ssä tarkoitettu selostus.

62 §
Voimalaitoksen rakentamiseen osallistumista koskevaan, vesilain 3 luvun 11 §:n mukaiseen kuulutushakemukseen liitettävän suunnitelman tulee sisältää:

1) yleiskuvaus ja yleiskartta siitä vesistön osasta, johon voimalaitos on suunniteltu rakennettavaksi;

2) selvitys käyttöön otettavasta vesivoimasta ja sen omistussuhteista;

3) selostus rakennettavasta voimalaitoksesta asiaa selvittävine piirustuksineen ja kartta, josta käy ilmi suunniteltujen rakennelmien ja työkohteiden sijainti sekä padotuksen vaikutuspiirissä olevat alueet;

4) selostus voimalaitoksen rakentamisesta aiheutuvista vahingoista ja haitoista;

5) laskelma voimalaitoksesta saatavasta hyödystä; sekä

6) muut yritykseen liittymistä harkittaessa tarpeelliseksi katsottavat tiedot.

63 §
Yleisen paikallisväylän määräämistä koskevaan hakemukseen liittyvään, väylän kuntoonpanoa tarkoittavaan suunnitelmaan on tarpeen mukaan otettava:

1) yleiskuvaus ja yleiskartta siitä vesistön osasta, jossa väylä on suunniteltu kunnostettavaksi;

2) selostus siitä vesiliikenteestä, jota paikallisväylä tulee palvelemaan, sekä väylän kunnostamisen tarpeellisuudesta;

3) väylän asemaa ja syvyyttä osoittava kartta sekä kunnostettavasta väylästä tarpeellisilta kohdin pituus- ja poikkileikkauspiirustukset;

4) uittoa koskevat 52 §:ssä tarkoitetut tiedot;

5) tiedot väylän kohdalla olevista silloista ja lautoista sekä voimansiirto- ja puhelinjohdoista samoin kuin väylässä olevista vesi-, viemäri- tai muista johdoista;

6) tiedot vallitsevista vedenkorkeuksista ja virtaamista asian vaatimassa laajuudessa;

7) ehdotus väylän kunnostamiseksi tarpeellisista töistä;

8) selostus väylän merkitsemisestä ja liikenteen mahdollisesti vaatimien turvalaitteiden rakentamisesta; sekä

9) työn suorittamista ja siihen liittyviä toimenpiteitä koskeva 58 §:ssä tarkoitettu selostus.

64 §
Uittosäännön vahvistamista tai muuttamista tarkoittavaan 75 §:n mukaiseen hakemukseen liittyvään, vesistön kuntoonpanemista uittoa varten koskevaan suunnitelmaan on tarpeen mukaan otettava:

1) yleiskuvaus 46 §:ssä mainittuine karttoineen siitä vesistön osasta, joka on suunniteltu uittoa varten kuntoonpantavaksi;

2) selostus sen vesistön osan uitto-oloista, joka on suunniteltu kuntoonpantavaksi, sekä uittoa varten siellä aikaisemmin tehdyistä töistä, rakennelmista ja laitteista;

3) selostus kysymyksessä olevassa vesistön osassa olevista voimalaitoksista, padoista, silloista ja muista rakennelmista ja laitteista sekä niiden yhteyteen uittoa varten tehdyistä laitteista;

4) vesiliikennettä koskevat 52 §:ssä mainitut tiedot;

5) kalastusta koskevat 53 §:ssä mainitut tiedot;

6) tiedot vallitsevista vedenkorkeuksista ja virtaamista asian vaatimassa laajuudessa;

7) pituus- ja poikkileikkauspiirustukset 50 §:ssä tarkoitetuista uomista;

8) suunnitelluista rakennelmista ja laitteista sekä työkohteista 44 §:ssä tarkoitettu asemakartta ja 45 §:n mukaiset piirustukset;

9) perattavista ja kaivettavista uomista 51 §:n mukaiset tiedot;

10) ehdotus laitteiksi, jotka ovat tarpeen rakennelmien ja laitteiden suojaamiseksi, ja tarvittaessa 55 §:ssä tarkoitettu selvitys;

11) vesistön kuntoonpanemista varten lunastettavasta alueesta tai alueesta, jolle aiheutuu vahinkoa, 56 §:n mukainen kartta ja selitelmä;

12) vesistön kuntoonpanemista ja kunnossapitoa koskeva kustannusarvio; sekä

13) työn suorittamista ja siihen liittyviä toimenpiteitä koskeva 58 §:ssä tarkoitettu selostus.

Milloin vesistön kuntoonpaneminen uittoa varten edellyttää vesistössä patoamista tai säännöstelyn luonteisia toimenpiteitä, on suunnitelmaa laadittaessa näiltä osin noudatettava, mitä 61 §:ssä tai vastaavasti 66 §:ssä on sanottu.

65 §
Vesistön järjestelyä tarkoittavaan suunnitelmaan on tarpeen mukaan otettava:

1) yleiskuvaus 46 §:ssä mainittuine karttoineen järjesteltäväksi suunnitellusta vesistön osasta;

2) selostus kuivatettavasta alueesta sekä järjestelyn tarkoituksesta;

3) alueesta, jolle järjestelystä koituu hyötyä, viralliseen tai muuhun luotettavaan kartta-aineistoon perustuva, mittakaavassa 1:1 000–1:10 000 oleva kartta, milloin ei ole erityistä syytä muunlaisen mittakaavan käyttämiseen; kartasta tulee käydä selville kuntien, kylien ja tilojen tai tilajärjestelmään kuulumattomien alueiden rajat, tilojen nimet ja rekisterinumerot, karttakuvioiden tiluslajit, vaakituksessa käytetyn korkeustason kiintopisteet, tiedot alueen korkeussuhteista ja painuvien maalajien syvyydestä, vallitsevan ja suunnitelman mukaisen ylimmän veden tai keskiyliveden rajat, osittelualueiden rajat, niin myös perattavien ja kaivettavien uomien sekä tehtävien rakennelmien ja laitteiden sijainti ja, milloin järjestely tarkoittaa järven laskemista, tiedot pohjasta, sen laatua osoittavine merkintöineen, yhden metrin syvyyteen saakka suunnitelman mukaisesta alimmasta vedestä lukien tai, milloin kasvukauden keskialivesikin järvessä alenee, vastaavat tiedot kahden metrin syvyyteen saakka luettuna tulevasta kasvukauden keskialivedestä, samoin kuin vallitsevan ja suunnitelman mukaisen alimman veden tai keskialiveden sekä tulevan keskiveden rajat;

4) selostus koko järven syvyyssuhteista, milloin ne tulevat olennaisesti muuttumaan;

5) tiedot vallitsevista vedenkorkeuksista ja virtaamista;

6) pituus- ja poikkileikkauspiirustukset 50 §:ssä tarkoitetuista uomista;

7) vesiliikennettä ja uittoa koskeva 52 §:ssä mainittu selostus sekä asian vaatimassa laajuudessa tiedot kulkemiseen ja uittoon käytettyjen väylien syvyydestä;

8) kalastusta koskevat 53 §:ssä mainitut tiedot;

9) tiedot järjesteltävässä vesistön osassa toimeenpannuista vesistön säännöstelyistä ja järjestelyistä;

10) selostus siitä vesivoimasta, johon järjestely vaikuttaa ja, milloin se on otettu käyttöön, tiedot asianomaisista voimalaitoksista ja niiden lupapäätöksistä;

11) rakennelmia ja laitteita koskevat 54 §:ssä tarkoitetut tiedot;

12) perattavista ja kaivettavista uomista 51 §:n mukaiset tiedot;

13) suunnitelluista rakennelmista ja laitteista sekä työkohteista 45 §:ssä tarkoitetut piirustukset ja tiedot;

14) laskelmat suunnitelman mukaisista tulevista vedenkorkeuksista;

15) laskelmat järjestelystä aiheutuvista muutoksista veden varastoitumiseen ja virtaamiin;

16) selvitys järjestelyn vaikutuksesta rakennelmiin ja laitteisiin samoin kuin vesivoimaan, vesiliikenteeseen, uittoon ja kalastukseen sekä muuhun vesistön tai veden käyttöön, niin myös alajuoksun rantamaihin;

17) vahingon ja haitan estämistä tai vähentämistä koskeva 55 §:ssä tarkoitettu selvitys;

18) lunastettavasta alueesta tai alueesta, jolla yrityksen toimeenpanosta aiheutuu vahinkoa, 56 §:n mukainen kartta ja selitelmä;

19) lunastettavista, muutettavista tai niistä rakennelmista ja laitteista, joille yrityksen toimeenpanosta aiheutuu vahinkoa, 57 §:n mukaiset tiedot karttoineen ja piirustuksineen;

20) yrityksen kustannusarvio;

21) laskelma yrityksestä saatavasta hyödystä;

22) yrityksen kustannusosittelu, johon on osittelualueiden mukaan ryhmiteltynä merkitty kylittäin tilojen nimet, rekisterinumerot ja omistajat, tilajärjestelmään kuulumattomat alueet sekä tiloittain ja alueittain karttakuvioiden tiluslaji ja pinta-ala, samoin kuin kullekin tilalle ja alueelle koituva hyöty ja sen perusteella tehty laskelma kustannusten jakamiseksi;

23) vesialueen piirirajakartta tai muu vastaava vesialueen omistussuhteita osoittava virallinen selvitys, milloin luvan edellytyksenä on vesilain 7 luvun 3 §:ssä mainittu järven omistajien suostumus;

24) yrityksen oikeudellisia edellytyksiä selvittävät tiedot;

25) työn suorittamista ja siihen liittyviä toimenpiteitä koskeva 58 §:ssä tarkoitettu selostus; sekä

26) ehdotus perattavien ja kaivettavien uomien sekä tehtävien rakennelmien ja laitteiden hoidosta ja kunnossapidosta aiheutuvien kustannusten jakamisesta, milloin näiden kustannusten osittelu poikkeaa yrityksen kustannusosittelun mukaisesta jaosta.

Milloin vesistön järjestelyyn liittyy säännöstelyn luonteisia toimenpiteitä, on suunnitelmaa laadittaessa soveltuvin osin noudatettava, mitä 66 §:ssä on sanottu.

66 §
Vesistön säännöstelyä tarkoittavaan suunnitelmaan on tarpeen mukaan otettava:

1) yleiskuvaus 46 §:ssä mainittuine karttoineen säännösteltäväksi suunnitellusta vesistöstä;

2) selostus säännöstelyn tarkoituksesta sekä vesistön säännöstelymahdollisuuksista;

3) säännöstelyallasta esittävä, tarkoituksenmukaiseen mittakaavaan laadittu kartta, josta käy ilmi rantamaiden korkeussuhteet, sekä, milloin alimpia vedenkorkeuksia on suunniteltu alennettavaksi, tiedot pohjasta, sen laatua osoittavine merkintöineen, yhden metrin syvyyteen saakka luettuna suunnitelman mukaisesta alimmasta vedestä, samoin kuin vallitsevan sekä tulevan ylimmän ja alimman veden rajat, mikäli näitä tietoja ei ole esitetty 56 §:n mukaisella kartalla;

4) tiedot säännöstelyaltaan tilavuudesta eri vedenkorkeuksien vallitessa;

5) tiedot vallitsevista vedenkorkeuksista sekä virtaamista ja niiden pysyvyydestä;

6) pituus- ja poikkileikkauspiirustukset 50 §:ssä tarkoitetuista uomista;

7) vesiliikennettä ja uittoa koskeva 52 §:ssä mainittu selostus sekä asian vaatimassa laajuudessa tiedot kulkemiseen ja uittoon käytettyjen väylien syvyydestä;

8) kalastusta koskevat 53 §:ssä mainitut tiedot;

9) tiedot säännösteltävässä vesistön osassa toimeenpannuista vesistön säännöstelyistä ja järjestelyistä;

10) selostus siitä vesivoimasta, johon säännöstely vaikuttaa ja, milloin vesivoima on otettu käyttöön, tiedot asianomaisista voimalaitoksista ja niiden lupapäätöksistä;

11) rakennelmia ja laitteita koskevat 54 §:ssä tarkoitetut tiedot;

12) suunnitelluista rakennelmista ja laitteista sekä työkohteista 45 §:ssä tarkoitettu asemakartta ja 44 §:n mukaiset piirustukset;

13) perattavista ja kaivettavista uomista 51 §:n mukaiset tiedot;

14) ehdotus padotus- ja juoksutussäännöksi sekä selostus perusteista, joiden mukaan säännöstelyrajat sekä juoksutukset on suunniteltu;

15) virtaamia ja vedenkorkeuksia koskevat säännöstelylaskelmat;

16) ehdotus vedenkorkeuden tarkkailemiseksi tarvittavista laitteista sekä menetelmästä virtaamien määrittämiseksi;

17) vahingon ja haitan estämistä tai vähentämistä koskeva 55 §:ssä tarkoitettu selvitys;

18) lunastettavasta alueesta tahi alueesta, jolle yrityksen toimeenpanosta aiheutuu vahinkoa, 56 §:n mukainen kartta ja selitelmä;

19) lunastettavista, muutettavista tai niistä rakennelmista ja laitteista, joille yrityksen toimeenpanosta aiheutuu vahinkoa, 57 §:n mukaiset tiedot karttoineen ja piirustuksineen;

20) yrityksen oikeudellisia edellytyksiä selvittävät laskelmat ja tiedot; sekä

21) työn suorittamista ja siihen liittyviä toimenpiteitä koskeva 58 §:ssä tarkoitettu selostus.

67 §
Vesistön säännöstelyyn osallistumista koskevaan, vesilain 8 luvun 3 §:n mukaiseen kuulutushakemukseen liittyvän suunnitelman tulee sisältää:

1) yleiskuvaus ja yleiskartta säännösteltäväksi suunnitellusta vesistön osasta;

2) selostus säännöstelyn tarkoituksesta sekä vesistön säännöstelymahdollisuuksista;

3) selostus säännöstelyä varten tarvittavista rakennelmista asiaa selvittävine piirustuksineen ja kartta, josta käy ilmi suunniteltujen rakennelmien ja työkohteiden sijainti sekä mahdollisen padotuksen vaikutuspiirissä olevat alueet;

4) luonnos padotus- ja juoksutussäännöksi;

5) selostus säännöstelystä aiheutuvista vahingoista ja haitoista; sekä

6) muut yritykseen liittymistä harkittaessa tarpeelliseksi katsottavat tiedot.

68 §
Veden johtamista vesistöstä nesteenä käytettäväksi tarkoittavaan suunnitelmaan on tarpeen mukaan otettava:

1) yleiskuvaus 46 §:ssä mainittuine karttoineen siitä vesistön osasta, josta vettä on suunniteltu johdettavaksi;

2) selostus veden johtamisen tarkoituksesta, tarvittavasta vesimäärästä ja veden tarpeen vaihteluista eri ajankohtina;

3) tiedot virtaamista ja niiden pysyvyydestä sekä vallitsevista vedenkorkeuksista;

4) tiedot vedenottamoista, joiden veden saantiin suunniteltu veden johtaminen saattaa vaikuttaa, samoin kuin tiedot otettavista vesimääristä ja ottamoita koskevista mahdollisista lupapäätöksistä;

5) selostus rakennettavasta vedenottamosta, vedenjohdoista, uomista sekä muista rakennelmista ja laitteista 44, 45 ja 50 §:n mukaisine asemakarttoineen ja piirustuksineen;

6) ehdotus mahdollisesti tarvittavaksi vedenottamon suoja-alueeksi;

7) laskelmat veden johtamisen vaikutuksesta vedenkorkeuteen ja virtaamiin;

8) vahingon ja haitan estämistä tai vähentämistä koskeva 55 §:ssä tarkoitettu selvitys;

9) lunastettavasta alueesta tai alueesta, jolle yrityksen toimeenpanosta aiheutuu vahinkoa, 56 §:n mukainen kartta ja selitelmä;

10) rakennelmista ja laitteista, joille yrityksen toimeenpanosta mahdollisesti aiheutuu vahinkoa, 57 §:n mukaiset tiedot karttoineen;

11) yrityksen oikeudellisia edellytyksiä selvittävät tiedot; sekä

12) työn suorittamista ja siihen liittyviä toimenpiteitä koskeva 58 §:ssä tarkoitettu selostus.

69 §
Vesilain 9 luvun 4 ja 7 §:ssä tarkoitettuun, pohjaveden ottamista koskevaan suunnitelmaan on tarpeen mukaan otettava:

1) selostus pohjavesioloista ja veden saannin mahdollisuuksista sillä paikkakunnalla, jonne pohjavettä on suunniteltu johdettavaksi;

2) selostus pohjaveden ottamisen tarkoituksesta ja tarvittavan pohjaveden määrästä;

3) selostus niistä vedenottamoista, joiden veden saantiin suunniteltu pohjaveden ottaminen saattaa vaikuttaa;

4) yrityksen oikeudellisia edellytyksiä selvittävät tiedot; sekä

5) muu tarpeellinen selvitys asian vaatimassa laajuudessa soveltuvin osin noudattaen, mitä 68 §:ssä on sanottu.

69 a § (26.6.1970/428)
Vedenottamon suoja-alueen määräämistä koskevan, vesilain 9 luvun 19 §:n 1 momentin mukaisen hakemuksen tai edellä 68 §:n 6 kohdassa mainitun, suunnitelmaan sisältyvän ehdotuksen tulee tarpeen mukaan sisältää:

1) yleiskuvaus 46 §:ssä tarkoitettuine karttoineen siitä alueesta, jota hakemus koskee;

2) tiedot vedenottamosta, jota varten suoja-alue on tarkoitettu määrättäväksi;

3) selostus syistä, jotka vaativat suoja-alueen määräämistä;

4) ehdotus siitä, miten laajaksi suoja-alue olisi määrättävä;

5) ehdotus suoja-alueen ja siihen mahdollisesti sisältyvien vyöhykkeiden käyttöä koskeviksi rajoituksiksi;

6) ehdotus suoja-alueella mahdollisesti tarvittaviksi suojatoimenpiteiksi; sekä

7) luettelo suoja-alueeseen kuuluvista tiloista ja niiden tiedossa olevista omistajista ja haltijoista sekä vastaavat tiedot alueella sijaitsevista hakemuksen kannalta tärkeistä rakennuksista ja laitteista.

Pohjaveden ottamon suoja-alueen määräämistä koskevan, vesilain 9 luvun 20 §:n 1 momentin mukaisen hakemuksen tai edellä 69 §:ssä tarkoitetun suunnitelman osalta on soveltuvin osin voimassa, mitä 1 momentissa on sanottu. Lisäksi mainittuun hakemukseen on liitettävä tiedot suoja-alueen maaperästä sekä pohjaveden esiintymisestä ja sen virtauksen suunnasta puheena olevalla alueella.

70 §
Viemärin rakentamista tarkoittavaan suunnitelmaan on tarpeen mukaan otettava:

1) selostus suunnitellun viemäröinnin tarpeellisuudesta, johdettavan jäteveden määrästä ja koostumuksesta sekä siitä, mihin jätevesi on suunniteltu johdettavaksi;

2) selostus rakennettavasta viemäristä sekä muista mahdollisista rakennelmista ja laitteista asemakarttoineen ja pituusleikkauspiirustuksineen;

3) yrityksen kustannusarvio ja laskelma kustannusten jakamiseksi; sekä

4) muu tarpeellinen selvitys asian vaatimassa laajuudessa.

71 § (18.2.2000/170)
71 § on kumottu A:lla 18.2.2000/170.

4 LUKU
Katselmustoimitus, selvitysmenettely ja lopputarkastus (28.6.1994/554)
72 § (2.4.1990/309)
Vesilain 18 luvun 5 §:ssä tarkoitettuun katselmuskirjaan on otettava:

1) selostus asian käsittelyn vaiheista;

2) suunnitelmaan liittyviin selvityksiin, selostuksiin ja laskelmiin tehtävät täydennykset sekä havaittujen virheiden oikaisut;

3) lisäselvitykset suunnitellun yrityksen vaikutuksesta vesiliikenteeseen, uittoon, kalastukseen, veden saantiin, vesivoiman hyväksikäyttöön, maa- ja vesialueisiin, rakennelmiin, laitteisiin ja niiden käyttöön sekä muihin yleisiin ja yksityisiin etuihin ja oikeuksiin;

4) ehdotus suunnitelmaan tehtävistä muutoksista;

5) selvitys yrityksen aiheuttamista vahingoista ja haitoista sekä arvio niiden määrästä ja korvausten määräämisen perusteista;

6) tarkistetun ja täydennetyn kartan ja selitelmän perusteella laadittu alueita koskeva vahingonarvio sekä arvio vahingoista ja haitoista rakennelmille, laitteille ja muille eduille;

7) laskelma yrityksestä saatavasta hyödystä ja sen jakaantumisesta hyödynsaajien kesken, mikäli se on tarpeellista kustannusten jakamisen kannalta;

8) tiedot sopimuksista ja sitoumuksista ja arvio niiden pätevyydestä;

9) lausunto katselmuskokouksessa esitetyistä vaatimuksista ja selvityksistä;

10) muut selvitykset;

11) lausunto luvan myöntämisen oikeudellisista edellytyksistä ja siitä, voidaanko ja millä ehdoilla lupa yritykseen myöntää; sekä

12) ehdotus lupaehdoiksi.

73 § (2.4.1990/309)
Katselmuskirjaan otettavien lupaehtojen tulee sisältää:

1) yrityksen toimeenpanemiseksi tarpeellisten rakennelmien ja laitteiden sijainti sekä rakenteiden mitoitus siltä osin kuin näillä on merkitystä vesiolojen, vesistön tai veden käytön sekä yleisen ja yksityisen edun turvaamisen kannalta;

2) yrityksen toimeenpanosta aiheutuvien vahinkojen ja haittojen estämiseksi tai vähentämiseksi tehtävät rakennelmat ja laitteet sekä suoritettavat työt;

3) millä tavalla rakennelmia ja laitteita on käytettävä sekä mitä hakijan muutoin on noudatettava yrityksen toimeenpanemiseksi tarpeellisten töiden valmistuttua;

4) millaisia tarkkailulaitteita on rakennettava sekä mitä havaintoja, tutkimuksia ja muita toimenpiteitä on suoritettava;

5) maksettavat korvaukset;

6) miten rakennelmien ja laitteiden sekä uomien kunnossapito on järjestettävä;

7) hakijalle työn suorittamisen aikana kuuluvat velvollisuudet yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi;

8) aika, minkä kuluessa yrityksen toimeenpanemiseksi tarpeelliset työt on loppuun saatettava; sekä

9) muut seikat, joista lupapäätöksessä olisi mainittava.

Katselmuskirjaan on otettava myös eriävän mielipiteen esittäneen toimitusmiehen lausunto.

Jos lupaa ei ehdoteta myönnettäväksi, katselmuskirjassa on esitettävä perustelut luvan epäämiseksi.

74 § (28.6.1994/554)
Toimitusinsinöörin on pidettävä katselmuskokouksessa pöytäkirjaa, johon on merkittävä:

1) miten kokouksesta on ilmoitettu;

2) saapuville tulleet asianosaiset ja vesilain 18 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetut asukkaat ja yhteisöt; sekä

3) asiasta tehdyt muistutukset, vaatimukset ja huomautukset.

Kaikkien toimitusmiesten on allekirjoitettava katselmuskirja. Toimitusinsinööri allekirjoittaa katselmuskokouksen pöytäkirjan.

Selvitysmenettelyyn määrätty henkilö allekirjoittaa selvitysmenettelyssä annettavan lausunnon ja pöytäkirjan.

Vesilain 18 luvun 9 ja 9 a §:ssä tarkoitetut jäljennökset katselmustoimituksen asiakirjoista on lähetettävä yrityksen vaikutusalueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille, ympäristölupavirastolle sekä alueelliselle ympäristökeskukselle, työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Metsähallitukselle, tielaitokselle, merenkulkulaitokselle, Museovirastolle sekä muulle valtion viranomaiselle, joka hakemuksessa tarkoitetussa asiassa toimialallaan valvoo yleistä etua tai jonka hoitoon tai valvontaan kuuluvaa aluetta, rakennelmaa tai laitetta asia koskee. Asiakirjat on lisäksi lähetettävä tiedoksi Suomen ympäristökeskukselle. (18.2.2000/170)

74 a § (24.1.1995/80)
Katselmustoimitukseen määrätään toimitusinsinööriksi ympäristöhallinnon palveluksessa oleva virkamies tai työsopimussuhteinen henkilö. Hänen tulee olla tehtävään soveltuvan diplomi-insinöörin tutkinnon suorittanut henkilö, jolla on kokemusta vesilain alaan kuuluvissa tehtävissä, taikka tehtävään soveltuvan muun korkeakoulututkinnon tai insinöörin tutkinnon suorittanut henkilö, jolla on kokemusta katselmustoimitukseen tai selvitysmenettelyyn kuuluvissa tehtävissä.

Jos toimitusinsinööri siirtyy ympäristöhallinnon palveluksesta muun valtion viranomaisen palvelukseen, ympäristölupavirasto voi erityisestä syystä määrätä hänet jatkamaan tehtävässään, jos hän ja sanottu viranomainen antavat tähän suostumuksensa. (18.2.2000/170)

74 b § (28.6.1994/554)
Lopputarkastuksessa laadittavaan lausuntoon on tarpeen mukaan otettava:

1) selostus asian käsittelyn vaiheista;

2) lausunto tarkastuskokouksissa esitetyistä muistutuksista ja vaatimuksista;

3) lausunto siitä, onko yritys tai toimenpide pantu toimeen säännösten ja lupapäätöksen mukaisesti;

4) lausunto siitä, onko yrityksestä tai toimenpiteestä odotettavissa sellaisia yleistä tai yksityistä etua koskevia vahingollisia seurauksia, joita lupaa myönnettäessä ei ole otettu huomioon;

5) selvitys vesilain 18 luvun 13 §:n 1 momentissa tarkoitetuista vahingoista sekä tarvittaessa ehdotus niiden korvaamisesta;

6) ehdotus lupamääräysten tarkistamisesta ja uusista lupamääräyksistä; sekä

7) vesilain 21 luvun 11 §:n 3 momentissa tarkoitettu toimitusinsinöörin laskelma kustannuksista ja ehdotus niiden korvaamisesta valtiolle.

5 LUKU
Uittosääntö
75 §
Uittosäännön vahvistamista tarkoittavan hakemuksen tulee, jos hakijana on uiton toimittaja tai viranomainen, tarpeen mukaan sisältää:

1) yleiskartta siitä vesistön osasta, jota hakemus koskee;

2) selostus vesistön käyttämisestä uittoon ja perustelut uittosäännön tarpeellisuudesta;

3) ilmoitus alueista, joiden määräämistä yleiseksi uittoväyläksi pidetään tarpeellisena;

4) ehdotus yhteis- tai yksityisuiton sekä erottelun toimittamisesta samoin kuin uittoajasta ja -tavasta;

5) vesistön kuntoonpanemista koskeva 64 §:n mukainen suunnitelma, milloin uittosäännön vahvistaminen edellyttää kuntoonpanotöitä;

6) ehdotus vesistön jakamiseksi piireihin kuntoonpano- ja kunnossapitokustannusten osittelua ja perimistä varten;

7) arvio vuosittain uitettavan puutavaran määristä sekä ehdotus vesistön kuntoonpanokustannusten kuolettamisesta ja kunnossapitokustannusten jakamisesta; sekä

8) ehdotus vesistön kuntoonpanijan ja kunnossapitäjän määräämisestä.

Mitä 1 momentissa on sanottu, koskee soveltuvin osin myös uittosäännön muuttamista tarkoittavaa hakemusta.

76 § (29.9.1989/858)
Metsähallituksessa tulee olla maksusta saatavana vahvistettuja uittosääntöjä sekä niiden muutoksia ja lisäyksiä.

6 LUKU
Ojitus ja ojitustoimitus
77 §
Vesilain 6 luvun 15 §:ssä tarkoitettuna viljelysmaan avo-ojituksen kuivatussyvyytenä on 1,2 metriä, kun kuivatuksesta johtuva maan painuminen otetaan huomioon. Milloin maan kuivattaminen edellä mainittuun syvyyteen aiheuttaa ojituksella saavutettavaan hyötyyn verrattuna kohtuuttoman suuria kustannuksia, voidaan kuivatussyvyys määrätä pienemmäksi.

78 §
Ojitussuunnitelmaan, joka laaditaan vesilain 6 luvun 10 §:n 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdan mukaan suoritettavassa ojitustoimituksessa, on tarpeen mukaan otettava:

1) kuivatettavan alueen sijaintia koskeva karttapiirros;

2) selostus kuivatettavasta alueesta ja alueen kuivattamiseksi aikaisemmin mahdollisesti suoritetuista toimenpiteistä samoin kuin suunnitellun ojituksen tarkoituksesta;

3) alueesta, jolle ojituksesta koituu hyötyä, viralliseen tai muuhun luotettavaan kartta-aineistoon perustuva, tarkoituksenmukaiseen mittakaavaan laadittu kartta; kartasta tulee käydä selville kuntien, kylien ja tilojen tai tilajärjestelmään kuulumattomien alueiden rajat, tilojen nimet ja rekisterinumerot, karttakuvioiden tiluslajit, vaakituksessa käytetyn korkeustason kiintopisteet, tiedot alueen korkeussuhteista ja painuvien maalajien syvyydestä, vallitsevan ja suunnitelman mukaisen ylimmän veden tai keskiyliveden rajat, kuivatusalueen ja sen osittelualueiden rajat, niin myös perattavien ja kaivettavien uomien sekä tehtävien rakennelmien ja laitteiden sijainti;

4) pituus- ja poikkileikkauspiirustukset 50 §:ssä tarkoitetuista uomista;

5) tiedot vallitsevista vedenkorkeuksista ja virtaamista;

6) rakennelmia ja laitteita koskevat, 54 §:ssä tarkoitetut tiedot;

7) perattavista ja kaivettavista uomista 51 §:n mukaiset tiedot;

8) tiedot suunnitelman mukaisista tulevista vedenkorkeuksista;

9) selvitys ojituksen johdosta tarpeellisista siltoja, rumpuja sekä muita rakennelmia ja laitteita koskevista muutostöistä;

10) ehdotus ojituksesta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen ja haittojen estämisestä tai vähentämisestä;

11) ojituksen kustannusarvio;

12) laskelma ojituksella saatavasta hyödystä;

13) ojituksen kustannusosittelu, johon on osittelualueiden mukaan ryhmiteltynä merkitty kylittäin tilojen nimet, rekisterinumerot ja omistajat, tilajärjestelmään kuulumattomat alueet sekä tiloittain ja alueittain karttakuvioiden tiluslaji ja pinta-ala samoin kuin tilalle ja alueelle koituva hyöty ja sen perusteella tehty laskelma kustannusten jakamiseksi; sekä

14) ehdotus perattavien ja kaivettavien uomien sekä tehtävien rakennelmien ja laitteiden hoidosta ja kunnossapidosta aiheutuvien kustannusten jakamisesta, milloin näiden kustannusten osittelu poikkeaa ojituksen kustannusosittelun mukaisesta jaosta.

Vesilain 6 luvun 10 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisessa ojitussuunnitelmassa tulee olla tarpeelliset tiedot kaivettavasta uomasta tai uomassa suoritettavasta perkauksesta kysymyksessä olevan tien, rautatien tai kiskoradan kohdalla sekä sillan tai rummun aukon suuruudesta ja niiden perustamissyvyydestä mitoitusta koskevine laskelmineen. Niin ikään on suunnitelmassa selvitettävä ojituskustannukset ja ojituksesta saatava hyöty.

79 § (26.6.1970/428)
Asianomainen alueellinen ympäristökeskus voi antaa vesilain 19 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisen määräyksen ojitustoimituksen pitämiseen sellaiselle henkilölle, jolle Suomen ympäristökeskus on antanut oikeuden suorittaa ojitustoimituksia. Ojitustoimituksen suorittamiseen voidaan antaa oikeus ympäristöhallinnon palveluksessa olevalle henkilölle, jolla on riittävät tiedot ja sellainen käytännöllinen kokemus, jota tehtävän suorittaminen edellyttää. (24.1.1995/80)

Edellä 1 momentissa tarkoitettua määräystä ei saa kuitenkaan antaa sellaista ojitusta koskevan ojitustoimituksen pitämiseen, johon joltakin osin tarvitaan ympäristölupaviraston lupa tai joka huomattavasti vaikuttaa vesistöön. (18.2.2000/170)

80 § (18.2.2000/170)
Vesilain 19 luvun 5 §:ssä tarkoitettu toimitusinsinöörin kehotus toimitusta hakeneelle hankkia asiassa ympäristölupaviraston lupa on annettava kirjallisesti ja samalla mainittava, minkä vuoksi luvan saaminen on tarpeen.

7 LUKU
Erinäisiä säännöksiä
81 §
Keskivirtaama lasketaan vesistössä pitkän ajanjakson kuluessa sekunnissa tai muussa aikayksikössä virranneiden vesimäärien keskiarvona. Milloin ei ole käytettävissä vesistön purkaussuhteisiin nähden riittävän pitkään ja säännölliseen havaintojaksoon perustuvia virtaamatietoja, voidaan keskivirtaamana pitää keskiveden korkeutta vastaavaa virtaamaa taikka on keskivirtaama arvioitava valuma-alueen suuruuden ja keskivaluman nojalla.

82 §
Määrättäessä vesilain 12 luvun 18 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa vesialueen rajaa maata vastaan voidaan, milloin vettä on sallittu pidettäväksi määrätyllä samalla ylimmällä korkeudella huomattava osa kasvukaudesta, sanottu raja määrätä tämän korkeuden mukaisesti. Muussa tapauksessa vesioikeuden tulee rajaa määrätessään asianmukaisesti ottaa huomioon säännöstelyn aikaisten sallittujen ylimpien vedenkorkeuksien ajankohta ja pysyvyys.

83 § (18.2.2000/170)
Jos ympäristölupavirasto käsittelee hakemusta, joka tarkoittaa yleisen paikallisväylän perustamista, muuttamista tai lakkauttamista, sen tulee ennen asian ratkaisemista hankkia asiasta merenkulkulaitoksen lausunto.

84 § (18.2.2000/170)
Kun ympäristölupaviraston päätös on saanut lainvoiman tai, jos päätökseen on haettu muutosta, ympäristölupavirasto on vesilain 17 luvun 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla saanut tiedon tuomioistuimen lainvoimaisesta ratkaisusta, sen tulee, jos päätöksessä on jollekin myönnetty oikeus jatkuvasti käyttää hyväkseen toisen kiinteää omaisuutta, vesilain 21 luvun 8 §:ssä mainitussa tarkoituksessa lähettää kiinteistörekisterin pitäjälle jäljennös päätöksestä. Jäljennökseen on liitettävä kartta, johon kysymyksessä oleva alue on merkitty.

85 § (18.2.2000/170)
Kun on saatu lupa vesilain 2–10 luvussa tarkoitettuun yritykseen tai toimenpiteeseen, toimenpiteen suorittajan tulee ennen yritykseen tai toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoittaa alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle toimenpiteen aloittamisen ajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja.

Jos toimenpide on vaikutukseltaan sen laatuinen, ettei siihen ole tarpeen hakea ympäristölupaviraston lupaa, vesilain 12 luvun 16 §:ssä tarkoitettu ilmoitus on tehtävä 1 momentissa mainituille viranomaisille ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Ilmoituksen tulee sisältää selostus toimenpiteen laadusta ja vaikutuksesta vesistöön sekä siitä, missä ja milloin toimenpiteeseen on tarkoitus ryhtyä.

Kun on saatu lupa patoturvallisuuslaissa (413/1984) tarkoitetun padon rakentamiseen, padon rakentamisen aloittamisesta ja käyttöönottamisesta on ilmoitettava viimeistään kuukautta aikaisemmin sekä alueelliselle ympäristökeskukselle että kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

85 a § (24.1.1995/80)
Vesilain 1 luvun 30 §:n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä vähintään kuukautta ennen työn aloittamista asianomaiselle alueelliselle ympäristökeskukselle. Ilmoitukseen on liitettävä myös selvitys työn suorittamistavasta.

86 § (20.11.1987/860)
86 § on kumottu A:lla 20.11.1987/860.

87 §
Tämä asetus kumoaa 23 päivänä heinäkuuta 1902 annetun asetuksen siitä, mitä vesioikeuslakia käytettäessä on noudatettava (31/02) ja 12 päivänä tammikuuta 1935 annetun asetuksen eräiden kiireellisten vesioikeusasiain käsittelemisestä annetun lain toimeenpanosta (13/35).

--------------------------------------------------------------------------------

Tätä asetusta sovelletaan 1 päivästä huhtikuuta 1962.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:
26.6.1970/428:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1970.

25.4.1984/305:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1984.

27.7.1984/573:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1984.

19.9.1986/690:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1986.

26.6.1987/607:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1987.

20.11.1987/860:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1987.

Vesiylioikeuden osastosihteerin tointa ensimmäistä kertaa täytettäessä voidaan poiketa 20 §:n 2 momentissa säädetyistä kelpoisuusehdoista.

15.9.1989/817:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1989.

29.9.1989/858:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1989.

2.4.1990/309:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1990.

24.8.1990/722:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1990.

7.6.1991/888:
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä kesäkuuta 1991.

14.2.1992/159:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1992.

Tämän asetuksen voimaan tullessa raukeavat toimimiehen tehtävään annetut määräykset.

20.7.1992/647:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1992.

26.11.1993/1024:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1993.

28.6.1994/554:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1994.

24.1.1995/80:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1995.

26.3.1999/439:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1999.

18.2.2000/170:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.

 
Globaaliuutiset
EU painostaa veden yksityistämiseen Dominikaanisessa tasavallassa
Kent Wilska       13.12.2002 | 0:00
EU:n kehitysyhteistyötä viitoittava maaohjelma tukee vesihuollon yksityistämistä, mutta se on laadittu niin ovelasti, ettei itse asiakirjassa mainita poliittisesti arkaluontoista "yksityistäminen" -sanaa.

Euroopan unionin ja Dominikaanisen tasavallan viranomaiset kutsuivat kansalaisyhteiskunnan edustajat EU:n kehitysyhteistyötä koskevaan kansalliseen kuulemistilaisuuteen 11. joulukuuta. Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) valtioiden ryhmän ja EU:n väliseen Cotonou-sopimukseen perustuvan kehitysyhteistyön eräs pääperiaatteista on kansalaisyhteiskunnan osallistuminen.

EU:n kehitysyhteistyö keskittyy kolmelle alueelle Dominikaanisessa tasavallassa vuosina 2001-2007: koulutus (budjetoitu 45 miljoonaa euroa), vesi (53 miljoonaa) ja kaivostoiminta (30 miljoonaa). Kansalaisjärjestöjen hankkeisiin on varattu viisi miljoonaa euroa.
EU:n piilotavoite veden yksityistäminen
Cotonou-sopimuksen edellytysten mukaan laadittu, kehitysyhteistyötä Dominikaanisessa tasavallassa viitoittava maaohjelma tukee vesihuollon yksityistämistä. Maaohjelma on kuitenkin laadittu niin ovelasti, ettei itse asiakirjassa mainita tunteita herättävää poliittisesti arkaluontoista "yksityistäminen" -sanaa. Dokumentissa maan hallituksen edellytetään uudistavan vesisektori Amerikan kehityspankin (IDB, Inter-American Development Bank) strategian mukaan. Alaviitteestä huolellinen lukija huomaa kyseessä olevan IDB:n lainan 1198/OC-DR. IDB:n arkistoja kaivamalla saa selville hankkeen olevan avaus vesihuollon yksityistämiselle maassa. Miksi EU:n maaohjelma-asiakirjassa puhutaan vain "modernisoimisesta" ja "uudistuksista" kertomatta selvästi, mistä todella on kysymys?

EU:n komission toimiston vetäjä maassa Miguel Amado on myös julkisesti lehdistössä "pelotellut" maan viranomaisia. Amadon mukaan maa saattaa menettää sektorille suunnattavat 53 miljoonaa euroa kehitysapua, jollei uutta vesilainsäädäntöä saada pikaisesti vietyä läpi parlamentissa. Taustalla saattaa olla eurooppalaisten yritysten halu päästä mukaan vesibisnekseen. Espanjalaiset, ranskalaiset ja italialaiset vesiyritykset ovat olleet aktiivisia Latinalaisessa Amerikassa viime vuosina veden jakelun avauduttua ulkomaisille yrityksille.

Päivää ennen viranomaisten järjestämää kuulemistilaisuutta järjestetyssä kansalaisjärjestöjen valmistautumistilaisuudessa maaohjelman uusliberaali luonne herätti keskustelua ja huolta. Asia kuitenkin unohtui seuraavana päivänä. Virallisessa kuulemistilaisuudessa vesisektoria ja kansalaisjärjestöille suunnattavia varoja käsittelevät työpajat olivat järjestetty samaan aikaan. Niinpä vesisektorin yksityistäminen sivuutettiin tilaisuudessa lähes täysin. Mutta millä on suurempi vaikutus väestön elinolosuhteisiin ja "kehitykseen", kansalaisjärjestöjen hankkeisiin jaettavalla viidellä miljoonalla eurolla vai vesihuollon yksityistämisellä?
Sähkön katastrofaalinen yksityistäminen
EU:n puolelta on lähes edesvastuutonta sivuuttaa perusteellisempi keskustelu veden jakelun yksityistämisestä. Vuonna 1999 toteutetusta sähkön yksityistämisestä Dominikaanisessa tasavallassa ja sitä seuranneesta kaaoksesta on kehittynyt tragikoominen farssi, jossa häviäjinä ovat kaikki muut paitsi kaksi yksityistä monopolia. Sähkön jakelusta vastaavat yhdysvaltalainen AES sekä Espanjan Union Fenosa, joiden kesken maa on jaettu. Ne eivät kilpaile keskenään, vaan väärinkäyttävät markkina-asemaansa. Kuluttajat ovat voimattomia. Sähkölaskut nousevat nousemistaan eikä palvelu parane, tuntien sähkökatkot ovat jokapäiväistä arkea. Myös hallitus on voimaton tai haluton puuttumaan asiaan. Se pelkää menettävänsä ulkomaisia sijoituksia. Konfliktitilanteissa Union Fenosan johtajat juoksevatkin suurlähettiläänsä pakeille ja espanjalaiset yritykset kokoavat rivinsä dominikaanihallitusta vastaan.

Sähkösektorin ongelmiin yksityistäminen ei tuonut ratkaisua, ja viimeinen sana prosessissa on vielä sanomatta. Osa hallituksen kansanedustajista on puhunut jopa sopimusten purkamisesta. Toisaalta valtiolla ei taida riittää rahkeet sähköhuollon hoitamiseen yhtään sen paremmin.

Veden suhteenkin olisi tehtävä jotain, yksityistettiin se tai ei. Noin 90 prosenttia vesilaitoksen menoista on henkilöstökuluja, jakeluverkon ylläpitoon ei ole rahaa ja yli puolet vedestä valuu hukkaan. EU:n tulisi kannustaa viranomaisia ja kansalaisyhteiskuntaa avoimeen keskusteluun vesisektorin uudistamisesta sen sijaan, että se panee päänsä pussiin.
Uusliberaalia kehitysapua
Cotonou-sopimus on perusperiaatteiltaan uusliberaali projekti, se panostaa talouden avaamiseen ja yksityistämiseen. EU:n ei ole kuitenkaan usein katsottu kuuluvan samaan luokkaan Maailmanpankin, Kansainvälisen valuuttarahaston tai IDB:n kanssa, koska se antaa samaan aikaan miljardeja euroja kehitysapuun. Perusideologia on kuitenkin hyvin samanlainen Washingtonin konsensuksen kanssa. EU:n kehitysapu nähtiin pitkään vastapainona Yhdysvaltojen markkinavetoiseen lähestymistapaan, mutta toimiiko EU:n kehitysyhteistyö nyt aivan samalla logiikalla? Rakenneuudistusten porkkanana on tosin lainojen sijaan lahjaraha.

AKT-maiden kanssa yhdessä solmitun Cotonou-sopimuksen yleisluontoiset lausekkeet talouden avaamisesta ja yksityistämisen tukemisesta tuntuvat vaarattomilta. Niiden yksityiskohtainen toimeenpano kansallisella tasolla saattaa kuitenkin tuntua kivuliaana kehitysmaan mattimeikäläisen kukkarossa.

KEPA tukee paikallisten kansalaisjärjestöjen pyrkimyksiä seurata EU:n kehitysyhteistyön suunnittelua ja toteuttamista Dominikaanisessa tasavallassa.
 
 

Lisää samankaltaisia uutisia
Aiheet

• Vesi ja jätehuolto
• Yhtiöt
• Rahoitus
• Kehitysyhteistyö

Maat

• Dominikaaninen tasav.

Alueet

• Amerikka
• Karibia

Juttutyypit

• Globaaliuutiset

http://www.kepa.fi/uutiset/2708/

Hallitus käsittelee TÄNÄÄN 15.2 2010 uutta vesilakia

http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/HE+277/2009

jossa on vesirekan mentäviä aukkoja. Viestiä etunimi.sukunimi@eduskunta.fi jos meinaatte jatkossakin juoda omaa vettänne sopuhintaan