KissanKulmasta

Suomen hallitus yksityistämässä Suomen pohjavesiä monikansallisille yrityksille

Marko Sihvonen aloitti nälkälakon eduskuntatalon edessä 1.2 2010 klo 12 protestoidakseen hallituksemme -eduskunnan avustuksella- suunnittelemaa Suomen pohjavesien yksityistämistä. Pohjavedet aiotaan myydä monikansallisille yrityksille.

Mitä se merkitsee suomalaisille? Veden hinnan kohoamista, jopa siinä määrin että kaikilla ei enää ole varaa peseytyä.

Se merkitsee sitä, että maanomistajat eivät saa liikkua omilla maillaan, jos siellä on pohjavettä.

Se merkitsee sitä, että maasi voidaan pakkolunastaa pilkkahintaan. Asunnottomaksi jääviä varten on EU:N myötä voimaantullut Irtolaislaki.

Hallitus on muuttanut vesi-, ympäristönsuojelu, luonnonsuojelu-, elintarvike- ym. lainsäädäntöä jo pitkän aikaa voidakseen toteuttaa tämän hankkeen. Lisää lakimuutoksia on tulossa http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/

 

MARKOA OLLAAN HÄÄTÄMÄSSÄ!Tänään 7. helmikuuta 2010 Markolle ilmoitettiin seuraavaa: KAUPUNKI TULEE NOSTAMAAN VAUNUN NOSTURILLA TIISTAINA JA PUDOTTUU SEN MEREEN,POLIISIN SANOJEN MUKAAN,PUTIN TULEE SUOMEN VIERAILULLE KESKIVIIKKONA JA JÄLLEEN ON AIKA PUHDISTAA ROSKAT PIHALTA.NYT KAIKKI TUKIJAT ON AIKA TOIMIA LISÄÄ VAUNUJA PIHALLE LUPIA ON …..BANDEROLLEJA KAIVATAAN.MARKO EI TULE POISTUMAAN PAIKALTA.

Markolla on 5. tammikuuta päivätty kirjallinen lupa poliisilaitokselta mielenosoitukseen eduskuntatalon edessä 5 (viiden) viikon ajalle, 1-100 asuntovaunulle.

Markon tukiryhmään voi liittyä myös täällä  http://www.facebook.com/group.php?gid=286922701431

 

Tässä vesiasiaan liittyvää materiaalia:
http://www.fao.org/nr/water/aquastat/data/wbsheets/aquastat_water_balance_sheet_fin.pdf
http://finder.geocommons.com/overlays/91  tässä linkissä koneeni tilttaa kun yritin avata joitain -hm hm- avoimia tiedostoja

___________________________________________
Koska kysymys on yhteisen kansallisomaisuuden peruuttamattomasta riistoyrityksestä - kytken tämän äsken käydyn puhelinkeskustelun myös tähän.
"Metsähallitus raiskaa nopeassa tempossa suuria metsäalueita avohakkuilla. Lapin herkkä luonto on alttiimpi etelää ja hitaampi uusiutumaan, korvaamatonta vahinkoa tehdään joka päivä lisää!!
Tämä tarkoittaa, että alueella turismia tai porotaloutta harjoittavat ihmiset eivät kykene harjoittamaan pian mitään elinkeinoa. "

kartta pohjavesialueista  http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=22130&lan=fi  huomaa Lappi

___________________________________________
http://www.vesiyhdistys.fi/Aja…index.html
Suomen Vesiyhdistys ry
Finnish Water Forum on perustettu
Suomen Vesiyhdistys ry oli mukana perustamassa Säätytalolla 27.4.2009 Suomen vesifoorumi ry:tä eli Finnish Water Forumia. Kaikkiaan 37 julkisen ja yksityisen sektorin edustajaa oli läsnä perustamiskokouksessa, kuten kolme ministeriötä (UM, MMM, YM) sekä useita sektoritutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja. Alivaltiosihteeri Marjatta Rasi valittiin yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi ja tutkimusprofessori Seppo Rekolainen väliaikaiseksi toiminnanjohtajaksi. Finnish Water Forumin (FWF) tarkoituksena on tiivistää verkostoitumista Suomen vesisektorin vahvistamiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi kansainvälisillä markkinoilla. Vedestä on tullut monilla alueilla strateginen luonnonvara, ja ilmastonmuutoksen odotetaan pahentavan tilannetta. Taloustaantumasta huolimatta vesisektorin markkinoiden ennustetaan kasvavan. FWF:n jäseneksi voi liittyä mikä tahansa vesialalla toimiva yhteisö.
Lisätietoja: toiminnanjohtaja Seppo Rekolainen ( etunimi.sukunimi@ ymparisto.fi , 040-5806538 040-5806538)
Johtokunta 2008-
Tapio Kovanen (pj) puh. 0400-351883 0400-351883
Heikki Kiuru (vpj) puh. 0400-571860 0400-571860
Pertti Seuna
Eeva-Liisa Poutanen
Tommi Fred
Meeri Palosaari
Jukka Leinonen
Jari Silander
Jari Keinänen (varajäsen)
Osmo Seppälä (varajäsen)
Pirkko Öhberg (varajäsen)
 
###################################################
http://www.sask.fi/julkaisut/t…_kaikille/
Vesi kuuluu kaikille
Suvi Arapkirli
Etelä-Afrikan kuntatyöntekijöiden liiton pääsihteeri kävi kertomassa vesilaitosten yksityistämis- hankkeista kotimaassaan. Etelä-Afrikassa köyhimmillä ei ole enää varaa vesijohtoveteen.
- Vesi on yhtä kuin elämä. Elämä kuuluu kaikille, ei yksityisille yhtiöille.
Etelä-Afrikan kuntatyöntekijöiden liiton pääsihteeri Roger Ronnie pitää vesilaitoksia ratkaisevana taistelukenttänä Etelä-Afrikassa - ja länsimaissa.
- Teillä Suomessa julkiset laitokset vastaavat yli 90-prosenttisesti veden jakelusta. Mutta tekään ette ole turvassa tältä (yksityistämisen) hyökkäykseltä. Yhdessä me voimme nujertaa tämän petoeläimen.
Roger Ronnie vieraili juhlapuhujana uuden Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n perustamiskokouksessa Helsingissä. Ronnie yllyttää julkisen sektorin työntekijöitä käymään kiivaaseen yhteistyöhön työpaikkojensa puolesta.
Työtä on tehtävä maailmanlaajuisesti. Ronnie sanoo julkisten alojen kansainvälisen liiton PSI:n ymmärtäneen, miten tärkeää on kamppailla julkisten palvelujen saatavuudesta kaikille.
”Pullovesi ei saa korvata vesijohtovettä”
Ronnie tuntee yksityistämisen jäljet Etelä-Afrikassa. Vesilaitoksia on muutettu liikelaitoksiksi, ja asiakkailta on ryhdytty perimään käyttömaksuja, usein veden etukäteismaksamista vaativien mittareiden avulla. Köyhimmillä ei ole enää varaa puhtaaseen veteen.
Armottomimmillaan tämä merkitsee sairauksia ja kuolemaa.
KwaZulu Natalin maakunnassa siirryttiin joitakin vuosia sitten ilmaisista yhteisvesijohdoista ennakkomaksua vaativiin vesimittareihin. Asukkailla ei ollut varaa maksaa puhtaasta vedestä, ja he joutuivat juomaan saastunutta pintavettä. Saastuneen veden takia 300 ihmistä kuoli koleraan ja vähintään 120 000 sairastui.
Kolera ei ole Suomessa heti ovella, sitä ei Ronnie tietenkään väitä. Mutta Britanniankin kaltaisessa länsimaassa vesimittareiden asentaminen on johtanut vaikeuksiin. Mittareita käyttämään joutuneet köyhät ihmiset yksinkertaisesti luopuivat riittävästä veden käytöstä. Eräässä vaiheessa 1990-luvulla terveysviranomaiset pelkäsivät viktoriaanisesta kurjuudesta muistuttavan punataudin leviämistä, koska hygieniasta oli jouduttu tinkimään.
- Taistelu ei rajoitu vain eteläisen pallonpuoliskon maihin. Monet yhteisöt Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Saksassa ovat jo ryhtyneet vastustamaan yhä vain kiivaampia yrityksiä yksityistää vedenjakelujärjestelmät, Roger Ronnie toteaa.
- Pohjoisessa, missä julkiset laitokset yleensä vielä vastaavat kaikesta vedenjakelusta, kamppailut muotoutuvat vain hiukan erilaisiksi kuin etelässä, missä veden hankkiminen ylipäänsä on jo päivittäinen koettelemus. Mutta nämä kamppailut ovat aivan saman asian kaksi eri puolta.
###########################################################

http://www.maanystavat.fi/tied…d=644&
"WTO:n toimivaltaa on rajoitettava
Talouskampanja (talous(at)maanystavat.fi)
15.11.2005
Maan ystävät ry
Talouskampanja
Lausunto eduskunnan WTO-kuulemistilaisuuteen 15.11.2005
(pdf)
Nykyinen kauppapolitiikka talloo ihmisoikeuksia ja on kestävän kehityksen este

Maailman kauppajärjestö WTO:n Hong Kongin neuvottelujen asialistalla on sopimuksia, jotka ovat ympäristön, kehityksen, ihmisoikeuksien ja sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta katastrofaalisia. Tämä käy ilmi monien YK-järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen tutkimuksista. EU on ajamassa Maailman kauppajärjestöön sopimuksia, jotka alistaisivat nykyiset ylikansalliset sosiaali- ja ympäristösopimukset kauppasopimuksille.

WTO-sopimusten vaikutukset eivät näy vain Euroopassa vaan myös eteläisen pallonpuoliskon köyhissä maissa. EU on eturintamassa ajamassa politiikkaa, joka vähentäisi mahdollisuuksia demokraattiseen päätöksentekoon. Tämä koskee etenkin teollisuustuotteiden markkinoille pääsyä koskevia neuvotteluita (Non-Agricultural Market Access, NAMA), palvelukauppasopimus GATS:ia ja kaupan esteiden poistamista. Luonnonvaroja ollaan kovaa vauhtia alistamassa kaupan logiikalle, yritysten voitontavoittelulle ja hintakilpailulle. Sellaiset yhteisessä omistuksessa olevat luonnonvarat kuten metsät, kalakannat, biodiversiteetti, vesi ja energia ovat neuvottelupöydällä. Kaupan pakkovapauttamisesta ja yhä uusien elämänalojen kaupallistamisesta kärsivät eniten köyhien maiden paikallistaloudet - esimerkiksi naiset, jotka viljelevät maata tai kalastavat pienimuotoisesti sekä alkuperäiskansat, jotka ovat kehittäneet vuosisatoja yhteiskuntia, jotka ovat luonnon kanssa harmoniassa.

Adelphi Researchin, Friends of the Earth Internationalin ja Greenpeacen tuore tutkimus osoittaa, että nykyiset WTO-neuvottelut uhkaavat nykyisiä poikkikansallisia ympäristösopimuksia. Tutkimus osoittaa myös, että WTO:lle on vaihtoehtoja. Kauppasopimusten ei tule talloa ihmisoikeuksia ja olla kestävän kehityksen este. EU:n kauppapolitiikan suunnan on siksi muututtava. [1]
Mitä on vialla EU:n suhtautumisessa WTO:n kauppaneuvotteluihin?

Metsätalous

Maailman metsät hupenevat ja niiden laatu heikkenee huolestuttavaa vauhtia. Elämme metsäkriisin aikaa. Merkittävä taustatekijä metsäkadolle on metsätuotteiden kasvava tuotanto ja kauppa, joka johtuu kasvavasta kulutuksesta erityisesti varakkaammissa maissa. Metsätuotteiden kulutus on teollisuusmaissa 20 kertaa korkeampi kuin kehitysmaissa. Viisi maata - Iso-Britannia, Japani, Saksa, Italia ja USA - käyttävät 50% kaikista metsätuotteista. Toisaalta jopa miljardi ihmistä on riippuvaisia metsien tuottamista palveluista, ja 60 miljoonaa ihmistä saa suoraan elantonsa metsistä. Metsiin sisältyy myös 46% kaikesta maanpäällisestä hiilestä, ja ne ovat siksi tärkeä tekijä ilmastonmuutoksen hidastamisessa.

Euroopan komissio tukee metsien tilasta ja merkityksestä huolimatta metsätalouden ja metsätuotteiden kaupan täyttä vapauttamista, jättäen huomiotta oman WTO:ta ja metsienkäyttöä käsittelevän kestävyysarvionsa (Sustainability Impact Assessment, SIA). Tuon arvioinnin mukaan metsätalouden vapauttamisen "mahdolliset haittavaikutukset luonnon monimuotoisuudelle biodiversiteetiltään rikkaimmissa maissa, kuten Brasiliassa, Indonesiassa, Kongon altaan maissa ja Papua-Uudessa-Guineassa, olisivat mahdollisesti peruuttamattomia. Korkeiden tuontitullien suojassa metsäteollisuuttaan rakentaneet kehitysmaat voivat kärsiä huomattavista ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksista". Arviointiraportti suosittaa, että "kaupan vapauttamisessa olisi syytä ottaa käyttöön varovaisuusperiaate". Raportti ennustaa myös laittomien ja tuhoisien hakkuiden lisääntyvän metsätalouden vapauttamisen seurauksena. [2]

Tästä huolimatta EU vaatii metsätalouden sisällyttämistä WTO-neuvotteluihin. Metsätalouden ja metsätuotteiden kaupan vapauttaminen johtaisi metsistä riippuvaisten alkuperäiskansojen elinympäristöjen katoamiseen, metsistä hiilinieluina riippuvaisen ilmastonmuutoksen nopeutumiseen, ja jouduttaisi uhanalaisten lajien, kuten trooppisten puiden, lintujen ja suurpetojen, katoamista. EU:n on poistettava metsät WTO-neuvotteluiden asialistalta.

Vesi

Vesipalvelujen yksityistäminen on aiheuttanut tuhoisia vaikutuksia kehitysmaiden ihmisille. Usein vesisektorin pakkovapauttaminen on ollut edellytyksenä, jotta köyhien maiden hallitukset ovat saaneet kahdenvälistä kehitysapua tai IMF:n ja Maailmanpankin lainoja. Yksityistäminen johtaa vesipalvelujen tuotannon siirtymiseen ylikansallisislle suuryhtiöille, ja yleensä myös veden kuluttajahinnat nousevat. Bolivian Cochabambassa veden yksityistäminen johti 68%:n hinnannousuun [4], Guinean Conakryssa 500%:n hinnannousuun viidessä vuodessa ja Filippiinien Manilassa veden hinta sousin 500%:a kuudessa vuodessa [2].

Tästä huolimatta EU ajaa veden ja vesipalvelujen täydellistä liberalisointia. Yksityistämisen seurauksena voi esimerkisi olla, että hallituksilta kielletään “starttirahan” myöntäminen paikallisille yrityksille, vaikka tällainen tuki parantaisi niiden mahdollisuuksia kilpailla jättiyhtiöiden kanssa. Lisäksi on vaarana, että hallituksia kielletäänasettamasta sellaisia kiintiöitä, joiden tarkoituksena on kansallisten vesivarojen pitäminen voittoa tavoittelemattomien yritysten hallinnassa.

Ylipäätään vettä ei tulisi pitää taloudellisena hyödykkeenä, vaan kaikille kuuluvana ihmisoikeutena.

WTO:n tekijänoikeuksia koskeva TRIPs-sopimus (Trade Related Intellectual Property Rrights) ei huomioi viljelijöiden, alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen perusoikeuksia. Se alistaa vuosisatoja vanhan perimätiedon ja jopa elämänmuodot yksityisille omistusoikeuksille. TRIPs sallii tiedon omimisen ja varastamisen patenttien avulla. Niiltä yhteisöiltä, jotka eivät pysty maksamaan oikeuksistaan, evätään pääsy paikallisten resurssien ja tiedon käyttöön. Siementen ja muiden geneettisten resurssien omistusoikeus keskittyy yhä voimakkaammin muutamille suuryritysten hallintaan. Esimerkiksi vain kolme yritystä – Cargill, Pioneer ja CP-DeKalb – kontrolloi noin 70 %:a koko Aasian siemenmarkkinoista [5].

Lisäksi TRIPsin tarjoamaa yksityisomaisuuden suojaa on käytetty kehitysmaiden hallituksia vastaan, kun ne ovat pyrkineet tuottamaan halpoja lääkkeitä HIV- ja malaria-epidemioiden hillitsemiseksi tai ehkäisemiseksi. Köyhillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa lääkkeistä voittoja tavoittelevien lääkefirmojen asettamia markkinahintoja.

EU:n pitää taata viljelijöille, alkuperäiskansoille ja paikallisyhteisöille oikeudet paikallisen geeniperimän hyödyntämiseen. Yksityinen voitontavoittelu ei myöskään saa olla riittävän terveydenhuollon toteuttamisen esteenä. Kaikkien elämänmuotojen - mukaan lukien kasvilajikkeet ja mikro-organismit sekä niiden osat - patentointi pitää kieltää. EU:n täytyy tukea yhteiseen etuun tähtäävää asiantuntemusta ja toimivaltaa kuten kansainvälistä biodiversiteettisopimusta (CBD), ja lopettaa kehitysmaiden hallitusten päätäntävallan kaventaminen ja köyhien elinmahdollisuuksien huonontaminen.
Suuntaviivoja vastuulliselle eurooppalaiselle kauppapolitiikalle

EU:n on ryhdyttävä ajamaan perustavanlaatuisia muutoksia maailman kauppajärjestelmään sen omien kestävän kehityksen ja ihmisoikeusperiaatteiden mukaisesti. Hallituksilla täytyy säilyä oikeus puolustaa omia kansalaisiaan ja ympäristöä vapaakaupan vaikutuksia vastaan ja siitä riippumatta. Nykyisin jopa WTO:n legitimiteetin perustana ollutta periaatetta päätösten tekemisestä kaikkien jäsenmaiden yksimielisellä hyväksynnällä ollaan kääntämässä ylösalaisin. Nyt käytetyn menettelyn mukaan WTO:n jäsenmaat voivat vaikuttaa neuvottelujen puheenjohtajan ratkaisuihin (esim. GATS-) neuvottelujen Hong Kongin ministerikokoukselle esitetyistä neuvottelutuloksista vain siinä tapauksessa, jos kaikki neuvotelleet jäsenmaat yksimielisesti vastustavat puheenjohtajan esitystä neuvottelujen tuloksesta. WTO ei tällä tavoin enää pohjaudu jäsenmaidensa tahtoon, eikä sen legitimiteetin perustasta jää näin mitään jäljelle.

EU:n tulee arvioida uudelleen koko WTO-politiikkansa perusta. Sen sijaan että neuvottelujen pohjana on lisäoikeuksien ajaminen suuryhtiöille ja abstrakteihin taloudellisen voiton laskelmiin perustuva politiikka, tulee niiden pohjana olla ihmisoikeuksien ja ympäristön suojelun edistäminen konkreettisella tasolla. Maan ystävät – maailman laajin ruohonjuuritason ympäristöjärjestö – vaatii toimia lisätuhojen estämiseksi ja sellaisen kauppajärjestelmän eteen, joka on kestävä, reilu ja tasa-arvoinen. Päästäkseen kohti tätä päämäärää EU:n on:

1. Vahvistettava kansainvälistä ympäristöhallintoa vastapainoksi WTO:lle;

2. Ajettava WTO:n sääntöjen ja monenkeskisten ympäristösopimusten suhdetta koskevien neuvottelujen siirtämistä YK:hon;

3. Keskeytettävä GATS-neuvottelut ja sovittava kattavan, riippumattoman selvityksen tekemisestä GATS:in toteutuneista sekä potentiaalisista vaikutuksista ympäristölle, ihmisoikeuksiin ja kehityspoliittisten päämäärien toteutumiseen, kuten YK:n elimet ovat vaatineet;

4. Keskeytettävä NAMA-neuvottelut ja sovittava kattavan, riippumattoman selvityksen tekemisestä NAMA:n potentiaalisista vaikutuksista ympäristölle ja kehityspoliittisten päämäärien toteutumiseen;

5. Sitouduttava poistamaan maataloustuotteiden vientitukiaiset ja dumppaus, sekä edistämään sen sijaan ruokaturvaa, ruoantuotannon omavaraisuutta ja ekologisesti kestävää maataloutta;

6. Vastustettava USA:n painostusta kauppasääntöjen käyttämisestä geenimuunneltujen elintarvikkeiden ja viljelyn varokeinojen heikentämiseen, ja edistettävä YK:n biodiversiteettisopimuksen bioturvallisuuspöytäkirjan ympärillä käytäviä neuvotteluja oikeana keskustelufoorumina muuntogeenisisten eliöiden käytöstä;

7. Ajettava WTO:n riitojenratkaisuelimen uudistamista siten, että se ottaa huomioon varovaisuusperiaatteen, muut YK:n sopimukset, ja poistaa käytöstä vaatimuksen ympäristön suojeluun pohjautuvien kaupan rajoitusten välttämättömyyden todistamisesta;

8. Sitouduttava täyteen avoimuuteen ja demokratian lisäämiseen WTO:ssa ja EU:n kauppapolitiikassa mahdollistamalla kehitysmaiden, kansalaisyhteiskunnan ja kansanedustajien täysi osallistuminen;

9. Arvioitava uudelleen WTO:n sääntöjen vaikutukset ympäristöön, kehitykseen, demokratiaan sekä naisten ja alkuperäiskansojen elämään, ja tämän pohjalta uudistettava jo olemassaolevat sopimukset;

10. Kehitettävä oikeudenmukainen ja kestävä kauppajärjestelmä, jonka ensisijaisena tavoitteena on kaikkien maailman ihmisten elämän perusedellytysten turvaaminen sosiaalisesti ja ekologisesti kestävillä tavoilla.

Nyt 2000-luvun alussa maailma tarvitsee kauppasääntöjä, jotka heijastavat yhteiskuntien tämänhetkisiä arvoja ja tarpeita. Olemassaolevat kauppasäännöt, niitä hallinnoivat elimet ja itse asiassa koko nykyinen maailman talousjärjestelmä ovat vanhentuneita ja sopimattomia tähän tarkoitukseen. Vapaakauppa-ajattelun pohjana olevat teoriat kehitettiin jo 1700- ja 1800-luvuilla, eikä näissä teorioissa tai varsinkaan nykyisin vallitsevassa kasvuajattelussa ole riittävästi – jos ollenkaan – huomioitu kaupan ympäristövaikutuksia tai luonnonvarojen rajallisuutta. Logiikaltaan puutteellisten vapaakauppateorioiden käytännön sovellutusten on myös osoitettu lisäävän eriarvoistumista sekä tuhoavan luonnon ja kulttuurien monikirjoa. Maailman kauppajärjestelmä perustuu edelleen kestämättömään voitontavoitteluun sekä epätasa-arvoiseen ja liialliseen luonnonvarojen hyödyntämiseen riippumatta sosiaalisista ja ekologisista vaikutuksista. Kaupan liberalisoinnin ja bruttokansantuotteiden kasvuluikuihin tuijottamisen tiellä jatkettaessa vääjäämättöminä seurauksina ovat rikkaiden rikastuminen ihmisten enemmistön ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin kustannuksella sekä mittavat ekokatastrofit. Nykyiset säännöt myös estävät paikallisten ja kestävien kauppajärjestelmien ja vaihdannan muotojen ylläpidon ja kehittämisen.

Näistä syistä johtuen Suomen tulee vaatia EU:ta uudistamaan sekä nykyisen kauppajärjestelmän että sen taloudellisen kehyksen, jossa tuo järjestelmä toimii. On aika kehittää kansainvälisen kaupan säännöstö, joka edistää itsemääräysvaltaa, ruokaturvaa, ympäristön suojelua, kestäviä elintapoja, tasa-arvoa ja kulttuurista monimuotoisuutta kaikkien kansojen ja ihmisten parissa. Uusi ja kestävä viitekehys kaupan säätelylle tulee perustaa demokratiaan, tasa-arvoon, kestämättömän kulutuksen lopettamiseen ja varovaisuusperiaatteeseen. Mikäli WTO:n puitteissa tällaisia muutoksia ei pystytä toteuttamaan, niin se pitää lakkauttaa.
Lisätietoja:

Toni Haapanen, toni.haapanen(a)maanystavat.fi, 050-367 8595
Ville-Veikko Hirvelä, etela.lampo(a)jippii.fi, 02-250 0958
Lähteet:

[1] Adelphi Research, FoEI & Greenpeace (2005). Is the WTO the only way? www.foeeurope.org/publications/2005/alternatives_wto.pdf

________________________________________
[2] Katila, M. & M. Simula (2005). Sustainability Impact Assessment of proposed WTO negotiation, final report for the forest sector. Euroopan komission tilaama tutkimus, Safcor Indufor Oy.
trade-info.cec.eu.int/doclib/docs/2005/april/tradoc_122420.pdf
[3] Friends of the Earth International (2004). WTO’s General Agreement on Trade and Services will undermine social and environmental sustainability. www.foeeurope.org/trade/StopTheGatsdec04.pdf
[4] World Development Movement (2005). Dirty aid, dirty water. www.wdm.org.uk/campaigns/aid
[5] Action Aid (2001). Food rights, Re-writing the Trade Rules. www.actionaid.org.uk/content_document.asp?doc_id=236 "
#####################################################
http://www.mvtt.fi/Vesitalous/…vjukk2.pdf
Mukava uusi vesilaki (luonnoksesta lainaus):
Sääntelyn mukaan kaupallista
tarkoitusta palvelevalle vedenotolle
voitaisiin myöntää lupa vain silloin
kuin vettä riittää muille tarvitsijoille, kuten
paikallisiin ja yhdyskunnan vesihuollon
tarpeisiin.”
Kysymys on elintärkeästä luonnonvarasta, joka on tulevaisuudessa mittaamattoman arvokasta. Annetaanko se monikansallisten yritysten haltuun?
”Itse heräsin vesiasiaan jo muutama vuosi sitten, kun saksalainen firma halusi naapurikunnan pohjavesiä alkaa viemään Keski-Eurooppaan juomavedeksi. Onneks volyymit ei ollut tarpeeks isot, joten luopui hankkeesta täällä.
Lisäks maanviljelijänä ihmetytti viime keväänä ympäristötukien uusi ehto, jonka mukaan piti kaikki maatilan vesilähteet merkitä kartoille.”
Mietitäänpä nyt tarkkaan, miksi maatilojen vesilähteet kartoitetaan. Vesilähdemaksua varten?

##########################
 
Tässä vain joitain poimintoja. Ymmärrätte vaikeuteni materiaalin suhteen. Altian takana lymyilee muita, ulkomaisia yhtiöitä: tarvitaan siis kaikkien osakkeenomistajien tiedot vuosikertomuksista. Muiden yhtiöiden takana lymyilee muita yhtiöitä, tarvitaan niidenkin omistustiedot. Jo siitä tulee iso kasa tavaraa.
 

Lapissa lienee Suomen isoimmat pohjavesialueet. Pitää tarkastaa sieltäkin suunnalta, tietääkö joku jotain ja näistä allashankkeista sun muista.
 ###########################################
 
vesilaki  http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061040?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=vesilaki
ympäristönsuojelu http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000086
ISO 22000-standardi  http://www.dnv.fi/toimialat/elintarviketeollisuus/palvelut_ja_ratkaisut/elintarviketurvallisuus/ISO22000/index.asp   jolla myytävästä vedestä tulee elintarvike
lakeuden vesi oy - karvian hanke http://www.kyronjokilaaksonvesi.fi/karvian_hanke.html
ympäristönsuojelulakimuutokset http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+100/2009&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD
 
Tähän liittyy myös puolustusvoiminen toimintaa koskevat lakimuutokset.
 
Karvialaisen selvitys: "Karvian kunnassa Metsähallitus ostaa pakkolunastuksen uhalla yksityisiltä maat ja talot ja siirtää ne armeijan käyttöön. Samaan aikaan Lakeuden Vesi Oy, jonka omistajiin kuuluvat mm. Altia, Atria ja Valio rakentaa vesiputkea Seinäjoelta Karviaan (84 km rakennettu). Projektissa apuna käytetään ISO 22000 standardia ensimmäistä kertaa maailmaassa pohjaveteen. Tarkoittanee sitä, että pohjavedet voidaan myydä kansainvälisille yrityksille. Maanostaminen jatkunut 15 vuotta. Armeijan perustelut maanostolle on lentokoneiden ja helikoptereiden laskeutumisalustat, vaikka alue on luonnonsuojelualuetta. Pohjavesivarannot ovat Suomen toiseksi suurimmat ja puhtaimmat. Tarkoituksena pumpata alueelta 17000 kuutiota vettä vuorokaudessa. ISO 22000 tukijoina toimivat mm. Danone, Unilever ja Nestle. Standardi ISO 9001 on Coca-Colan käytössä ja solmi nämä kaksi standardia yhteen. Tarkoittaako tämä sitä, että Suomen Valtio on ensimmäisenä myynyt pohjavetensä ylikansallisille yhtiöille?"
 
Oululainen: "Oulu  samaa ahnetta vedenryöstöporukaa.
Aikoo pumpata Luonnonpuistosta ja täysin suojeltun Kiiminkijoen latvavesistöistä  20 000m3 pohjavettä, kuivattamalla mm osan Olvassuon luonnonpuistosta, lähes kokonaan nuorittajoin,  useita lampia ja Viinivaaran heteet" kertoo lukija Oulun suunnalta.
 
Muistio kartellilainsäädännöstä: http://iprinfo.info/tiedostot/…_ROE_2.pdf
Mainonnan kansainväliset perussäännöt http://www.iccfin.fi/ICCMainon…ot1997.pdf 
Kartelleista  http://eur-lex.europa.eu/LexUr…403:FI:NOT
http://www.ulkoasiainministeri…4fd45ac%7D
Kilpailulainsäädännön valvonta EU:ssa  http://ec.europa.eu/commission…et_fi.html
Mietintö kilpailulaista ja julkisista hankinnoista  http://www.keskuskauppakamari.…n-mietinto
Kilpailulainsäädäntö  http://www.ek.fi/www/fi/yritys…adanto.php
EY-kilpailulainsäädäntö  http://www.tem.fi/index.phtml?s=2392
Yrittäjien edunvalvonta  http://www.yrittajat.fi/fi-FI/…nsaadanto/
EK  http://www.ek.fi/www/fi/yritys…/index.php
Yhteisöhyöty-yritys-lainsäädännöstä   http://www.helsinki.fi/ruralia…eet/PP.pdf
Julkisten hankintojen (tavarat ja palvelut) lainsäädännöstä JYSE http://www.edilex.fi/lakikirja…uokka]=526

##########################
"Kesästä asti olen huolestuneena seurannut ’toimenpiteitä’ Lahdessa Lahti Aquan vedenottamon kimpussa. Suuri nosturi on asentanut putkia ja viereen nousee pytinki, jonka viereen asetettu kyltti tarkkasilmäiselle ohiajajalle ilmoittaa kyseessä olevan alkalointilaitos. Tekninen virasto ’hädin tuskin’ muisti koko hanketta tehdessäni puhelimitse tiedustelua koskien alueen rakennuslupaa.
Noin 3-4 vuotta aiemmin Salpausselän harju Hämeenkosken puolella, jossa sivumennen sanoen alkaa myös päijännetunneli, ajeltiin paljaaksi suojaavasta puustosta - koko harjun matkalta. Valtava ympäristörikos! "
(Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin  http://www.echr.coe.int/echr/ on ennenkin rapsauttanut Suomea ihmisoikeusrikkomuksista. Jopa niin, että taidamme olla ihmisoikeusrikoksissa Albanian luokkaa)
Vesi kuuluu perusoikeuksiin, samoin potilasturva, yksilön oikeudet… 

############################
Suomen luonnonsuojelusäätiö sanoi että on muitakin hankkeita Karvian vesihomman lisäksi.
http://www.dnv.fi/Binaries/ISO…326814.pdf ISO 22000 pdf 
 
 Luontoliitto näkee ongelmia lakiesityksessä http://www.sll.fi/luontojaympa…kannanotto
 http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2009/20090237
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2009/20090100
 http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2009/20090099   

############################

  
14x Bilderberg Guru Jorma Ollila sanoi Ylen haastattelussa 4.12 että Eurooppaa uhkaa vesipula.

#############################
-Luonnonsuojelualueeseen liitettäväksi päätetyn tai haetun alueen kiinteistönmuodostuksessa noudatetaan, mitä 21 §:n 1 momentissa säädetään. Mikäli luonnonsuojelualueeseen liitetään valtion omistukseen siirtynyt yksityinen luonnonsuojelualue, poistetaan tämän rauhoitusta koskeva merkintä liittämisen yhteydessä kiinteistötietojärjestelmästä. Samalla lakkaavat aluetta koskevat aiemmat rauhoitusmääräykset olemasta voimassa. Liittämisestä on kuulutettava kunnan ilmoitustaululla siten kuin julkisista kuulutuksista annetussa laissa (34/1925) säädetään.
——————————————————————————–
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
——————————————————————————–
Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2009
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Ympäristöministeri
Paula Lehtomäki

###################################
http://www.pmgeiser.ch/mineral…arval=2943
 
Tätä hanketta on valmisteltu noin 15 vuotta, median vaikenemisen avulla. Vesi lähtee putkia pitkin Karvialta, Lahdesta, Turun Kanervakankaalta ja sen jälkeen muualtakin Suomesta.   

http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2009/20090099    luonnonsuojelu 

http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2009/20090100  ympäristönsuojelu

Vesiputket tuovat mukanaan myös sotilasvartiot vartioimaan ulkomaisten sijoittajien omaisuutta. Lakimuutokset sallivat tämän. Nordstream-kaasuputki tuo sotilasvartiot Suomen merialueille.
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2008/20080219 

http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2009/20090239
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2009/20090265
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2009/20090177   yhteistoiminta-asiamies
Veden pumppaamiseen tarvitaan myös ne uudet ydinvoimalat, energiankulutushan on laskenut http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2009/20090190

http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2009/20090101
Lakimuutoksia on tehty, niitä on tulossa ja ne on ripoteltu sinne tänne, rakennus-, maankäyttö-, lunastus-, patentti- jne alle. Asetuksia on lisätty, muutettu, poistettu. Niitä on valtavan paljon enemmän kuin tähän on koottu.

#########################################

Vesi yritetään yksityistää Nicaraguassakin 24.10.2005
,”Kansa on saanut Nicaraguassa pienen erävoiton kiistassa veden omistusoikeudesta.
Köyhässä Nicaraguassa on käynyt viime vuosina yksityistämisaalto. Esimerkiksi puhelinverkot ja terveyspalvelut on jo yksityistetty ja palvelujen taso on noussut. Hinnat ovat kuitenkin karanneet köyhimmiltä entistä kauemmaksi.
Hankkeiden takana on Maailmanpankin lainaehto, joka edellyttää yksityistämistä. Nicaraguan johto uskoo, että yksityistäminen on oikea tapa ratkaista maan kipeitä ongelmia. Presidentti Enrique Bolañosja sandinistipuolueen johto allekirjoittivatkin toissaviikolla Cafta-vapaakauppasopimuksen hyväksymisestä. Se sallii vapaat ulkomaiset sijoitukset maassa, jossa ei tällä hetkellä ole riittävää lainsäädäntöä veden suojelemiseksi.
Nicaraguan luterilaisen kirkon papin Katia Cortezin mukaan Nicaraguassa ei enää ole juuri muuta yksityistettävää kuin vesivarat. Kansalaiset ovat kuitenkin oppineet aikaisemmasta ja saaneet seisautetuksi hankkeita. Esimerkiksi kansallista vedenjakelusta vastaavaa Enacal-yhtiötä on haluttu uudistaa yksityisin varoin, mutta kansalaisyhteiskunta on estänyt vieraan pääoman käytön.
– Yksityistämistä perustellaan sillä, ettei hallituksella ole varaa ylläpitää vesiverkostoja. Kuitenkin kehitys oli menossa veden osalta Nicaraguassa hyvää suuntaan ennen Cafta-sopimuksen allekirjoittamista, Nicaraguan noin 7 000 jäsentä käsittävän kirkon pastori Cortez kertoo. Hän vastaa muun muassa kirkkonsa katastrofivalmiustyöstä. Cortez on Suomessa Kirkon Ulkomaanavun ja Suomen ekumeenisen neuvoston vieraana kirkkojen vastuuviikolla.
Vesilakia valmistellaan parhaillaan
Veden yksityistämishankkeet on saatu pysäytetyksi vedoten siihen, ettei maassa ole voimassaolevaa vesilakia. Sitä kuitenkin valmistellaan parhaillaan, joten kansalaisten erävoitto kamppailussa ei ole lopullinen. Vaihtoehtoisia lakiehdotuksia laativat niin valtion virkamiehet kuin kuluttajaverkostot ja kansalaisjärjestötkin.
Hallitus on siirtänyt päätäntävaltaa maan 216:lle paikallishallinnon viranomaiselle, joiden ajatuksiin sekä sijoittajat että kansalaisjärjestöjen edustajat pyrkivät nyt vaikuttamaan.
– Nicaraguan kirkoilla on tärkeä tehtävä saada ihmiset ymmärtämään, että heillä on keinoja itse vaikuttaa päättäjiin.
Mitä me suomalaiset voisimme tehdä nicaragualaisten hyväksi? Cortezin mukaan suomalaisten on pidettävä hyvää huolta omista vesivaroistaan ja vastustettava veden yksityistämistä kaikkialla maailmassa.
– Meille on tärkeää, että suomalaiset tietäisivät millaisten ongelmien meillä Nicaraguassa on. Meillä on oppimista Suomesta siinä, kuinka täällä suojellaan ympäristöä, Cortez sanoo.
Tommi Sarlin
tommi.sarlin (a) kotimaa.fi

#####################################
Onko vesi perusoikeus vai kauppatavaraa?
Leonardo Boff 3.5.2005 | 13:30
Vesi kytkeytyy niin kiinteästi elämään, että sitä on pidettävä osana elämää ja siten likimain pyhänä, kirjoittaa Leonardo Boff.
Maailmassa ei ole tärkeämpää asiaa kuin puhdas vesi. Elämän säilyminen planeetallamme riippuu siitä. Vesi voi antaa aiheen sotaan tai kansojen väliseen solidaarisuuteen ja yhteistyöhön. Vesi on yhtä aikaa äärettömän runsas ja äärettömän niukka luonnonvara.
Maapallon vedestä 97 prosenttia on suolaista ja kolme prosenttia makeaa, josta vain vajaa kolmannes on ihmisen hyödynnettävissä. Makean veden kokonaiskulutus on 6 000 kuutiokilometriä vuodessa. Uutta makeaa vettä sitä vastoin syntyy vuosittain 43 000 kuutiokilometriä.
Lukujen valossa makeaa vettä näyttäisi siis olevan yllin kyllin. Vesi ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti: 60 prosenttia keskittyy yhdeksään maahan, ja 80 maata kärsii veden niukkuudesta. Alle miljardi ihmistä käyttää 86 prosenttia vesivaroista. Arvioidaan, että vuonna 2032 noin viisi miljardia ihmistä kärsii vesipulasta.
Ongelmana ei ole veden niukkuus vaan hallinto ja jakelu suhteessa tarpeisiin. Vedestä on tullut kallista tavaraa. Kun markkinatalous muuttaa kaiken myytäväksi hyödykkeeksi, myös veden yksityistäminen kiinnostaa maailmanlaajuisesti. Osuuksista kilpailevat muun muassa ranskalaiset yhtiöt Vivendi ja Suez-Lyonnaise, saksalainen RWE, brittiläinen Thames Water ja yhdysvaltalainen Bechtel. Vesimarkkinoilla puhutaan sadoista miljardeista dollareista.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Maailmanpankki ovat vuodesta 2000 lähtien luvanneet uusia lainoja 40 maalle sillä ehdolla, että ne yksityistävät vesihuoltonsa. Nyt kiistellään siitä, onko vesi elämän vai voittojen lähde.
Aloitetaan siitä, että vesi ei ole muihin verrattava taloudellinen hyödyke. Se kytkeytyy niin kiinteästi elämään, että sitä on pidettävä osana elämää ja siten likimain pyhänä. Elämää ei voi muuttaa kauppatavaraksi.
Ymmärtääksemme veden arvon meidän on murrettava analyyttisen hyötyajattelun tyrannia, jolle koko yhteiskunta on alistettu. Sen mukaan vesi on luonnonvara, jota voidaan ostaa ja myydä, vaikka kyseessä on lähde ja kehto, joka synnytti elämän planeetallemme 3,8 miljardia vuotta sitten.
Veden kaksi puolta - elämän lähde ja luonnonvara - eivät sulje toisiaan pois, mutta ne pitää osata tasapainottaa. Vesi kuuluu oikeuteen elää, mutta sen talteenotto, säilytys, puhdistus ja jakelu vaativat monimutkaisia rakenteita, joihin liittyy kiistämättömiä taloudellisia ulottuvuuksia. Ne eivät kuitenkaan saa ottaa ylivaltaa, vaan pikemminkin turvata sen, että vettä jaetaan kaikille. Jokaiselle ihmiselle on taattava vähintään 50 litraa ilmaista juomavettä päivässä. Yhteiskunnan on huolehdittava kuluista, joita tästä oikeudesta koituu. Teollisuus ja maatalous voivat maksaa vetensä itse.
Nykymaailmaa hallitsee markkinaperusteinen ajattelu, jossa yksityisomistus ylikorostuu. Myös veteen suhtaudutaan ilman ajatusta jakamisesta ja toisen tarpeiden kunnioittamisesta. Samalla yhteisen edun periaate ja kunnioitus kansallisia rajoja ylittäviä vesistöjä kohtaan heikkenevät. Esimerkkejä tarjoavat Turkin, Syyrian ja Irakin suhtautuminen Eufratiin ja Tigrisiin, Palestiinan Jordanjoki tai Yhdysvaltain ja Meksikon kiistat Rio Grandesta ja Coloradojoesta.
YK on useissa kokouksissaan vahvistanut, että oikeus riittävään määrään kelvollista juomavettä kuuluu ihmisen välttämättömiin tarpeisiin.
Italiassa vuonna 2003 perustettu Alternative World Forum for Water ehdotti kansainvälistä vesivirastoa ratkomaan vesikiistoja. Samaan aikaan on syntynyt liike vaatimaan kansainvälistä vesisopimusta ja torjumaan veden alistamista markkinavoimille. Tavoitteena on vahvistaa julkista yhteistyötä, joka voi estää vesipulaa ja veden pilaantumista. Nykyisin 6 000 lasta kuolee päivittäin janoon, mutta siitä ei kerrota uutisissa. Noin 18 miljoonaa lasta ei pääse kouluun, koska päivä kuluu veden hakuun 5-10 kilometrin päästä kotoa.
YK:n vuosituhattavoitteisiin kuuluu äärimmäisen nälän poistaminen maailmasta. On hävitettävä myös maailman jano, koska vesi on ruokaa eikä mikään voi elää ilman vettä. Vesi on elämä, elämän synnyttäjä ja yksi ikuisen elämän vahvimmista symboleista. IPS”

Kirjoittaja on brasilialainen teologi ja ympäristönsuojelija.
Julkaistu Kumppani-lehdessä 5/2006
Alternative World Forum for Water
http://www.hurriyet.com.tr/eng…153424.asp
http://www.youtube.com/watch?v=oAaN9sYfeRE
http://www.choike.org/2009/eng/informes/7412.html
 
--
NYRKKISÄÄNTÖ: kun luet lehtiä, virallisia tiedoitteita tai kuuntelet uutisia, muista että jokainen sana tarkoittaa sen ilmimerkitykseen nähden täsmälleen päinvastaista asiaa (Nevanlinna ja Relander: Työn sanat).

lehdistötiedote nälkälakosta
                                                                a press info about a hungerstrike
 

Arvoisa vastaanottaja
Dear addressee,
 

Eduskuntatalon eteen tuotavassa asuntovaunussa alkaa 1.2.2010 kello 12.00 Marko Sihvosen nälkälakko. Sihvosen tukena paikalla on ensimmäisenä päivänä  myös Vakuutusongelmaisten liiton jäseniä jotka pitivät 29 vuorokautta kestäneen nälkälakon samassa paikassa syksyllä 2001.
1st of February 2010 at 12 o´clock sharp, in a trailer in front of the finnish Parliament House, Marko Sihvonen starts a hungerstrike.
During the first day of Marko´s hungerstrike, members of Vakuutusongelmaisten Liitto (Union for Persons Deceived by Insurance Companies) who held a hungerstrike of 29 days in the fall of 2001 at the same place, will act as support for Marko.

Marko Sihvonen (41) ryhtyy tähän radikaaliin mielenilmaisuun vastalauseena suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsevalle korruptiolle. Sihvosen näkemykseen yhtyy Vakuutusongelmaisten liitto ry, Vammautuneiden elämänhallinnan ja perhetyön tuki ry. Sihvosen vaunulla tulee vierailemaan myös monia yhteiskunnassa tunnettuja muusikoita.
 Marko Sihvonen starts his radical manifestation as an objection to the corruption permeating the finnish society. With his views stands Vakuutusongelmaisten Liitto ry, Vammautuneiden elämänhallinnan ja perhetyön tuki ry (Union for Disabled).
Many a famous finnish musician has promised their help and support to Marko, and are visiting him during his hungerstrike.

Suomessa poliittisen päätöksenteon voidaan havaita useilla eri toimialueilla muodostavan yhteisen tekijän, jossa suuret yritykset saavat tahtonsa läpi lakien soveltamisessa ja sorvaamisessa vastoin tavallisen kansan etua. Nyt on meneillään maiden pakkolunastuksilla juntattava luonnonvarojen ja kansallisomaisuuden yksityistäminen monilla pohjavesialueilla. Suomen puhtain pohjavesi viedään maailmalle ja oma kansa käyttää puhdistettua järvivettä. Myös Lex Nokia ja vaalirahoitus on tuoreita esimerkkejä käytännöstä, jossa yrityksen etu on aina kansalaisten oikeuksia arvokkaampaa.
 In Finland one sees clearly, how the Big Companies influence the political decisions, and how the legislation is made for the benefit of the Big Companies, not for the benefit of the citizens.
 
At the moment the finnish government is preparing to sell, among other national treasures, our water-resources to foreign-based conglomerates. This is rammed through by compulsory purchases of the land of private owners, by privatizing the water-resources with legislation. The purest water in Finland is to be taken out of the country while the finns are drinking ”purified” lakewater.
 
Lex Nokia and the financing-scandals of all the major finnish political parties are only a tip of the iceberg of the corruption in finnish society and political life. They are a good example of how the rights of the citizens are considered worth nothing when making decisions.
 
 
 
Keskustelu vaalirahoituksesta on sammunut vaikka rahoituksen tuotoista ei puhuttu. Ei ole sattumaa, että rahoitusta saavat sellaiset tahot jotka voivat asemansa perusteella tukea vaalirahoittajien bisnestä tai muuta etua. Yrittäjien rahoituksella on luonnollinen polku sillä lait valmistellaan ministereiden, vaan ei oppositiopoliitikkojen johdolla. Vaalirahoitusskandaali osoittaa, miten valtapuolueet, niiden ministerit ja kansanedustajat on ostettu myötäilemään rahamiespiirien etuja.
 
 
There is absolutely no transparent and open discussions about the financing of the major politcal parties in the finnish media.
None, whatsoever. Nothing has been said about the real profits and who reaped them. It is no coinsidence that financing went to persons/parties that were in a position to support businesses of the financiers by pressing changes in legislature or by making totally new laws. The soon-hushed financing-scandal of the major political parties shows clearly how corrupt, bought hide and hair, the finnish ministers and members of the finnish Parliament are.

 

Ei ole sattuma, että Wahlroosin kaltaisten suursijoittajien rahoittama kokoomus on ajanut työnantajien etuja. Olisi jo aika pohtia sitä, millaista satoa esimerkiksi valtion osaksi omistaman Sampo-konsernin, antama vaalituki Kokoomukselle on yksin kolmen lähivuoden aikana (125 000 euroa) tuottanut.
It is no coinsidence either, that Kokoomus-party which is financed by money-moghuls like Björn Wahlroos, have taken a stand for the employers, forgetting the promises they made to the employees before the elections. It might be a good time to take a look at what kind of harvest SampoGroup actually reaped from the financial support (125 000 euros) to Kokoomus-party.
 
Vakuutuskonserni Sampo teki 2009 alkupuolella 433 miljoonan euroa voittoa. Sammon tärkein osuus oli vahinkovakuuttaja IF, joka paransi tulosta viime vuodesta, vaikka samaan aikaan sen vakuutusmaksutulot pienenivät. Voitto syntyi siitä, että vahinkovakuuttaja IF  joutui maksamaan vähemmän korvauksia. Näiden yhtiöiden on Eduskunnassa todettu käyttävän hädänalaisia ihmisiä hyväkseen mutta mitään ei tehdä jotta ongelmat poistuisivat. Kun Sammosta johdetun  hylkyautomaatin sallitaan jatkaa brutaalia bisnestä sen ongelmista kärsivät heikompiosaiset yksilöt.
 
SampoGroup is partly owned by the State. That is, by citizens. Sampo made 433 million euros worth of profit in the first quarter of the 2009. Insurance company If, part of the SampoGroup improved its outcome while at he same time If´s income from the premiums lessened. How is this possible? Indemnity insurance-If had to pay less reparations.
The Parliament acknowledges there is a problem, but does nothing, and the disadvantaged suffer.
Ei vaikuta sattumalta, että hallituspuolueilla ei ole mielenkiintoa poistaa konkreettisia ongelmia. Maiden mielivaltaiset pakkolunastukset, luonnonvarojen myynti, pankkien ja vakuutusyhtiöiden ylivalta lienevät todellisuutta jatkossakin jos epäkohdista ei keskustella. Kyseessä ei ole yksittäiset ongelmat lainsäädännössä tahi sen soveltamisessa. Kyse on massiivisesta kansalaisten heitteille jätöstä.
 
Parties of power have no intention of doing anything to change things.The supremacy and discretion of the banks, insurance companies and conglomerates, the compulsory purchases of land, the auction of our national treasures and resources will be our complete and catastrophal ruin, if these things are not discussed, and something be done.
 
It is not a question of some minor errors in the legislation. It is a question of the massive and willfull, purposeful negligence of the citizens.
 

Suomen nykypolitiikassa rehottava järjestelmä on pomminvarma omia etuja aggressiivisesti ajaville sijoittajille. Tämä soppa syö lopunkin uskottavuuden poliittisen järjestelmän näennäiseltä puolueettomuudelta  joka ei ole suurta mainetta saanut kansainvälisissä tutkimuksissa.
 
The way things now are in Finland, is a sure chance for the investors aggressively seeking their own advantage. The way things now are, leaves plain for all to see the outright lie of finnish political system  being a democracy or transparent.

The way the land lies nowadays fullfills the description of Organized Crime by the EU in the 1990´s, writes Sami Parkkonen in Helsingin Sanomat (2nd of November 2009).
 

Helsingissä 30.1.2010     Helsinki, 30th of January 2010
                                         Marko Sihvonen
 

Lisää tietoa asiasta antavat:   For more information, contact:
 

Marko Sihvonen
Osoite
kansalaiset.korruptiota.vastaan@gmail.com
 GSM 041-722 03 25
 
 
Petri Salo
Vammautuneiden Elämänhallinnan ja Perhetyön Tuki
GSM   050-33 02 410

 

Hannu Kukkonen
Vakuutusongelmaisten liitto ry

GSM 0400-437656
 
  TERVETULOA MUKAAN KERTOMAAN OMISTA KOKEMUKSISTANNE! WELCOME TO EXPRESS YOUR VIEWS!

 

Suomalaisuuden puolesta   http://koti.japo.fi/~retyyni/

Poliisi rikkomassa perustuslakia http://www.youtube.com/watch?v=FwDhMN-mu7w  Marko Sihvosen poistaminen Eduskuntatalon edestä luvallisesta mielenilmauksesta.  Police´s illegal activities and breaches of Constitution, see the link

 

 

medialinnakkeet   http://www.medialinnakkeet.com/   mediapowers

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (127 kommenttia)

Jussi Vaarala

Jos joku omistaa pohjavedet niin voisiko maanomistaja velottaa pohjaveden omistajaa veden kulkeutumista hänen maa-aineksensa läpi päätyäkseen pohjavedeksi. Eikö maanomistaja voisi kieltää pohjaveden kulkeutumisen hänen maidensa kautta.

Koska kyseessä on tuotannonomainen jalostusmisprosessi missä saasteinen pohjavesi puhdistuu maanomistajan maa-ainesten läpi kulkiessaan niin eikö silloin pitäisi maanomistajan saada kosvausta kahdesta asiasta

1. maidensa käyttämisestä jalostustarkoituksiin taloudellisen hyödyn saamiseksi

2. maittensa käyttämisestä likaisen sadeveden jätteiden loppusijoituspaikkana.

Jussi Vaarala

siis tietenkin toisessa kappaleessa tarkoitan saasteinen sadevesi

Jukka-Pekka Vasara

kokoomus ja kepu myivät pilahinnalla fosfaatit, sossut ja vasemmistoliittolaiset taas köyhien lainat. On siis täysin valtapuolueiden poliitiikan mukaista myydä pohjavedetkin! Ja epäilemättä halavalla. Jos vähän tuppeensahattua sentään..

Jussi Vaarala

3. Kun muistetaan että taitaa kaikki suuret yritykset olla kaikkien muiden kuin suomalaisten aikaansaamia suomessa niin kysyä voi

onko tämä kansa aivan surkeaa liikemieskansaa

ard (nimimerkki)

Just joo, maanviljelijä ei voi liikkua omalla maallaan jos siellä maan sisällä kulkee pohjavettä. Mihin tämä väite perustuu?

Ei jokamiehenoikeus poistu vaikka vesi myytäisiinkin.

Miten musta tuntuu, Riikka, että sä olet ymmärtänyt jotain pikkuisen väärin tässä hommassa?

Erkki Alatalo (nimimerkki)

5. ard

Sinun kannattaa perehtyä tähän asiaa, ennenkuin olemme kaikki maksamassa vedestä jollekin ylikansalliselle yhtiölle ja ehkä vuosi vuodelta yhä enemmän!

Arttu Huopalakki (nimimerkki)

Kuten huomaat olemme siirtymässä tilaan jonka huomaamme tarinan menneisyyden suomalaisista toteutuneen, joka lausuttiin bjarmian hävityksen yhteydessä.

Mirjaleena Isoaho (nimimerkki)

Ard: "Just joo, maanviljelijä ei voi liikkua omalla maallaan jos siellä maan sisällä kulkee pohjavettä. Mihin tämä väite perustuu?

Ei jokamiehenoikeus poistu vaikka vesi myytäisiinkin."

Hienoa Ard, alat päästä jäljille. Pohjavesialueen päällä hiihtäminen kiellettiin, jotta pohjavesi säilyy puhtaana. Katsos se ISO standardi elää omaa elämäänsä, ei ihmisten elämää. No, olisihan erittäin järkevää kieltää hiihtaminen kokonaan nanosuksilla. Ehkä se kaunis päivä vielä koittaa!

Kiitos Riikka tästä koonnista. Niille, jotka eivät jaksa keskittyä tarpeeksi, niin täytyy vielä tehdä selkouutiset kielellä asia.

repe (nimimerkki)

Kummallinen lyhyt kappale aivan muusta asiasta eli metsänhakkuista pohjoisessa. En ymmärrä, miksi Lapissa ei tulisi harjoittaa metsätaloutta. Hieman arveluttavalta tuntuu puolestaan hanke myydä kaikki metsähallituksen maat pois. Toivottavasti ei sentään pilkkahintaan, kuten Kemira.

Raija (nimimerkki)

No Suomihan myy kaikki mitä sillä vaan on, pistää mummon pakettiin ja lähettää johonkin missä hoidetaan. Nyt vedet se on valmis myymään, jos sen vastineeksi ei tarvitse tehdä muuta kun ottaa tuet.

"Usein vesisektorin pakkovapauttaminen on ollut edellytyksenä, jotta köyhien maiden hallitukset ovat saaneet kahdenvälistä kehitysapua tai IMF:n ja maailmanpankin lainoja".

Tukien ja rahankerjäämisen luvattu maa Suomi ei siis aijo muuttaa mitenkään politiikkaansa, vaan ajaa maan vastaanottamaan tukia ja lainoja. Siksi sitä sitten tehdään myös yksilötasolla eli ihmisiä juoksutetaan luukulta toiselle. Edelleenkin olen sitä mieltä, että ylisuuri julkinen sektori on ajettava alas, ennen kuin mitään uutta voi syntyä.

Mitä veteen tulee, niin itse käytän pullovettä. Ja eiköhän vesimittareitakin ole ollut iät ajat ja vedestä on maksettu. Itse muistan hyvin Helsingin vanhoissa taloissa olleet vesi ja kaasumittarit, jotka toimivat poleteilla ja ne poletit siis ostettiin rahalla.

heikkilä mikael (nimimerkki)

ISO 22000 pitää sisällään HACCP:N eli täydellisen vaarojen torjuntajärjestelmän eli alueelle johonka tuota veden ottoa suunnitellaan Karvian vesihankkeessa pohjaveteen ei saa päästä mitään bakteereita mikä voi vaikuttaa veden laatuun esim.eläimet pitää poistaa tärkeältä pohjavesialueelta maan omistajat eivät voi harjoittaa elinkeinoaan......Pohjankangas/Pohjanharju alue suomen toiseksi suurin pohjavesialue ja suomen puhtain vesi.Korkeus merenpinnasta keskimäärin 145-180 metriä hiekkaharjua.Salpaharjulla ollaan merenpinnasta keskimäärin 100 metriä alempana ja siellä alkaa oleen tuota ilmansaastelaskeumaa ja muuta likaa jonnin verran.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

repe. #9, metsähakkuut liittyvät asiaan. Lapissa on vettä. Puut ovat tiellä. Luonnonsuojelulainsäädäntöä on muutettu niin että pääsevät käsiksi Lapinkin veteen, arvaan ma.
Terve vaan poromiehille. Saatte taas aseistettuja putken vartijoita sinne.

Esko (nimimerkki)

Miten käy niiden lukuisten kesämökkien jotka sijaitsevat näillä tärkeillä alueilla?

Jussi Vaarala

12. Se että olet huolissasi pohjavesisen omistuksesta on aiheellista mutta ainakin tuo hakkudien kytkeminen asiaan on aika kaukaa haettua. Mutta pääseehän sieltä kaukaa takaisinkin kun sinne on kerran mennytkin :)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Täällä aika paljon tietoa vesiaiheeseen liittyen, lainsäädännöstä ja muuta. Lukiessa kannattaa muistaa, että sisältöä on naamioitu sanavalinnoin
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=95&lan=fi

YLEISTIEDOTE
Sähköpostiani häiritään. Minulle ei välttämättä tule kaikki viestit perille mutta myöskään minun viestini eivät välttämättä tule perille vaan ne siirretään suoraan roskakoriin, siis näin vaikka vastaanottaja ei olisi ITSE asettanut s-postiaan hylkäämään viestejäni.

Myös eräät bloggaajat ovat ilmoittaneet, että kommenttini jäävät "jumiin" ja niitä on todella vaikea saada näkyviin.

Tämä alkoi, kun aloin kirjoittaa demokratiassamme ja läpinäkyvässä mediassamme kielletyistä aiheista.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman projektin kuvaus
1. ProjektiProjektikoodi: A30573
Projektin nimi: Pohjavesien suojeluohjelma, Itä-Suomi
Ohjelma: Itä-Suomi
Toimintalinja: 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen
Projektityyppi: Kehittämisprojekti
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2009 ja päättyy 31.12.2012
Toiminnan tila: Toiminnassa
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
2. Projektin toteuttajaToteuttajan nimi: Etelä-Savon ympäristökeskus
Toteuttajatyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 0519456-1
Osoite: Jääkärinkatu 14
Puhelinnumero: 020 690166
Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.ymparisto.fi
Projektin kotisivun osoite:
Vastuuhenkilön nimi: Kirsi Ylönen
Asema: Projektisuunnittelija
Sähköposti: kirsi.ylonen(at)ymparisto.fi
Puhelinnumero: 0400-238840
3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus3.1 Maantieteellinen kohdealueMaakunnat: Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Koillis-Savon, Pielisen, Karjalan, Keski-Karjalan, Savonlinnan, Mikkelin, Varkauden, Pieksämäen, Joensuun, Sisä-Savon, Ylä-Savon, Kuopion
Kunnat: Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Iisalmi, Ilomantsi, Joensuu, Joroinen, Juankoski, Juuka, Juva, Kaavi, Kangasniemi, Karttula, Keitele, Kerimäki, Kesälahti, Kitee, Kiuruvesi, Kontiolahti, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Lieksa, Liperi, Maaninka, Mikkeli, Mäntyharju, Nilsiä, Nurmes, Outokumpu, Pertunmaa, Pieksämäki, Pielavesi, Polvijärvi, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Rautalampi, Rautavaara, Ristiina, Rääkkylä, Savonlinna, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Sulkava, Suonenjoki, Tervo, Tohmajärvi, Tuusniemi, Valtimo, Varkaus, Varpaisjärvi, Vesanto, Vieremä
3.2 Varsinaiset kohderyhmätProjekti toteutetaan ympäristökeskuskohtaisesti ja alueitten kunnat, vesihuoltolaitokset ja muut mahdolliset pohjavettä tarvitsevat toimijat ovat alueittain varsinaisia kohderyhmiä.

Etelä-Savossa kohderyhmiä ovat alueen kunnat, Mikkelin vesihuoltolaitos, Pieksämäen vesihuoltolaitos, Savonlinnan vesihuoltolaitos, Joroinen-Juva-Rantasalmi (JJR) vesihuoltolaitos, maakuntaliitto, maanomistajat ja toiminnanharjoittajat.
3.3 Välilliset kohderyhmätMaa-ainesyrittäjät, te-keskukset, metsäkeskukset, kaikki puhdasta vettä tarvitsevat toimijat
3.4. Osallistuvien yritysten lukumääräSuunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
3.5. Osallistuvien muiden organisaatioiden lukumääräSuunniteltu: 4
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4
4. Projektin tavoitteet tulokset ja vaikutukset4.1 Uusien työpaikkojen määräSuunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0
4.2 Uusien yritysten määräSuunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0
5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksestaProjektin tavoitteena on varmistaa hyvälaatuisen pohjaveden riittävyys projektialueen asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Toisaalta tavoitteena on vastata Euroopan Unionin vesipuitedirektiivin asettamiin haasteisiin pohjaveden suojelussa.

Noin 60 % Suomen vesihuoltolaitoksista käyttää pohjavettä talousveden hankintaan. Pohjavesi on paitsi tasalaatuista ja viileää ympäri vuoden, se ei myöskään vaadi kalliita puhdistuslaitoksia ja
monimutkaista käsittelyä jos pohjavedenottamo on alun perin hyvin toteutettu ja alue suojattu pilaavalta toiminalta. Pohjavesialueet ovat helpon rakennettavuutensa takia myös muiden toimintojen kohteena, jotka aiheuttavat riskin pohjaveden laadulle ja määrälle.

Projektin tuottamien suojelusuunnitelmien avulla on tarkoitus etukäteen vaikuttaen estää pilaavien toimintojen sijoittumista pohjavesialueille, sekä laatia jo olemassa olevien riskien hallinnalle toimintamallit, miten riskit poistetaan tai miten niitä pienennetään. Samalla luodaan uusi toimintamalli, jolla pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien toteutumista seurataan ennalta sovitun menettelyn mukaisesti. Riskeihin varaudutaan myös siten, että tärkeimmät varavedenottoon soveltuvat pohjavesialueet pyritään kartoittamaan ja niille laatimaan suojelusuunnitelmat.

Pohjavesien laadun tarkkailua ei perinteisesti ole juurikaan tehty itse pohjavesialueilla. Projektissa on tarkoitus luoda seurantaohjelmarungot tärkeimmille alueille, mistä ne puuttuvat.

Pohjavesialueilla tapahtuva maa-ainesten otto ja siihen liittyvät toiminnot ovat myös heikentäneet alueiden käytettävyyttä veden hankintaan. Tarkoitus on kartoittaa ne alueet, joilta luvan mukainen ottaminen on jo loppunut tai ottaminen on tapahtunut jo ennen maa-aineslain voimaantuloa, ja laatia niiden kunnostamiselle tärkeysjärjestys. Samalla vähennetään tällaisten alueiden roskaantumista ja sitä kautta riskiä pohjaveden laadulle.

Puhdas vesi on varsinkin elintarvikkeita tuottavalle ja niitä käyttäville yrityksille elinehto. Tämä kävi hyvin ilmi mm. Nokian onnettomuudessa. Vuosien 2002-2003 ja 2006 kuivat jaksot aiheuttivat vaikeuksia jopa vesihuoltolaitoksille turvata riittävän laadukkaan veden toimittaminen yhdyskuntien käyttöön.

Projektin tuotteena ovat sähköiseen muotoon tallennetut pohjavesien suojelusuunnitelmat ja niille laaditut päivitysaikatulut ja -menettelyt, priorteettilista pohjaveden suojelun kannalta tärkeimmistä kunnostettavista vanhoista maa-ainestenottoalueista sekä resurssien salliessa POSKI-projektin tuloksista tehty julkaisu.
6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen6.1 TiedotussuunnitelmaProjektin käynnistämisestä tehdään lehdistötiedote. Työn edistymisestä myös tiedotetaan ja annetaan tiedotusvälineille mahdollisuuksia tehdä aiheesta artikkeleita.

Viestintäsuunnitelma on laadittu ja käsitelty ohjausryhmän kokouksessa.
6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestäProjektissa käynnistetään seurantaryhmien kokoaminen ja niiden toiminta aloitetaan suojelusuunnitelmien valmistumisen ja lautakunta/valtuustokäsittelyn jälkeen. Projektin tuloksista tehdään myös tiedote.
7. Projektin julkinen rahoitus, euroaMyönnetty EU-rahoitus: 125 354
Toteutunut EU-rahoitus: 23 899
Myönnetty valtion rahoitus: 39 212
Toteutunut valtion rahoitus: 7 476
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 219 422
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 41 835
8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu8.1 Horisontaalinen luokitteluTasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti
Ympäristö: Ympäristöpositiivinen projekti

Huom. pilaavia toimintoja voi olla asutus, mökkialue, jokamiehen oikeudet jne

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Pohjavesidirektiivi: sopimukseen tiukemmista säännöistä
Ympäristö - 07-12-2006 - 10:04

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat päässeet sovittelumenettelyssä yhteisymmärrykseen pohjavesidirektiivin sisällöstä. Sovittelussa tärkeimpiä keskustelunaiheita olivat pohjaveden tilan heikkeneminen ja nitraattien aiheuttaman pohjavesien pilaantumisen hallinta. Parlamentin valtuuskunnan ansiosta jäsenvaltioiden velvollisuuksia estää vaarallisten aineiden pääsy pohjaveteen tiukennettiin.

Parlamentin valtuuskunnan vaatimusten mukaisesti direktiivin soveltamisalaa laajennettiin. Direktiivin tarkoituksena on nyt suojella pohjavettä pilaantumiselta ja huononemiselta eikä vain pilaantumiselta, kuten neuvosto oli ehdottanut yhteisessä kannassa. Tämä oli yksi parlamentin päätavoitteista, sillä pohjavesi on herkin ja EU:ssa yleisin makean veden esiintymä, ja se on erityisesti myös yleisen juomavesihuollon pääasiallinen lähde monilla alueilla.

Parlamentin valtuuskunnan ansiosta jäsenvaltioiden velvollisuuksia estää vaarallisten aineiden pääsy pohjaveteen tiukennettiin. Jäsenvaltioilla on nyt velvollisuus toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet eikä siis riitä, että ne vain pyrkivät toteuttamaan sellaisia. Vaarallisia aineita ovat mm. syanidi, arsenikki ja biosidit.

Maataloudessa käytettävien nitraattien aiheuttama saastuminen ei kuulu pohjavesidirektiivin piiriin. Pohjavesidirektiivin ja nitraattidirektiivin (direktiivi 91/676/ETY) suhteen osalta parlamentin valtuuskunta kykeni varmistamaan, että nitraatteihin liittyvien laatunormien saavuttamiseksi toteutettavien toimien tulee olla vesipolitiikan puitedirektiivin ja uuden pohjavesidirektiivin mukaisia. Pohjaveden suojelu voi kuitenkin vaatia joillakin alueilla muutoksia maa- tai metsätalouden käytäntöihin, mistä voi seurata tulonmenetyksiä. Näitä tulonmenetyksiä voidaan korvata Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuella.

Pohjaveden hyvän tilan arviointia varten direktiivi sisältää muusta yhteisötason lainsäädännöstä johtuvat laatustandardit torjunta-aineille ja nitraatille. Muille aineille jäsenvaltioiden tulee itse asettaa raja-arvot, ottaen huomioon muun muassa pohjaveden luonnonoloista johtuvat pitoisuustasot. Lisäksi jäsen­valtioiden on varmistettava, että toimenpideohjelmaan sisältyy toimenpiteitä, joilla pilaavien aineiden pääsy pohjaveteen ehkäistään tai rajoitetaan.

Komission tulee tarkastella pohjavesidirektiiviä uudelleen kuuden vuoden kuluttua direktiivin voimaantulosta ja sen jälkeen joka kuudes vuosi.

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään kahden vuoden kuluttua direktiivin voimaantulosta.

A6-0446/2006

Mietintö sovittelukomitean hyväksymästä yhteisestä tekstistä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta

Menettely: yhteispäätösmenettely (kolmas käsittely)
Keskustelu: 12.12.2006
Äänestys: 13.12.2006

Vilho Juntunen (nimimerkki)

Riikka!
Samantyyppistä oireilua minäkin olen välillä havainnut.
Viimeisimpänä ilmiönä on ollut että tekstejä ruudulla
vilistetään sik sakia ylös ja alas. No Orwellimaiselta
ja Kafkamaiselta tämä elon riento nykyään tuntuu
muutenkin.
tv. Ville

Vanha demari (nimimerkki)

"5 Just joo, maanviljelijä ei voi liikkua omalla maallaan jos siellä maan sisällä kulkee pohjavettä. Mihin tämä väite perustuu?"

Ei se perustu mihinkään. Ei pohjavettä kukaan omista. Koko väite on muutenkin järjenvastainen. Pohjavettä on joka paikassa. Silloin kukaan ei koskaan voisi kulkea enää missään.

eräs virolainen (nimimerkki)

mietin vaan, että kun täällä media ei pidä tarpeellisena kertoa Markon mielenosoituksesta, niin onko mahdollisesti informoitu muiden maiden lehdistöä, TV-tai radiokanavia?

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Vanha demari, nimenomaan koska pohjavettä ei omista kukaan (paitsi Suomen kansa kansana) sen voi myydä.
Väite perustuu maanviljelijän omiin kokemuksiin siellä Karvian suunnalla.

tietoa pohjavesistä http://www.oikeus.fi/uploads/qdnk9m11zu97j.pdf

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

eräs virolainen, #21, kyllä vaan! Paljon.
kts. artikkelin linkki medialinnakkeet ;)

Myös Postimeesta.

eräs virolainen (nimimerkki)

No hyvä, laitoin kuitenkin asiasta vielä s-postia eräälle tv-toimittajalle.
Saa nähdä, uskaltaako tulla paikan päälle.
Voimia teille taisteluun! :)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Eräs virolainen, kiitoksia kiitoksia ja vielä kerran kiitoksia!

tuon tämän tännekin, ettei unohtuisi:

SISÄMINISTERIÖN JA POLIISIN YHTEISET SALAISUUDET

-Eräitä esimerkkejä elävästä elämästä-
SECRETS OF MINISTRY OF INTERNAL AFFAIRS AND POLICE IN FINLAND

- some examples from real life-

Onko hallituksella aikomustakaan alkaa selvittämään sitä, että sisäministeri Anne Holmlund ja poliisiylijohtaja Mikko Paatero antavat kivilouhimoiden ja murskaamoiden toistuvasti rikkoa räjähdysainelakia 2005/390 ja –asetusta 1999/59?

Has the finnish government any intention to start investigating the negligence of finnish Interior Minister Anne Holmlund and Chief Superintendant of Police, Mikko Paatero? Both allow quarries and crushing plants constantly break laws concerning explosives, such as 2005/390 and government regulations, such as 1999/59.

Ko. yrityksille myydään räjähdysaineita vastoin lainsäädäntöä. Nämä yritykset rikkovat toistuvasti räjähdysaineiden käyttö- ja varastointimääräyksiä. Toistuvasti sivuutetaan ilmoitusvelvollisuus ja luvanvaraisuus, jotka on määrätty laissa.

Companies are sold explosives against law. These companies break laws concerning usage and stocking of explosives. Subject to license is written in the law, but it is constantly omitted. So is the obligation to declare. Time and time again.

Laajamittaiselle räjähdysaineen käsittelylle ja varastoinnille lupa haetaan Turvatekniikan keskukselta. Määräykset ilmoitusvelvollisuudesta ja luvanvaraisuudesta on määritetty laissa ”Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005)”. Tämä laki sekä ”Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja turvallisesta varastoinnista 59/1999” perustuvat suuronnettomuusvaaran torjuntaan koskevaan SEVESO II –direktiiviin (EY/105/2003), jota Suomi on sitoutunut noudattamaan.

TUKES, Safety Technology Authority in Finland, grants permissions to widescale use and stocking of explosives. Regulations of the ”Obligation to declare” and ”Subject to license” are clearly defined in law ”About handling of dangerous chemicals and explosives (390/2005)”.

Aforementioned law and ”Regulation for the handling of dangerous industrial chemicals and their safe storage 59/1999″ are based on SESEVO II-directive (EU/105/2003) concerning catastrophes and the prevention of catastrophes. Finland has agreed to honour this.

Kymmenissä tapauksissa ympäri Suomea lain mukaan ei olisi lainkaan mahdollisuutta perustaa louhimoja ja murskaamoja suojaetäisyyksien ja muiden turvallisuuteen vaikuttavien asioiden vuoksi. Silti Holmlund, Paatero, Sisäministeriö ja Turvatekniikan keskus sallivat räjähdysaineen laittoman käytön ja varastoinnin.

There are numerous cases all around Finland where quarries and crushing plants illegally have been allowed to start operating, without any consideration for protective range from communities and other safety factors.

Interior Minister Anne Holmlund, Ministry of Internal Affairs, chief superintendant of the police Mikko Paatero and TUKES, Safety Technology Authority, allow illegal, unsafe use and storage of explosives.

Kotikaupungissaan Porissakin ministeri Holmlund antaa Lemminkäisen laittoman toiminnan jatkua. Tässä lainaus Porin kaupungin ympäristölupapäätöksestä:
”Laitoksen toiminnassa käytetään räjähdysaineita keskimäärin 55 tonnia vuodessa (maksimi 77 t/a). Räjähdysainevarastolle haetaan tarvittaessa lupa Teknilliseltä tarkastuskeskukselta ja ne suojataan lainsäädännön edellyttämällä tavalla.”
http://www.pori.fi/ymparisto/l…6.2006.pdf

In her hometown Pori (internationally known from Pori Jazz Happening), Anne Holmlund allows illegalities of Lemminkäinen Construction Company to continue.
From the decision of town Pori (licences needed when environmental considerations are to be heeded): ”Explosives are used approximately 55 tons per year (max. being 77 tons per year). A licence for storaging the explosives is to be had from TUKES if needed, and the warehouses must be designed and constructed as the law demands”

Tässä ilmoitetaan, kuinka paljon räjähdysaineita käytetään, mutta unohdetaan, että räjähdysaineiden käyttö ja varastointi ovat luvanvaraista toimintaa ja niihin liittyy velvoitteita. Niitä ei voi noin vain käyttää.

Here it is said, HOW MUCH explosives are used. It does not state, that the use and storaging of explosives are a business where licences are needed, demanded by law, and that with licences there comes also obligations. One can not just use explosives, as one wishes.

Toinen esimerkki löytyy Tyrnävältä murskaamolta. Mitään lupia ei ole haettu, eikä niitä olisi mahdollista saadakaan. Yrittäjä ilmoittaa käyttävänsä 10000 kg räjähdysainetta kerralla. Räjäytyksien vuoksi talot ovat vaurioituneet ja 30 kilon kivi on lentänyt asukkaan viereen. Oulun poliisipäällikkö katselee muualle. Tyrnävällä rikos jatkuu edelleen.

Another example is from Tyrnävä quarry. No applications for licences have been made. It would not be possible to have them. Tyrnävä quarry is located next to habitation.
According to entrepreneurs announcements, 1000 kg of explosives at a time/at one go are used. Because of the explosions, houses have been damaged. A stone weighing 30 kg landed next to a habitant. The police-chief of town Oulu looks the other way, doing nothing.
Criminal activities in Tyrnävä quarry continue.

Kolmas esimerkki on muutaman vuoden takainen Friisilän onnettomuus. Ihmisiä loukkaantui vakavasti ja talot tuhoutuivat. Tutkintapöytäkirjoihin merkittiin räjähdysaineita käytetyn kerralla 5 kg. Friisilässäkin oli kyse valvonnan laiminlyönneistä poliisin ja Tukesin toimesta. Onnettomuutta ei olisi voinut tapahtua, jos olisi toimittu lain edellyttämällä tavalla. Todellisuudessa sielläkin selvityksen tekivät tutkijat ja viranomaiset, jotka olivat myös tutkinnan kohde.

Third example is from Friisilä. It happened a few years ago. Many persons were injured severely and houses were destroyed completely. Records of the inquiry claim explosives were used only 5 kilos per explosion. One may believe that or not.
In Friisilä it is also a question of the negligence of the police and TUKES to supervise.
Friisilä-catastrophe coul not have happened if the authorities had not neglected to perform their duty, if they had enforced the law of how the explosives are to be handled.

The inquiry after the catastrophe was executed by officials, who were also the subject of the inquiry.

Tukes ja Sisäministeriö eivät välitä laeista, joita lain mukaan tulee noudattaa räjähteiden käytössä ja varastoinnissa. Kun onnettomuus sattuu, osataan kuitenkin lukea lakia :
Lainaus onnettomuustutkintalautakunnan raportista sivulta 40: http://www.onnettomuustutkinta…n89ov5.pdf Onnettomuus tapahtui vuonna 2006.

TUKES and Ministry of Internal Affairs do not care to act according to law.
When an accident bringing immense amounts of misery happens, suddenly they know how to interpret law: a piece from the inquiry-report of one accident, page 40; http://www.onnettomuustutkinta…n89ov5.pdf (also in english and swedish).
The accident happened in 2006.

” 2.5.1 Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005)

Lain tarkoitus on ehkäistä ja torjua muun muassa räjähteiden käytöstä, varastoinnista ja
säilytyksestä ja muusta käsittelystä aiheutuvia henkilö- ympäristö- ja omaisuusvahinkoja.
Lakia sovelletaan räjähteille asetettaviin vaatimuksiin sekä niiden käyttöön, siirtoon,
hallussapitoon, varastointiin ja säilytykseen.

2.5.1 Law concerning the safe handling of dangerous chemicals and explosives (390/2005)

The purpose of this law is to prevent and avert the dangers to persons, environment and property that handling, storageing and use of explosives can cause. This law is applied to demands concerning the safety of explosives and chemicals, their use, transport, possession, storage and safe-keeping.

Yleisten turvallisuusperiaatteiden (2.luku) (ns. selvilläolovelvollisuuden) mukaan toiminnanharjoittajan”
Räjähdeasetus (473/1993)

Asetuksen 76 §:ssä velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ilmoittamaan poliisille kaikista räjäytystöistä lukuun ottamatta vähäisiä räjäytystöitä.
Common Principles of Safety (Chapter 2), Regulation for explosives (473/1993) 76§
states that an entrepreneur informs the police of all explosive works on agenda, except very minor ones that need only small amounts of explosives.

mutta jätetään huomiotta

but ignoring completely

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös räjähdystarvikkeista (130/1980)

Tämä päätös edellyttää, että räjähteet varastoidaan työmaalla ja muussa tilapäisessä varastoinnissa standardin SFS 4397 tai SFS 4398 mukaisesti rakennetuissa ja varustetuissa varastoissa tai TUKESin tyyppihyväksymissä muissa varastosuojissa.
Päätöksessä velvoitetaan työmaalla käytettävien tilapäisten räjähdevarastosuojien osalta noudattamaan valtioneuvoston päätöksen (410/1986) vaatimuksia suojaetäisyyksien osalta.

Trade and Industrial Ministry; a regulation concerning explosives (130/1980)

This regulation demands, that explosives are stored safely in construction sites and other temporary storageing places built according to standards SFS 4397 or SFS 4398 or other types of storageing places built according to standards set by TUKES.
The regulation also states that the temporary storageing places for explosives are to be situated in the construction site as is regulated in 410/1986 of protective ranges.

Räjäytys- ja louhintatyömaiden valvonta
Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) ja sen alemman asteisten säädösten noudattamista valvovat Turvatekniikan keskus sekä poliisi ja pelastusviranomainen. Turvatekniikan keskus valvoo työmaalla tapahtuvaa räjähteiden tilapäistä varastointia myöntämällä varastointilupia ja tekemällä niiden käyttöönottotarkastuksia.

Of supervising quarries and crushing plants
”The law (390/2005) concerning of the safe handling of dangerous chemicals and explosives” and regulations related to it, are supervised by TUKES, police and Rescue Authorities. TUKES supervises the temporary storageing of explosives in construction sites by giving licences for storageing of explosives and by making inspections.

Voi vain pelolla miettiä, minä päivänä sattuu onnettomuus, jossa tuhannet kilot räjähdysainetta räjähtävät vapaassa tilassa? Tuhot ovat jo nyt valtavia suurien räjähdysainemäärien vuoksi. Taloja on vaurioitunut, ihmishenget ovat joka päivä vaarassa lentävien kivien ja paineaaltojen vuoksi. Poliisi ei tutki asioita, koska ovat itse sotkeutuneet tai Sisäministeriö estää tutkimukset.
Tutustukaa asioihin www.kotinet.com/veikko.tenkula Siellä esitellään tapaus, jossa ympäristön annettiin tuhoutua poliisin suosiollisella avulla. Ja valheet jatkuvat.

One can only wait in horror, when a really terrible catastrophe is going to happen. A catastrophe where thousands of kilos of explosives explode in an open area. The damages are already colossal because of the huge amounts of explosives used. Houses are irreparably damaged, lives are endangered daily because of the pressure waves and flying stones.
The police is not investigating, because they themselves are involved in illegalities or Ministry of Internal Affairs stops them from investigating.
Look at the pictures in the link http://www.kotinet.com/veikko.tenkula/
There are pictures of a one site, where environment was destroyed with the help of police turning a blind eye. The lying continues, day after day.

Olin itse poliisina 35 vuotta ja viimeiset 15 vuotta rikostutkijana ylikonstaapelin vakanssilla. Jouduin itse silmätysten näkemään omien esimiesteni laiminlyönnit ja vääristelyt räjähdysainelainsäädännön valvonnassa ja ympäristörikoksissa yleensä. Rikosilmoituksessa olen tuonut esille sisäasianministeriölle, että tunnen suurta häpeää esimiesteni puolesta, jotka avustavat todella törkeissä vaarantamisrikoksissa välittämättä kansalaisten hengestä ja omaisuudesta.

I was a police officer for 35 years, of which I worked 15 years as a crime investigator. My status of rank was sergeant. I saw the misconduct, negligence and tampering with data my senior officers practised. In environmental crimes, in negligence of supervising the laws concerning explosives. I saw it. I know it.

I´ve filed complaints, I´ve stated in my complaints to Ministry of Internal Affairs that I deeply, as a police officer and a human being, feel ashamed of the way my senior officers are endangering lives of those whom they have given an oath to protect and serve, by their negligence, tampering with data and their outright lies.
Oulaisissa 27.01. 2010 In Oulainen, 27th of January 2010

Veikko Tenkula Sanna Tenkula
Ylikonstaapeli evp

Veikko Tenkula
sergeant, Crime Investigator (retired)

Tukes valvoo tuotteiden ja palveluiden turvallisuutta
Tuotteiden ja palveluiden turvallisuuden valvonta siirtyi vuoden 2010 alusta lähtien Kuluttajavirastolta Turvatekniikan keskukselle.
Supervising of the safety of the products and services have been transferred to Tukes in the beginning of 2010.

Kuluttajaturvallisuus
Tukesin yhteystiedot

suomalaisuuden puolesta http://koti.japo.fi/~retyyni/

medialinnakkeet http://www.medialinnakkeet.com/ mediapowers

heikkilä mikael (nimimerkki)

ISO 22000 järjestelmän soveltaja veteen Asko Mäyry sanoi myös ettei pohja vettä omista kukaan mutta kuka omistaa vesiputken maan alla niin se omistaa sen jälkeen veden.Sama mies löytyy kaikkien Lakeuden veden yhteistyökumppanien alta mm.Altia,Atria,Finnwood,Vesi ja viemärilaitos yhdistys jne...)tulee siellä Karvialla putkea pitkin muutamille maan omistajille vielä tosi puhdasta vettä putkea pitkin mutta lakeuden vesi taitaa omistaa vähän paksumman putken,kunnallistekniikka olisi nyt tarjolla viimeisille maanomistajille....

Vanha demari (nimimerkki)

"22 Vanha demari, nimenomaan koska pohjavettä ei omista kukaan (paitsi Suomen kansa kansana) sen voi myydä."

Kun sitä ei kukaan omista, ei sitä voi myöskään myydä. Tämähän on taas täyttä sekoilua.

Visitor (nimimerkki)

# 1. Jussi..."Jos joku omistaa pohjavedet niin voisiko maanomistaja velottaa pohjaveden omistajaa veden kulkeutumista hänen maa-aineksensa läpi päätyäkseen pohjavedeksi. Eikö maanomistaja voisi kieltää pohjaveden kulkeutumisen hänen maidensa kautta."

Maailmalla on tehty päätöksiä, että maanomistaja nimen omaan ei saa edes kerätä tätä sadevettä, vaan sen on annettava valua kuvaamallasi tavalla, sitten maanomistajat voivat ostaa tätä vettä vesioikeudet hankkineilta yhtiöiltä yms. näin mm. Coloradossa:

"Who owns Colorado's rainwater?
Environmentalists and others like to gather it in containers for use in drier times. But state law says it belongs to those who bought the rights to waterways.

DENVER — Every time it rains here, Kris Holstrom knowingly breaks the law.

Holstrom's violation is the fancifully painted 55-gallon buckets underneath the gutters of her farmhouse on a mesa 15 miles from the resort town of Telluride. The barrels catch rain and snowmelt, which Holstrom uses to irrigate the small vegetable garden she and her husband maintain.

But according to the state of Colorado, the rain that falls on Holstrom's property is not hers to keep. It should be allowed to fall to the ground and flow unimpeded into surrounding creeks and streams, the law states, to become the property of farmers, ranchers, developers and water agencies that have bought the rights to those waterways."

http://articles.latimes.com/2009/mar/18/nation/na-...

Jussi Vaarala

28. Mutta pohjaveden omistaja käyttää maanomistajan maata sadeveden puhdistamiseen. Onko siitä kokemuksia.

Jussi Vaarala

29. Pilkunnuslaamista koko homma tai sitten ei - kohtahan ne alkaa omistaa happeakin jne. Senkin ne paskat keksii.

Vellu (nimimerkki)

Vettä myllyyn vaan! En ole minkään sortin aktivisti ja kuulin tästä ekaa kertaa. Yleiseen kansan tietoon tämä riski veden myynnistä on saatava ja on varmaa, että kansa sanoo EI kun kuulee tästä! Sen verran täältä löytyy valveutunutta porukkaa, kunhan vaan saadaan herätettyä porukka TV:n ääreltä!!!!Kyllähän Suomen on sentään myytävä itse tuota vettä muille, toisilla on öljyt, meillä vedet!!

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

jussi vaarala, #29 ja #30,
ilmakehän yksityistämistä on jo ehdotettu. Amerikassa tietenkin. Sen jälkeen on kaikilla mittari rinnassa.

Levittäkää sanaa. Sen (verran) voi jokainen tehdä.

Eduskuntalon edessä olevaan mielenosoitukseen on lupa vielä seuraavat 4 viikkoa. Asuntovaunu- ja autopaikkoja on sadalle varattu.

Jussi Vaarala

31. Toisilla öljyt - meillä vedet.

Siinä loistava iskulause banderollleihin

Visitor (nimimerkki)

# 29. " Mutta pohjaveden omistaja käyttää maanomistajan maata sadeveden puhdistamiseen. Onko siitä kokemuksia."

Mitä aihetta seuranneena olen lukenut, ei ole tuollaista vielä tullut vastan, ainoastaan noita sadeveden keräyksen kieltoja löytyy, "Who owns rain", tästä oli aikoinan globalisaatio.netissä hyvää juttua, valitettavasti kyseinen saitti ajettiin alas viime vuoden lopulla ja tilalle tuli maailmantalous.net joka on suorastaan surkea globalisaatio.nettiin verrattuna. Maailmantalous.net tietenkin saa tukea...valtiolta.

http://www.maailmantalous.net/

ard (nimimerkki)

Riikka, ihan mielenkiinnosta kysyn onko sinulla tietoa kuinka moni suomalainen juo pohjavettä?

Suuret kaupungithan ovat pääasiassa järvi-, joki- ja tekopohjaveden parissa. Ylivoimaisesti tärkein juomavesilähde on Päijänne, jonka vettä juo reilusti yli miljoona suomalaista.

ard (nimimerkki)

"MARKOA OLLAAN HÄÄTÄMÄSSÄ!Tänään 7. helmikuuta 2010 Markolle ilmoitettiin seuraavaa: KAUPUNKI TULEE NOSTAMAAN VAUNUN NOSTURILLA TIISTAINA JA PUDOTTUU SEN MEREEN"

Hahahahaha, näen sieluni silmin tilanteen! Olisi kyllä mahtava homma kun se asuntovaununrähjä (ilman Markoa!) pudotettaisiin nosturista mereen :)

Mutta vakavasti ottaen ei sitä nyt sentään mereen upoteta, Itämerta pitää suojella - ei saastuttaa :)

Minkä takia sitä ollaan häätämässä? Tuohan on tyhmää politiikkaa viranomaisten taholta, antamalla sen vaunun lahota siinä parkkipaikalla se unohdettaisiin pian. Jos lähdetään häätämään siitä tulee aina hulinaa median taholta...

anleifr (nimimerkki)

markoa ollaan häätämässä?

hyvä on.

olen kyllästynyt arcadian mäen jätemateriaaliin, joka touhuaa
koko ajan 'lain reunoilla'... laittakaa NIMIÄ, jotka vaikuttavat
markon häätöön seuraavaan emailiin:

anleifr@gmail.com

jokainen saa tulkita asioita ja tulevaisuuttansa oman makunsa suhteen.

minä seulaan niitä turhan paskanjauhannan lävitse.

Visitor (nimimerkki)

Lisäys vielä: # 29. ” Mutta pohjaveden omistaja käyttää maanomistajan maata sadeveden puhdistamiseen. Onko siitä kokemuksia.”

Suomessahan on jo tästä erinäisiä lakejakin, ei puhdistamisesta, vaan siitä, että hulevedet tulee tontinomistajan maksaa, Googleen "hulevesi", se on sadetta tai lunta joka valuu viemäreihin esim. kaupungeissa, siitä rahastetaan jo melko lahjakkaasti...

Visitor (nimimerkki)

# 33. "Toisilla öljyt - meillä vedet."

Suomi luovuttanee ne vedet vapaaehtoisesti ja halvalla ulkomaisten ylikansallisten yritysten omistukseen (ehkä näin maa säästyy Irakin kaltaiselta kohtelulta ;) Näinhän Suomi on tehnyt lähes kaikelle muullekin omistamalleen, maillia Kemira grow how...sitä kuuluisaa omistajaosaamista ehkä?

"GrowHow - liian suuri erehdys kerrottavaksi

Soneran UMTS-kaupan loppulasku oli 4,3 miljardia euroa. Silloin kun Sonera osti saksalaista ilmaa, sen suurin omistaja oli valtio yli 50 %:n osuudella. Kaupasta kohistiin vuosikaudet talouselämän lehdissä. Samoin tehtiin Stora Enson kohdalla. Sen Amerikan-seikkailu maksoi 5,6 miljardia euroa. Valtio on tälläkin hetkellä Stora Enson suurin omistaja ja isäntä. Se omistaa 15,7 % osakkeista ja 35,1 % äänivallasta.

Jostakin syystä talouselämän lehdet ovat lähes vaienneet paljon huono-onnisemmasta GrowHow-kaupasta, jossa jopa 30 miljardin omaisuus myytiin 207 miljoonalla. Ehkä virhe on täysin uskomaton."

http://pseudonyymi.blogspot.com/2008/09/growhow-li...

eila virkkunen (nimimerkki)

http://911.olotila.net/uutiset/

Save the People of Iceland
Julkaistu 2010-02-07 ¬ 18:19h

Iceland may be the first Western democracy to be forced into South-American style debt-slavery. The IMF, in concert with the UK and the Netherlands, has attempted to strongarm the recently impoverished Island of 317,000 into paying over 3.6 billion pounds ($6.3bn) — $86,000 per Icelandic family — at 5.5% interest for the next generation. The money is not conventional government debt, but arises from the collapse of a private multi-national bank during the financial crisis.

The issue is so serious that the entire nation will vote on it March 6th 2010.

On December 30, 2009, after extraordinary diplomatic threats, Iceland’s parliament passed narrowly a bill agreeing to pay the onerous terms. Only a few months earlier parliament had agreed to the full amount, but under more reasonable conditions.

The people of Iceland must be internationally supported, so they can feel safe in voting down debt-slavery. If Iceland falls, it won’t be long before other countries suffer similar financial extortion.

http://en.wikipedia.org/wiki/Icesave_dispute

http://www.jubileedebtcampaign.org.uk/

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

http://ajankuva.blogspot.com/2010/02/express-tilannetiedotus-marko-sihvosen.html

 
sunnuntai, helmikuu 07, 2010

EXPRESS - tilannetiedotus Marko Sihvosen nälkälakosta
 

Juttelin Markon kanssa tänään sunnuntaina 7.2. kello 14.25.

Poliisipartio oli käynyt ilmoittamassa uudesta häätöuhasta. Ilmoitus annettiin taas vain suullisena.

Häätömääräyksen antajana on Markon poliisipartiolta saaman vastauksen mukaan tällä kertaa Helsingin kaupunki, jonka omistamalla maa-alueella Markon asuntovaunu virallisesti eduskunnan edessä on.

Mahdollisesti huomenna tai viimeistään tiistaina Markon käytössä oleva asuntovaunu tullaan nostamaan nosturiautolla pois paikaltaan. Vaikka Markon kirjallisena saaman lupaehtojen mukainen mielenosoitus jatkuu.

Marko tiedusteli poliisilta mahdollista omaisuuden turvaamisapua, jos pakkosiirto tullaan lainvastaisesti kaupungin toimesta tekemään. Poliisipartio oli vastannut, ettei ko. asiassa poliisi voi valitettavasti auttaa.

Venäjän pääministeri Vladimir Putinin vierailu yllättää tällä kertaa mielenosoitusluvan Markolle myöntäneen Helsingin poliisilaitoksen kokeneen koneiston.

Ihmisoikeus- ja oikeusturva-asioissa Suomessa todellisuudessa vallitsevaa tilannetta ei nähtävästi haluta saattaa rakkaan naapurimme päättäjien ja tiedotusvälineiden näkyville.

MARKO PYYTÄÄ TAAS APUA TEILTÄ KAIKILTA

Oheisen mielenosoituslupaehtojen länsimaalaisen tulkinnan mukaisesti 99 asuntovaunua voi ottaa paikkansa Markon tueksi. Omistatko asuntovaunu tai –auton? Juuri nyt eduskunnan edessä on tilaa katutason verkostoistumiseen yhteisen asian hyväksi.

EHKEN JO SUOMEN KUULUISIN MYÖNNETTY LUPA MIELENOSOITTAMISEEN

- Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi; saat sen ruudullesi isompana -

Marko kertoi, että yksi iso banderolli tarvitaan lisää – VESIEN YKSITYISTÄMINEN ESTETTÄVÄ!

Voitteko ystävällisesti tulla runsain mitoin tapaamaan Markoa nyt sunnuntain, maanantain, tiistain ja keskiviikon aikana. Mahdollisimman paljon ääntä- ja kuvaa tallentavien apuvälineiden kera. Lämmin kiitos jo etukäteen.

AVUNPYYNTÖIHIN VASTAAMINEN JA YHTEYS MARKOON

puhelin 041 7220325

tai

tukiryhmän kautta sähköpostilla: kansalaiset.korruptiota.vastaan@gmail.com

Marko on liikkeellä rauhan, rakkauden ja rispektin muodostamalla keinovalikoimalla. Marko kiittää ja odottaa edelleen tervetulleita tukenne ilmaisuja.

Antakaa siis tiedon virrata vapaasti omissa verkostoissanne.

Sanansaattajana
Salon Petri
Markon tukiryhmä
JA MUISTUTUKSENA SITTEN TAAS, ETTÄ MARKON PUHELINTA JA S-POSTIA LEXNOKIATAAN eli KUUNNELLAAN, SAMOIN MINUN.
Elämme todella "vahvan demokratian ja tasa-arvon aikaa" kuten Tarja Halonen tykkää sanoa ;) 

Jussi Vaarala

39. On se käsittämätöntä. Joko suomalaiset poliitikot on täystoopeja tai sitten täyskieroja isänmaan pettureita sillä sitä luokkaa on tuo sikailu, Joka tapauksessa voi sanoa yhden aivan varman asian - sen että suomalaiset ovat aivan hemmetin surkeita liikkeenjohtajia. Erityisesti korkeimman poliittisen johdon ja virkamiehistön tasolla. Katsokaa vaikka Pekkarista - hehee.

Minä tunnen yhden erittäin hyvän toimitusjohtajan - vain yhden. Tosin en hirveästi ihmisiä tunne mutta hänestä olen aivan varma että hän pystyy olemaan suorastaan nerokas kun alkaa. Mutta ei suostu politiikkaan vaikka olen ehdottanut. Sellaisilla olisi käyttöä isänmaataan palvelemaan näitten helvetin tumpeloiden sijaan.

eila virkkunen (nimimerkki)

Change and true unity comes from the heart and being humble in our service to the earth and others. We are all connected; this gathering is to remind us that our lives on this earth are a gift to be honored.

We are all equal and we deserve to be heard. The Great Gathering gives us all a voice to say we want change and support change for our children. Through our hearts and unity we can make a difference. Let’s work on making this a reality in 2010—the year of change—by sharing this one idea. Together we will decide when The Great Gathering takes place.

This is how it begins.... with you.......

Please copy this and share it with your network so we can all be doing our part in the creation of a world focused on humanity, nature and living in balance with all of life.

One Voice One People One Earth for The Great Gathering of Humanity
Add your name to the list of participants willing to be responsible for our earth.
For more information please contact:

www.thegreatgathering.org

ard (nimimerkki)

"Ihmisoikeus- ja oikeusturva-asioissa Suomessa todellisuudessa vallitsevaa tilannetta ei nähtävästi haluta saattaa rakkaan naapurimme päättäjien ja tiedotusvälineiden näkyville."

Niin, venäjällähän poliisit pamputtavat mielenosoittajia ja se on kovin kiusallista. Meillä byrokratian mallimaassa ongelmat hoidetaan paljon huomaamattomammin häätömenettelyllä. Voi Putin sitten ihailla kaunista maatamme ja miten täällä kansalla ei ole syytä mielenosoituksiin vaan kaikki ovat yhtä onnellista perhettä ihanien kansanedustajiemme ja viisaan presidenttimme armollisessa suojeluksessa.

eila virkkunen (nimimerkki)
ard (nimimerkki)

On sillä Putinilla muuten melkoisesti valtaa.

Hänen ei tarvitse kuin tulla tänne vierailulle niin virkavaltamme ja poliitikkomme ovat valmiita hajoittamaan brutaalisti rauhanomaisen mielenilmauksen.

Ja kaiken huipuksi Putinin ei tarvitse edes pyytää tällaista (eihän hän edes tiedä koko mielenilmauksesta!) - meidän omat joukkomme tekevät sen omasta tahdostaan!

KUINKA rähmällään poliitikkomme oikein ovat? Tämähän on aivan naurettavaa ja uskomatonta toimintaa, aivan kuin kaikilta lähtisi järki kun he kuulevat sanan "Putin" ;)

Kun Putin kiertää maailmalla niin Kiinaa ja Pohjois-Koreaa lukuunottamatta joka paikassa on mielenilmauksia. Jopa Venäjällä. Miksi Suomen pitää muuttua Pohjois-Koreaksi Putinin vierailun ajaksi?

Visitor (nimimerkki)

# 43. "Niin, venäjällähän poliisit pamputtavat mielenosoittajia ja se on kovin kiusallista."

Tämähän tässä huvittaa, Suomessa ollut isoja otsikoita Venäjän toisinajattelijoiden kohtelusta, Venäjän toimet on tuomittu lähes joka mediassa, sitten itse sovellamme samoja käytäntöjä omiin toisinajattelijoihimme, tottahan Putin tuostakin häädöstä saa tiedon, saattaapi heittää siitä jokusen herjankin ;)

eeva-n (nimimerkki)

Riika, paljon on materiaalia. Pitää tutustua.

ard (nimimerkki)

#48: "tottahan Putin tuostakin häädöstä saa tiedon"

Mitenkähän mä luulen että hänelle ei kerrota yhtään mitään. Kertovatkohan suomalaiset [vapaat] tiedotusvälineet suomalaisille tästä "siivousoperaatiosta". Varmaankin, ei kai meidän [vapaat] tiedotusvälineemme alistu itsesensuuriin? ;)

Visitor (nimimerkki)

# 48. "Mitenkähän mä luulen että hänelle ei kerrota yhtään mitään."

Ei varmaan suomalaiset kerrokkaan, mutta Venäjällä on tottakai omat tietolähteensä ja diplomaattinsa, jotka pitävät Putinin ja kumppanit ajan tasalla näissäkin asioissa, huvittavaa on jos suomen virkamiehet muuta luulevat ;)

Olisi muuten ehdottomasti hauskaa, jos Putin kävisi ko. asuntovaunulla kyselemässä mielenosoituksen syitä, tiedä vaikka ostaisi samantein Suomen vedet venäläisille...

Anne (nimimerkki)

Kyllä tämä tapaus on avannut monen Suomalaisen silmät näkemään tämän maan alennustilan, toivottavasti Putin ottaa puheeksi Suomen ihmisoikeustilanteen.

ard (nimimerkki)

#50: "toivottavasti Putin ottaa puheeksi Suomen ihmisoikeustilanteen."

Voin kuvitella että tuossa kohtaa menisi johtomme kokouskahvit väärään kurkkuun ;)

Mutta en vieläkään tajua mikä saa poliitikkomme käyttäytymään näin. Että kun Putin tulee niin hyvä ettei kaduilta siivota "nuhjuisempaa" kansanosaa pois kuleksimasta ettei Putin saa väärää kuvaa Suomesta. Eihän tällä tavoin toimita kuin Pohjois-Koreassa ja Kiinassa...

Sami Määttä (nimimerkki)

miehän voin tulla maanantaina eli myöhemmin tänään paikalle antamaan tukeni

Tasra (nimimerkki)

Alkaa todella omituinen tunne nousemaan mieleen, kun ajattelee kansalaisomaisuutemme eli maamme myymistä ulkolaisille, jonka maasta maata vastavuoroisesti ei kukaan ulkolainen saa omistaa. Kaivoksemme myydään ulkolaisille, muutamalla sadalla työpaikalla, infra rakennetaan verorahoistamme. Fortum, omituisine sijoituksineen ja ökypalkkioineen, kukoistavat ruoka kartellit jne.

Nyt pohjavesiemme myyminen ulkolaisten suursijoittajien käsiin on niin suurta rosvousta, joka hipoo petturuutta kaikki muu mukaan lukien.

Bilderbergiläisille mallioppilasmaa Suomi on helppo nakki nousukasmaisine poliitikkoineen ja bisnesjohtajineen. Mitä Venäjä hyötyy meistä?
Kova vuosikymmen tulossa, Suomen kansa!
Hieno kirjoitus, jossa "salaista tietoa" vapautta ja demokratiaa hehkuttavassa maassa. Pelottavaa menoa!

repe (nimimerkki)

ARD 35:"Riikka, ihan mielenkiinnosta kysyn onko sinulla tietoa kuinka moni suomalainen juo pohjavettä?

Suuret kaupungithan ovat pääasiassa järvi-, joki- ja tekopohjaveden parissa. Ylivoimaisesti tärkein juomavesilähde on Päijänne, jonka vettä juo reilusti yli miljoona suomalaista."

No ollaanhan ne vesilaitoksetkin yksityistämässä ja myymässä ulkomaisille sijoittajille. Joudut hakemaan Päijänteestä kohta omilla tonkilla (ellei sekin ole jo veronalaista hamstraamista tulevaisuudessa) ja juomaan suoraan purosta tai sulattamaan lunta, jos eyt maksa ja paljon.

Mika Haapala (nimimerkki)

Täällä pohjoisessa on täys peitto päällä tiedotusvälineissä. Yritin saada keskustelua avattua Kalevan juttutupa- nettipalstalle, no tottakait se sensuroitiin. No lähestyin sitten päätoimittajaa Markku Mantilaa ystävällisellä s-postilla. No ainakaan vielä ei mitään vastausta. Onko kellään ehdotuksia mitä täältä pohjoisesta käsin voi tehdä?

ard (nimimerkki)

#56 "Yritin saada keskustelua avattua Kalevan juttutupa- nettipalstalle, no tottakait se sensuroitiin."

Miksi ihmeessä? Eihän tämä asia ole mikään "laiton" keskustelunaihe, yleensähän sensuuri iskee vain jos on rasismia tms.

ard (nimimerkki)

Vesilaitosten myynnistä sen verran, että vesilaitos on ns. luonnollinen monopoli (eli kenenkään ei kannata rakentaa rinnakkaista vesijohtoverkkoa).

Jos kunta omistaa vesilaitoksen niin silloinhan se itse asiassa on KUNTALAISTEN omistama. Mitä hyötyä kuntalaisille on myydä omistamansa luonnollinen monopoli?

Tai toisinpäin - jos sen myyminen olisi hyvä diili kuntalaisille niin silloinhan se olisi todennäköisesti huono diili ostajalle. Miksi kukaan monikansallinen yhtiö tulisi Suomeen tekemään itselleen huonoja yrityskauppoja? Hyväntekeväisyyttäkö? :)

repe (nimimerkki)

Niinpä. Se on sitä siunauksellista markkinataloutta. Ja pienyrittäjien talot poltetaan, kun eivät myy isoille jäteille maitaan ja myyvät omaa vettä.

nemo (nimimerkki)
eila virkkunen (nimimerkki)

Markon facebook-ryhmässä jäsen ehdottaa:
"YLE:n toimittajat tutkimaan asiaa?"
Any comments ?
taidan antaa ylen...

uurija (nimimerkki)

Tällainen teksti oli otettu kahden journalistin blogille

barrikadi.fi

Teksti alkaa:

"Marko Sihvosen nälkälakosta valtiopäivien avajaisten aikaan
Kirjoittanut Anonymous Helmikuu 5, 2010 - 10:04.
Hyvin kiteytetty Jouni.

Samaan aikaan eduskunnan ulkopuolella tapahtui ja sattui paljonkin.

Niistä tiedotusvälineet vaikenivat taas kerran vakaasti. Markon nälkälakon pääteema "Korruptoitunut hallitus" ei jostain syystä sovi Suomen viralliseen totuuteen millään tavalla.

Tässä ydinkohtia ja taustoitusta otsikon aiheeseen.

* * * * * * * * *

Marko Sihvosen maanantaina 1.2.2010 eduskunnan edessä aloittaman nälkälakon vaiheista ovat tähän mennessä saatavilla seuraavat audiovisuaaliset raportit.

1. Radio Rockin Korporaatio aamulla 4.2.2010

Korporaatio soitti nälkälakossa olevalle Marko "Nälkä-Marko" Sihvoselle, joka on syömättä vastalauseena Suomen hallituksen korruptiolle.

Ohjelma kuunneltavissa ja ladattavissa osoitteessa:
http://www.radiorock.fi/podcast/player.asp?podID=2417

Radio Rockin antaman lempinimen mukaisen ”Nälkä-Markon” osuus on ohjelman aikajanalla noin 10,00 – 15,05.

2. Raportti Marko Sihvosen nälkälakon toisesta päivästä: http://www.youtube.com/watch?v=WZTgiAnTj5U

Pituus 3 minuuttia 59 sekuntia.

3.Marko Sihvosen mielenilmaisun laiton estäminen 3.2. juuri ennen valtiopäivien avajaisia:
http://www.youtube.com/watch?v=FwDhMN-mu7w

Pituus 3 minuuttia 59 sekuntia.

* * * * * * * * *

Takaan, että tarkempi tutustuminen Markon nälkälakon aiheeseen kannattaa

Eduskunnan läheisyydessä liikkuvat.

Poiketkaa rohkeasti moikkaamassa Markoa, niin saatte ajantasaista tietoa Suomen pohjavesien mahdollisesta päätymisestä ulkomaisten suuryritysten hallintaan.

Samalla kuulette miten maiden pakkolunastusta hoidetaan, kun pohjavesistä tehdään miljardibisnestä.

Tietääkö armeijan ylipäällikkö Tarja Halonen armeijan käytöstä pakkolunastuksissa?

Ystävällisin terveisin ja rispektein
NN. (nimi kopioinnin yhteydessä poistettu. terv. kopioija)
Markon tukiryhmästä"

Vanha demari (nimimerkki)

Eihän nyt yhden mielenosoitusilmoituksen perusteella voi muuttaa asumaan eduskuntatalon eteen. Siinä ilmoituksessa oli yksi päivämäärä ja kelloaika. Tuohan mahdollistaisi, että kuka tahansa voisi muuttaa asumaan kaupungin maille keksimällä väittää, että kyse on mielenosoituksesta.

Heikki Ojala (nimimerkki)

"Kuka omistaa sateen ?"

Näin otsikoi Eero Silvasti-vainaa lehtijuttunsa joskus parikymmentä vuotta sitten. Silloin elettiin runsaiden sateiden aikaa, jolloin voimayhtiöt joutuivat juoksuttamaan vettä ohi turbiinien ja saivat valtiolta, siis veronmaksajilta, korvausta menetetystä sähköstä.

Nyt, kun juomavesi on nousemassa arvoon arvaamattomaan, on sama kysymys taas ajankohtainen. Kuka omistaa sateen ?
Jos sen omistaa jokin yksityinen tai yhtiö, niin millä perusteella?
Kysynpähän vain.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

VÄLIAIKATIEDOTUS:

Poliisi ilmoitti eilen Marko Sihvoselle että "roskat pitää saada alta pois" kun Putin tulee ja että Helsingin kaupunki on antanut määräyksen viskata Markon asuntovaunu nosturilla mereen (Itämereen, jonka suojelusta Putin on tulossa -ainakin näin ilmoitetaan- neuvottelemaan :D )

Tänään Marko Sihvoselle soitti Helsingin kaupungin apulaisjohtaja Pekka Sauri ja sanoi ettei Helsingin kaupunki ole antanut mitään sellaista määräystä, ei poliisille tai kellekään muullekaan.

Yesterday police informed Marko Sihvonen that "trash must be cleaned out of the way" as Vladimir Putin of Russia is coming to Helsinki and that Marko´s trailer will be lifted with a crane and thrown into Itämeri ( Putin is coming to Helsinki to negotiate about preserving Itämeri :D at least this s given as an official reason for Putin´s coming to Helsinki), that city of Helsinki has given such orders.

Today deputy chief of city of Helsinki, Pekka Sauri, called Marko and said none have given such orders in the name of city of Helsinki to the police.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Vanha demari,
puolueesi pj Jutta "Sukka" Urpilainen oli mukana myyntineuvottelureissulla Brasiliassa. Kysy esim. Hotel Ipanema Plazasta päivämäärät.

info (nimimerkki)

Tiedotusvälineille 8.2.2010
Hallituksen politiikan tulokset poikkeavat lupauksista
Lähes 40 vuotta raskasta työtä tehnyt mieshenkilö haluaisi eläkkeelle. Hänen työkykynsä on käytännössä mennyt. Päätä ei juuri voi kääntää alas eikä ylös, sivuillekin vain hitaasti. Vakuutusyhtiön lääkäri on miestä näkemättä kuitenkin todennut tämän olevan työkykyinen. Lääkärin mukaan entistä työtä voi jatkaa, kun katselee suoraan eteenpäin eikä tee äkillisiä liikkeitä.
Samaan aikaan on voimassa laki, jonka mukaan kansanedustaja pääsee seitsemän edustajavuoden jälkeen sopeutumiseläkkeen piiriin. Näin on, vaikka eläkeläinen olisi alle 30-vuotias ja täysin työkykyinen. Täydelle eläkkeelle pääsee 15 kansanedustajavuoden jälkeen. Näin ovat kansanedustajat itse päättäneet.
Muutamia vuosia sitten kansanedustajien kuukausipalkkoihin tehtiin 1000-2000 euron kuoppakorotukset. Tätä ja kansanedustajien merkittäviä eläke-etuja on perusteltu sillä, että näin saadaan maan parhaat voimat päätöksentekoon. Jokainen voi itse arvioida, onko saatu. Joka tapauksessa meillä siis lienee parhaat edustajat mitä rahalla saa.
Mitä rahalla houkutellut edustajat ovat saaneet aikaan? Eduskunnan luottamusta nauttivan Vanhasen hallituksen politiikan arvioidaan hyödyttäneen etenkin hyvätuloisia suomalaisia. Näin arvioivat Yleisradion haastattelemat sosiaalipolitiikan ja talouden asiantuntijat.
”Hallituksen lähtökohtanakin on ollut tukea niitä, joilla on jo”, sanoi sosiaalipolitiikan professori Juhani Laurinkari Ylelle. Hallituksen veronkevennyslinjasta ovat tutkijoiden mukaan kärsineet huonoimmassa asemassa olevat suomalaiset. Professori Laurinkarin mukaan häviäjiä ovat vähän koulutetut, pitkäaikaistyöttömät ja erityisryhmiin kuuluvat, kuten vammaiset.
Muutaman tutkijan mielestä työn verotuksen alentamisella ja arvonlisäverotuksen muutoksilla ei ole ollut selvää muutosta tulonjakoon. Kansantaloustieteen professori Heikki Loikkasen mukaan suomalaisten eriarvoisuutta on ylläpitänyt se, että hallitus ei ole kajonnut pääoma- ja ansioverot eriyttävään järjestelmään.
Maamme nykyisen hallituksen hallitusohjelman otsikko on ”Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi”. Hallituksen politiikan tulokset poikkeavat otsikosta aika tavalla.
Ei näy mitään merkkejä siitä, että todellista muutosta Suomessa harjoitettavan politiikan suuntaan olisi tulossa nykyisistä hallituspuolueista tai SDP:sta. Suunnan muuttaminen vaatii sitä, että irtisanoudutaan taloudellisen eliitin etujen ajamisesta ja ryhdytään ajamaan oikeudenmukaisuutta. Sen ajaminen taas vaatii irtisanoutumista yhtiövallan johtaman EU:n politiikasta. Nykyisille eduskuntapuolueille tämä näyttää olevan mahdotonta.
Enemmistö suomalaisista haluaa oikeudenmukaisempaa yhteiskuntakehitystä. Muutos kohti sellaista tulee kun riittävän moni äänestää vaaleissa muutosta.

Antti Pesonen
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

"Utsjoen kunnassa Sulaoja on ollut yksi mielenkiintoinen pohjavesikiistan aihe, alla ympäristöministeri Hassin vastaus kansanedustaja Tennilän kysymykseen (v. 2002) ja ympäristöministeriön ratkaisu marraskuulta 2003.

Sulaojan lähde on saamelaisten vanha pyhä paikka, jota on hamuttu vedenvientiin, brändiä vaille.
Lapin liitto ja Utsjoen kunta ovat upottaneet rahaa vedenvientihankkeeseen. Tuolla lopussa "tiedoksi"-listalla myös metsähallitus, joka "hallinnoi aluetta". (Juurihan koko puoti piti yhtiöittää.)

Olisipa hauska tietää, mitä tällaisten vesiesiintymien varalle on vuosien varrella suunniteltu. Jotenkin ikävän tyypillistä tuo Sulajokikin ilmeisesti.

HANKKEEN KUVAUKSESTA (maaliskuu 2005):
--Puute puhtaasta vedestä on mittava ongelma monin paikoin maailmassa. Niinpä eri maissa ja yrityksissä on kehitelty ja ideoitu mitä erilaisimpia mahdollisuuksia saada puhdasta vettä. Esillä ovat olleet jopa jäävuorten kuljettaminen sekä veden kuljettaminen ”hinaaminen” pitkien matkojen päästä laivoissa ja/tai niiden vetämissä valtavissa säiliöissä ”meduusoissa”. Mitään tyydyttävää, laajamittaisesti sovellettua, kustannuksiltaan kohtuullista ratkaisua ei ole kuitenkaan toistaiseksi löydetty.
Suomeen vesikysymys eli kysymys viedä hyvälaatuista vettä suuria määriä veden puutteesta kärsiviin maihin tuli keskusteluun kesällä 2000 pitkälle median kautta. Kysymys oli arabimaan Helsingin Vedelle (HV) agentin välityksellä tehdystä tiedustelusta, voisiko laitos toimittaa makeaa vettä 450 000 kuutiometriä päivittäin. HV totesi, ettei se pysty tuollaisiin määriin.
Asia tuli välikäsien kautta Lapin ympäristökeskuksen tietoon. Suomen ympäristökeskuksen tekemän maamme pohjavesiesiintymiä koskevan kartoituksen perusteella tiedettiin, että Lapissa on runsaasti käyttämätöntä pohjavettä. Tutkijat tiesivät Sulaojan poikkeuksellisen suuren antoisuuden. Niinpä katseet kohdistuivat tuolle alueelle, jota oli tutkimuksen seurattu noin kymmenen vuoden ajan.
Tämän perusteella Utsjoen kunta teki hakemuksen Lapin liitolle Lapin pohjavesien vientiselvityksen käynnistämisestä keskeisenä tavoitteenaan luoda edellytykset uudistuvan, korkealaatuisen luonnonvaran kaupalliseksi hyödyntämiseksi. Tutkimus- ja kenttätöitä varten kunta teki
sopimuksen Metsähallituksen kanssa, joka valtion edustajana vastaa alueen hallinnoinnista.--

-----Utsjoen kunta on 1.5.2001 käynnistänyt tutkimushankkeen "Lapin pohjavesien vientiselvitys", joka on määrä saada päätökseen 30.9.2002 mennessä. Utsjoen kunta on valinnut Lapin ympäristökeskuksen tekemään konsulttina pohjavesiselvitykset, joihin on liittynyt myös ympäristövaikutusten tarkastelua. Toteutettujen pohjavesiselvitysten kohteena on ollut Karigasniemen itäpuolella sijaitseva Sulaojan lähdealue. Lisäksi kunta on teettämässä hankkeen kulttuuri- ja sosiaalisista vaikutuksista erillisen selvityksen, jonka on määrä valmistua 15.4.2002 mennessä. Tällöin päättyy myös hankkeen esiselvitysvaihe, jonka jälkeen kunta edennee vedenottolupahakemukseen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolta.
-----Sulaojan lähdevesihankkeen suunnittelun tähänastiseen rahoitukseen on EU:n rakennerahastojen tavoite 1 -ohjelman puitteissa osallistunut Utsjoen kunnan lisäksi Lapin liitto. On mahdollista, että hankkeen valmistelua ja siihen liittyviä ympäristöselvityksiä jatketaan edelleen EU-osarahoitteisena hankkeena. Tällöin siihen voidaan kohdistaa valtion kansallista rahoitusta joko alueellisen ympäristökeskuksen, TE-keskuksen tai maakunnan liiton kautta.

Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 2002
Ympäristöministeri Satu Hassi------

----------
.....
Ympäristöministeriön ratkaisu
Ympäristövaikutuksista annetun lain 4 § 2 momentti

("EI MERKITTÄVIÄ HAITTOJA" - YVA EI TARPEEN)Sulaojan lähteen pohjavedenotto ja -pullottamohankkeen ympäristövaikutukset eivät ole laadultaan ja laajuudeltaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa asetuksessa mainittujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Hankkeeseen ei sovelleta siten ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.
Ympäristövaikutuksista annetun lain 25 §:n selvilläolovelvollisuus

(>HANKKEESTA VASTAAVAN OLTAVA "RIITTÄVÄSTI SELVILLÄ") Sulaojan vedenotto- ja pullottamohankkeesta aiheutuu kuitenkin haitallisia ympäristövaikutuksia, joista hankkeesta vastaavan on oltava riittävästi selvillä ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 25 §:n mukaan.

(>>SUOSITUS LUETTAVAKSI) Lisäksi arktisen alueen ympäristövaikutusten arvioinnista on julkaistu suositus "Guidelines for Environmental Impact Assessment in the Arctic.

Utsjoen kunta on teettänyt hankkeesta ympäristöselvityksiä jo suunnitelman varhaisessa vaiheessa. Selvitykset ovat olleet hyödyllisiä hankkeen suunnittelussa. Suunnitelma ei ollut vielä riittävän yksityiskohtainen kaikkien ympäristövaikutusten arviointia varten. Pullottamorakennukseen ja pullottamotoimintaan liittyvät ratkaisut puuttuivat vielä täysin suunnitelmasta. Näihin ratkaisuihin liittyvät ympäristöhaitat sekä niiden estämiseen ja lieventämiseen liittyvät tiedot voidaan täydentää vasta yksityiskohtaisessa suunnittelussa samoin kuin, miten suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödynnetään hankesuunnitelmassa mainittuja putkilinjan suunnitteluun ja tekniikkaan liittyviä haittojen lieventämismahdollisuuksia.

Museovirasto on pitänyt lausunnoissaan tarpeellisena lisäselvityksiä ihmisiin kohdistuvista kulttuurisista vaikutuksista ja kiinteistä muinaismuistoista. Tarvittavista lausunnoista, lisäselvityksistä ja maastotutkimuksista tulee hankkeesta vastaavan olla yhteydessä Museovirastoon.

Ylijohtaja Pekka Kangas

Ylitarkastaja Leena Ivalo
Sovelletut oikeusohjeet

Laki ympäristövaikutusten arvioinnista (468/1994) ja muutos (267/1999)
Asetus ympäristövaikutusten arvioinnista (268/1999)

Tiedoksi

Utsjoen kunta
Lapin ympäristökeskus
Museovirasto
Metsähallitus
Kauppa- ja teollisuusministeriö
Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto
Saamelaiskäräjät"

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Hallinto-oikeus: Metsähallituksen saatava rakentaa rannoille Utsjoella
julkaistu 22.07.2009 klo 16:14, päivitetty 22.07.2009 klo 16:38
nuija ja lakikirja

Kuva: Arja Lento / YLE

Utsjoen kunnanvaltuuston hyväksymä Utsjoen rantaosayleiskaava on lainvastainen, toteaa Rovaniemen hallinto-oikeus viime torstaina antamassaan päätöksessä. Päätös perustuu Metsähallituksen tekemään valitukseen.

Utsjoen kunnanvaltuusto hyväksyi kiistellyn kaavan joulukuussa 2007. Siinä kunnanvaltuusto päätti jättää valtion maat kaavan ulkopuolelle Metsähallituksen toivomuksista huolimatta.

Samalla se kuitenkin merkitsi Metsähallituksen toivomat ranta-alueet loma- ja asuinrakentamiselta vapaaksi alueeksi.

Hallinto-oikeus näki, että näin rakennusoikeutta itse asiassa rajattiin huomattavasti.

Oikeuden mukaan yleiskaava ei myöskään täytä maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksia.

Yhteensä 13 valitusta

Utsjoen rantaosayleiskaavasta jätettiin myös 12 muuta valitusta, jotka hallinto-oikeus kuitenkin katsoi perusteettomiksi.

Ne koskivat muun muassa päättäjien esteellisyyttä ja kaavaan liittyvää tiedotusta sekä saamenkielisen käännöksen oikeellisuutta.

Osa Tenon rantaosayleiskaavaa

Utsjoen rantaosayleiskaava kuuluu kolmiosaiseen Tenon rantaosayleiskaavaan.

Kaksi muuta kokonaisuuden kaavaa, Nuorgamin ja Karigasniemen rantaosayleiskaavat ovat jo saaneet lainvoiman.

Utsjoen kaavaosuuteen kuuluvat Tenojoen ranta-alueet, jotka levittäytyvät kirkonkylän molemmin puolin yhteensä noin kahdenkymmenen kilometrin alueelle, kertoo Utsjoen kunnan kiinteistöpäällikkö Toivo Partanen.

Lisäksi kaava kattaa kunnan alueelle kuuluvat Utsjoen rannat.

YLE Lappi

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

1. Hankkeen kuvaus, tavoitteet, tulokset ja arviointi Hankkeen tausta
http://www.suttesaja.net/Laatuvesihankeraportti.pdf.

Page 1
Hankkeen kuvaus, tavoitteet, tulokset ja arviointi
Hankkeen tausta
Puute puhtaasta vedestä on mittava ongelma monin paikoin maailmassa. Niinpä erimaissa ja yrityksissä on kehitelty ja ideoitu mitä erilaisimpia mahdollisuuksia saada puhdasta vettä. Esillä ovat olleet jopa jäävuorten kuljettaminen sekä
vedenkuljettaminen ”hinaaminen” pitkien matkojen päästä laivoissa ja/tai niiden vetämissä valtavissa säiliöissä ”meduusoissa”. Mitään tyydyttävää, laajamittaisesti sovellettua, kustannuksiltaan kohtuullista ratkaisua ei ole
kuitenkaan toistaiseksi löydetty. Suomeen vesikysymys eli kysymys viedä hyvälaatuista vettä suuria määriä vedenpuutteesta kärsiviin maihin tuli keskusteluun kesällä 2000 pitkälle median kautta. Kysymys oli arabimaan Helsingin Vedelle (HV) agentin välityksellä tehdystä tiedustelusta, voisiko laitos toimittaa makeaa vettä 450 000 kuutiometriä päivittäin. HV totesi, ettei se pysty tuollaisiin määriin. Asia tuli välikäsien kautta Lapin ympäristökeskuksen tietoon. Suomenympäristökeskuksen tekemän maamme pohjavesiesiintymiä koskevan
kartoituksenperusteella tiedettiin, että Lapissa on runsaasti käyttämätöntä pohjavettä. Tutkijat tiesivät Sulaojan poikkeuksellisen suuren antoisuuden. Niinpä katseet kohdistuivat tuolle alueelle, jota oli tutkimuksen seurattu noin
kymmenen vuoden ajan. Tämän perusteella Utsjoen kunta teki hakemuksen Lapin liitolle Lapin pohjavesien vientiselvityksenkäynnistämisestä keskeisenä tavoitteenaan luoda edellytykset uudistuvan, korkealaatuisen luonnonvaran kaupalliseksi hyödyntämiseksi. Tutkimus- ja kenttätöitä varten kunta teki
sopimuksen Metsähallituksen kanssa, joka valtion edustajana vastaa alueen hallinnoinnista.
Hankkeen tavoitteet Selvittää Utsjoen vesituotantoon
hyödynnettävissä olevat pohjavesivarat Kartoittaa veden hankintaan soveltuvat
vedenottamot Selvittää bulkkiveden vientimahdollisuudet Kartoittaa pakatun veden
kysyntä markkinoilla Selvittää tuotantoteknilliset erityiskysymykset Arvioida
vedenottamotoiminnan vaikutuksia Natura 2000-verkostoon kuuluvan
alueenluonnonarvoihin Aloittaa Sulaojalla kaupallisena toimintana arktisen
pohjaveden pullottaminen Hankkia toimintaan tarvittavat luvat Avaintuloksiksi
asetettiin pohjavesialueiden yleisinventointi bulkkiveden vientimahdollisuuksien
selvittäminen pakatun veden vientiin ja veden pullotukseen soveliaiden lähteiden
ja vedenottamoalueiden esiselvitysloppuraportin laatiminen
laatia ehdotus jatkotoimenpiteistä
Hankkeen päätulokset ovat seuraavat: Sulaojan
esiintymä on poikkeuksellisen runsas Kysymyksessä on korkealaatuinen lähdevesi,
jonka varaan rakennettavissa houkutteleva tuotekuva, brändi Koepumppaukset osoittavat, että esiintymästä voidaan ottaa pullottamis- ja myynti-mahdollisuuksiin nähden valtavia vesimääriä pohjaveden pinnan laskematta Kotimaan markkinoilla on tilaa useiden miljoonien litrojen markkinoille Kansainväliset markkinat (kulutus/kysyntä) kasvavat ennusteiden mukaan nopeasti Suurehkossa tuotannossa kannattavuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää, että toteuttajalla/yrittäjällä on sekä pullottamo että pullojen tuotantolaitos Hanketta tulee jatkaa painottaen liiketoiminta- ja markkinointisuunnitelmaa sekä kysymystä yrittäjästä Hanketta arvioidaan ja toteutusta käsitellään kohdassa hankkeen tulokset ja arviointia Hankkeen organisaatio ja henkilöstö Hanketta on johtanut ja valvonut ohjausryhmä. Sen
puheenjohtajana on toiminut Utsjoen kunnanhallituksen puheenjohtaja Veikko Guttorm, varapuheenjohtajana ympäristötekniikan päällikkö Kari Porsanger Lapin ympäristökeskuksesta ja muina jäseninä yritystutkija Maarit Jauhola Finnvera Oyj:stä, yritysneuvoja Ari Maaninka LapinTE-keskuksesta ja Utsjoen kunnanjohtaja
Jari Kotimäki 1.9.2001 alkaen sekä v.t.kunnanjohtaja Jouko Manninen 9.5. ñ31.8.2001. Hydrogeologi Heikki Hautala Lapinympäristökeskuksesta on toiminut asiantuntijajäsenenä. Hankkeen valvojaksi Lapin liitto määräsi
projektisuunnittelija Marja Mäkisen Lapinliitosta. Hankekoordinaattori Manninen on toiminut ohjausryhmän sihteerinä, kokoustenvalmistelijana, päätösten täytäntöön panijana sekä yhteyshenkilönä. Hän on laatinut yhteistyössä Hautalan ja
Ruokolan kanssa loppuraportin. Kenttätyöt toteutti Lapinympäristökeskus. Ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa: 8.6. Karigasniemessä, 21.9. Rovaniemellä, 8.10.pidettiin puhelinkokous ja 19.12.2001 Saariselällä. Ohjausryhmän puheenjohtaja, hankekoordinaattori, hydrogeologi Hautala ja konsultti Kari Ruokola sekä kenttätyöntekijä Nordberg ovat neuvotelleet useaan otteeseen hankkeesta ja sen käytännön toteutuksesta. Hankkeen koordinaattorina on toiminut Jouko Manninen päätoimisesti ajan 1.9.-31.12.2001. Kesä-elokuun hän työskenteli puolipäivätoimisesti v.t. kunnanjohtajan tehtävän ohella. Konsultti Kari Ruokola on keskittynyt erityisesti markkinoita, markkinointia, tuotantoa ja kustannuslaskelmia koskeviin kysymyksiin. Hydrogeologi Heikki Hautala Lapin ympäristökeskuksesta on johtanut ja suunnitellut kenttätöitä ja koepumppauksia Sulaojalla. Hän on laatinut kolme laajahkoa katsausta kenttätöistä ja koepumppauksista sekä matkaraportin 10. heinäkuuta 2001 Lontoossa pidetystä vesialan kongressista (Middle East Water Projects).Elo-syyskuun hankkeen kenttätyöntekijänä toimi rakennusmestari Aulis Nordberg. Hän kartoitti lähteitä Heikki Hautalan laatiman kartta-aineiston pohjalta. Nordberg on laatinut toimistaan raportin lokakuussa ja antanut selvityksen ohjausryhmälle 21.9.2001pidetyssä kokouksessa. Hankkeen toiminta pääpiirteittäin Utsjoen kunta jätti hankehakemuksen Lapin Liitolle 2. 4.2001. Lapin Liitto teki rahoitus-päätöksen 12.4.2001 nro 2140. Ennen sitä käytiin täydentäviä neuvotteluja Utsjoen kunnan edustajan kanssa. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö käsitteli hanketta11.4. ja totesi sen sopivaksi Pohjois-Suomen tavoite 1-ohjelmantoimenpidekokonaisuuteen 1.2. Yritysten
toimintaympäristön parantaminen. Rahoituspäätöksen perusteluissa todetaan: Puhtaalla vedellä on näköpiirissä kasvavat markkinat. Utsjoella on merkittävä määrä hyvälaatuista raaka-ainetta. Tuotannon käynnistämiseen liittyy kuitenkin monia huomioon otettavia seikkoja, jotka edellyttävät tässä hankkeessa tehtävää selvitys- ja tutkimustyötä. Hankkeen kestoksi määriteltiin hakemuksessa ja
rahoituspäätöksessä jakso 1.5.2001-30.9.2002. Tänä aikana tuli saada valmiiksi
loppuraportti ja ehdotus jatkotoimiksi. Kesän aikana ja alkusyksystä tehtiin
kenttätöitä. Koepumppaukset toteutettiin elo-lokakuussa. Ensi kerralla
pumpattiin 960 ja toisessa vaiheessa 1 600 kuutiometriä/vrk. Marras-joulukuussa
on laadittu luonnos loppuraportiksi ja valmisteltu ohjausryhmänjoulukuun
kokousta.Hankkeen keskeisiä toimintoja ovat olleet kenttätyöt, mittaukset ja
koepumppaukset Sulaojan alueella. Lisäksi alueen ulkopuolella Utsjoen kunnassa
kenttätyöntekijä on kartoittanut lähteitä ja laatinut tästä raportin.
Hankekoordinaattori on laatinut projektista seitsemänsivuisen
yleis-esityksen/kalvopohjaston. Siinä tehdään selkoa maailmanvesiongelmasta,
veden kulutuksesta eri alueilla, Lapin ja Utsjoen pohjavesivaroista,Sulaojalla
tehdyistä kenttätöistä sekä projektin hallinnosta ja rahoituksesta.Hanketta
koskeva kuulemis- ja keskustelutilaisuus pidettiin 11. lokakuuta Karigasniemessä.
Tilaisuuteen osallistui 30 henkilöä. Hankkeen edustajina paikalla olivat
elinkeinoasiamies Heikki Niittyvuopio Utsjoen kunnasta ja

hankekoordinaattoriJouko Manninen. Tilaisuuden järjestivät Karigasniemen
kyläyhdistys ja Utsjoen kunta.

Page 4
Kenttätöiden voidaan katsoa onnistuneen hyvin. Tulokset puhuvat puolestaan.
Hautalan osiossa todetaan, että mainitusta paikasta voidaan ottaa vielä paljon
nyt otettujavesimääriä suurempia määriä ilman että pohjaveden tai lähteen pinta
laskee.Yhtenä ongelmana hankkeen tältä osalta voitaneen pitää sitä, että
koemarkkinointia ja makutestejä varten tarvitaan vettä pulloissa mahdollisimman
viimeistellyssä pakkauksessa. Ei riitä, että verbaalisesti kerrotaan
tutkimustulosten perusteella, että vesi on huippulaadukasta ja sitä on
paljon. Hankkeen talous Lapin liitto teki rahoituspäätöksen 12.4.2001 (Nro 2140,
FIMOS-koodi 103062).Hyväksytyn kustannusarvion loppusumma on päätöksessä 503 000
markkaa (84 598,53euroa). Sittemmin arviota hakemuksesta muutettiin niin, että
palkka- ja sivukuluista(180 000 mk) 50 000 markkaa siirrettiin ostopalveluihin.
Kustannusarvionloppusummaan muutos ei vaikuttanut. Rahoitussuunnitelman mukaan
hyväksyttävistä menoista 19.7 prosenttia (98 850 mk)tulee valtion
rahoitusosuutena ja 49.9 prosenttia (251 150) EU/EAKR:sta. Utsjoenkunnan
rahoitusosuus on 30.4 prosenttia (153 000 mk). Kustannusarvio ja
toteumakustannuslajeittain on esitetty alla olevassa taulukossa.

Projektin tulot koostuvat edellä todettujen kolmen
tahon rahoitusosuuksista.Myyntituottoja tai vastaavia projektilla ei ole
ollut.Hankkeen tulokset ja arviointi Hanke on toteutunut pääosin alkuperäisen
suunnitelman ja aikataulun mukaisesti.Hankkeen keskeisin tulos on, että Sulaojan
esiintymässä on runsaasti laadukasta lähdevettä. Syys-lokakuussa alueelle
tehdystä siiviläkaivosta pumpattiin vettä noin

Page 5
kolmen viikon ajan keskeytyksettä 1.6 miljoonaa litraa vuorokaudessa.
Vuositasolla määrä vastaa yli 500:tä miljoonaa litraa. Tämä on nelisen prosenttia
eli yksi kahdeskymmenesviidesosa esiintymän antoisuudesta. Koepumppaukset
osoittavat, että esiintymästä voidaan ottaa suuria määriä vettä ilman, että
pohjaveden tai lähteen pinta alueella laskee. Kaupallisessa mielessä
ja markkinoiden näkökulmasta suuretkin määrät ovat vain muutama prosentti
Sulaojan antoisuudesta.Sekä Suomen että kansainvälisillä markkinoilla pullotetun
veden kulutus on kasvanut hyvin nopeasti. Näin ollen markkinoilla on tilaa
etenkin, kun kysymyksessä on tutkitusti huippulaadukas vesi, jonka ominaisuuksien
sekä arktisuuden ja puhtauden perustalle voidaan rakentaa nykyaikainen, trendikäs
tuotekuva, brändi. Markkinoita ja niihin liittyviä seikkoja koskevien tietojen
perusteella voidaan arvioida, että tuotantolaitos, jonka yhteydessä tuotettaisiin
myös pullot, olisi liiketaloudellisesti kannattava ja sen kasvunäkymät hyvät.
Hanke olisi sekä työllisyyden että alueenluonnontuotteiden hyödyntämisen ja
jalostamisen kannalta perusteltu.Suurtuotanto eli satoja miljoonia pulloja
vuodessa vaatisi kymmenien miljoonienmarkkojen investoinnit. Tällaisen yrityksen
liikevaihto olisi käytännössä satoja miljoonia markkoja vuodessa.Hankkeen ensi
vaiheen toteuttamiseksi Utsjoen kunnan ja Metsähallituksen kesken on tehty
sopimus, joka oikeuttaa ryhtymään tiettyihin toimenpiteisiin Sulaojan
alueella.Sopimus on voimassa maaliskuun 2003 loppuun. Metsähallituksen ja
Utsjoen kunnanedustajien kesken 20.12.2001 käydyssä neuvottelussa sovittiin,
että kunta lähettää Metsähallitukselle kirjallisen hakemuksen
käyttöoikeussopimuksen tekemiseksi vedenottamon ja putkilinjaston sijoittamiseksi
sekä teollisuusalueen vuokraamiseksi soramonttualueelta. Ensi vaiheessa tehdään
esisopimus ympäristöluvan hakemiseksi.Lopullinen sopimus tehdään sen jälkeen kun
on olemassa tarkat tiedot myös lupaehdoista.Yksi pohdittava kysymys on n.s.
bulkkiveden vienti. Siihen ei ainakaan lähivuosina liene mahdollisuuksia.
Työllisyyden näkökulmasta bulkkivesi on epäedullinen vaihtoehtoveden
pullottamiseen verrattuna. Myös laadun säilymisen näkökulmasta pullotettu vesion
varmempi vaihtoehto.Koska hankkeeseen liittyvistä kaikista olennaisista
seikoista ei ole riittävää varmuutta ja tietoa, tällaiset seikat tulee selvittää
lyhyehkössä jatko-ohjelmassa. Jatkosta vastaava toteuttajaorganisaatio olisi
edelleen Utsjoen kunta. Erityisesti tulee paneutua liiketoiminta- ja
markkinointisuunnitelmaan, koemarkkinointiin, yritysmuodon kehittelyyn ja sopivan
yrittäjän etsimiseen.Hankkeen tulosten hyödyntäminen hankevaiheen
jälkeen Projektin tulokset ja pullotetun veden käyttöä koskevat ennusteet
huomioon ottaen hanketta on syytä jatkaa. Toteuttajaorganisaatio olisi
jatkossakin Utsjoen kunta.

Page 6
Kunnanhallituksen kokouksessa 27.11.2001 (ß 310) vesiprojekti
hyväksyttiin kärkihankkeiden joukkoon. Toisessa, lyhyehkössä vaiheessa tulisi
keskittyä liiketoiminta- ja markkinointisuunnitelmaan niin kuin edellisessä
kappaleessa todetaan.Hankkeesta on tiedotettu ja sitä uutisoitu runsaasti. Myös
hanketta vastustavia äänenpainoja on esitetty. Tällainen on kuitenkin
kansalaiskeskustelun luonnollinen osa.Tiedottamista on ainakin osaksi
vaikeuttanut se, ettei ole voitu esittää arvioita työpaikoista tms. seikoista,
koska kaikki riippuu siitä, minkä verran vettä saadaan myydyksi, jos/kun hanke
joskus etenee vaiheeseen, jossa alkaa tuotanto. Toisaalta investoinnit on ensi
vaiheessa pakko mitoittaa sen mukaan, mikä on todennäköinen menekki tietyn jakson
kuluessa, koska kovin suuria riskejä on vaikea ottaa. Karigasniemen kylän
asukkaille projektista tiedotettiin 11.10.2001 pidetyssä kuulemis-
ja keskustelutilaisuudessa. Aiheesta ovat lisäksi useaan otteeseen
kirjoittaneet/uutisoineet Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat, Inarilainen, Min Aigi
sekä Lapin ja Saamen Radio.Vesiasia, Sulaoja sen yhtenä osana, on ollut esillä
myös valtakunnallisissa medioissa.Projektista on tehty elokuussa n.s.
perustiedote, jota on täsmennetty ja tarkennettu sen mukaan kuin on saatu uutta
olennaiseksi katsottavaa tietoa.Projektin tuloksista ja jatkosuunnitelmista
tehtiin tiedote. Se lähetettiin tiedotusvälineille torstaina 20.12., kun
loppuraportti eräin täsmennyksin hyväksyttiin 19.12.2001pidetyssä ohjausryhmän
kokouksessa.Jatkovalmistelun osalta yhdyshenkilöinä toimivat ohjausryhmän
puheenjohtaja VeikkoGuttorm (040-739 2568, 016-678 371 faksi), Utsjoen
kunnanjohtaja Jari Kotimäki (040-8275 723, 016-677 339 faksi), elinkeinoasiamies
Heikki Niittyvuopio (0400-151 294,016-677 339 faksi) Utsjoen kunnasta ja
hydrogeologi Heikki Hautala (0400-290 537,016-310 340 faksi) Lapin
ympäristökeskuksesta.2. Katsaus maailman, Suomen, Lapin ja Utsjoen
vesioloihin Vesi on merkittävä maailmanlaajuinen kysymys Puute puhtaasta vedestä
kuuluu maailman polttavimpiin ongelmiin. Maapallon kuudestamiljardista ihmisestä
yli miljardilla ei ole päivittäin käytössään riittävästi puhdasta
vettä.Maailmassa on kuitenkin runsaasti käyttökelpoista vettä; keskimäärin 2 000
kuutiometriä

Page 7
vuodessa per asukas; noin 5 500 litraa per päivä. Ihmisen käytössä makeasta
vedestä on kuitenkin vain noin 0.8 prosenttia. Makeasta vedestä yli 70 prosenttia
on jäävuorissa ja jäätiköissä.Paras vesitilanne on Pohjois-Amerikassa. Puhdas
vesi ja jätevesihuolto on 99prosentilla väestöstä. Euroopassa puhdasta
juomavettä saa 96 prosenttia väestöstä. Jätevesihuollon piirissä on yli 90
prosenttia. Lähes yhtä hyvä tilanne vallitsee Australiassa ja
Uudessa-Seelannissa. Latinalaisessa Amerikassa kolme neljästä saa puhdasta vettä
ja on jätevesihuollon piirissä. Etelä-Amerikassakin alueittaiset erot
ovat suuria. Andien itäpuolella on runsaasti juomakelpoista vettä. Se johtuu
pitkälle Amazonista, joka on maailman suurin makean veden varasto. Afrikassa
vesihuollon kattavuus on maailman heikoin. Puhdasta vettä on alle
2/3:nsaatavilla. Väestöstä kaksi kolmasosaa on jätevesihuollon piirissä.
Afrikassa vedennoutoon, joka on naisten työtä, voi kulua viisikin tuntia
päivässä. Myös Aasiassa puhtaan veden saanti on suurelle osalle väestöstä
päivittäinen ongelma. Runsas neljä viidesosaa saa puhdasta vettä. Jätevesihuollon
piirissä on vain puoletväestöstä. Aasian ongelma on kuitenkin erittäin mittava,
koska sen alueella vedenkulutus on 70 prosenttia koko maapallon veden
kulutuksesta. Suuria ongelmia on Kiinassa ja Intiassa, joissa asuu 2.3 miljardia
ihmistä eli lähes 40 prosenttia maailmanväestöstä. Monilla alueilla vesiongelmat
ovat kasvussa. Maailman kuivimpiin alueisiin kuuluu Lähi-Itä. Peltoja kastellaan
useita tuhansia vuosia vanhalla fossiilisella pohjavedellä. Arvioiden mukaan noin
20 000 vuotta vanhat vesivarastot loppuvat kokonaan 50-100 vuodessa. Nämä
vesivarastot eivät uudistu lainkaan.Monissa kehittyneissä maissa, vaikka niissä
käytetäänkin sinänsä normit täyttävää vettä,on kuitenkin ongelmia. Erityisesti
Keski-Euroopassa juodaan vettä, jossa näkyy maatalouden vaikutuksia. Osoituksena
siitä on korkeahko typpipitoisuus. Toinen ongelma on veden käyttö moneen kertaan.
Mikrojäämät voivat olla ongelma. Kolmas pulma nimenomaan Välimeren maissa on
suolaisen veden tunkeutuminen ylikuormituksen johdosta rannikkovesiin, mikä pilaa
pohjavesiä. Maatalous ja teollisuus ovat maailman merkittävimmät veden
kuluttajat. Useinkaan ei tulla ajatelleeksi, miten valtavia määriä vettä
tarvitaan jonkin vähäpätöiseltä vaikuttavantuotteen tai hyödykkeen
valmistamiseen. Paperikilon tuottamiseen vettä tarvitaan 250litraa, perunakilon
500, vehnäkilon 1 000, riisikilon 1 900, kanakilon jo 3 500 ja pihvikilon
tuottamiseen huikeat 200 000 litraa. Juomavettä ihminen tarvitsee päivää
kohti keskimäärin pari kolme litraa. Asiantuntija-arvioiden mukaan maanviljely ja
kastelu käyttävät 69 prosenttia maapallonmakeasta vedestä. Joidenkin lähteiden
mukaan osuus on jopa 85-87 prosenttia.Teollisuuden osuudeksi arvioidaan noin
neljännes. Ihmisten oma kulutus on 8prosenttia.Heikkolaatuinen vesi on
merkittävimpiä sairauksien syiden levittäjiä. Ripuliin kuolee yli

Page 8
kaksi miljoonaa ja malariaan yli miljoona ihmistä vuodessa. Kolera tarttuu
vuosittain noin3.5 miljoonaan ihmiseen. Trakooma sokeuttaa arvioiden mukaan 6
miljoonaa ihmistä vuodessa.Useilla alueilla puhtaat pohjavesivarat vähenevät.
Näin on mm. monissa osissa Yhdysvaltoja, Kiinaa, Intiaa, Pakistania ja Meksikoa.
Keskeisimpiä syitä ovat maatalous ja lannoitteiden käyttö, suolaisen veden
tunkeutuminen mantereen sisäosiin sekä pohjaveden liikakäyttö. Esimerkiksi
Kaliforniassa vettä käytetään valtavia määriä kasteluun hedelmien tuottamiseksi.
Tämä on aiheuttanut pohjavesivarojen hupenemista. Missä määrin vettä käytetään
eri maissa riippuu paitsi tuotannon/elinkeinojen kehittyneisyydestä,
vesivarantojen määrästä, mutta laajasti ottaen myös elämäntavasta. Tätä kuvaa
oheinen taulukko.Veden kulutus
päivässälitraa/asukasYhdysvallat600Etelä-Afrikka600Ruotsi300Israel260Palestiina
(Länsiranta)70Suomi250Lappi244Suomen vesitilanne ja veden käyttö Suomen
ympäristökeskuksen (ent. Vesihallitus) yhdessä alueellistenympäristökeskusten
kanssa tekemässä tutkimuksessa Suomen luokitellut pohjavesialueet (toim. Ritva
Britschgi ja Juhani Gustafsson. Helsinki 1996) maamme pohjavesien antoisuudeksi
todetaan 5.8 miljoonaa kuutiometriä vuorokaudessa. Vuoden1983 kartoituksessa
määräksi saatiin vajaat neljä miljoonaa kuutiometriä. Antoisuus tarkoittaa
määrää, joka voidaan käyttää ilman että pohjavesien määrä vähenee.Kyseisessä
tutkimuksessa pohjavesialueet on jaettu kolmeen ryhmään. Ensimmäiseen kuuluvat
tärkeät pohjavesialueet, kakkoseen soveltuvat pohjavesialueet ja ryhmään III muut
pohjavesialueet. Ykkösryhmään kuuluvien esiintymien antoisuus on 2.77, kakkoseen
1.38 ja kolmanteen1.66 miljoonaa kuutiometriä vuorokaudessa. Kokonaisantoisuus,
5.8 miljoonaa kuutiometriä, merkitsee noin 1 100 litraa asukasta kohti
vuorokaudessa. Arvioitu käyttö,710 000 kuutiota, on 12 prosenttia eli
kahdeksasosa antoisuuteen verrattuna. Missä määrin pohjavesiä todellisuudessa
käytetään vaihtelee alueittain tuntuvasti. Harvimmin asutuissa maakunnissa ja
kunnissa pohjavesistä on käytössä vain murto-osa. Suurissa väestökeskuksissa ja
niiden välittömässä läheisyydessä pohjavettä ei ole riittävästi. Konkreettisin
esimerkki tästä on pääkaupunkiseutu. Niinpä Helsingin Vesi ja Pääkaupunkiseudun
Vesi Oy vastaavat Helsingin seudun neljän kunnan alueella veden

Page 9
hankinnasta, puhdistamisesta ja jakelusta noin 900 000 päivittäiselle
asiakkaalleen.Vesi johdetaan tunnelia pitkin Päijänteestä. Tunneli maksoi vuoden
2000 rahassa noin 1100 miljoonaa markkaa (185 milj. euroa). Summa kuvastaa
konkreettisesti, miten tärkeä ja kustannuksiltaan mittava suuren
väestökeskittymän vesihuollon järjestäminen ja ylläpito on.Vuorokaudessa vettä
toimitetaan 230 000-250 000 kuutiometriä eli noin 250 litraa asukasta kohti.
Määrä on melko lähellä maan keskiarvoa. Itä-Suomen ympäristölupaviraston (ent.
vesioikeus) päätöksen mukaan vedenoton enimmäismäärä on 13 kuutiometriä
sekunnissa. Nykytasolla otetaan vajaat kolme kuutiometriä. Tämä on runsas
prosentti vesimäärästä, noin 250 kuutiometristä, joka virtaa
Kymijoessa keskimäärin sekunnissa.
Pohjavesialueiden antoisuus vuorokaudessa ympäristökeskuksittain….taulukko
IIIIIIYhteensätuh.m3tuh.m3tuh.m3tuh. m3Uudenmaan255 35
43333Lounais-Suomen283 51 78412Hämeen390 174 89653Kaakkois-Suomen 213 149
174536Etelä-Savon120 97 63280Pohjois-Savon 173 32 20225Pohjois-Karjalan250 239
111600Länsi-Suomen 228 27 38293Keski-Suomen 150 63 16229Keski-Pohjanmaan 122 11
12145Pohjois-Pohjanmaan311 170 80561Kainuun148 240 29417Lapin126 93 910 1
129Yhteensä 2 7691 3811 6635 813Litraa/asukas5342663211 122
Suomen vesihuollon tila
Suomen vesihuollon tilaa voidaan luonnehtia melko tyydyttäväksi.
Ylivoimaisesti suurin osa kuluttajista saa joko hanasta tai muuten hyvälaatuista
pohjavettä. Lapissa kaikissa kunnissa on vesihuoltojärjestelmä, joka käyttää
pohjavettä. Harvan asutuksen vuoksi Lapissa on kuitenkin alueita, joiden
väestöstä merkittävä osa on vesilaitoksenulkopuolella. Utsjoella tuo osuus on 46
prosenttia, kun läänin/maakunnan keskiarvo on kahdeksan prosenttia. Lapin
vajaasta 190 000 asukkaasta siis 92 prosenttia eli 175 000käyttää vesilaitoksen
toimittamaa vettä.Lapissakin pohjavettä on eri alueilla selvästi eri määriä.
Kolmen pohjoisimman kunnan Enontekiön, Inarin ja Utsjoen pohjavesivarat ovat
poikkeuksellisen suuret suhteessa väestön määrään, ja melko suuret myös suhteessa
pinta-alaan. Tunnettujen

Page 10
pohjavesiesiintymien antoisuus on Lapin ympäristökeskuksen edellä
mainituntutkimuksen (Heikki Hautala kirjassa Britschgi &Gustafsson, toim.)
mukaan noissa kolmessa kunnassa ainakin 410 000 kuutiometriä vuorokaudessa. Se on
runsas kolmannes koko Lapin pohjavesivarannoista. Todellisuudessa Lapin
pohjavesivarat ovat suuremmat kuin edellä mainittu 1.1 milj. kuutiometriä, koska
kaikkia esiintymiä ei ole kartoitettu. Jos kulutus on noin 250 litraa asukasta
kohti vuorokaudessa, käytössä on vain noin yksi kahdeskymmenesviidesosa eli
nelisen prosenttia antoisuudesta. Se on vain noin kolmannes maan keskiarvoon
verrattuna.Lapin kartoitetut pohjavesivarat, 1.1 miljoona kuutiometriä
vuorokaudessa (arviolta 1.2milj. m3, kun huomioon otetaan kartoittamattomat
esiintymät) riittäisivät noin 4.5miljoonan ihmisen eli muiden läänien kuin Lapin
ja Oulun tarpeisiin, jos keskimääräiseksi kulutukseksi lasketaan 250
litraa/asukas/vuorokausi.Utsjoella toimii kolme vedenottamoa. Vuonna 2000 ne
toimittivat vettä noin 98 000kuutiometriä; vajaat 270 kuutiota vuorokautta
kohti. Asukasta kohti laskettuna se on noin350 litraa/vrk. Vedenottamot ottivat
siis alle kaksi promillea (2:1 000) alueenpohjavesiesiintymien antoisuudesta,
joka on ainakin 150 000 m3 /vrk, kun mukaan lasketaan kartoittamattomat
esiintymät. Tämä osoittaa, että Utsjoen pohjavesivarat ovat erittäin suuret
suhteessa väestöön ja varsin suuret myös suhteessa pinta-alaan.Utsjoella
sijaitsee Suomen ja Skandinavian suurin lähdevesipurkauma. Liki kymmenen vuoden
aikana tehdyt mittaukset osoittavat, että lähellä Karigasniemeä
sijaitsevan,Kaamanen-Karigasniemi ñtien alitse virtaavan esiintymän antoisuus on
kuivimpana aikana keväällä runsaat 30 000 ja runsaimman veden aikaan yleensä
syksyllä 50 000kuutiometriä vuorokaudessa. Toinen suuri lähde sijaitsee
Taivalkoskella Oulun läänissä.Sen keskimääräinen antoisuus on 10 000 kuutiota
vuorokaudessa, runsaimmillaan jopa17 000 m3.Runsaita pohjavesiesiintymiä on
muuallakin. Lahden läheisyydessä tunnetaan kahdeksan suurta esiintymää, jotka
ovat ottamotoiminnan piirissä. Niiden yhteenlasketuksi antoisuudeksi arvioidaan
240 000 kuutiometriä vuorokaudessa.Antoisuudesta on käytössä noin yhdeksäsosa.
Esiintymien antoisuus on sama kuin Pääkaupunkiseudun/Helsingin Veden noin 900 000
asiakkaalleen päivittäin toimittama vesimäärä.Suomessa tunnetaan parikymmentä
pohjavesiesiintymää, joiden antoisuusvuorokaudessa on vähintään 30 000
kuutiometriä.Pullotetun veden kulutus kasvaa Pullotetun veden käyttö on melko
tuore ilmiö. Se paljolti 1990-luvun tuote. Kulutus ja kysyntä ovat kuitenkin
kasvaneet nopeasti. Nopeahkon kasvun ennustetaan jatkuvanpitkälle
tulevaisuuteen. Näitä kysymyksiä käsitellään yksityiskohtaisemmin KariRuokolan
laatimassa osassa.Seuraavassa taulukossa on eräiden maiden juomavedenkulutus
asukasta kohti.Lukuihin on syytä suhtautua monin varauksin, koska käsitteen
(waters) sisältö ei ole

Page 11
sama jokaisessa maassa. Tämän voi päätellä jo yksin valtavista tasoeroista.
Lisäksi on huomattava, että nimenomaan lähdeveden osuus juomavetenä käytetystä
vedestä on erittäin pieni. Tämä johtuu pitkälle siitä, ettei ole tarjontaa.
Siihen vaikuttaa myös se, että esimerkiksi Suomessa antoisuus niissä lähteissä,
joista otetaan vettä pullotukseen, onniin pieni, ettei se riitä kotimaan
markkinoille puhumattakaan kansainvälisistä markkinoista. Sulaojaa voidaan pitää
poikkeuksellisen suurena esiintymänä. Tätä kuvannee osuvasti se, että jos sen
keskimääräisestä antoisuudesta saataisiin myydyksi 10 prosenttia puolen litran
pulloissa, vuosituotanto olisi noin 2 miljardia pulloa olettaen, että
erittäin tehokkaat koneet olisivat kaiken aikaa käynnissä 300 päivää vuodessa eli
kuutisentuhatta tuntia vuoden 8 760 tunnista. Tällaisella tuotannolla
sijoituttaisiin maailmansuurimpien joukkoon.Pullotetun juomaveden kulutus
eräissä maissa asukasta kohti vuonna 1989 ja 1999,litraa19891999Muutos
%Itävalta61.7 74.621Belgia87.1 123.041Kypros25.9 83.0220Tanska9.0
13.550Viro..1.0..Suomi7.3 11.355Ranska92.7 128.038Saksa81.8 104.227Kreikka..40.0
..Irlanti3.9 20.0413Italia90.4 155.071Hollanti15.5 17.312Norja6.0
15.0150Portugali30.0 64.9116Slovakia23.6 30.027Espanja40.0 87.3118Ruotsi11.0
16.247

Page 12
Sveitsi65.0 90.038Iso-Britannia6.7 16.3143USA27.6 40.045Lähde: World Drink
Trends (Liquid Intake). 2000 Edition. NTC Publications. London2001.Erityyppisten
vesien (kivennäisvedet/mineraalivedet, funktionaaliset vedet, lähdevesijne)
kulutus on siis kasvanut nopeasti 1990-luvulla. Kasvutahdista ja
ñennusteista tehdään tarkemmin selkoa Kari Ruokolan kirjoittamassa osiossa.Yllä
mainituissa 20 maassa pullotettua vettä juotiin siis noin 45 miljardia litraa
vuonna1999.Oikeus veteen Suomen lain mukaan vettä ei omista kukaan. Vettä
”vallitaan”. Vesilain 1. luvun 8 ß:ssätodetaan: îVesisäiliössä sekä kaivossa ja
muussa vedenottamossa olevan vedenomistaa se, jolle tällainen laitos kuuluu.
Lähteessä ja tekolammikossa olevan veden omistaa pohjan omistaja. Muuta
avopintaista vettä sekä pohjavettä vallitsee, mikäli toiselle kuuluvasta
erityisestä oikeudesta ei muuta johdu, tässä laissa säädetyin rajoituksin se,
jolle kysymyksessä oleva vesi- tai maa-alue kuuluu.îVesilaki sisältää runsaasti
veden ottamista ja käyttämistä koskevia kieltoja, rajoituksia ja ehtoja.Lain
keskeisiä periaatteita ovat talousveden saannin turvaaminen yhdyskunnille
sekä vesistön/ympäristön jne. pilaamis- ja muuttamiskielto. Käytännöllisessä
mielessä yksitärkeä säännös on se, että vedenottoon tarvitaan
ympäristölupaviraston lupa (ent.vesioikeudet), jos vettä on tarkoitus ottaa
vähintään 250 kuutiometriä vuorokaudessa.Vesikysymys medioissa Suomen
mahdollisuudet viedä vettä vesipulasta kärsiviin maihin tulivat
keskusteluun pitkälle median kautta. Kesällä 2000 eräs helsinkiläinen agentti
tiedusteli HelsinginVedeltä, olisiko sillä mahdollisuuksia toimittaa vettä
Yhdistyneille Arabiemiirikunnille 450000 kuutiometriä vuorokaudessa. Helsingin
Vesi saattoi vain todeta, ettei sillä olemahdollisuuksia tuollaisiin määriin.
Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat uutisoivatnäkyvästi asian. Uutisointia jatkoi
Suomen Kuvalehti laajalla artikkelilla (14.7.2000/n:o28.).Veden viennin ja
liiketoiminnan mahdollisuudet nousivat jälleen otsikoihin keväällä2001. Pitkälle
Lapin pohjaveden vientiselvitys ñhankkeen johdosta. Sen jälkeen aihe onollut
esillälukuisia kertoja. Lapin radio ja Saamen radio sekä Karasjoella toimiva
NRK:n yksikköovat uutisoineet vesiprojektia moneen otteeseen, samoin Lapin Kansa
ja PohjolanSanomat. Saamelaisalueen paikallislehdet Inarilainen ja Min Aigi
(Minun aikani) ovatseuranneet projektia tiiviisti. Vesiasia on ollut esillä
lisäksi myös Ilta-Sanomissa,

Page 13
Aamulehdessä, Kalevassa sekä Etelä-Saimaassa. Asiasta on välittänyt uutisen
lisäksiSuomen tietotoimisto, Kotimaa.Nyt sekä Pohjois-Suomen uutiset.Myös
poliittiset päättäjät ovat tiedostaneet asian. Tämä tuli esiin
eduskunnankyselytunnilla 18.10.2001. Lapissa asiaan on kiinnitetty huomiota
myösmaakunnallisesti. Ensimmäisessä versiossa Lapin maakuntaohjelmaksi vuoteen
2020kohdassa elinkeinojen kehittäminen todetaan, että îUtsjoelta aletaan myydä
pohjavettäulkomailleî.Veden viennin mahdollisuus on ollut esillä myös
poliitikkojen puheissa. VieraillessaanAbu Dhabissa 22.10.
ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi totesi puheessaan mm.îYou have the
overwhelming oil resources, we have water. In fact there has been a
vividdiscussion in Finland lately, on the issue on transporting water to the
UAEî. Edelleen häntotesi: îI must say that Finnish water is of very high
quality. Blind tests have shown thateven our tap water competes equally with
world-known spring water trademarks ñ not tomention, for example, the spring
water and ground water of the Northern Finland, theland of the midnight sunî.
Sasin puheenvuoro uutisoitiin näkyvästi useissa lehdissä.Pohjolan Sanomat kertoi
asiasta etusivullaan (Sasi kauppaa suomalaisvettä arabeille,PS
19.10.2001).Utsjoen vesihankkeen saama julkisuus on ollut jossain määrin
ylimitoitettua. Tämäjohtuu siitä, että kyseessä on uusi asia, josta voi
parhaimmillaan tulla suurta. Tämäntoteutuminen vaatii kuitenkin vuosien
ponnistelua ja hyvin mittavaa panostustamarkkinointiin etenkin, jos pyritään
maailmanmarkkinoille. Jos tällaiseen ei olevoimavaroja eikä uskallusta tai veden
myymistä muutoin pidetään epäsuotavana, Lapinpohja- ja lähdevedet ovat uinuva,
lähinnä esteettinen ja kulttuurinen rikkaus, mitänäkökohtaa ei suinkaan ole
syytä vähätellä.3. Utsjoen laatuvesihankkeen pohjavesiselvityksetSulaojan
lähdealueen maastotutkimukset ja ympäristöselvityksetUtsjoen vesiprojektin yksi
osa-alue ovat olleet pohjavesitutkimukset. Tähän asiantuntija-tehtävään Utsjoen
kunta valitsi Lapin ympäristökeskuksen. Kenttätutkimusten pääpainoon ollut
Sulaojan lähdealueella, joka sijaitsee noin 10 kilometriä Karigasniemestä
itään(liite 1a).

Page 14
Alustava yleispiirteinen maaperäselvitys tehtiin maatutkaluotauksella. Se antaa
karkeankuvan maan perusrakenteista. Maatutkaluotauksessa mies vetää perässään
maatamyöten kevyessä lasikuitukelkassa olevaa tutkalaitetta. Tutkausta tehtiin
Sulaojanpäälähteen ja pienen sivulähteen selustassa pohjaveden tulosuunnassa.
Yksi peruslinjavedettiin myös Sulaojalta pari kilometriä Luobmasjärvelle päin
menevän metsäautotienvarteen. Tällä linjalla pyrittiin selvittämään laajemmassa
mittakaavassa pohjavesialueengeologista rakennetta ja pohjaveden
muodostumisolosuhteita. Alueelle on laitettu joitainpieniä havaintoputkia.
Sulaojan lähteen selustassa olevaa isoa havaintoputkea onkäytetty sellaisenaan
koepumppauksen kaivona. Kenttätutkimuksissa on huomioitualueen suojelu- ja
virkistyskäyttöarvot. Työt on tehty mahdollisimman paljon luontoasäästäen, mikä
on vaatinut paljon suunnittelua.PohjavesitutkimuksetSulaojalle johtavien
massiivisten ja erittäin jyrkkäseinämäisten harjuselänteideneteläpuolella, missä
pohjavesi on lähempänä maanpintaa, on voitu helposti asentaapieniä
havaintoputkia. Ne osoittavat, että Sulaojan iso päälähde ja sen
eteläpuolellasijaitseva pieni sivulähde (liite 1b) ovat eri virtauskentässä
Maantien ympäristössä jasoramonttualueella muodostuva pohjavesi ohjautuu
sivulähteelle eikä siten muodostamitään laadullista riskitekijää Sulaojan
lähteelle.Pullotettava lähdevesi tulee ottaa mahdollisimman läheltä lähdettä,
mutta ei suoraanavo-lähteestä. Tutkittu pääkaivon paikka sijaitsee noin 120
metrin päässä lähteestä.Pohjaveden voimakas virtaus kulkee tälle paikalle tehdyn
koekaivon kautta lähteelle,joten kaivon vesi on käytännössä samaa vettä kuin
Sulaojan lähteessäkin. Koekaivo onsuojaisassa paikassa ja maastossa sen
olemassaolon voi huomata vainlähietäisyydeltä.Sulaojan lähde on kokonaisuutena
pitkä ja kapea allas. Lähteen alkupäässä,voimakkaimmissa purkauskohdissa vesi
virtaa silminnähtävästi ulos maakerroksista.Lähdelammen alkupäässä vedenpinta on
muutaman sentin ylempänä kuin alapäässäennen koskiosuutta. Koko-naisuutena
lähdelammen vesipinnan korkeus määräytyylähinnä lammen alapäässä olevan puron
kivisen pohjatason mukaan (liite 2a). Kivinenpuronpohja toimii ikään kuin
luonnon muovaamana pohjapatona, jonka yli suurivesimäärä purkautuu koskena.
Lähteen vesipinta ei olennaisesti alenisi, vaikka vettäotettaisiin suuriakin
määriä.Suunnitellulle kaivon paikalle on porausreikään UP 4 asennettu
ulkohalkaisijaltaan 160mm:n siiviläkaivoputki, jonka yläpäässä on erillinen
suojaputkiosa. Maanpinta lähteekohoamaan voimakkaasti lähteen takana ja
koekaivolla UP 4 veden pinta on noin 14metrin syvyydessä maanpinnasta ja noin
1.5 metriä korkeammalla kuin Sulaojanlähteellä (liitteet 2a-b). Pohjavesipinnan
alapuolella maamateriaali vesikerroksessa on pääosin hyvin vettä johtavaa soraa.
Pohjavesikerrokseen on asennettu siiviläosuutta 10metrin matkalle. Kaivopaikalle
on vedetty tilapäinen sähkökaapeli, joka alkumatkasta soramontulta lähtien kulkee
alueen läpi menevän sähkölinjan pylväissä. Loppuosa, noin 100 metriä,

Page 15
oli maakaapelia, joka poistettiin maastosta pumppauksen loputtua. Koekaivoa
on pumpattu reikään upotetulla 6 tuuman sähkökäyttöisellä uppopumpulla
26.9-16.10.2001. Veden antoisuus koekaivon paikalla on erinomainen. Kun
kaivoa pumpattiin täydellä teholla (100 litraa/5-6 sekuntia eli1 500-1 700
kuutiometriä/vrk), vedenpinnan alentuminen pienoiskaivon sisällä oli vain10-15
cm. Koekaivon ulkopuolella noin 14 metrin syvyydessä olevan
vedenpinnanaleneminen on vielä pienempi ja rajoittuu kaivon välittömään
läheisyyteen. Tätä havainnollistetaan kaaviossa 2 c, jossa pystymittakaava on
muutoksenhavainnollistamiseksi kymmenkertainen luontaiseen verrattuna. Pumpattu
määrä oli noin 4 prosenttia Sulaojan lähdealueen keskivirtaamasta, joka vaihtelee
vuodenaikojen mukaan. Pumpattu vesi johdettiin alavirran puolella
olevaan Sulaojan lähteeseen. Vedenottolupa on tarkoitus hakea kunnan
nimiin. Lähteiden valumat ovat tyypillisesti pienimmillään kevättalvella.
Siivikkomittauksilla on Sulaojan lähdealueen ylivalumaksi mitattu kevättalvella
noin 32 000 m3/vrk ja kesäkaudella runsaan veden aikaan on mittausten perusteella
ylivalumaksi arvioitu50 000 m3. Virtaaman luontainen vaihtelu voi olla siten 15
000 m3/vrk. Koepumpattuvesimäärä on siten noin 10 prosenttia luontaisesta
vaihtelusta. Veden laatu on erinomainen. Sen happipitoisuus on yli 10 mg/litra ja
pH tyypillisesti noin6.7-6.8. Vedestä on tehty myös laaja eri
metallipitoisuuksia koskevaerikoisnäytesarja. Vesianalyysin tulokset on esitetty
liitteissä 11.Vesimarkkinoilta on tullut alustavia kyselyjä kokeiluluonteisten
näytevesieriensaamiseksi. Olennaista veden myynnissä on testata myös
kuljetusjärjestelmientoimivuutta. Sulaojan erillinen, lähellä maantietä
sijaitseva pieni sivulähde soveltuu hyvin näytevesierien ottamiseen, kun
joudutaan käyttämään tilapäisjärjestelyjä. Pohjaveden virtaussuuntien
selvittämisen yhteydessä sivulähteen tuntumaan tehtiin isohavaintoputki, jota
voidaan käyttää sellaisenaan kaivonakin. Tästä sivulähteentuntumassa olevasta
porauspisteen UP 3 pienoiskaivosta pumpattiin elokuussa viikonajan noin 960 m3
vuorokaudessa. Pumppauksen aikana vesipinnan alenema oli tässä pisteessä noin 2,5
metriä. Noin 4 metrin päässä olevassa havaintoputkessa (TK 3)alenema oli samaan
aikaan metrin pienempi eli noin 1.5 metriä. Noin 130 metrin päässä(UP 2)
pumppauksen vaikutusta vedenpintaan ei voitu havaita. Koepumppauspiirros
on liitteenä 9. Veden laatu tässä paikassa on joiltain ominaisuuksiltaan
erilainen kuin päälähteessä. Muutaman kymmenen metrin päässä sijaitsevassa
lähteessä ei todettuselviä virtaamamuutoksia lyhyen pumppauksen aikana.
Pumppauksen jälkeen pumppauspaikallakin veden pinta palautui pian

normaalitasolle. Lähteen alkupään ylivalumaksi on mitattu alkusyksystä noin 600
kuutiometriä/vrk. Alivirtaamatulos saadaan keväällä 2002. Siitä riippuu
paljolti kohteen jatkuva antoisuus. Muita maastoselvityksiä Päätien ja
Luobmusjärvelle lähtevän metsäautotien risteyksessä on vanhasoramonttualue. Sen
pohjoispuoli on soranoton jäljiltä suurelta osin muotoilematta ja siistimättä.
Monttualueella on jonkin verran epämääräistä romutavaraa, samoin

Page 16
monttualueen pohjoispuolisella kankaalla. Tämä romutavara on poistettava
alueelta, koska se on ympäristöön sopimatonta. Soramonttualueelta on tehty
tarkempi pohjakartoitus, josta karttatulostus liitteenä 10.Montun pinta-ala on
2.1 hehtaaria. Kartoituksen perusteella voidaan laatia monttualueenmuotoilu- ja
jälkikäyttösuunnitelma. Sulaojan ympäristössä on tehty laajemminkin jonkin verran
yleistä lähdekartoitusta. Karttatarkastelun perusteella on valittu parikymmentä
arvioitua pohjaveden purkualuetta. Niistä valittiin kymmenkunta, joita
kenttätyöntekijä kävi tarkistamassa (liite 12)Useimmilla purkautumisalueilla on
ollut jonkinlaisia lähteitä. Ne ovat olleet virtaamaltaan pieniä ja Sulaojaan
verrattuina minimaalisia.
Ympäristöselvitykset
Tutkimuskohde sijoittuu arviolta 1600 neliökilometrin laajuisen Natura-erämaa-alueenetelä-reunaan, muutama sata
metriä sen sisäpuolelle. Tähän kokonaisuuteen liittyy erilaisia osa-alueita:
Paistunturin erämaa-alue, Piessuo-Luomusjoen soidensuojelualueja Kiellajoen ja
Luomusjärven harjujensuojeluohjelma-alue. Kevon luonnonpuiston(noin 710 km3)
reuna sijaitsee noin 10 kilometrin päässä Sulaojan lähteestä (liitteet 3.1-4).
Maa-alueet omistaa Suomen valtio. Ympäristöolosuhteita on tämän työn puitteissa
selvitetty jo hankkeenalkusuunnitteluvaiheessa ennen rahoitushakemuksen
jättämistä. Suunnitteilla olevasta vedenottamosta on myöhemmin (12.3.2001) Lapin
ympäristökeskuksenluonnonsuojeluosasto antanut kirjallisen lausunnon (liite 4).
Siinä todetaan, ettei estettä alueen käytölle ole, kunhan huomioon otetaan
suojeluohjelmien vaatimukset. Natura-ohjelman erämaa-alueiden ja harjujen
suojeluohjelmien perusteema on, että näillä alueilla suoritettavat toiminnot
eivät saa olennaisesti heikentää alueiden suojeluarvoja. Hankkeen toteuttajan on
arvioitava nämä vaikutukset asianmukaisesti. Toiminnalle luvan myöntävän
viranomaisen on katsottava, että asianmukainen arviointi on tehty. Luontoon
kohdistuvia ympäristövaikutuksia arvioitaessa olennaisia asioita ovat vaikutukset
vesiin, kasvillisuuteen, maaperään, ilmaan, ilmastoon, eliöihin ja
luonnon monimuotoisuuteen. Naturaan kuuluvilla alueilla ja tässä tapauksessa
Paistunturin erämaa-alueella on lueteltu tietyt luontotyypit ja lajit, jotka ovat
olleet suojelupäätöksenperustana. Luontotyypit ja lajit on mainittu liitteessä
13. Lisäksi arvioinnissa tulee käsitellä Fennoskandian lähteitä. Kaavaillulta
vedenottamolta vesi johdetaan vesijohtolinjaa pitkin pullottamoon. Linjantarkka
reitti määritellään myöhemmin. Metsähallituksen kenttäesimies tuntee alueenhyvin
ja hänen kanssaan tehdyn tutkimussuunnitelmia koskevan maastokäynninyhteydessä
kesällä 2001 arvioitiin myös, että koivupusikkojen peittämässä
maastossa huolellisesti toteutettuna ja maisemoituna vesijohtolinjaa on vaikea
havaita lähietäisyydeltäkään. Joulukuussa 2001 pidetyssä Utsjoen kunnan ja
metsähallituksenedustajien välisessä maapohjaa koskevassa neuvottelussa
Metsähallituksen edustaja pitivät putkilinjan suuntaamista maastoon sopeutettuna
etelään päin kärrytien sivuun parhaimpana vaihtoehtona (liite 13). Yksi
vaihtoehto on rakentaa vesijohto

Page 17
vedenottopaikan läheltä kulkevaa sähkölinjaa pitkin maantielle päin.Haettaessa
lupaa vedenottoon, hakemuksessa tulee tehdä tarkempi selvitys
hankkeenmahdollisista vaikutuksista näihin luonnonarvoihin. Seuraavassa
käsitelläänyleispiirteisesti merkittävimpiä asioita luonnonsuojelun
näkökulmasta. Naturaankuuluvalle alueelle sijoittuva hanke ei saa merkittävästi
muuttaa niitä luonnonarvoja,joiden suojelemiseksi alue on perustettu
(Luonnonsuojelulaki, ß:t 65-66).Harjujensuojeluohjelman tavoitteena on, että
harjujen luonteenomaiset geologiset,geomorfologiset ja maisemalliset piirteet
eivät saa sanottavasti muuttua.Suunniteltu vedenotto, joka on samaa tasoa kuin
koepumpattu määrä, (1 600 kuutio-metriä/vrk) ei tule heikentämään luonnonarvoja.
Otettava määrä on vain noinkymmenesosa lähdealueen luontaisesta
virtaamavaihtelusta (15 000 m3vuorokaudessa) välillä 30 000-50 000
kuutiometriä/vrk. Otettava määrä on vain neljäprosenttia esiintymän
keskimääräisestä antoisuudesta (n. 37 000 m3/vrk). Suunnitellunvedenottopaikan
(piste U 4) ympäristössä, noin 14 metrin syvyydessä oleva pohjavedenpinta voi
laskea muutaman senttimetrin vajaan parinkymmenen metrin päässä. Tämä
eikäytännössä vaikuta millään tavoin Sulaojan lähteen
vedenpintaan.Vedenottamolta päätien tuntumaan pullottamolle tuotava vesijohdon
linja tulee toteuttaahuolellisesti maisemoituna. Tällöin sen havaitsee maastossa
vain lähietäisyydeltä javuosien myötä rakentamisen jäljet häviävät lähes täysin.
Kaivon yläosaan on tarkoituslaittaa halkaisijaltaan 3 metrin betonirenkaat. Ne
upotetaan maahan parin metrinsyvyyteen. Kaivon yläosa jää hieman maanpinnan
yläpuolelle. Alueen pääkasvillisuuson tunturikoivikkoa. Kaivantolinjalle
pyritään palauttamaan siirtoistutuksin myös siltäpoistettuja
koivuja.Vesijohtolinjan varsinainen kaivuleveys varovasti toteutettuna on
yleensä vajaat kolmemetriä. Sen lisäksi on otettava huomioon varauksena
kaivumaiden väliaikaiselleläjitykselle vajaat 0.15 hehtaaria sekä tilaa
väliaikaisia läjitysalueita varten. Natura-alueelle kaivantolinjaa tulee 350-400
metriä. Kaivualue on kokonaisuutena siten vajaat0,15 hehtaaria ja väliaikaiset
läjitysalueet mukaan luettuina alle 0.3 hehtaaria.Paistunturin erämaa-alueesta
25 prosenttia, 39 900 hehtaaria, on luokiteltuluontotyypiltään
tunturikoivikoksi. Kokonaisuutena tätä luontotyyppiä tarvitsisi siiskäsitellä
alueella, joka on noin yksi sadaskolmaskymmenestuhannesosa (1: 130
000)prosenttia suojelupinta-alasta. Kiellajoki-Luomusharjun harjujensuojelualue
on kooltaan7.2 neliökilometriä. Kaavaillun vesijohtolinjan vaikutus harjun
geologiaan,geomorfologiaan ja maisemaan on äärettömän pieni eikä muuta
sanottavasti näitäsuojeluarvoja. Harjun geo-logisesta rakenteesta on
tutkimukseen nojautuen olemassajonkin verran perustietoa.Lähdealueen
ympäristössä on muutamia suurehkoja maastossa selvästi näkyviärakennelmia.
Suunnitellun vedenottopaikan koillispuolitse noin 60 metrin päässä kulkeesuora
avonainen sähkölinja. Siinä on yli 10 metriä korkeita pylväitä (ks. liitekuva
5).Lähteen reunan jyrkillä rinteillä kiertää satoja metrejä luontoreittiin
kuuluviarappurakennelmia. Lähteen koilliskul-maan on rakennettu laituri lähteen
päälle. Vanhasoramonttualue työntyy jonkin verran harjualueen sisään ja
Natura-alueen rajausseuraa tätä montun reunaa. Soramontun pohjoisosassa ei ole
tehty minkäänlaisia

Page 18
maisemointitöitä. Vesiprojektiin liittyen onkin pohdittu monttualueen
jälkihoitotöidentoteuttamista myöhemmässä vaiheessaLähteen itäpäätä pidetään
perimätiedon mukaan pyhänä paikkana jamuinaismuistokohteena (ks. Liite 6).
Lähteen itäpään ulkopuolella noin 15 metrinpäässä vesirajasta kulkee
matkailijoita varten tehty puurakenteinen reittirakennelma.Suunniteltu
vedenottopaikka sijaitsee tältä alueelta noin 100 metrin päässä
koilliseen.Vedenottamoalueen pohjoispuolella, lähimmillään noin 150 metrin
päässä, on todettumuinaisia peuranpyyntikuoppia. Suunniteltu veden-ottamoalue on
siten selvästi erilläännäistä muinaismuistokohteista.Yksi vaihtoehto sijoittaa
tuotantolaitokset on maantien varressa oleva soramonttualuetien pohjoispuolella.
Tällöin monttualue saneerattaisiin. Toinen vaihtoehto on tieneteläpuoli. Tällöin
rakennelmat jäisivät tieltä katsottuna harjanteen
taaksenäkymättömiin.Vedenottamolta vesi on tarkoitus johtaa putkella
pullottamolle. Reitti määritellääntarkemmin myöhemmin. Vesijohtolinja
sopeutetaan ja maisemoidaan maastoonmahdollisimman hyvin. Koivikon peittämässä
maisemassa huolellisesti toteutettuna jamaisemoituna vesijohtolinjaa on
rakentamisvaiheen jälkeen vaikea havaita edeslähietäisyydeltä.Pullottamo olisi
yksikerroksinen ja kooltaan noin 375 neliömetriä, mikä vastaa 2-3omakotitaloa.
Veden pullottaminen on kokonaisuutena siistiä ja melutonta. Sekuormittaa
ympäristöä hyvin vähän. Käytettävät materiaalit ovat
elintarvikekelpoisia.Pullojen kuljettamiseen riittää 1-2 rekkakuormaa
päivässä.Soramonttualueen pohjoispuolella sijaitsee Ruijan nokiperhosen
suojelualue (liite 7).Bulkkivesiselvitykset ja Utsjoen
pohjavesivarannotYleistäBulkkiveden myyntiä käsiteltäessä tulee esiin usein
kysymys, mitä termi bulkkivesitarkoittaa. Maailmalla bulkkivedeksi luokitellaan
jo yli 5 litran ja jopa 2 litranpakkauksiakin. Toisaalta tässä projektissa
tavallisen ìlähteettömänì pohjavedenmyynnissä ollaan luokassa yli 20 000 - 400
000 m3/vrk eli aivan eri mittaluokassa.Bulkkivedellä voisi olla vaikka
seuraavanlainen kokoluokkahahmotelma:SBW = small bulk water, vesipakkausyksiköt
5-500 l.MBW = medium bulk water, vedenkuljetusyksiköt 0,5-50 m3. Käytännössä
jonkinlaisia pienkontteja tai rahtikontteja, yleensä alle 25 m3.BBW = big bulk
water, vedenkuljetusyksiköt 50-500 000 m3. Käytännössä tankkilaivoja.
Vedenkuljetukseen on kehitelty myös vedessä hinattavia säkkejä,mutta käytännössä
niitä on tiettävästi vain kokeiltu.Makean veden puutteesta vaikeimmin kärsivillä
alueilla veden hankkimiseksi tarjolla on

Page 19
yleensä kaksi vaihtoehtoa: veden puhdistaminen merivedestä tai
suurtenbulkkivesimäärien kuljettaminen kaukaa kulutusalueelle. Rajatapauksissa
vettä voidaanjohtaa kaukaa poikkeuksellisen pitkiä putkilinjoja myöten. Vaikeita
vesiongelmiakoskeva yksi tunnettu ja erittäin mittava hanke on ollut Libyassa,
jossa on noin 6 milj.asukasta. Ylikuormituksen seurauksena suolainen merivesi on
alkanut työntyärannikkoalueen pohjavesiin. Ratkaisuna on ollut, että suurta
putkilinjaa on rakennettumaan kaakkoisosasta Saharan autiomaan syviltä
pohjavesivarastoilta asti kaikkiaan yli3000 km. Hankkeeseen on satsattu Suomen
rahassa laskettuna yli 150 miljardiamarkkaa. Vaihtoehtona on ollut veden
kuljettaminen laivalla muualta.Merivedestä puhdistetun veden hinta tuntuu olevan
kuin veteen piirretty viiva ilmantarkkaa rajaa. Monilla nykyisin toimivilla
merivesilaitoksilla veden hinnaksi näyttäisimuodostuvan n. 20 mk/m3. Huomattava
on että esim. Persian lahdella merivesi onkaikkein suolaisinta ja siellä

puhdistuskustannukset ovat siten suurimmat. Toisaaltauusimmilla isoilla
tehokkailla laitoksilla hyvissä olosuhteissa päästään parempaantulokseen ja
aivan viime kuukausina jotkut laitevalmistajat ovat esittäneet,
ettälähitulevaisuudessa esim. Israelin olosuhteissa vesi saataisiin puhdistettua
hinnalla 5mk/m3. Monet puhdistusmenetelmät vaativat paljon energiaa veden
kuumentamiseksi jakäsittelykustannusten hintatason alentaminen on paljolti
riippuvainen lämmöntalteenoton tehokkuudesta ja sen muuntamiseksi takaisin
hyötykäyttöön myytäväksienergiaksi. Merivesi saadaan puhdistettua ja
jälkimineralisoitua siinä määrin, että vesitäyttää viralliset paikalliset
rajavaatimukset, mutta ainakin suomalaisella tulee helpostimieleen ìteknovesiì,
jos se on puhdistettu merivedestä.Bulkkivettä on maailmalla tarjolla myytäväksi
jonkin verran ja asian puitteissa toimiimyös joitakin maailmanlaajuisiakin
myyntiorganisaatioita. Yleensä kyseessä onpintaveden tarjonta, koska vapaita
käyttämättömiä pohjavesivarantoja on maailmassaniukasti. Tunnetuin
veden-ostohanke Suomessa on tiettävästi ollut veden myynti Lähi-Itään.
Yhdistyneet Arabi-emiirikunnat ovat kyselleet Pohjoismaista toimitettavaksi
vettäpäivittäin jopa 450 000 m3. Tiettävästi Helsingin Vesi on selvittänyt
vedentoimitusta.Käytännössä pintavesi otettaisiin Päijänteestä noin 70
kilometrin päästä Helsingistä,puhdistettaisiin ja kuljetettaisiin rekoilla
Porvoon satamaan, johon pääseekuljetuskyvyltään noin 150 000 m3:n
tankkilaivalla. Utsjoen hanke voitaisiin toteuttaapaljon taloudellisemmin ja
vetenä käyttää sellaisenaan hyvälaatuista, uusiutuvaalähdevettä.Bulkkiveden
myynnissä kaikkein olennaisinta ovat rahdista syntyvät kustannukset.Veden
myyntiä ja kuljetuskustannuksia on maailmalla selvitetty mm. Kanadan
Alaskanseuduilta Persian lahdelle ja tämä kuljetusetäisyys on selvästi pitempi
kuin etäisyydetSuomesta. Laivarahtikustannuksista ja muista kustannustekijöistä
tulisi koota tietoja jalaatia siten esiselvityksiä rahtauskustannuksista
erityisten suurten (BBW) ja keskisuurten(MBW) vesimäärien kuljetuskustannusten
hahmottamiseksi.Utsjoen pohjavesivarannot ja bulkkivesiselvitykset
Pohjavesitutkimuksissa on kenttätöissä painotus ollut lähdeveden
pullotuspaikanvedensaannin järjestämisessä. Strategia on projektisuunnitelman
mukaisesti painottunutlähdevesiin, koska sillä rintamalla on kevyempi lähteä
liikkeelle ja käytännön

Page 20
toteutuksiin on mahdollista päästä nopeasti. Toisaalta lähdevedellä pyritään
myösluomaan mainetta Lapin ìtavallisellekinì pohjavedelle.
Bulkkivesirintamallatutkimuskohteita on runsaasti ja tämän projektin
resursseilla ei voida käytännössätoteuttaa tällaisia laajoja tutkimuksia
vähäistä yleisinventointia lukuun ottamatta.Suomessa toteutettiin
pohjavesialueiden yleiskartoitus 1990-luvun alussa, jolloin tehtiinmyös Utsjoen
alueen kartoitus. Pohjavesialueet on luokiteltu tärkeytensä mukaan I, II jaIII
luokkaan. Tärkeällä, I-luokan pohjavesialueella on yleensä jo toiminnassa
olevayleinen vedenottamo. Vedenhankintaan soveltuva, II-luokan pohjavesialue
onvarmennettu tutkimuksilla vedenhankintaan soveltuvaksi tai alueella on
todettuantoisuudeltaan merkittävä lähde. III-luokan alue voi olla esim. selkeä
harjualue, missäei vielä ole tehty tarkempia tutkimuksia vedensaannin suhteen.
Utsjoenpohjavesialueista suurin osa sijoittuu III-luokkaan.Yleispiirteisessä
kartoituksessa on lähinnä kartta- ja maastotarkastelujen perusteellarajattu
Utsjoelta noin 70 erillistä pohjavesialuetta. Niiden yhteisantoisuudeksi on
arvioitu120 000 m3/vrk. Yleiskartoituksessa on voitu rajata selväpiirteiset
muodostuma-alueet.Erityisesti erämaa-alueilla kartoitus on ollut
yleispiirteistä, koska tarkkaan arviointiin eiole ollut vedenhankinnallista

tarvetta. Utsjoen uusiutuvasta pohjavesivarannosta onkäytössä vajaa 0,2 %.
Hyvälaatuisen veden ja erityisesti pohjaveden arvo nousee kokoajan maailmalla.
Kokonaisuutena Utsjoen pohjavesivaranto on siten merkittäväkäyttämätön,
uusiutuva luonnonvara.Kartoittamattomia pohjavesialueita on yleistarkastelun
perusteella eniten Vetsijoenympäristön erämaa-alueella. Alustavan
karttatarkastelun perusteella tällä alueella onerillisiä harjuselänteitä
arviolta yli 20 km:n verran ja niiden antoisuus yli 10 000
m3/vrk.KalliopohjavedetKalliopohjavesiselvityksiä ei ole sen tarkemmin tehty
tämän tutkimuksen puitteissa.Kokonaisuutena Utsjoen alueella on laajapiirteinen
topografia ja sinällään selkeätopografia. Laaksopaikat ovat paikoin
kanjonimaisia ja erityisesti tällaisilla alueillakallioperässä voi olla
paikallista rikkonaisuutta tai laajempiakin ruhjevyöhykkeitä, jolloinkallioperän
vedenjohtavuus ja veden antoisuus voi olla hyvä. Kallioperän
rikkonaisuuttavoidaan selvittää esimerkiksi seismisillä luotauksilla ennen
koeporauksia.Kalliopohjavesien tutkimuksella voi tarvittaessa löytyä
lisäpohjavesiä muidenpohjaveden ottopaikkojen lisäksi.TekopohjavesiSuuria
vesimääriä, yli 150 000 m3/vrk., tavoiteltaessa tulee selvitettäväksi
myösluontaisin menetelmin tehtävä tekopohjavesi. Utsjoella tähän on
erinomaisetmahdollisuudet, koska alueen pintavedet ovat yleensä käytännössä
hyvälaatuistaraakavettä tekopohjaveden tekoon.Tekopohjaveden muodostamiseen on
nähtävissä Utsjoella ainakin kaksi tapaa.

Page 21
Jokien varsilla on paikoin laajoja ja paksuja hiekka- ja sorakerrostumia.
Tekopohjavettävoidaan muodostaa tällaisessa paikassa kun voimakkaan pumppauksen
avullapintavettä imeytetään pohjavesi-muodostuman sisään ja imeytetty vesi
suodattuuhiekkakerroksissa ja muuttuu laadultaan kokonaan pohjavedeksi.
Tekopohjavettävoidaan muodostaa myös siten, että pintavettä imeytetään
pohjavesikerrokseensuodatusaltaiden kautta. Sivujoet laskevat pääjokiin Teno- ja
Utsjokeen yleensä selvästiylemmiltä tasoilta ja joissakin paikoissa vesi
voitaisiin mahdollisesti johtaa vapaallapaineella suodatusaltaisiinkin.
Tekopohjavesimenetelmällä voidaan pohjavesi-alueenluontaista antoisuutta
kasvattaa arviolta 5 - 10 - kertaiseksi.Tekopohjaveden rantaimeytystä voisi
kokeilla pienoismallina sopivassamaastokohdassa. Tällöin voitaisiin lyhyemmässä
ajassa saada kokemuksia menetelmäntoimivuudesta. Edullisessa paikassa tarvitaan
sopiva hiekka-soramuodostuma vesistönääressä ja taloudellisesti järjestettävissä
oleva sähkö jatkuvaa pumppausta varten.Tällaisen hankkeen
pienimit-takaavaisessakin kokeilussa on varauduttava ainakin 4 kk:n pumppaukseen
ja vähintään 40 000 markan menoihin esitutkimus-
japerustamiskustannuksineen.TiivistelmäSulaojan lähde on vesimäärältään
poikkeuksellisen suuri ja veden laatu erinomainen jasiten hyvät edellytykset
tuottaa ja kehittää vedenpullotusta. Tutkimuksilla jakoepumppauksella on
osoitettu hyvä vedenottopaikka lähteen selustaan suojaisaanpaikkaan.
Uusiutuvasta pohjavesivarannosta voidaan hyvin ottaa muutaman prosentinverran
pullotuskäyttöön ilman, että siitä on merkittävää haittaa ympäristöarvoille
tailuonnonsuojelulle.Utsjoen alueella on suuret käyttämättömät, uusiutuvat
pohjavesivarannot. Hyvälaatuisenveden ja erityisesti pohjaveden arvo nousee koko
ajan maailmalla. Utsjoen runsaatpohjavesivarannot merkitsevät hyviä
mahdollisuuksia kehittää ja selvittää jatkossalaajamittaistakin veden vientiä.

Page 22
Puhdasvesiprojekti (Lapin pohjavesien vientiselvitys), Utsjoen
kuntaLähdekartoitus/Aulis Nordberg, rakennusmestari- Hydrogeologi Heikki
Hautalan laatiman kartta-aineiston pohjalta( 24.8.2001)1.Sulaojan haara lähellä
maantien alitusta. Kaksihaaraisen suon keskellä selvälähdepurkauma, mutta osa
siitä lähtevän ojan vedestä tulee suon kautta harjanteenreunoilla olevista
lähdepurkaumista. Näitä on toistakymmentä pikaisesti laskettuna. Noinsadan
metrin päässä lähdöstä ( poroaidan kohdalla olevan sillan alapuolella) puro on
jonoin metrin levyinen ja 200-250 mm syvä. Vesi on hyvän makuista, vaikka
tuleekinsuosta.2.Harjun laidassa purkauma edellisestä kohteesta noin 50-100 m.
etelään päin. Purkaavetensä Sulajokeen. Virtauksen määrää vaikea päätellä, koska
lähde on vain noin parinmetrin päässä varsinaisesta joesta. Reilut puoli metriä
leveä ja parikymmentä senttiäsyvä yhteydessä Sulajokeen.( jatkuu 10.9.-01) 3 ja
4.Löytyminen tiukan takana, sillä kartta ei pitänyt paikkaansa. Heikin
kartanmukaiset lähteet eivät normaali kesäaikana tuo vesiään Luomusjokeen,
vaikka karttaniin esittääkin. Lähteet löytyivät hakemisen jälkeen
Metsähallituksen Kevon reitinopastustaululta itään päin noin kilometrin päästä
rinteeltä. Harjun laidasta löytyi kuivaura, jota pitkin kulkemalla tuli vastaan
myös puro, jonka latvahaaroista löytyivätlähteetkin. Alaosassa uraa vettä on
ilmeisesti vain keväällä kiihkeimmänsulamisajankohdan aikoina.Lähteet ovat
Kamahpellvarrin länsilaidalla ja niistä n:o 4 on etelänpuoleinen. Se oli
noinmetri kertaa metri kokoinen noin 300 mm. syvä, valkea hiekkapohjainen kaunis
lähde.Sen pohjassa oli ainakin 40 pulppuavaa pistettä neljässä eri ryhmässä.
Vesimäärä aikapieni; ylivuoto noin 100 mm. leveä ja 30-50 mm syvä. Vesi ainakin
makutestin mukaanerittäin hyvää. Lähde n:o 3 oli samaa kokoa, mutta se oli
kivipohjainen. Pinnalle olikasvanut sammalta. Sen purkukohta oli lähteen
taka-/ylälaidassa. Lähtevä puro samaaluokkaa kuin n:o 4:n puro.Purohaarojen
vierillä oli joitain pienempiä purkukohtia, mutta kuten mainitsin, ei
yhteenlaskettu vedentuottokaan riitä siihen, että puro yltäisi Luomusjokeen,
vaan se katoaahietikkoon.(jatkuu 12.9.-01)5.Pieni lähde ihan poroaidalle
johtavan tien vieressä. Purkautuvan veden määrä onnoin 30-50 leveä ja saman
verran syvä puronalku, laskee Pasitsohkkajokeen. Vesi onhyvää, mutta
käyttökelpoisuus kyseenalainen suoraan yläpuolella olevan tien vuoksi.

Page 23
6.ja 7. Loivassa rinteessä, karttaan merkityn kämpän lähellä, kivipohjainen
lähde.Käytetty varmaan aikanaan kämpässä asuvien vesipaikkana. Kämppä ei enää
paikallaole, vain ruostumassa oleva hella Lähteen tuotto 100-150 mm leveä ja
lähes yhtäsyvänä purkaa vettä alapuolen jängälle. Jängän takana on Kaldoaivin
nykyinenAilikkaan erotuspaikka.Lähteestä 6 lähteelle 7. maasto on hyvin kosteaa
ja siinä on monia pieniävesipurkaumia ja myös lähde n:o 7 on löydettävissä.
Lähde n:o 7 tuotto hiemansuurempi kuin n:o 6:den Alue on tuottoisa pohjavesialue
kaikesta päätellen, sillä alueenalapuolella olevasta jängästä lähtee melkoisen
suuri puro; lähes metrin levyinen jaainakin puoli metriä syvä. Suon perältä ei
jängälle tule vettä. Poroaidan puoleisen laidanjätin tutkimatta.8.Jäi
hakematta(jatkuu 24.9.-01)9.Karigasniemeltä Angeliin päin noin kilometri
maantietä ja sen jälkeen maastoon.Kartan mukaan lähde purkaa vetensä Pasijokeen,
mutta se ei pidä paikkaansa. Selvääpuroa ei löydy eikä löydy selvää
lähdettäkään. Koko alue on lähes kymmenen metriäylempänä Pasijokea oleva
suokappale, jonka keskellä on lampi. Suon ympärillä onuseita pieniä
lähdepurkaumia, joten vedentuotto alueella on huomattava, vahinko vainettä se
ilmeisesti imeytyy suon kautta jokeen.10 Laaja kosteikkoalue, hirvien
asuinpaikkaa. Lähes kaksikymmentä metriä Pasijoenyläpuolella. Soita ja pieniä
lähdepurkaumia. Selkeä lähde löytyy sähkölinjan alta,vieressä tilusrajakivi n:o
113 . Purkaa noin 200 mm leveä ja saman verran syvää. Purolähtee alaspäin,
voimistuu koko ajan ja katoaa välillä suohon. Puroon liittyy sivupuroja.Lähellä
maantietä se on jo melkoinen joki.11. Harjun kainalossa pieni kosteikko.
Eihavaittavaa veden virtausta; päinvastoin kuin kartta väittää.Kaamasmukan
LähteenojaKaksihaarainen latvaosiltaan. Erittäin paljon pieniä lähdepurkaumia.
Alue hienojasoraharjujahehtaarikaupalla. Todellinen pohjaveden tuottoalue joka
tarvitsisi aivan oma tutkimus-projektinsa. Ojan virtaus kasvaa koko ajan ja on
Sombyn vanhan paikan kohdalla jo niinsyvä puro, että siitä on voitu sangolla
ammentaa saunavettä. (talonväenkertomaa.)Lopuksi muistiin vielä Luomusjoen
mittapaalujen tiedot:1.maantierummun alapuolella. Paalun päästä veteen 500
mm.2.Luomusjärven tien varressa, ensimmäisen koekaivon kohdalla joessa.Paalun
päästä veteen 1230 mm. Merkki myös 500 mm. korkeudella3.Seuraavan koeputken
kohdalla. 800 mm. paalun päästä veteen, merkki myös 500 mm:ssä.

Page 24
4.Kahlaamon lähellä, viimeisen koeputken kohdalla, 1230 mm. paalun päästä
veteen,merkki 500 mm:ssä.5.Noin 100 jm. kahlaamon yläpuolella. 1470 mm. paalun
päästä veteen, merkki 500 mm.6. Kahlaamon alapuolella 1350 mm. veteen paalun
päästä. Merkki 500 mm.4. Pullotetun veden markkinoista ja mahdollisuuksista
YleistäVientitoimintaa koskevan loppuraporttiosuuden on tarkoitus antaa
tiivistetty yhteenvetopullotetun veden markkinoista ja
mahdollisuuksista."Pullotettu vesi"( bottled water ) saattaa merkitykseltään
vaihdella maasta toiseen. Tämäraportti tarkastelee pullotettua vettä kolmessa
pääkategoriassa:-luonnollinen mineraalivesi(natural mineral water)EU-direktiivi
määrittelee hyvin yksityiskohtaisesti kriteerit luonnolliselle
mineraalivedelle.Luonnollinen mineraalivesi voi olla joko hiilihapotonta tai se
saattaa sisältäähiilihappoa. Luonnollinen mineraalivesi on pohjavettä, joka on
suojattu saastumiselta jajonka ominaisuudet pysyvät vakiona. Luonnolliseen
mineraaliveteen ei voida lisätämitään ainesosia. Ainoa suomalainen luonnollinen
mineraalivesi on Heinolan Viqua Oy:n "Vellamo".-lähdevesi(spring water)EU-
direktiivin mukaan lähdevesi on myös pohjavettä, joka on suojattu
saastumiselta,mutta siltä ei edellytetä, että sen mineraalipitoisuudet
pysyisivät vakiona. Lähdevettä,päinvastoin kuin luonnollista mineraalivettä,
voidaan markkinoida saman tuotemerkinalla, vaikka lähdevesi olisikin peräisin
eri lähteistä. EU-direktiivissä edellytetään, ettävain vedestä, joka pullotetaan
lähteellään, voidaan käyttää nimitystä lähdevesi. USA:ssalähdevedelle asetetaan
vaatimus, että sen tulee "jossakin kohtaa pulputa maan pinnallevapaasti omalla
paineellaan ".-käsitelty vesi(purified water)Käsitelty ( talousvesi ) vesi voi
olla joko pintavettä tai pohjavettä, joka on käsitelty siten,että se soveltuu
ihmisravinnoksi.

 

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Uusi saudiomistaja aikoo laajentaa Nord Waterin toimintaa Suomessa

> AI Faddaghi & Partners suunnittelee Helsinkiin toista vedenpullotuslinjaa (kirjoittaa HESARI 19.8.2005)

Anu-Elina Lehti

HELSINGIN SANOMAT

^ Saudiarabialainen monialayritys A. Ai Faddaghi & Partners aikoo laajentaa ostamansa pullovesiyhtiö Nord Waterin toimintaa Suomessa.

A. Ai Faddaghi &. Partnersin pääjohtaja Ali Ai Faddaghi kertoi Helsingin Sanomille puhelinhaastattelussa Saudi-Ara-bian Riadista, että Nord Wate-rin keskimääräistä tuotantomäärää aiotaan kasvattaa sataan miljoonaan pulloon vuodessa.

"Tällä hetkellä yhtiön keskimääräinen tuotantomäärä on noin 30 miljoonaa pulloa vuodessa. Se ei ole riittävästi, sillä haluamme tehdä kauppaa iso-

jen yritysten kanssa. Nord Wa-terilla on vain yksi pullotuslinja. Investoiminen toiseen pullotuslinjaan on nyt hyvin tärkeää", Ai Faddaghi sanoi.

AI Faddaghi Group osti suomalaisen pullovesiyhtiön kesäkuussa. Ai Faddaghin kertoi nähneensä vahvasti tappiollisessa yhtiössä mahdollisuuksia.

"Tällä hetkellä se ei ehkä näy Nord Waterin tuloksessa, mutta on faktaa, että yrityksellä on hyvä tuote, jolle on maailmanlaajuinen kysyntä. Nord Wate-rin suurin ongelma on se, että se on pieni ja tuntematon yritys maailmalla."

Ai Faddaghin mukaan Nord Waterin tuotteita ei ole tarkoi-

tus viedä vain Saudi-Arabiaan. Nord Waterista aiotaan kasvattaa suuri kansainvälinen yritys, jonka vettä viedään pääasiassa Yhdysvaltojen, Venäjän ja Euroopan markkinoille.

Nord Waterin tuotteilla on kolme brändiä: Yhdysvaltoihin myydään North Star -merkkistä vettä, Venäjälle taas Helsin-ki-merkkistä vettä. Maailmanlaajuisesti tullaan lisäksi myymään Nord-merkkistä vettä.

"Nord Waterin vesi on laa-tuvettä. Emme aio kilpailla halpojen vesien kanssa", AI Faddaghi tiivisti.

Ai Faddaghin mukaan yhtiön kasvattaminen on nyt ensiarvoisen tärkeää. Muun muassa yhdysvaltalainen tavaratalojätti Wall Mart on ollut kiinnostunut Nord Waterin tuotteista. Wall Mart on ollut jopa valmis korvaaman ranskalaisen vesi-

merkin Evianin Nord Waterin tuotteella.

"Ongelmaksi on muodostunut se, että Wall Mart haluaa ostaa Nord Waterilta useita miljoonia pulloja vuodessa. Siihen meillä ei vielä ole kapasiteettia. Lisäksi Wall Martissa noudatetaan politiikkaa, jonka mukaan alihankkija ei voi myydä heille enempää kuin 20 prosenttia koko tuotannostaan", Ai Faddaghi harmitteli.

Nord Waterin toimitusjohtaja Ismo Räty myöntää, että tuotannon kasvattamista ja uuden vedenpullotuslinjan perustamista on suunniteltu.

"Mitään varsinaista investointipäätöstä tai aikataulua ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta työn alla asia on. Yrityksellä on vahva aikomus investoida Helsinkiin jatkossakin lisää. Kapasiteettia tullaan hankkimaan ja

varmastikin työpaikkoja syntyy. Näen yhtiön tulevaisuuden erittäin positiivisena." Rädyn mukaan vesi ostetaan

edelleen Helsingin Vedeltä. Hän ei usko, että yhtiön kasvanut veden tarve muodostuu ongelmaksi.

l TAUSTA

Toiminta jatkunut normaalisti

^ Helsingin kaupunginhallitus päätti kesäkuussa myydä Helsingin Veden omistaman pullovesiyhtiö Nord Waterin saudiarabialaiselle monialayh-tiölle Mohammed A. Ai Faddaghi &. Partnersille.

Yhtiö harjoittaa myös kuor-ma-autojen maahantuontia ja sijoitustoimintaa. Suomalaisten kanssa yhtiö oli tehnyt ennenkin kauppoja. Keväällä selvitystilaan asetetun Nord Waterin kauppahinta oli 150 ooo euroa. Toiminta Nord Waterin Helsingin Pitkäkos-

ken tehtaalla on jatkunut normaalisti. Yritys ostaa veden Helsingin Vedeltä, pullottaa sen ja vie maasta.

Helsingin kaupunki sijoitti pullovesiyhtiöön aikoinaan 600 ooo euroa. Lisäksi se takasi yhtiön ottaman 300 ooo euron lainan.

Viime vuonna Nord Water teki 200 ooo euron liikevaihdon, mutta tuotti 510 ooo euroa tappiota. Nord Waterilla on viisi työntekijää. Yhtiö perustettiin 2002.

Anu-Elina Lehti

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Pullotettua vettä Saudi-Arabiaan

[STT 22.7.2003, 14:07]

Heinolalainen Viqua Oy on allekirjoittanut sopimuksen kivennäisveden myynnistä Saudi-Arabiaan. Ensimmäinen lähes miljoonan pullon tilaus toimitetaan Saudi-Arabiaan syys-lokakuun aikana. Jatkossa toimitusten määrän arvellaan olevan noin 300 000 pulloa kuukaudessa.

Viqua Oy on heinolalainen perheyritys, jonka markkinoima kivennäisvesi on peräisin syvältä kallioperästä löytyneestä tuhansia vuosia vanhasta vesiesiintymästä.

Finnish Water Group osti Kivistön Lähdeveden

[STT 21.7.2003, 14:48]

Finnish Water Group osti asikkalalaisen Kivistön Lähdeveden liiketoiminnan. Finnish Water Groupin toimitusjohtajan Ari Suoniemen mukaan yritys saa kaupan myötä lisäkapasiteettia etenkin ulkomaisten tilausten toimittamiseen.
Kivistön Lähdeveden henkilöstö siirtyy uuden omistajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Yrityksessä työskentelee seitsemän työntekijää ja sen liikevaihto on noin 0,7 miljoonaa euroa.

Yrityksen pullottamien lähdevesien Kivistön kirkkaan ja Aqua Salpauksen toimitukset jatkuvat normaalisti. Kivistön Lähdevesi on aloittanut toimintansa 1960 ja se on Suomen vanhin lähdevesiyritys.

Finnish Water Groupilla on lähdevesitehdas Seitsemisen kansallispuiston kyljessä Kurun Länsi-Aureessa. Yrityksessä on kolme työntekijää ja se on perustettu kuluvan vuoden aikana.

Nord Waterille ensimmäiset vesitilaukset ulkomailta

[STT 2.9.2003, 12:43]

Helsingin Veden tytäryhtiö Nord Water kertoi maanantaina saaneensa ensimmäisen pullotetun veden tilauksen ulkomailta. Yhtiö toimittaa 700 000 kappaletta puolen ja yhden litran vesipulloja saudiarabialaiselle Rafedan Tradingille.

Toimituksen arvoa ei julkistettu. Pullovesi toimitetaan Saudi-Arabiaan lokakuun aikana.

Nord Water käy parhaillaan neuvotteluja myös muista sopimuksista Lähi-idän alueella ja Itä-Euroopan maissa. Markkinointijohtaja Ismo Räty odottaa niistä tuloksia talven aikana.

Nord Water perustettiin viime vuoden lopussa. Rädyn mukaan tämä vuosi on mennyt yhteyksien luontiin.

Yhtiö on parhaillaan rakentamassa omaa pullotuslinjaa Helsingin Veden Pitkäkosken vedenkäsittelylaitoksen alueelle. Veden pullotus siellä alkaa ensi vuonna. Sen vuosituotanto on noin 40 miljoonaa pulloa.

Kotimaahankin Nord-pullovettä on myyty vielä rajoitetusti.

Rafedan Tradingin kuuluu suureen saudiarabialaiseen yritysryhmään, joka toimii useilla toimialoilla.

Vanhinta voidetta aavikon kuivakurkuille

Kaikkien janoisten ystävä Ismo Räty käy kauppaa tuotteella, jonka menekki on takuuvarma.

Seppo Peltoniemi
Uutispäivä Demari

Monelle Venäjänkävijälle mieluinen tuliainen on pullo Moskovskajaa. Se on tuhtia tavaraa, moskovalaista votkaa runsailla prosenttimäärillä ryyditettynä.

Suomalaisten vastaisku on käynnistynyt. Moskovassa voi nyt ostaa "helsinkiläistä". Se on huomattavasti laimeampaa litkua kuin Moskovskaja. Siinä ei ole prosentteja ollenkaan.

- Kuwaitissa litra bensaa maksaa 15 senttiä, mutta litra vettä yhden euron, toimitusjohtaja Ismo Räty valistaa.

Ollaan Helsingin ja Vantaan rajamailla, pääkaupunkiseudun suurimman järven, (ainakin vesimäärillä mitattuna) Silvolan tekoaltaan äärellä. Helsingin kaupungin omistama Nord Water Oy panee täällä pullon poikineen Päijänteen vettä täyteen.

Kuwait liittyy tähän asiaan siksi, että siellä ovat todelliset vesimarkkinat. Sinne myös Ismo Rädyn silmä siintää.

Vuori Muhammedin luo

Jos Muhammed ei tule vuoren luo, tulee vuori Muhamedin luo, eli tässä tapauksessa jos aavikolla ei ole vettä, pitää veden tulla aavikolle. Nord Water markkinointiyhtiö on jo lähettänyt massiivisia koe-eriä puhdistettua Päijänteen vettä Abu Dhabiin, Kuwaitiin, Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin.

Homma on vasta niin kutsutussa verryttelyvaiheessa. Helsingin Vesi perusti pari vuotta sitten Nord Waterin, joka markkinoi ja myy pullovettä ulkomaille. Yhtiö on pannut veden virtaamaan helmikuusta lähtien Suomeen, Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Venäjälle. Muovipullon (aihiot Latviasta) kyljessä lukee "Nord Water", mutta Venäjän pulloissa "Helsinki".

Ilman vettä ei ole elämää

Vesi on jo nyt maailmalla bib bisnes, mutta tulevaisuudessa se on todella big, big bisnes.

- Kiinnostusta on, mutta on myös vaatimuksia, Ismo Räty sanoo. Hänen mukaansa arabimaissa edellytetään esimerkiksi, että vesi sisältää huomattavasti enemmän fluoria kuin mihin meillä on totuttu.

Automaatio pelaa Nordic Waterissa. Pullot täyttyvät seitsemän hengen voimin. Räty valittelee sitä, että kalliit koneet ovat suurimman osan vuorokaudesta käyttämättöminä.

- Työskentelemme vain yhdessä vuorossa. Kolmessa vuorossa luonnollisesti tuotetta saataisiin ulos huomattavasti suuremmat määrät, hän sanoo.

Hinta ratkaisee

Nord Water pyrkii kasvamaan vakavasti otettavaksi eurooppalaiseksi vedentoimittajaksi ja se pyrkii kilpailemaan korkean laadun ohella myös keskieurooppalaisia lähdevesiä alhaisemmilla hinnoilla.

Kaupungin omistaman Helsingin Veden tytäryhtiö on toimitti hiljakkoin 700 000 puolen ja yhden litran vesipulloja saudiarabialaiselle Rafedan Tradingille. Rafedan Tradingin kuuluu suureen saudiarabialaiseen yritysryhmään, joka toimii useilla toimialoilla.

Nord Water käy parhaillaan neuvotteluja myös muista sopimuksista Lähi-idän alueella ja Itä-Euroopan maissa.

Uusi firma

Firman liukuhihnoilta suoltuu ulos noin 40 miljoonaa pulloa vuodessa.

Nord Waterin toimitusjohtaja Ismo Rädyn mukaan firman alku on mennyt yhteyksien luontiin.

- Kilpailu on kovaa. Samoilla apajilla on hurjan paljon toimijoita. Vesi on myös hyvin hintaherkkä tuote, Ismo Räty luonnehtii edessä olevia markkinoita. Päijännettä ei myydä tankkitavarana, vaan elintarvikkeena - puolen litran, litran ja puolentoista litran muovipulloissa.

KAINALO:

VESI EI JUOMALLA LOPU

Suomessa vettä on kuin Rolls-Roycessa tehoja - riittävästi. Juomalla vesi ei lopu. 176 maan makeanveden varojen vertailussa Suomi on sijaluvulla 45.

Suomella on uusiutuvia makeanveden varoja 21 268 kuutiometriä asukasta kohti vuodessa (niukkuusraja on 1 700 kuutiometriä).

Viime vuonna verrattiin (UNESCO) 122 maan veden laatua, vesiensuojelua ja vesivarojen tilaa. Suomi oli ykkönen, Kanada kakkonen ja Uusi-Seelanti kolmonen. Ruotsi löytyi yhdeksänneltä sijalta, mutta esimerkiksi Belgian sijaluku oli 122.

Brittitutkimus (The Water Poverty Index, Keelen yliopisto ja Centre for Ecology & Hydrology) vertaili niin ikään viime vuonna 147:n maan vesivarojen määrää, vesihuollon kattavuutta, veden käyttöä, ympäristöasioiden huomioon ottamista ja yleistä valmiutta vesiasioiden hoitoon. Siinäkin tilastossa Suomi oli ykkönen, ennen Kanadaa ja Islantia.

Jokainen suomalainen käyttää vettä keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa. Juomiseen siitä menee kuitenkin pieni osa. (SP)

11.11. 12:15

OY NORD WATER LTD:N TALOUDELLINEN TILANNE

Khs 2004-927

Kj toteaa, että kaupunginhallitus päätti 26.4.2004 (§ 565)

- merkitä Oy Nord Water Ltd:n seurantaraportin ajalta 1.1. -31.3.2004 tiedoksi,

- kehottaa yhtiön hallitusta viipymättä ryhtymään toimenpiteisiin oman pääoman määrän saattamiseksi osakeyhtiölain mukaiselle tasolle, sekä

- kehottaa Helsingin Vettä omista kassavaroistaan antamaan yhtiölle sen lähiajan maksuvalmiuden turvaamiseksi enintään 300 000 euron tilapäisluoton talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa sovitulla tavalla ja ehdoin.

Lisäksi kaupunginhallitus edellytti, että se saa kuluvan vuoden kesäkuun puoliväliin mennessä uuden selvityksen yhtiön taloudellisen tilanteen kehittymisestä.

Oy Nord Water Ltd toteaa (4.6.2004), että fluoratun pulloveden ensimmäiset toimitukset Saudi-Arabiaan lähtevät lähiviikkoina ja toimitukset muille asiakkaille kotimaahan sekä Latviaan, Liettuaan ja Venäjälle ovat käynnissä. Pullotuslinjan koeajoissa on ollut ongelmia siten, ettei linjan toimittajan lupaamaa pullotuskapasiteettia ole pystytty vielä saavuttamaan. Suurin tuotantomäärä on ollut noin 65 % sopimuksen mukaisesta tuotantokapasiteetista. Toimenpiteet ongelman poistamiseksi ovat käynnissä. Yhtiön taloudellinen tilanne paranee ja oma pääoma nousee osakeyhtiölain mukaiselle tasolle Saudi-Arabiaan tapahtuvan viennin käynnistyttyä. Yhtiö toteaa, että Helsingin Veden antamasta 300 000 euron tilapäisluotosta on 5.5.2004 nostettu 200 000 euroa, jolla yhtiön maksuvalmius on toistaiseksi turvattu. Koska vienti Saudi-Arabiaan on vasta käynnistymässä ei yhtiön taloudellisessa tilanteessa ole vielä tapahtunut muutosta parempaan maaliskuun lopun tilanteeseen verrattuna.

Kj toteaa yhtiön ilmoitukseen viitaten, ettei yhtiön taloudellisessa tilanteessa ole tapahtunut muutosta. Yhtiön koko vuodelle laatiman tulosennusteen mukaan tilikauden tulos satunnaiserien jälkeen tulee olemaan kuitenkin voitollinen, tosin budjetoitua huonompi. Niin ikään oma pääoma tulee yhtiön arvion mukaan nousemaan osakeyhtiölain mukaiselle tasolle ja tilapäisluototuksen ansiosta yhtiön maksuvalmius on toistaiseksi turvattu. Kj:n näkemyksen mukaan yhtiön taloudellinen tilanne ei tässä vaiheessa anna aihetta erityisiin toimenpiteisiin.
Kj toteaa, että yhtiön taloudellisesta tilanteesta tullaan seuraavan kerran raportoimaan kaupunginhallitukselle säännönmukaisen neljännesvuosiraportoinnin yhteydessä elokuussa.

Seurantaraportti on liitteenä.

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä Oy Nord Water Ltd:n seurantaraportin tiedoksi ja edellyttää, että yhtiön taloudellisesta tilanteesta raportoidaan kaupunginhallitukselle seuraavan kerran elokuussa neljännesvuosiraportoinnin yhteydessä.

Pöytäkirjanote Helsingin Vedelle, Oy Nord Water Ltd:lle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä liitteineen tarkastusvirastolle.

(Seppo Olli, puhelin 169 2538)

LIITE Seurantaraportti 4.6.2004

Helsingin vesikauppa Saudi-Arabiaan kariutui
Julkaistu 1.3. 21:23

tulosta juttu
lähetä linkki

HELSINKI. Helsingin kaupungin aikeet myydä pullotettua vettä valmistava Nord Water -yhtiö saudiarabialaiselle ostajalle kariutuivat.
Valmiiksi neuvoteltu sopimus raukesi, kun ostajana ollut Almalik Holding Company (MAHC) ei maksanut sovittua kauppahintaa maanantaina. Nord Waterin kauppahinnaksi oli sovittu 829 000 euroa.
"Tämä tuli yllätyksenä meillekin. Luotimme siihen, että kauppa syntyy, koska ostajaehdokas teki paljon töitä asian eteen ja selvittämiseksi", Helsingin Veden toimitusjohtaja Timo Kulmala kertoo.

MAHC ei ole kertonut syytä kiinnostuksen lopahtamiseen.
"Nyt olemme täysin sopimuksettomassa tilassa eli lähtöpisteessä, ja koetamme aloittaa alusta", Kulmala sanoo.
Nord Water on Helsingin kaupungin omistama ja Helsingin Veden tytäryhtiö, joka perustettiin noin kaksi vuotta sitten. Se työllistää viisi henkilöä.
Yhtiöstä oli kiinnostunut seitsemän ostajaa, ja korkeimman tarjouksen teki saudiarabialaisen yksityishenkilö Mansour Almalikin omistama monialayhtiö MAHC.

Helsingin Vesi aikoo olla yhteydessä ainakin muutamiin suomalaisiin ostajiin vielä tämän viikon aikana.

Lisää aiheesta keskiviikon Helsingin Sanomissa

Helsingin pullovesibisnes taas vastatuulessa
Julkaistu 28.02.2005 21:03

Kauppa Helsingin kaupungin omistamasta pullovesiyhtiöstä on kariutui viime hetkellä.

Helsingin kaupunki on pullottanut vettä myyntimielessä vuodesta 2002 lähtien. Alkuperäisidean tarkoituksena oli tehdä voittoa kauppaamalla vettä Saudi-Arabiaan.

Myynti tuotti kuitenkin vesiperän ja parissa vuodessa useiden satojen tuhansien eurojen tappiot. Kaupunki päättikin pistää viime syksynä koko yhtiön myyntiin.

Tuorein kylmä suihku vesibisneksessä tuli niskaan tänään. Kauppa saudiarabialaisen yhtiön kanssa piti olla selvä, mutta näin ei käynytkään. Kauppahinta eli noin 830 000 euroa olisi pitänyt tänään maksaa kaupungin tilille, mutta tätä ei tapahtunut.

MTV:n uutisten tietojen mukaan neuvotteluita on jo tänään käyty toisen saudiarabialaisen yhtiön kanssa.

Helsingin kaupunki on sijoittanut pullovesiyhtiöön yhteensä 600 000 euroa.

(MTV3)

Vesipula

Kun vesivarannot ovat riittämättömiä, kehitysmaat kärsivät kahdesta erityyppisestä vesipulasta:

Määrällisestä vesipulasta, jos vedenkulutus ylittää

60 prosenttia käytettävissä olevasta varannosta.

Tämä tarkoittaa, että jaettavana oleva vesimäärä on

rajallinen, jolloin vesivarannot eivät riitä edes

kaikkein tehokkaimmin ja tuottavimmin käytettynä

tyydyttämään maatalouden, kotitalouksien ja

teollisuuden tarpeita ympäristön tarpeiden lisäksi.

Tähän ryhmään kuuluvat maat sijaitsevat Lähi-

idässä. Muutamat maat kuten Saudi-Arabia ja

Kuwait tuovat suuren osan ruoasta ja investoivat

suolanpoistolaitoksiin tyydyttääkseen vedentarpeen,

jolloin veden hinta nousee lähes kaksinkertaiseksi

verrattuna veden hintaan Yhdistyneessä

kuningaskunnassa.

Taloudellisista syistä johtuvasta vesipulasta, jos

maassa on määrällisesti tarpeeksi vesivarantoja

vedentarpeen tyydyttämiseksi, mutta lisävarastointia

ja kuljetuksia vaaditaan. Tämä tarkoittaa

laajamittaisten ja kalliiden vesihankkeiden

käynnistämistä. Erityisesti Saharan eteläpuolisen

Afrikan maissa on vaikeaa hankkia tarvittavia

rahavaroja ja muita resursseja vesivarantojen

nostamiseksi riittävälle tasolle.

Lisäksi riittävien vesivarantojen

käytettävyyteen vaikuttaa kehitysmaissa

eniten perinteisten vesilähteiden kuten

kaivojen tai kausiluontoisten jokien

kuivuminen. Saatavuutta voivat pahentaa

kuivuuskausien aiheuttama kausiluontoinen

vesipula, riittämätön kastelu sekä

investointivarojen puute vedentarpeen

tyydyttämiseksi ja kastelujärjestelmän

tehostamiseksi.

3. Keskeisiä ympäristöongelmia kehitysmaissa

3.1. Metsäkato, eroosio ja aavikoituminen
3.1.1. Metsäkato
Maailman trooppiset metsät katoavat noin 16:n miljoonan hehtaarin vuosivauhdilla, mikä vastaa noin puolta Suomen pinta-alasta. Nopeimmin kato käy Etelä-Amerikan Amazoniassa ja Kaakkois-Aasiassa. Yleensä metsäkato liittyy ihmisen toimintaan, maan raivaamiseen pelloiksi ja paperiteollisuudelle raaka-ainetta tuottaviksi puuplantaaseiksi. Lisäksi voimakkaaseen väestönkasvuun liittyvä ihmisasutuksen leviäminen tapahtuu usein metsien kustannuksella.

Metsien katoaminen kiihdyttää kasvihuoneilmiön voimistumista ja vähentää luonnon monimuotoisuutta. Metsätuhot voivat johtaa liian nopeaan maaperän eroosioon sekä aavikoitumiseen. Lisäksi metsätuhoihin liittyy usein pohjavesitasojen aleneminen ja vesistöjen laadun heikentyminen valuma-alueilla.

3.1.2. Eroosio
Eroosio on osa normaalia luonnon kiertokulkua. Se on yleensä äärettömän hidas tapahtumasarja, jossa maaperän ainekset kuluvat ja siirtyvät alueelta toiselle esimerkiksi virtaavan veden voimasta . Ihmisen toiminnan seurauksena eroosio saattaa kiihtyä luonnottoman nopeaksi tai tapahtua väärässä paikassa värään aikaan.

Ihminen aiheuttaa eroosiota tuhoamalla metsiä ja muuta maaperää sitovaa kasvillisuutta. Eroosio on erityisen suuri ongelma trooppisilla pelto- ja laidunmailla, joiden viljelijät joutuvat siirtymään yhä eroosioherkemmille alueille vanhojen peltojen muttuessa maaperän kulumisen takia hedelmättömiksi. Koneellinen ja yhtä lajia suosiva tehoviljely kihdyttää eroosiota pehmeiden, ihmistyövaltaisuutta ja sekaviljelyä suosivien viljelymenetelmien ehkäistessä sitä. Edelleen eroosiota voidaan vastustaa maaperänsuojeluohjelmin, pengerryksin ja suojaistutuksin.

3.1.3. Aavikoituminen
Maapallolla on luontaisia aavikoita noin kahdeksan miljoonaa neliökilometriä. Luonnostaan aavikoita löytyy sieltä, missä veden haihtuminen on sadantaa voimakkaampaa - viidennentoista ja kolmannenkymmenennen leveyspiirin välillä päiväntasaajan molemmin puolin. Ihmisen toiminnan seurauksena aavikot laajenevat kuuden miljoonan hehtaarin vuosivauhtia. Aavikoituminen tapahtuu puolikuivilla alueilla samoista syistä kuin metsien katoaminen ja eroosioituminenkin, liikalaiduntamisen ja liian ahneen maanviljelyn seurauksena. Myös aavikoituminen on prosessi, joka voidaan pysäyttää edellä mainittuihin syihin puuttumalla.

3.2. Vedenkäyttöön liittyvät ongelmat ja hyvälaatuisten vesivarojen väheneminen
Maapallon 1360 miljoonan kuutiokilometrin vesimäärästä vain kolmisen prosenttia on makeaa vettä. Kolme neljännestä tästä makeasta vedestä on sitoutunut jäätiköihin ja noin neljäsosa on pohjavetenä, pintavesinä ja vesihöyrynä ilmakehässä. Vesi ei kuitenkaan pysy yhdessä paikassa ikuisesti, vaan yleensä se osallistuu haihtumisen, sateen ja valumisen aurinkokäyttöiseen kiertokulkuun.

Sadevesi jakautuu äärimmäisen epätasaisesti; päiväntasaajalla voi sataa 3000 millimetriä (kolme metriä!) vuodessa kun taas joillakin seuduilla ei sada ollenkaan. Suomen vuotuinen sademäärä on noin 600 millimetriä, mikä näillä leveysasteilla ylläpitää varsin rehevää kasvillisuutta. Lähellä päiväntasaajaa vastaava määrä haihtuu voimakkaamman auringonsäteilyn vuoksi taivaan tuuliin ja kykenee vain kuivan savannin ylläpitoon.

Ihmiskunta käyttää vettä noin 750 kuutiometriä vuodessa henkilöä kohden. 75% kulutetusta vedestä menee kasteluviljelyyn, 20% teollisuuden tarpeisiin ja loput 5% jää kotitalouksille. Yleensä ihmisen käyttämä vesi palautuu laadultaan hekentyneenä luontaiseen kiertokulkuun.

Siitä huolimatta, että uusiutuvat vesivarat ovat maailmanlaajuisessa mittakaavassa noin kolme kertaa ihmisen käyttämiä vesivaroja suuremmat, yli miljardi ihmistä elää edelleen kuilun partaalla vesihuollon suhteen. Kun Helsingissä vettä kuluu noin 320 litraa päivässä henkeä kohti, pitää useissa osissa Afrikkaa ja Etelä-Aasiaa selviytyä viidellätoista. Tämä epäsuhta johtuu vesivarojen epätasaisesta jakaantumisesta: päiväntasaajan lähellä sijaitsevilla kuivilla, mutta tiheään asutuilla seuduilla, missä vettä kipeimmin tarvitaan, sitä on saatavilla vain rajallisesti. Monissa nopeasti teollistuvissa maissa, kuten Intiassa, teollisuuden vedentarve ja erityisesti kivihiilen polttamisen aiheuttama vesistöjen happamoituminen huonontavat tilannetta entisestään.

Yleensä veteen liittyvät ympäristöongelmat johtuvat pohjavesien liikakulutuksesta ja saastumisesta. Myös kasteluviljely on usein ongelmien takana: tuotantolukuja kestämättömällä tavalla nostavat kasteluviljelytekniikat voivat siirtää asutusta luonnostaan huonosti tuottaville ja kuiville alueille, joiden pohjavesivarat uusiutuvat hitaasti. Suurkaupunkien ja kasteluviljelyn runsas pohjaveden käyttö on aiheuttanut meriveden pääsyä pohjavesiin ja näiden suolaantumista erityisesti Kaakkois-Aasiassa. Kasteluviljelyssä vapautuva vesihöyry on eräiden teorioiden mukaan myös yksi ilmastonmuutoksen pääsyistä.

Vesihuollon kehittäminen on pitkään ollut yksi tärkeimmistä kehtysyhteistyön tavoitteista. Vaikka tilannetta on saatu monin paikoin parannettua, uhkaavat väestönkasvu sekä vedenjakeluverkostojen kunnossapitoon liittyvät ongelmat saavutettuja tuloksia. Pelkkä vedenjakelun tehostaminen ei riitä ratkaisemaan sitä ongelmaa, että vesivarat ovat jatkuvasti vähenemässä. Teollisuuden edetessä ja elintason noustessa veden säästäminen ja pyrkiminen käyttöveden suljettuun kierrättämiseen tulevat väistämättä nousemaan yhä tärkeämmäksi niin teollisissa prosesseissa kuin jokapäiväisessä elämässäkin. Vaikka vesihuollon ongelmat eivät toistaiseksi olekaan kaikkein merkityksellisimpiä ympäristön pilaajia, on vesi ympäristökysymyksenä ensisijainen inhimillisen hyvinvoinnin kannalta.

Kansainvälisen vesienhoitoasioita

käsittelevän instituutin IWMI:n

(International Water Management Institute)

5

arvioiden mukaan vesipulasta kärsii

26 maata, joista 11 sijaitsee Afrikassa (katso

yllä oleva laatikko) ja joissa asuu yhteensä

yli 230 miljoonaa ihmistä.

Erityiskysymykset

Väestönkasvu ja kaupungistuminen

Maapallon väestömäärän ja teollisuuden

tuotannon kasvaessa vedenkäyttö on

lisääntynyt, ja suuntauksen arvellaan

jatkuvan. On ennustettu, että vuoteen 2025

mennessä maapallon makean veden

vuosittainen saatavuus laskee arviolta

5100 kuutiometriin henkeä kohti, kun

maapallon väestömäärä nousee

2 miljardilla

6

.

Yksi suurimmista kehitysmaiden

kohtaamista ongelmista on nopea

kaupungistuminen. Kaupungistumisen

seurauksena yhä useammat ihmiset asuvat

kaupunkialueiden laitamilla hökkelikylissä,

joihin on äärimmäisen vaikeaa saada

johdettua riittävästi puhdasta vettä tai

rakennettua saniteettitiloja.

Veden laatu

Veden määrän on riitettävä tyydyttämään

vedenkulutuksen tarve, mutta veden on

oltava myös riittävän hyvälaatuista, jotta

terveydelle ei aiheutuisi haittoja esimerkiksi

veden välityksellä tarttuvista taudeista.

Maailman terveysjärjestö WHO arvioi

kuitenkin, että vuosittain kuolee noin

4 miljoonaa ihmistä veden välityksellä

tarttuviin tauteihin, erityisesti koleraan,

maksatulehdukseen, dengue-kuumeeseen,

malariaan ja muihin loistauteihin.

Vesien saastuminen

Vesien saastumiseen voidaan puuttua tavallisimmin

kolmella tavalla:

•

vähentämällä saastuttavia päästöjä

•

kuljettamalla saastuttavat aineet paikkaan, jossa

ne eivät aiheuta vahinkoa

•

käsittelemällä vesiä siten, että saasteet

poistetaan tai muutetaan vaarattomaan

muotoon.

Page 4

POST-tiedote Toukokuu 2002 Numero 178 Vedensaanti kehitysmaissa Sivu

4

4/6

Saastuneen veden käsittelyyn on käytettävissä useita

teknisiä menetelmiä. Menetelmät vaihtelevat

yksinkertaisista hiekkasuodattimista pitkälle

kehitettyihin vedenkäsittelylaitoksiin, jotka voivat

poistaa suuria määriä mahdollisia saasteita

esimerkiksi käänteiseen osmoosiin tai ioninvaihtoon

perustuvan tekniikan avulla. Menetelmä valitaan

kunkin saasteongelman erityisten olosuhteiden

mukaisesti. Saastepäästöjen vähentäminen on

ympäristön kannalta kaikkein paras tapa saastumisen

estämiseksi. Joillakin paikoilla luonnon

ekosysteemejä kuten kosteikkoja ja maaperää

käytetään osana puhdistusmenetelmää. Saastuneen

veden puhdistaminen ja käsittely on kuitenkin sekä

pinta- että pohjavesien osalta kallista eikä aina

onnistu.

Lähde: Yhdistyneiden kansakuntien kestävän

kehityksen toimikunta, Comprehensive Assessment

of the Freshwater Resources of the World

Tautien levinneisyys ja vaikutukset ovat

erittäin suuria kehitysmaissa, missä

66 prosentilla väestöstä ei ole käytössään

WC:itä tai käymälöitä. Jätevesien

saastuttaman veden aiheuttamiin tauteihin

kuolee miljoonia ihmisiä, mutta lisäksi

saastunut vesi tekee tilapäisesti

työkyvyttömäksi useita miljoonia ihmisiä

enemmän, mikä vaikeuttaa maiden

talouskehitystä.

Vesien saastuminen voi johtua myös

haitallisten aineiden joutumisesta veteen,

kemikaalien käytöstä maataloudessa,

kaupunkien viemärivesistä, teollisuuden

päästöistä ja pohjavesien liiallisesta

pumppaamisesta aiheutuvasta suolaisen

veden sekoittumisesta makeaan veteen.

Saastuneen veden puhdistaminen

ihmiskäytölle asetettuja normeja vastaavaksi

on kallista (tavallinen pieni

vedenkäsittelylaitos voi maksaa 3–

5 miljardia dollaria), mikä ainoastaan lisää

kehitysmaiden vaikeuksia. Tällä hetkellä

90 prosenttia kehitysmaiden jätevesistä

lasketaan vesistöihin ilman minkäänlaista

käsittelyä

7

(katso yllä oleva laatikko).

Vedenkäyttö maataloudessa

Monissa kehitysmaissa maanviljelijät

käyttävät keskimäärin kaksinkertaisen

määrän vettä hehtaaria kohti verrattuna

teollisuusmaiden maanviljelijöihin, vaikka

kehitysmaissa sadot voivat olla kolme kertaa

alhaisemmat. Kastelun tehokkuudessa on

siis kuusinkertainen ero (katso

vastakkaisella sivulla oleva laatikko).

Kaiken lisäksi todellisuudessa vain

kolmannes maatalouteen johdetusta vedestä

auttaa viljelykasveja kasvamaan. Jäljelle

jäävästä vedestä osa palaa kiertokulkuun ja

tulee käytetyksi uudelleen, mutta suuri osa

saastuu tai muuttuu käyttökelvottomaksi.

Tehottoman vedenkäytön lisäksi

pohjavesivarat hupenevat nopeammin kuin

uusiutuvat.

Tilanne on tämä erityisesti Kiinassa,

Intiassa, Meksikossa, Thaimaassa, Pohjois-

Afrikassa ja Lähi-idässä. Tehokas

pumppaaminen voi lisäksi pilata pohjaveden

laatua vetämällä puoleensa suolaista vettä

merestä tai luonnostaan suolaisista

pohjavesistä.

Maatalouteen käytettyjen vesivarojen hoito

Maatalouden kastelun kehittäminen voisi vähentää

vedenkäyttöä 20–30 prosentilla. Vaihtoehtoja ovat:

•

maatalouteen käytetyn veden hinnoittelu

säästäväisyyteen kannustamiseksi

•

tihkumista ja höyrystymistä vähentävien

vuorattujen tai katettujen kanavien käyttäminen

•

tietokoneistetun valvonnan ja ajastetun

vedenjakelun kehittäminen tehokkuuden

takaamiseksi

•

pinta- ja pohjavesien käytön yhdistäminen, jotta

kokonaisvarantoa käytetään tehokkaammin

•

kastelu aikoina, jolloin haihtuminen on

vähäisintä, kuten yöllä tai aikaisin aamulla

•

toimivampien ja viljelykasvien kasteluun

tehokkaammin soveltuvien kastelujärjestelmien

kuten sadettimien tai pisarakastelun käyttö

•

kastelun kannalta tehokkaamman tavan

käyttäminen maan muokkaamiseen

•

kannustaminen vähemmän vettä vaativien tai

paremmin suolaa kestävien lajikkeiden

viljelyyn.

Page 5

POST-tiedote Toukokuu 2002 Numero 178 Vedensaanti kehitysmaissa Sivu

5

5/6

Vesi ja sota

Vesipula voi johtaa suuriin poliittisiin

konflikteihin ympäri maailmaa. Yli 20 maan

vesivarannot ovat riippuvaisia veden

virtaamisesta muiden maiden alueelta.

Esimerkiksi Niili virtaa Etiopian, Sudanin ja

Egyptin halki. Jos väestömäärä kasvaa

näissä maissa nykyisestä 150 miljoonasta

340 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä,

kuten on arvioitu, YK on ennustanut, että

lisääntyvä kilpailu niukoista vesivaroista voi

johtaa alueelliseen konfliktiin

8

. Useat

näkevätkin välttämättömänä kansainväliseen

diplomatiaan satsaamisen yhdessä

kehitysavun kanssa.

Vedenjakelujärjestelmät ovat osoittautuneet

nykypäivän konflikteissa haavoittuviksi,

esimerkiksi

•

vedenjakelun infrastruktuurit kuten

pumppausasemat, vesijohtoverkostot ja

vedenkäsittelylaitokset tuhotaan

tahallisesti. Iskujen kohteiksi voidaan

ottaa myös voimalat tai voimalinjat, jotka

ovat välttämättömiä suurimmalle osalle

isoista vesilaitoksista.

•

vedentulo voidaan katkaista tahallisesti

lähteiltä, kaivoilta ja

vedenkäsittelylaitoksilta. Vedenjakelua on

käytetty neuvotteluvälineenä.

•

toiminta ja huolto voivat häiriintyä.

Konfliktien seurauksena toiminta

vaikeutuu, vuotoja on vaikea korjata ja

vedenkäsittelyyn tarvittavia kemikaaleja

ja pumppuihin tarvittavia varaosia on

hankalaa saada.

•

suurien ihmisjoukkojen kuljettaminen tai

siirtyminen paikasta toiseen konfliktien

aikana voi rasittaa vedenjakelua ja

saniteettitiloja pakolaisleireillä ja

vastaanottavissa yhteisöissä. Tällaisissa

tilanteissa alhaisen hygieniatason

aiheuttamat vaarat voivat vaikuttaa

asuinseuduiltaan siirtymään joutuneiden

ihmisten terveyteen.

Kansainvälinen kehitys ja

avustustoiminta

Maailmanlaajuiset ja alueelliset toimielimet

Veteen liittyvissä avustusohjelmissa on

mukana useita kansainvälisiä järjestöjä

kuten Maailmanpankki; Aasian, Amerikan

ja Afrikan alueelliset kehityspankit;

Euroopan unioni ja Yhdistyneiden

kansakuntien järjestöt. Suurin osa

rahoitustuesta annetaan avustuksina ja

lainoina. Lisäksi kehitysmaiden ja

kehittyneiden maiden välillä on monia

kahdenvälisiä sopimuksia.

Viimeisten vuosien aikana veteen liittyviin

hankkeisiin on myönnetty vuosittain

avustusta keskimäärin 3,5 miljardia puntaa,

josta leijonanosa (2,25 miljardia puntaa)

annetaan kahdenvälisten sopimusten kautta.

Maailmanpankki on suurin yksittäinen

lahjoittaja (1,9 miljardia puntaa). Euroopan

komission asema on tulossa entistä

tärkeämmäksi vesiohjelmissa. Komissio

toimii pääasiassa Afrikan, Karibian ja

Tyynenmeren alueen kehitysmaissa, ja

auttaa laatimaan ja panemaan täytäntöön

kestävään vesistöjen hoitoon keskittyviä

vesipolitiikkoja. Toimielimet

•

tarjoavat avustusta tai lainoja

kehitysapuhankkeisiin

•

tukevat kahdenvälisiä ohjelmia

•

välittävät tietoa ja teknologiaa.

Kun tarkastelun kohteeksi otetaan riittävien

vesivarantojen varmistamisesta aiheutuvat

kustannukset kehitysmaissa, Global Water

Partnership (GWP) on arvioinut, että

vuosittain tarvitaan noin 180 miljardia

dollaria vedenkäsittelyyn, jakeluverkostoon

ja kasteluun

9

. Tämä vastaisi nykyisten

investointien kaksinkertaistamista. Monilla

kehitysmailla ei selvästikään ole varoja

kulujen kattamiseen, sillä niiden varoihin

kohdistuvat velvoitteet ovat jo nyt suuret.

Koska mikään yksittäinen järjestö tai

hallitus ei voi huolehtia kaikesta

rahoituksesta, kansainvälinen yhteistyö on

välttämätöntä.

Page 6

POST-tiedote Toukokuu 2002 Numero 178 Vedensaanti kehitysmaissa Sivu

6

6/6

Kansalaisjärjestöjen johtamat hankkeet

keskittyvät pääasiassa avustamaan ihmisiä

paikallisesti hoitamaan omia vesivarojaan

kestävällä tavalla. Hankkeet keskittyvät

köyhimpiin maihin, ja tarkoituksena on taata

varma vedensaanti ja parempi hygienia.

Kansalaisjärjestöt keskittyvät

pienimuotoisempiin hankkeisiin kuin YK:n

kahdenväliset tai kansainväliset

avustusohjelmat. Kansalaisjärjestöjen

hankkeissa yhteisöt otetaan usein

hankkeeseen suoraan mukaan, jotta apu

menisi perille mahdollisimman tehokkaasti.

Hankkeet auttavat omalta osaltaan

saavuttamaan kestävän kehityksen

tasapuolisuusvaatimukset.

Maailman vesikriisin

tulevaisuudennäkymät

Vesipulasta kärsivissä 29 maassa asui

436 miljoonaa ihmistä vuonna 1995.

Maailmanpankin arvioiden mukaan

vuoteen 2025 mennessä luvut nousevat

1,4 miljardiin 48 maassa elävään ihmiseen.

Maihin tulevat kuulumaan Pakistan, Etelä-

Afrikka ja laajat alueet Intiassa sekä

Kiinassa, missä vedestä ei ole tällä hetkellä

pulaa. Vedentarpeen tyydyttämiseksi ja

mahdollisten konfliktien välttämiseksi vettä

on siirrettävä maataloudesta muille aloille,

mikä tekee maat entistä riippuvaisemmiksi

ruoan tuonnista. On myös olennaista tehdä

vedenkäytöstä mahdollisimman tehokasta

siellä, missä vettä on saatavilla

5

.

Kestävän kehityksen huippukokouksen (jota

kutsutaan myös nimellä Rio+10) odotetaan

antavan sysäyksen maailmanlaajuisen

talouskasvun, sosiaalisen kehityksen ja

ympäristönsuojelun edistämiselle.

Johannesburgissa pidettävää

huippukokousta varten laadittua lopullista

asialistaa ei ole lyöty lukkoon, mutta

Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on

esittänyt, että kokouksessa käsiteltäisiin

tärkeinä kysymyksinä köyhyyden

poistamista, vesivarojen tehokkaampaa

hoitoa, puhtaan veden saantia ja riittäviä

sanitettitiloja.

Loppuviitteet

1 Kestävän kehityksen huippukokous

Johannesburgissa 28.8.–4.9.2002.

2 Finding Solutions to Water Disputes.

http://www.gefweb.org

3 Engelman, R. ja Le Roy, P. (1993). Sustaining

Water: Population and the Future of Renewable

Water Supplies, Population and Environment

Programme, Population Action International,

1993.

4 Postel, S.L., Daily, G.C., Ehrlich (1996) Human

appropriation of renewable freshwater. Science

192, 785-788

5 http://www.cgiar.org/iwmi/home/wsmap.htm

6 Cosgrove, W.J. ja Rijsberman, F.R. (2001). Water

Vision. Making water everybody’s business. World

Water Council.

7 Botkin, D (1998) Environmental Science

8 Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma

(1999) Human Development Report

9 Global Water Partnership (2000) Towards Water

Security: A framework for Action

Toimittaja: Graham Chambers

Tässä tiedotteessa esitetyt mielipiteet eivät

välttämättä

kuvasta

Euroopan

parlamentin näkemyksiä.

POST-tiedotteet toimittaa Yhdistyneen

kuningaskunnan parlamentin

Parliamentary Office of Science and

Technology (POST), jonka luvalla

STOA on julkaissut tiedotteen.

Osasto A

Teollisuus-, tutkimus-,

energia- ja

ympäristöasioista sekä

STOAsta vastaava

jaosto

Euroopan parlamentti

L-2929 LUXEMBURG

Faksi:

(352) 4300 27718

tai

Rue Wiertz 60

B-1047 BRYSSEL

Faksi:

(32) 2 2844980

Näkymätön virtuaalivesi : Hampurilaisen valmistaminen voi niellä tuhansia litroja vettä

Maija Koski

Maailman makean veden pulaan etsitään kuumeisesti uusia ja mielikuvitustakin koettelevia keinoja. Teknisten ratkaisujen ohella on käännettävä katse taloudellisiin rakenteisiin ja veden kiertoon maailmanmarkkinoilla.

Maailman vesipulan ydin on veden epätasainen jakautuminen ja sen lyhytnäköinen tuhlaaminen. Kuuma kylpy, vesivessa ja jopa puhdas juomavesi ovat ylellisyyttä, johon vain vähemmistöllä maailmassa on varaa. Kotitalouksien käyttämä vesi on kuitenkin vain murto-osa määrästä, joka kuluu maailman kasvavan väestön ruuantuotantoon.

Virtuaalivesi on vettä, joka tarvitaan erilaisten hyödykkeiden kasvattamiseen tai valmistamiseen, pääasiassa kastelun muodossa. Tuotteita, joiden valmistamiseen kuluu paljon vettä ja joita kaupataan kansainvälisillä markkinoilla, kutsutaan vesivaltaisiksi. Tämä ”piilotettu vesi” jää helposti vaille huomiota. Kuluttaja näkee leivän, muttei 200–500 litraa vettä, joka sen tuottamiseen on tarvittu. Lasilliseen maitoa on uponnut 4 000 litraa vettä, mikäli otetaan huomioon lypsylehmän koko elinkaari. Appelsiinimehu ei ole vesitaloudellisesti paljoakaan kevyempi vaihtoehto.

Kuivat maat kastelevat kosteita

Maailmankauppa voidaan muuttaa virtuaalivesivirroiksi, joissa suunta on valitettavan usein väärä. Valtaosa maailman köyhimmistä ja kuivimmista maista perustaa taloutensa maanviljelyyn ja ruoantuotantoon. Kehitysmaat kuluttavat jopa 90 prosenttia makean veden varannoistaan maatalouteen, jonka tuotteita – kuten vehnää, riisiä ja hedelmiä – ne vievät rikkaisiin teollisuusmaihin.

Pohjavesivaransa pian tyhjiin pumpannut Intia tuo Eurooppaan puuvillaisia kangastuotteita – ja 200 litraa vettä t-paitaa kohden. Vesivaroista taistelevat Lähi-idän valtiot tuottavat maailmanmarkkinoille runsaasti vettä vaativia sitrushedelmiä ja taateleita. Israelin kaupungeissa on jo kiistelty vähäisten viheralueiden kastelusta. Esimerkiksi Haifan kaupungin pormestari on vaatinut pienten kaupunkikeitaiden säästämistä lähialueiden suurjuomareiden, avokadoviljelmien kustannuksella.

Kun rikkaat rikastuvat, kyse ei ole pelkästä ruuantuotannosta. Turistit golfaavat Tunisiassakin viheriöivillä kentillä ja vilvoittelevat päivän jälkeen tuhansien litrojen uima-altaissa.

Saudi-Arabian kallis turvatakuu

Vehnäkilon kasvattamisen arvioidaan kuluttavan keskimäärin 900 litraa vettä. Saudi-Arabiassa samainen kilo vaatii haihtumisen ja epätaloudellisen kastelun vuoksi 3 000 litraa vettä valmistuakseen. Silti kuivuudesta kärsivä maa oli vielä kymmenen vuotta sitten maailman kuudenneksi suurin vehnänviejä. Jokaisen vehnäkilon mukana se vei teollisuusmaihin 3 000 litraa vettä pääosin uusiutumattomista pohjavesivaroistaan.

Huippuvuonna 1992 Saudi-Arabia vei maailmalle neljä miljoonaa tonnia vehnää, jonka kasvattaminen maksoi jopa kahdeksan kertaa maailmanmarkkinoilta saadun hinnan verran. Omavaraisuuteen päästiin myös lihan ja maidon tuotannossa – kovalla kustannuksella. Syy järjettömältä tuntuviin lukuihin löytyi 70-luvun öljykriisistä alkaneesta turvallisuuspolitiikasta, jossa ruokatuotannon omavaraisuus arvostettiin ensiarvoisen tärkeäksi.

Viime vuosina saudien maantalouden aiheuttamat ekologiset ja taloudelliset kustannukset on myönnetty liian suuriksi. Saudi Gazette –lehti laski taannoin, että yhden kotimaisen Quarter Pounder -juustohampurilaisen valmistaminen kuluttaa 13 000 litraa vettä. ”Tämä määrä täyttäisi keskimääräisen saudiperheen vedentarpeen yli kuudeksi viikoksi. Kysy itseltäsi, kuinka kauan meillä on tähän varaa?”, lehti kirjoitti.

Viljelijä vastaan puolensataa Kaupunkilaisperhettä

Eteläisen Afrikan ruoka- ja vesipulaa tutkinut Richard Meissner peräänkuuluttaa pikaista suunnanmuutosta kansainväliseen kauppaan. African Security Review -lehden artikkelissa hän painottaa, että vesipulasta kärsivien kehitysmaiden olisi tuotava halpaa ruokaa halvan veden maista ja käytettävä nyt maanviljelyn nielemät vähäiset vesivaransa esimerkiksi juomavedeksi ja kotitalouksiensa käyttöön. Jokaista tuotua vehnäkiloa vastaan maa säästäisi lähes tuhat litraa vähistä vesivaroistaan.

Tutkijat ovat arvioineet, että yhden viljelevän perheen tarvitsema vesi riittäisi 50 viljelemättömän perheen perustarpeisiin. Veden käyttö teollisuustuotantoon tulee myös huomattavasti halvemmaksi ja säästää varoja tuontiin.

Perusongelma maanviljelyn vähentämisessä ja tuonnin lisäämisessä on kehitysmaiden omavaraisuuden heikentyminen. Epävakaissa oloissa ja konfliktien pelossa elävillä mailla oma ruokatuotanto on turvallisuustekijä, josta ei haluta luopua. Päätös on myös sosiaalipoliittisesti vaikea. Onkin sanottu, että omavaraisuudestaan ehdottomasti kiinnipitävät valtiot kieltävät itseltään taloutensa kohentamisen. Toisaalta jotkut tutkijat varoittavat, että maataloustuotannon laajamittainen vähentäminen kehitysmaissa nostaisi pian hinnat maailmanmarkkinoilla köyhimmille maille liian kalliiksi. Selvää kuitenkin on, että vesivarat eivät tulevaisuudessa millään riitä omavaraisuuden ylläpitämiseen valtaosassa kuivia maita.

Hitaita muutoksia

”Vesivirtojen suunnan muuttaminen ei ole helppoa, mutta pitkällä aikavälillä jotain voidaan saada aikaankin”, hydrologi Erkki Kuusisto Suomen ympäristökeskuksesta toteaa. ”Jos ajatellaan vaikka kansainvälisiä rahoittajia, jotka tukevat kehitysmaiden kasteluprojekteja –eivät kai he ihan kovakalloisia ole.”

Jos virtuaalivesiajattelu tavoittaa avustusjärjestöt ja rahoittajat, ratkaisuja voidaan lähteä pohtimaan yhdessä paikallisviranomaisten kanssa. Tietoisuus ruuantuotannon vedenkulutuksesta auttaa myös luonnonmullistusten uhassa eläviä maita suunnittelemaan ruokahuoltoaan paremmin. ”Tuotantoketjun päässä olevilla viljelijöillä on itsellään aika vähän vaihtoehtoja. Omaehtoisia, yksilötason muutoksia ei voida odottaa”, Kuusisto lisää.

Esimerkki virtuaaliveden suurtuojasta on Japani, joka tuo vuosittain 102,5 miljoonaa tonnia ruokaan sitoutunutta vettä pääasiassa Yhdysvalloista, Australiasta ja Kanadasta. Se on yli 13 miljoonaa tonnia enemmän kuin maan kotitalouksien vuotuinen vedenkulutus. Israel on siirtynyt pitkälti virtuaaliveden tuojaksi ja samoin viime aikoina Saudi-Arabia, jossa ehtyvät pohjavesivarat ja taloudelliset laskelmat ovat siihen pakottaneet.

Esimerkki virtuaaliveden viejästä on puolestaan Uusi-Seelanti, jossa runsaista vesivaroista huolimatta on ryhdytty pohtimaan myös vedenkäytön sääntelyä. Kun ulkopuolella odottaa reilu puoli maapalloa janoisena, yhteisistä vesivaroista – vaikka omalla maalla sijaitsevista – on otettava uudella tavalla vastuu.

Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja.

Esimerkkejä vedenkulutuksesta tuotannossa

Peruna 500 l/kg
Vehnä 900 l/kg
Durra 1 100 l/kg
Maissi 1 400 l/kg
Riisi 1 900 l/kg
Soijapavut 2 000 l/kg
Kana 3 500 l/kg
Appelsiinit 5 200 l/kg
Naudanliha 10 000 – 200 000 l/kg
T-paidat 200 l/ kpl

Luvut ovat keskiarvoja ja vaihtelevat alueittain riippuen eri tekijöistä kuten tuotannon maantieteellisestä sijainnista, maaperästä, ilmastosta ja kastelujärjestelmistä. Naudanlihan luvut kuvaavat tuotannon kahta ääripäätä.

Lähde: Esko Kuusisto: International river basins and the use of water resources. Suomen ympäristökeskuksen raportti.

ard (nimimerkki)

Riikka, olisiko mahdollista että *hieman* tiivistäisit kommentointiasi. Eli laittaisit jutut linkkeinä ja niiden ylle kuvaukset mitä jutuissa kerrotaan.

Menee pää pyörälle kun yrittää lukea noin pitkiä pötköjä leikkaa-liimaa -menetelmällä saksittuja juttuja :)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

kommentti 70 jatkuu tässä:

"
Page 25
Pullotetusta vedestä puhuttaessa voidaan edellisten lisäksi törmätä mm.
termeihinporakaivovesi, rengaskaivovesi, verkostovesi, jäätikkövesi. Pullotetun
vedenpakkaamista ja markkinointia säännellään varsin tarkkaan kaikilla
markkinoilla. Lyhyestimainittakoon, että keskeiset tietoläh-teet Suomessa ovat
Suomen ympäristökeskus,Elintarvikevirasto, maa- ja metsätalousministeriö sekä
sosiaali- ja terveysministeriö.PakkausmateriaaliVesi on totuttu pullottamaan -
pakkaamaan - erilaisista materiaaleista tehtyihinpakkauksiin, esimerkiksi lasi-,
PET-, PVC-pulloihin ja alumiini- tai peltitölkkeihin.Pakkaukset voivat vaihdella
materiaalin lisäksi toisistaan mm. muodon, värien jaominaisuuksiensa puolesta.
Pakkaus on keskeisin osa pullotetun veden markkinointiayhdessä etiketin ja
tuotemerkin kanssa ( Vittel; 5l makaava ja hanalla varustettukanisteri,
Perrier'in vihreä lasipullo, Evian'in "sport" PET-pullo korkissa
olevinekantokahvoineen ).Pakkausmateriaalina PET näyttää lisäävän voimakkaasti
osuuttaan,sillä se on kevyt, helppo muovata, läpinäkyvää ja luja. Mikäli
käytettyjen kertakäyttöistenPET-pullojen kierrätys olisi järjestetty, voitaisiin
pullot jauhaa ja käyttää raaka-aineenauudelleen esimerkiksi
vaatetusteollisuudessa tai elintarviketeollisuudessa myösSuomessa.Huomattavaa
on, että PET-raaka-aineesta valmistettu tyhjä vesipullo voidaan myöspolttaa
ilman haitallisia sivuvaikutuksia.Ainoa PETin haitta syntyy joillakin
markkinoilla, erityisesti energiakulutuksen suhteen,kun PET-pullot kierrätetään.
Toisin sanoen silloin kun PET- pulloja kuljetetaan tehtaan,kaupan ja kuluttajan
välillä edestakaisin. Ensinnäkin pullot on lajiteltava ja pestävähuolellisesti
sekä pesun jälkeen tarkastettava ja täytettävä uudelleen sen sijaan,
ettävältettäisiin tyhjien pullojen rahtaamiselta ja käytetyt pullot joko
poltettaisiin taikäytettäisiin muun teollisuuden raaka-aineena.Yritykset, jotka
pullottavat vettä, kohtaavat useimmilla markkinoilla kovan kilpailun.
Vesiäpullottavat yritykset ovat perinteisesti joko yrityksiäjoiden toiminta on
perustunut tietyllä tuotemerkillä varustetun pullotetun veden myyntiin.Nämä
yritykset ovat saattaneet toimia vuosikymmeniä ja ovat yleensä
olleetperheyrityksiä. Tilanne kuitenkin on muuttunut siten, että niiden omistus
on siirtynytkansainvälisten elintarvikeyritysten hallintaan. Erityisesti tässä
yhteydessä on mainittavaNestle ja Danone.jotka ovat virvoitusjuomatehtaita tai
panimoita, jotka ovat ryhtyneet toimimaanvoimakkaasti kasvavalla alalla.
Tällaisia yrityksiä ovat molemmat sekä Coca-Cola (Dasani ) että PepsiCo (
Aquafina ), jotka hyödyntävät maailmanlaajuistapullottamoverkostoaan ja
tehokasta jakeluverkostoaan. Tuote on käsiteltyä ( purifiedwater ) vettä.joiden
toiminta perustuu vahvaan vedenkäsittelyosaamiseen ja jotka toimittavat
vettäverkostovetenä. Kotimainen yritys, joka vedenpullotusta selvittelee, on
Helsingin Vesi.

Page 26
Pullotetun veden markkinat nyt ja tulevaisuudessaPullotetun veden globaalit
markkinat ovat valtaisat. Tutkimuksista riippuen markkinoideneli kulutuksen
arvoksi ilmoitetaan 132-234 miljardia markkaa.Keskimäärin maailmassa pullotettua
vettä juodaan 15 litraa per henkilö, joka vastaa 89miljardia litraa yhteensä.
Eurooppalaiset (EU15) juovat pullotettua vettä keskimäärin 85litraa henkilöä
kohden, joka vastaa 46 % koko pullotetun veden määrästä. USAssa 54 %ihmisistä
ilmoittavat juovansa säännöllisesti pullotettua vettä.Pullotetun veden kulutus
1999litraa osuus maailman-per henkilömarkkinoista ( % )Länsi-Eurooppa (EU 15)85
46Pohjois-Amerikka35 20Tyynen Valtameren alue19 11Itä-Eurooppa158Latinalainen
Amerikka127Pohjois-Afrikka ja Lähi-Itä 106Aasia32Afrikka0,2 0Euroopassa
pullotetun veden käytöllä on pitkät perinteet. Pullotettu vesi on
monessatapauksessa verkostoveden vastine. Kuluttajat saattavat pitää pullotettua
vettä maultaanparempana, laadukkaampana tai turvallisempana. Erilaiset
skandaalit EU:n alueella jatoisaalta vesiperäiset taudit kehitysmaissa
vaikuttavat valintoihin, mutta aina täytyymuistaa, että vesi on myös vaihtoehto
muille juomille. Kuluttajien elämäntavat ovatmuuttuneet ja muuttuvat edelleen.
Pullotetun veden juominen on myös statuskysymys,mutta ennen kaikkea pullotetun
veden lanseeraaminen markkinoille on onnistunut hyvin.Pullotetun veden markkinat
ovat kehittyneet suotuisasti viimeiset 30 vuotta. Väiteräjähdysmäisestä kasvusta
pitää paikkansa useilla markkinoilla. Keskimääräinenkulutuksen kasvu maailmalla
on 7 %, joka on kaksinkertainen luku EU:n kasvuunverrattuna. Voimakkaimmin
kasvavat markkinat ovat Aasiassa ja Tyynen valtamerenalueella. Viimeisinä
kolmena vuotena kasvuvauhti on ollut siellä jopa 15 %. Intiassapullotetun veden
kasvuprosentti on jopa yli 50 % vuodessa.Pullotetun veden kulutuksen kasvu
1999-2000Kasvu- % 99-00Tyynen valtameren alue15Aasia14Pohjois-Amerikka10

Page 27
Itä-Eurooppa7Pohjois-Afrikka ja Lähi-Itä5Latinalainen Amerikka4Euroopan
Unioni3Afrikka3Koska kilpailu alan yritysten kesken on kovaa, yritysten on
pyrittävä löytämään jakehittämään muista poikkeavia strategioita. Menestys
saattaa löytyä paikallisten yritystentuotemerkkejä ostamalla, ja rakentamalla
näiden brändien varaan, kehittämällä uusiatuotteita kuten terveysvaikutteisia
tai maustettuja lähdevesiä, toimittamalla lähdevettäesimerkiksi kosmetiikka-alan
yrityksille tai kehittämällä uusia palvelumuotoja kutenvesiautomaattibisnes
on.Riippumatta siitä, että kansainvälisiä markkinoita on pyrkinyt valloittamaan
muutamasuuri jättiyritys, on paikallisilla ja alueellisilla yrityksillä
hallussaan kuitenkin 75%markkinaosuus maailmanmarkkinoista.Alan suurin yritys on
ranskalainen Evian, jonka hiilihapottoman veden myyntimääräksiilmoitetaan 1 441
miljoonaa litraa vuonna 1999.Suurimmat pullotetun veden työn alla olevat
tehdashankkeet maailmalla ovat kooltaanmittavia:Investoinnin suuruus600
miljoonaa markkaa kokonaisuudessaanLähteiden lukumäärä4
kplPullotuskapasiteetti300 milj.litraa/vuosi, myöh. 1 miljardi
litraa/vuosieli830.000 litraa/päivä; myöh. 2.739.000
litraa/päiväTyöllistämisvaikutus45 henkilöä;myöh. 400 henkilöäKuljetus-,
varastointi- ja jakelukustannuksetMerkittävää osaa pullotetun veden hinnassa
vettä vietäessä näyttelee kuljetus-,varastointi- ja jakelukustannukset sekä
erilaiset tullimaksut. Kuitenkin pullotetun vedenkysyntä kasvaa maailmalla
voimakkaasti ja markkinat paikoin jo nyt sietävätkuljetuksesta aiheutuvan
kustannuserän. Vientikuljetuksissa PET-pullo on tällä hetkelläainoa varteen
otettava pakkausmateriaali. Saksankieliset alueet ovat oma lukunsa.
Niillälasipullojen asema on vahvaSuomalaisen yritystoiminnan mahdollisuudet
pullotetun veden parissaSuurin suomalainen alan yritys, Finn Spring Oy,
Sykäräisistä (Toholammin kunnassaKeski-Pohjanmaalla) saavutti 11,3 miljoonan
markan liikevaihdon vuonna 2000.Kasvuvauhti on ollut huima; 62 % vuonna 1999 ja
35 % vuonna 2000. Vuodelle 2001kasvuennuste on 20%. Finn Spring Oy:n
tuloskehitystä on pidettävä myös hyvänä.

Page 28
Toinen pullotetun veden liiketoiminta-alue ovat ns. vesiautomaatit. Tätä aluetta
hallitseeBlue Nature Oy. Sen liikevaihdon vuotuinen kasvu on ollut niin ikään
valtaisa.Finn Spring Oy yhdessä Kivistön lähdevesi Oy:n kanssa pakkaavat
rahtityönä BlueNature Oy:lle vettä 19 litran pulloihin. Blue Nature Oy on
keskittynyt vesiautomaattienvuok-raukseen. Se on alan suurin markkinaosuuden
ollessa arviolta 70-85 %.Suomessa lienee noin 5000-7000 vesiautomaattia.Suomen
markkinoilla on saavutettavissa kohtuullisin panostuksin 3-5 miljoonan
markanliikevaihto pullotettujen vesien osalta hyvin lyhyellä aikavälillä. Tämä
edellyttää omaapullonpuhallusta.Suurin este suomalaisen pullotetun veden
viennille on tällä hetkellä toimivienpullottamoiden riittämätön kapasiteetti,
tuotteiden heikko laatu ja kansainvälisen kaupanosaamattomuus muun muassa.
Suomalaisten tulisi pullotetun vedenvientiponnisteluissa ottaa mallia Kanadasta,
jossa veden viennin rahallinen arvo vuonna1988 oli 31 miljoonaa markkaa. Vuoden
1999 luku on 1,75 miljardia markkaa; 5 645-kertainen!! Kanadassa kotimaan
tuotantokin kolminkertaistui vuosina 1988-99.Toimivan vientistrategian
löytäminen lisää merkittävästi yksittäisen yrityksenkilpailukykyä. Tästä löytyy
esimerkkejä mm. Fijiltä, Kanadasta ja Norjasta.Utsjoen laatuvesihanke (Lapin
pohjavesien vientiselvitys)Sulaojan vesimäärät Utsjoella eivät häpeä yhtään
edellä mainitulle tehdashankkeelle,sillä Lapin ympäristökeskuksen syksyllä 2001
tekemien koepumppausten aikanayhdestä siiviläkaivosta pumpattiin 3 viikon ajan
1,5 miljoonaa litraa vettä päivässä.Vuositasolla se vastaa 500:tä miljoonaa
litraa.Sulaojan vesi on Suomen parasta luonnollista lähdevettä, joka monessa
mielessä onvientikelpoinen laatutuote, ja sitä on niin runsaasti, että kyseeseen
saattaisi tulla myösns. bulkkiveden vienti.Esimerkiksi Finn Spring Oy:n
pullottama vesi tulee pohjavesialueelta, jonka päällä -kuten Suomessa
tyypillisesti - on asutusta, ja valuma-aluetta halkoo aivan lähteenvierestä
valtatie. On myös merkille pantavaa, että kyseisellä pohjavesialueella on
laajatpeltoalueet.Sulaojan veden käytön mahdollisuudet eivät rajoitu yksistään
lähdevedenpullottamiseen, vaan sen ympärille on rakennettavissa laaja kirjo
erilaistajuomateollisuutta, matkailua ja muita tukipalveluja. Vesimäärään nähden
pienehkössätuotannossa puhutaan 5-6 työpaikasta, suurtuotannossa kymmenistä
työpaikoista.Veden osalta täydentäviä tuotteita ovat:Terveysvaikutteiset juomat
ja vedet Near Water ñjuomat

EnergiajuomatUrheilujuomatAamiais- ja lounasjuomatVirvoitusjuomatMuut (?)Utsjoen
laatuvesihankkeen jatkon kannalta kirjoittajan näkemyksen mukaan
tavoitteenavoisi olla "tutkimus- ja tuotekehitysyksikön" rakentaminen
oheispalveluineen jatukitoimineen. T&T-keskuksessa voitaisiin pullottaa
näyte-erät vientiä varten sekäkotimaan kysyntää vastaava määrä lähdevettä ja
terveysvaikutteisia juomia.Käytännössä tällöin puhuttaisiin tiloista, jotka
suuruudeltaan olisivat n. 350-400neliömetriä. Aloitusvaiheen pullojen
täyttölinja olisi esimerkiksi 1800 pulloa tunnissa eli3.500.000 pulloa vuodessa.
Samassa linjassa olevan terveysvaikutteisten juomienpullotukseen tarkoitettujen
laitteiden kapasiteetti olisi 600 pulloa/tunti eli 1.200.000pulloa vuodessa.
Pullotetun veden liiketoiminnan kannattavuuteen vaikuttaaratkaisevasti,
puhalletaanko pullot itse paikan päällä vai ostetaanko pullot valmiinaT&T-keskus
tekisi tunnetuksi myös laajemmalti Sulaojalta saatavan veden
monipuolisiakäyttömahdollisuuksia. T&T-keskus toimisi keskeisenä tahona Lapin
pohjavesivarojenkansainvälisessä markkinoinnissa ja tunnetuksi tekemisessä sekä
omientuotemerkkiensä lanseeraamisessa että vientitoiminnan käynnistäjänä.Kahden
kolmen vuoden kuluttua ensimmäisen vaiheen käynnistymisestä T&T-keskuksen
tiloihin voitaisiin sijoittaa lisäksi vielä täyttölinja, jonka kapasiteetti
olisi 4.200pulloa/tunti eli 8.500.000 pulloa vuodessa.Tulevaisuuden tehtäväksi
jää etsiä taho, jonka resurssit riittävät vesitehdashankkeen toteuttamiseen.
Tällöin puhutaan satojen miljoonien litrojen tuotantokapasiteetista sekäsen
mukaisesta pullojen tuotannosta.Täydentävä visioEdellä olevalle
vesitehdashankkeelle varteenotettava vaihtoehto lähdeveden
vienninsuhteenTulevaisuudessa voisivat olla yhteistyöhankkeet maailmalla
esimerkiksimiljoonakaupunkien läheisyyteen perustettavien pullotustehtaiden
rakentamiseksi.Tällöin paikalliset tahot hoitavat pullotustehtaan rakentamisen,
rahoituksen ja toiminnotpaikallisesti sekä jakelun alueellisesti. Utsjoelta
toimitettaisiin pullottamon tarvitsemamäärä lähdevettä kontti-, muovisäkki- tai
tankkilaivakuljetuksina. Näin syntyneidentahojen kanssa solmittaisiin useiden
vuosien mittaiset veden toimitussopimukset.Ajatuksena on, että T&T-keskus
monistettaisiin tuotantoyksiköiksi niihin maihin, joihinvalmiiksi pullotetun
veden vienti syystä tai toisesta olisi hankalaa tai kannattamatonta.Kyseisille
yksiköille voitaisiin myös lisensoida esimerkiksi terveysvaikutteisten vesien
taimuiden juomien pullotusta.Sulaojan vesi on huippulaadukasta arktista
lähdevettä. Tämä tosiasia luo vankanperustan rakentaa tuotteille nykyaikainen,
moderni ja kilpailukykyinen tuotekuva, brändi.
Utsjoen laatu-vesihanke T&T-keskuksineen on erinomainen yritys
vaikuttaalaajemminkin yritystoiminnan elpymiseen paikallisesti ja alueellisesti.
Se hyvintodennäköisesti edistäisi muiden paikallisten luonnonvarojen käyttöä,
jalostusta sekätyöpaikkojen säilymistä ja kasvua. Sen vuoksi
jatko-toimenpiteisiin on syytä ryhtyä viivytyksettä."

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Sori, ei pysty. Ovat sellaisessa tiedostomuodossa että joutuu leikkaa-liimaa-operoimaan.

Kirsi (nimimerkki)

Riikka,
lähetin sähköpostia muutamiin lehtiin ja lainasin lisäksi sinun ja Mirjaleenan blogeista tekstiä koosteeksi, koskien tuota Markon nälkälakkoa. Toivottavasti ei haitannut? Laitoin mukaan linkit teidän ja ajankuva-blogeihin.
Kaikkia lehtiä on varmaan jo infottukin, mutta aina kannattaa yrittää :)
Harmittaa niin vietävästi median hiljaisuus tämänkin asian tiimoilta :(

eila virkkunen (nimimerkki)

YES !
Zeitgeist saapui facebookiin.

Kuinkahan tullaan mediaseksikkäästi kääntämään chikungunya
suomalaiseen suuhun vai pitääkö jo alkaa harjoittaa peilin
edessä. Onkohan näille saduille ihan oma nimeämisryhmä?

Motto: you need you. you need you now.

foliohattu (nimimerkki)

Vedestä kun puhe on, täytyy mainita tämä meneillään oleva älyvapaa raiskaus, eli TSV:n hanke paskaveden suodattamisesta Virttaankankaalla.

Seuraavassa asia tiivistettynä:

http://www.taistolevo.vaikuttaja.fi/luonto/tsvjapr...

Jostain syystä puolustusvoimat tuntuu usein liittyvän näihin pohjavesialueisiin. Tuli sitä itsekin oltua metsäleirillä Virttaankankaalla inttiaikoina.

Skeptikko (nimimerkki)

Kuvitteletko oikeasti muuttavasi jotain tällä sekavalla tekstisuolla? Kirjoitus ei yksinkertaisesti ole luettavissa. Jos sinulla on jonkinlaisia lähteitä väitteillesi et ainakaan esitä niitä silloin kuin pitäisi eli alussa. Annat linkin hallituksen esityksiin mutta et vahingossakaan osoita sieltä esityksiä joista pitäisi olla kiinnostunut. Koko asia menee omasta puolestani Ö-mappiin kunnes joku osaa asiallisesti ja perustellusti kertoa onko väitteissäsi jotain perää.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

etunimi.sukunimi@eduskunta.fi eduskunta@eduskunta.fi

Nimi: Vaalipiiri:
Ahde Matti /sd Oulun vaalipiiri
Ahonen Esko /kesk Vaasan vaalipiiri
Akaan-Penttilä Eero /kok Uudenmaan vaalipiiri
Alanko-Kahiluoto Outi /vihr Helsingin vaalipiiri
Alatalo Mikko /kesk Pirkanmaan vaalipiiri
Andersson Janina /vihr Varsinais-Suomen vaalipiiri
Anttila Sirkka-Liisa /kesk Hämeen vaalipiiri
Arhinmäki Paavo /vas Helsingin vaalipiiri
Asell Marko /sd Pirkanmaan vaalipiiri
Asko-Seljavaara Sirpa /kok Helsingin vaalipiiri
Autio Risto /kesk Hämeen vaalipiiri
Blomqvist Thomas /r Uudenmaan vaalipiiri
Brax Tuija /vihr Helsingin vaalipiiri
Feldt-Ranta Maarit /sd Uudenmaan vaalipiiri
Filatov Tarja /sd Hämeen vaalipiiri
Forsius Merikukka /kok Uudenmaan vaalipiiri
Gestrin Christina /r Uudenmaan vaalipiiri
Gustafsson Jukka /sd Pirkanmaan vaalipiiri
Guzenina-Richardson Maria /sd Uudenmaan vaalipiiri
Haavisto Pekka /vihr Helsingin vaalipiiri
Hakola Juha /kok Helsingin vaalipiiri
Harkimo Leena /kok Uudenmaan vaalipiiri
Hautala Lasse /kesk Vaasan vaalipiiri
Heikkinen Hannakaisa /kesk Pohjois-Savon vaalipiiri
Heinonen Timo /kok Hämeen vaalipiiri
Heinäluoma Eero /sd Helsingin vaalipiiri
Hemmilä Pertti /kok Varsinais-Suomen vaalipiiri
Hemming Hanna-Leena /kok Uudenmaan vaalipiiri
Henriksson Anna-Maja /r Vaasan vaalipiiri
Hiltunen Rakel /sd Helsingin vaalipiiri
Holmlund Anne /kok Satakunnan vaalipiiri
Hoskonen Hannu /kesk Pohjois-Karjalan vaalipiiri
Huovinen Susanna /sd Keski-Suomen vaalipiiri
Hurskainen Sinikka /sd Kymen vaalipiiri
Hyssälä Liisa /kesk Varsinais-Suomen vaalipiiri
Häkämies Jyri /kok Kymen vaalipiiri
Hänninen Tuomo /kesk Oulun vaalipiiri
Jaskari Harri /kok Pirkanmaan vaalipiiri
Jokinen Kalle /kok Hämeen vaalipiiri
Juurikkala Timo /vihr Uudenmaan vaalipiiri
Järvinen Heli /vihr Etelä-Savon vaalipiiri
Jääskeläinen Pietari /ps Uudenmaan vaalipiiri
Kaikkonen Antti /kesk Uudenmaan vaalipiiri
Kalli Timo /kesk Satakunnan vaalipiiri
Kallio Reijo /sd Satakunnan vaalipiiri
Kalliomäki Antti /sd Uudenmaan vaalipiiri
Kallis Bjarne /kd Vaasan vaalipiiri
Kalmari Anne /kesk Keski-Suomen vaalipiiri
Kaltiokumpu Oiva /kesk Satakunnan vaalipiiri
Kanerva Ilkka /kok Varsinais-Suomen vaalipiiri
Kangas Matti /vas Keski-Suomen vaalipiiri
Kankaanniemi Toimi /kd Keski-Suomen vaalipiiri
Kantola Ilkka /sd Varsinais-Suomen vaalipiiri
Karhu Saara /sd Pirkanmaan vaalipiiri
Karhuvaara Arja /kok Helsingin vaalipiiri
Karimäki Johanna /vihr Uudenmaan vaalipiiri
Karjula Kyösti /kesk Oulun vaalipiiri
Karpela Tanja /kesk Uudenmaan vaalipiiri
Karvo Ulla /kok Lapin vaalipiiri
Kasvi Jyrki /vihr Uudenmaan vaalipiiri
Katainen Elsi /kesk Pohjois-Savon vaalipiiri
Katainen Jyrki /kok Pohjois-Savon vaalipiiri
Kataja Sampsa /kok Satakunnan vaalipiiri
Kaunisto Timo /kesk Varsinais-Suomen vaalipiiri
Kauppila Matti /vas Hämeen vaalipiiri
Kerola Inkeri /kesk Oulun vaalipiiri
Kiljunen Anneli /sd Kymen vaalipiiri
Kiljunen Kimmo /sd Uudenmaan vaalipiiri
Kiuru Krista /sd Satakunnan vaalipiiri
Kiviniemi Mari /kesk Helsingin vaalipiiri
Kiviranta Esko /kesk Varsinais-Suomen vaalipiiri
Komi Katri /kesk Etelä-Savon vaalipiiri
Korhonen Martti /vas Oulun vaalipiiri
Korhonen Timo V. /kesk Oulun vaalipiiri
Korkeaoja Juha /kesk Satakunnan vaalipiiri
Koski Valto /sd Kymen vaalipiiri
Koskinen Johannes /sd Hämeen vaalipiiri
Koskinen Marjaana /sd Varsinais-Suomen vaalipiiri
Kumpula-Natri Miapetra /sd Vaasan vaalipiiri
Kuoppa Mikko /vas Pirkanmaan vaalipiiri
Kuusisto Merja /sd Uudenmaan vaalipiiri
Kyllönen Merja /vas Oulun vaalipiiri
Kähkönen Lauri /sd Pohjois-Karjalan vaalipiiri
Kärkkäinen Kari /kd Pohjois-Savon vaalipiiri
Kääriäinen Seppo /kesk Pohjois-Savon vaalipiiri
Laakso Jaakko /vas Uudenmaan vaalipiiri
Lahtela Esa /sd Pohjois-Karjalan vaalipiiri
Laitinen Reijo /sd Keski-Suomen vaalipiiri
Lapintie Annika /vas Varsinais-Suomen vaalipiiri
Larikka Jari /kok Kymen vaalipiiri
Laukkanen Markku /kesk Kymen vaalipiiri
Lauslahti Sanna /kok Uudenmaan vaalipiiri
Laxell Jouko /kok Varsinais-Suomen vaalipiiri
Lehti Eero /kok Uudenmaan vaalipiiri
Lehtomäki Paula /kesk Oulun vaalipiiri
Leppä Jari /kesk Etelä-Savon vaalipiiri
Lindén Suvi /kok Oulun vaalipiiri
Lintilä Mika /kesk Vaasan vaalipiiri
Lipponen Päivi /sd Helsingin vaalipiiri
Manninen Hannes /kesk Lapin vaalipiiri
Matikainen-Kallström Marjo /kok Uudenmaan vaalipiiri
Mieto Juha /kesk Vaasan vaalipiiri
Mustajärvi Markus /vas Lapin vaalipiiri
Mäkelä Jukka /kok Uudenmaan vaalipiiri
Mäkelä Outi /kok Uudenmaan vaalipiiri
Mäkinen Tapani /kok Uudenmaan vaalipiiri
Nauclér Elisabeth /r Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri
Nepponen Olli /kok Etelä-Savon vaalipiiri
Niinistö Sauli /kok Uudenmaan vaalipiiri
Niinistö Ville /vihr Varsinais-Suomen vaalipiiri
Nordman Håkan /r Vaasan vaalipiiri
Nurmi Tuija /kok Hämeen vaalipiiri
Nylander Mikaela /r Uudenmaan vaalipiiri
Nylund Mats /r Vaasan vaalipiiri
Oinonen Lauri /kesk Keski-Suomen vaalipiiri
Oinonen Pentti /ps Pohjois-Savon vaalipiiri
Ojala-Niemelä Johanna /sd Lapin vaalipiiri
Ojansuu Kirsi /vihr Hämeen vaalipiiri
Ollila Heikki A. /kok Pirkanmaan vaalipiiri
Orpo Petteri /kok Varsinais-Suomen vaalipiiri
Paajanen Reijo /kok Kymen vaalipiiri
Paasio Heli /sd Varsinais-Suomen vaalipiiri
Paatero Sirpa /sd Kymen vaalipiiri
Pakkanen Markku /kesk Kymen vaalipiiri
Palm Sari /kd Kymen vaalipiiri
Paloniemi Aila /kesk Keski-Suomen vaalipiiri
Pekkarinen Mauri /kesk Keski-Suomen vaalipiiri
Peltonen Tuula /sd Keski-Suomen vaalipiiri
Pentti Klaus /kesk Pirkanmaan vaalipiiri
Perkiö Sanna /kok Helsingin vaalipiiri
Pihlajaniemi Petri /kok Vaasan vaalipiiri
Piirainen Raimo /sd Oulun vaalipiiri
Puhjo Veijo /vas Satakunnan vaalipiiri
Pulliainen Erkki /vihr Oulun vaalipiiri
Puumala Tuomo /kesk Vaasan vaalipiiri
Rajala Lyly /kok Oulun vaalipiiri
Rajamäki Kari /sd Pohjois-Savon vaalipiiri
Rantakangas Antti /kesk Oulun vaalipiiri
Rauhala Leena /kd Pirkanmaan vaalipiiri
Ravi Pekka /kok Pohjois-Karjalan vaalipiiri
Rehula Juha /kesk Hämeen vaalipiiri
Reijonen Eero /kesk Pohjois-Karjalan vaalipiiri
Risikko Paula /kok Vaasan vaalipiiri
Rossi Markku /kesk Pohjois-Savon vaalipiiri
Ruohonen-Lerner Pirkko /ps Uudenmaan vaalipiiri
Räsänen Päivi /kd Hämeen vaalipiiri
Rönni Tero /sd Pirkanmaan vaalipiiri
Saarinen Matti /sd Uudenmaan vaalipiiri
Salo Petri /kok Vaasan vaalipiiri
Salolainen Pertti /kok Helsingin vaalipiiri
Salovaara Pertti /kesk Pirkanmaan vaalipiiri
Sarkomaa Sari /kok Helsingin vaalipiiri
Sasi Kimmo /kok Pirkanmaan vaalipiiri
Satonen Arto /kok Pirkanmaan vaalipiiri
Seurujärvi Janne /kesk Lapin vaalipiiri
Sihto Paula /kesk Vaasan vaalipiiri
Sinnemäki Anni /vihr Helsingin vaalipiiri
Sirnö Minna /vas Pirkanmaan vaalipiiri
Skinnari Jouko /sd Hämeen vaalipiiri
Sumuvuori Johanna /vihr Helsingin vaalipiiri
Söderman Jacob /sd Helsingin vaalipiiri
Tabermann Tommy /sd Uudenmaan vaalipiiri
Taimela Katja /sd Varsinais-Suomen vaalipiiri
Taiveaho Satu /sd Hämeen vaalipiiri
Tallqvist Tarja /kd Uudenmaan vaalipiiri
Tennilä Esko-Juhani /vas Lapin vaalipiiri
Thors Astrid /r Helsingin vaalipiiri
Tiilikainen Kimmo /kesk Kymen vaalipiiri
Tiura Marja /kok Pirkanmaan vaalipiiri
Tiusanen Pentti /vas Kymen vaalipiiri
Toivakka Lenita /kok Etelä-Savon vaalipiiri
Tuomioja Erkki /sd Helsingin vaalipiiri
Tynkkynen Oras /vihr Pirkanmaan vaalipiiri
Tölli Tapani /kesk Oulun vaalipiiri
Ukkola Tuulikki /kok Oulun vaalipiiri
Uotila Kari /vas Uudenmaan vaalipiiri
Urpilainen Jutta /sd Vaasan vaalipiiri
Uusipaavalniemi Markku /kesk Uudenmaan vaalipiiri
Vahasalo Raija /kok Uudenmaan vaalipiiri
Valpas Unto /vas Oulun vaalipiiri
Vanhanen Matti /kesk Uudenmaan vaalipiiri
Vapaavuori Jan /kok Helsingin vaalipiiri
Vehkaperä Mirja /kesk Oulun vaalipiiri
Vehviläinen Anu /kesk Pohjois-Karjalan vaalipiiri
Viitamies Pauliina /sd Etelä-Savon vaalipiiri
Viitanen Pia /sd Pirkanmaan vaalipiiri
Viljanen Ilkka /kok Hämeen vaalipiiri
Vilkuna Pekka /kesk Oulun vaalipiiri
Virkkunen Henna /kok Keski-Suomen vaalipiiri
Virolainen Anne-Mari /kok Varsinais-Suomen vaalipiiri
Virtanen Erkki /vas Pohjois-Savon vaalipiiri
Virtanen Pertti /ps Pirkanmaan vaalipiiri
Vistbacka Raimo /ps Vaasan vaalipiiri
Vuolanne Antti /sd Satakunnan vaalipiiri
Väyrynen Paavo /kesk Lapin vaalipiiri
Väätäinen Tuula /sd Pohjois-Savon vaalipiiri
Wallin Stefan /r Varsinais-Suomen vaalipiiri
Wideroos Ulla-Maj /r Vaasan vaalipiiri
Yrttiaho Jyrki /vas Varsinais-Suomen vaalipiiri
Zyskowicz Ben /kok Helsingin vaalipiiri

Jahas (nimimerkki)

Moi Riikka, mielenkiintoisia juttuja tapahtunut täällä. Olen ollut jopa pitemmällä joulutauolla kuin kansanedustajat, heh, ja nyt on älyttömästi kahlattavaa näissä blogeissa. Palaan myöhemmin astialle kunhan kerkiän lueskella näitä. Ottelen yhteyksiä parin pv:n päästä.

Poikkesin oikeastaan sanomaan yhdestä nimenomaisesta seikasta. Nythän varoitellaan G-mail -huijauksesta, ja uutisen yhteydessä oli tämmönen tieto: "G-mail on ollut paljon esillä tietoturvauutisissa viime aikoina. _Palvelusta yritettiin joulukuussa tonkia tietoa ihmisoikeusaktivisteista_."
!!! Eipä oltu vainoharhaisia, fakta homma mikä fakta homma. Palaillaan.

Käyttäjän mirjaleenaisoaho kuva
Mirjaleena Isoaho

Skeptikko haluaa valmiiksi pureskellun esityksen, etteivät vaan omat aivosolut aktivoituisi. Kuule, tekee penkominen hyvää sullekkin....

ard (nimimerkki)

#82 "Skeptikko haluaa valmiiksi pureskellun esityksen, etteivät vaan omat aivosolut aktivoituisi"

Mitä ihmeen ideaa oli esim viestissä 80????

Yhtä hyvin minä voisin kopioida puhelinluetteloa tänne palstalle ja sanoa että penkominen tekee hyvää.

Suurin ongelma tässä on se että Riikan pointtia ei tajuta. Ei, vaikka lueskelisi kaikki nämä viestit läpi niin se POINTTI jää hämärään. Minulle tulee tästä lähinnä sellainen olo että tässä on alunperin ymmärretty joku juttu väärin ja nyt sitten sen väärinkäsityksen pohjalta vyörytetään tekstiä tulemaan.

repe (nimimerkki)

83 Idea on tietysti siinä, että voi laittaa kansanedustajalleen kyssärin. Oloja ja mielikuvia taidat levitellä pikemminkin sinä ARD. Nimikirjaimet sopivatkin hyvin erääseen saksalaiseen valtiolliseen valehtelufirmaan.

heikkilä mikael (nimimerkki)

Kyllä tuo veden hinta nousee koko ajan ja puhtaalla suomalaisella vedellä on kysyntää maailmanlaajuisesti .Suomalaista pullovettä löytyy jo monesta maasta ympäri maailman ja markkinat kasvaa koko ajan vesi on suomen öljyä.

eila virkkunen (nimimerkki)
ard (nimimerkki)

#84 "Idea on tietysti siinä, että voi laittaa kansanedustajalleen kyssärin."

No ei sitä varten tarvi listata kaikkien kansanedustajien nimiä useamman blogin kommentteihin. Eduskunnan nettiosoite riittää hyvin, sitä paitsi ihmiset yleensä muistavat "oman" kansanedustajansa.

"Nimikirjaimet sopivatkin hyvin erääseen saksalaiseen valtiolliseen valehtelufirmaan"

Ööh? Nyt meni ohi...

repe (nimimerkki)

Tarkoitan tietysti televisioyhtiö ARD:tä, joka on Saksan valtiollinen televisiokanava Das Erste.

repe (nimimerkki)

ARD on Saksan TV1, tosin mainoksia tulee ainakin urheiluohjelmissa.

jannu (nimimerkki)

UUSI VIDEO TULLUT LIITTYEN MARKO SIHVOSEEN:
http://www.youtube.com/watch?v=WHk6FrK2_Qc
Katsokaa ja levittäkää!

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Lähettäjä: Paasonen Jouni
Päiväys: 9. helmikuuta 2010 9.58
Aihe: Mielenosoitus/eduskuntatalonm edusta

Hyvä Petri Salo

Marko Sihvonen on aloittanut 7.2.2010 lähettämänne sähköpostin mukaan eduskuntatalon edustalla mielenosoituksen (nälkälakko) ja tarkoitusta varten paikalle on sijoitettu asuntovaunu.
Asuntovaunua mielenosoitukseensa käyttävä Marko Sihvonen on esittänyt teille 7.2.2010 huolensa siitä, että asuntovaunua oltaisiin nyt häätämässä kaupungin toimesta pois alueelta.

Rakennusviraston katu- ja puisto-osaston alueidenkäyttöyksikkö myöntää lupia erilaisiin ulkoilmatilaisuuksiin. Lisäksi yksikköön tulee erilaisia mielenilmausilmoituksia.
Erilaisiin lupiin pyritään suhtautumaan myönteisesti ja niin sanotut rutiiniluvat ja mielenilmausilmoitukset ovatkin lähinnä kirjaamistoimenpiteitä. Tapahtumien kirjaamisella pyritään välttämään tilaisuuksien päällekkäisyys samalle alueelle samaan aikaan.

Mielenosoitus on lakiin perustuva jokamiehenoikeus, joka ei tarvitse erillistä maanomistajan lupaa. Ilmoitus mielenosoituksesta poliisille kuutta tuntia ennen tapahtumaa riittää.

Nyt esillä olevassa Marko Sihvosen mielenosoitusta ei ole kirjattu varausjärjestelmäämme kun tietoa siitä ei ole toimitettu rakennusviraston alueidenkäyttöyksikköön.
Tämä ei kuitenkaan ole esteenä mielenosituksen järjestämiseen ja jatkamiseen puheena olevalla alueella, joka on rakennusviraston hallinnassa olevaa yleistä aluetta.

Rakennusviraston katu- ja puisto-osaston alueidenkäyttöyksikkö ei ole puolestaan antanut mielenosoituksessa käytettävälle asuntovaunulle siirtokehotusta, ei suullista eikä kirjallista.
Sinällänsä asuntovaunun paikalla pitoon ei ole estettä kunhan se on sijoitettu niin, ettei sen paikalla pito häiritse eduskuntatalon toimintaa eikä virallisia vierailuja eduskuntataloon ( diplomaateille varatut autopaikat).

Mikäli asuntovaunun sijoituksessa ja paikalla pidossa ilmenee edelleenkin ongelmia, olen mielelläni valmis antamaan neuvoja.

Ystävällisin terveisin

Jouni Paasonen

TIEDOKSI

Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
komisario Jari Mäkiniemi

Jouni Paasonen
Tarkastaja
Rakennusvirasto/katu- ja puisto-osasto
Alueidenkäyttöyksikkö
Puh. 310 38535
E-mail:

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Aihe: Re: VS: Pikatiedustelu luvallisen mielenosoituksen estämisestä
Vastaanottaja: Sauri Pekka

Kiitokset Teille ja kaikille asiaa viranpuolesta selvittelemään joutuneille henkilöille. Sain ja olen välittänyt Rakennusviraston vastauksen edelleen.

Näimme otaksuimme asian olleenkin, mutta nyt on toivottavasti lupa- ja laillisuusasiat poliisinkin suuntaan viimein selvitetty.

Kiitän suurin panoksin nälkälakossa olevan Markon puolesta kaikkia Teitä asian nopeasta ja asiallisesta selvittämisestä.

Kiitoksin
Petri Salo
Markon tukiryhmä

9. helmikuuta 2010 14.17 Sauri Pekka

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Kiitämme Helsingin kaupungin viranomaisia asian selvittelystä. Tulee olemaan mielenkiintoista seurata, löytyykö häätökäskyn antanutta tahoa mistään ja milloin tämä tapahtuu.

Itse kiitän Markon aktiivista tukiryhmääkin.

Käyttäjän mirjaleenaisoaho kuva
Mirjaleena Isoaho

Marko lähettää hyvin helpottuneita terveisiä! Poliisi ei ole ahdistellut enää. Asuntovaunu on paikallaan ja niitä tulee lisää. Hän toivotti tervetulleeksi liittymään joukkoon!

Pientä keskustelun viriä on esiintynyt kansanedustajien taholla. Mutustelevat Sihvosen nimeä huulillaan…

Demokraattisen mediamme johtotähden, YLEn mielipide nälkälakossa elävästä Marko Sihvosesta oli, että Sihvonen vie kuvausryhmältä hyvää tilaa. No, YLE se saa sopeutua ajatukseen, että maassamme kansanvalta on saanut sijaa mielenosoituksen olemassaolon oikeutuksena, vaikka kuvausryhmän autopaikka siinä sitten meneekin. Harmillinen asia tuo perustuslaki.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Tällainen vapaaehtoisten tuotantoryhmien tietoiskut ovat siis valmistuneet tänään avoimeen katseluun.

Marko Sihvosen mielenilmaisun 8. päivä
http://www.youtube.com/watch?v=YbAOu46kk3c

pituus 2,33

Marko Sihvosen nälkälakko - Suomi vapaaksi korruptiosta
http://www.youtube.com/watch?v=WHk6FrK2_Qc&feature...
pituus 10,00

Sana levitkööt!
Petri

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Päivän Pahkasika:

erittäin ilahduttava uutinen sinällään mutta huomatkaa että HS korostaa kansalaisten pitävän YLEä luotettavana. Uutisen julkaiseminen tällaisessa tilanteessa on minusta varsin hilpeä homma :D

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomalaiset+haluavat+lis%C3%A4%C3%A4+vaikutusvaltaa+politiikassa/1135252754197

Suomalaiset haluavat lisää vaikutusvaltaa politiikassa
9.2.2010 20:05
A A STT–HS
Mikko Stig / lehtikuva

Korruptoitunut hallitus -lakana asuntovaunun kyljessä eduskuntatalon edessä tiistaina.

Selvä enemmistö suomalaisista haluaa enemmän suoria vaikutusmahdollisuuksia politiikkaan. Oikeusministeriön ja MTV3:n teettämän kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista haluaisi päättää tärkeät yhteiskunnalliset kysymykset nykyistä useammin kansanäänestyksellä.

Sen sijaan kyselyyn vastanneista kansanedustajista reilusti yli puolet vastustaa kansanäänestysten lisäämistä. He uskovat kansanäänestysten lisäävän huonoja ja lyhytjänteisiä päätöksiä.

Kolme neljäsosaa kansalaisista uskoo kuitenkin demokratian toimivan Suomessa kaiken kaikkiaan hyvin. Sen sijaan vain noin 40 prosenttia kansalaisista uskoo demokratian toimivuuteen Euroopan unionissa.

Nuorten mielipidettä kysyttiin vastaavassa kyselyssä IRC- galleriassa. Nuorista 80 prosenttia halusi lisätä vaikutusmahdollisuuksia ja vain 46 prosenttia uskoi demokratian toimivuuteen.

Demokratian toimivuutta koskevassa kansalaiskyselyssä oli yli tuhat haastateltavaa. IRC galleriassa kyselyyn vastasi yli kaksi tuhatta iältään16–24-vuotiasta nuorta. Kansanedustajien sähköpostikyselyyn vastasi vain 62 kansanedustajaa.

Kysyttäessä kansalaisten luottamusta yhteiskunnan keskeisiin instituutioihin kärkeen nousevat Yleisradion uutiset, joihin 91 prosenttia luottaa hyvin tai melko paljon. MTV3:n uutisiin luottaa 83 prosenttia ja presidentti Tarja Haloseen 82 prosenttia.

Sen sijaan luottamus poliitikkoihin ja poliittisiin puolueisiin on todella pientä. Runsas kolmannes, 35 prosenttia luottaa poliitikkoihin, nuorista vain viidennes tai vähemmän.

Muualla verkossa:
MTV3:n kysely suomalaisten halusta vaikuttaa politiikassa

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring
eila virkkunen (nimimerkki)

#96. tässäkin tulisi olla kyselykaavio esillä.
Mä en nää ainoatakaan TOSI-TV sarjaa tässä kyselystä.
Oikeusministeriö ja mtv3 yhteistyössä?
Tällä kokoonpanolla voisi tehdä enemmänkin kyselyitä?

see-ker (nimimerkki)

2.2010 9.52

Kylmän hikinen kädenpuristus - mitä tämä tarkoittaa?
==========================
Suomalaiset haluavat lisää vaikutusvaltaa politiikassa

9.2.2010 20:05
A A

STT–HS
Mikko Stig / lehtikuva

Korruptoitunut hallitus -lakana asuntovaunun kyljessä eduskuntatalon edessä tiistaina.

Korruptoitunut hallitus -lakana asuntovaunun kyljessä eduskuntatalon edessä tiistaina.

Selvä enemmistö suomalaisista haluaa enemmän suoria vaikutusmahdollisuuksia politiikkaan. Oikeusministeriön ja MTV3:n teettämän kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista haluaisi päättää tärkeät yhteiskunnalliset kysymykset nykyistä useammin kansanäänestyksellä.

Sen sijaan kyselyyn vastanneista kansanedustajista reilusti yli puolet vastustaa kansanäänestysten lisäämistä. He uskovat kansanäänestysten lisäävän huonoja ja lyhytjänteisiä päätöksiä.

Kolme neljäsosaa kansalaisista uskoo kuitenkin demokratian toimivan Suomessa kaiken kaikkiaan hyvin. Sen sijaan vain noin 40 prosenttia kansalaisista uskoo demokratian toimivuuteen Euroopan unionissa.

Nuorten mielipidettä kysyttiin vastaavassa kyselyssä IRC- galleriassa. Nuorista 80 prosenttia halusi lisätä vaikutusmahdollisuuksia ja vain 46 prosenttia uskoi demokratian toimivuuteen.

Demokratian toimivuutta koskevassa kansalaiskyselyssä oli yli tuhat haastateltavaa. IRC galleriassa kyselyyn vastasi yli kaksi tuhatta iältään16–24-vuotiasta nuorta. Kansanedustajien sähköpostikyselyyn vastasi vain 62 kansanedustajaa.

Kysyttäessä kansalaisten luottamusta yhteiskunnan keskeisiin instituutioihin kärkeen nousevat Yleisradion uutiset, joihin 91 prosenttia luottaa hyvin tai melko paljon. MTV3:n uutisiin luottaa 83 prosenttia ja presidentti Tarja Haloseen 82 prosenttia.

Sen sijaan luottamus poliitikkoihin ja poliittisiin puolueisiin on todella pientä. Runsas kolmannes, 35 prosenttia luottaa poliitikkoihin, nuorista vain viidennes tai vähemmän.

Muualla verkossa:

MTV3:n kysely suomalaisten halusta vaikuttaa politiikassa

see-ker (nimimerkki)

Toistatuhatta poliisia turvaa Itämeri-kokouksen
10.02.2010 08:13

Konstaapeli Mika Hosiaisluoma vartioimassa Mannerheimintien hotellialuetta.

Kaikkiaan toistatuhatta poliisia turvaa keskiviikkona alkavan Itämeri-kokouksen, jonne saapuu korkea-arvoisia vieraita, kertoi turvapuolen johtaja, Helsingin poliisikomentaja Jukka Riikonen IS:lle tänään.

Poliisit levittäytyivät jo eilen iltapäivällä kokouspaikan lähettyville, kuten läheisten hotellien luo.

Passissa seisoi myös konstaapeli Mika Hosiaisluoma lähellä hotelli Scandicia. Hänen tehtävänsä oli pysäyttää epäilyttävät henkilöt, jotka pyrkivät hotellialueelle.

Tänä aamuna alkoi kiivas autojen letka Helsinki-Vantaan lentoasemalta Finlandia-talolle. Ensimmäisten joukossa saapuu Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa, kello 13 tulee Venäjän pääministeri Vladimir Putin.

Poliisikomentaja Riikosen mukaan poliisien ja reservijoukkojen määrä on tällä kertaa hiukan pienempi kuin viime vuosien huippukokouksissa siksi, että Itämeri-kokous kestää vain päivän.

Silti virka-apua saadaan naapurikuntien poliiseilta, rajavartiolaitoksesta, tullista, puolustusvoimista sekä Helsingin pelastuslaitoksesta. Pääpaikka Finlandia-talo on tarkoin varjeltu.
Hannes Markkula
Näin Itämeri-kokous sotkee liikennettä

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

#100, see-ker,
ja Itämeren yksityistämistä WHO:n alaisen säätiön alle ehdotti taannoin Björn Wahlroos YLEn seminaarissa vaikkei asiasta mediassa mainittavasti ollutkaan.

VÄLIAIKATIETOJA Eduskuntatalon edestä:

Marko Sihvonen saa jatkuvasti satoja yhteydenottoja ympäri Suomea. Sana nälkälakosta ja sen syistä on levinnyt hyvin huolimatta median ponnistuksista päinvastaiseen suuntaan.

Paikalla oli käväissyt myös eräs yrttien luomuviljelijä, ja kertonut että hänet on pidätetty satoja kertoja ilman aihetta ja usein poliisin ilmoittamatta syytä.

Minuun otti yhteyttä eräs henkilö, joka ilmoitti eräiden isojen lihatalojen maksavan pyssymiehille luomukarjan kasvattajien häirinnästä so. katkotaan aitalangat, vahingoitetaan eläimiä jne.
Ei ole mahdotonta etteikö näillä asioilla olisi yhteyttä Miina Äkkijyrkän vaikeuksiin kyyttöjensä kanssa. Häirinnän laatu ainakin täsmää.
Miinan tilan vieressä on muuten poliisien lomamaja, muistelen.
Hän mainitsi myös että hänen naapurinsa luomukarja oli ammuttu poliisin valvoessa vieressä tapahtumaa.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Sinne vaan, eduskuntatalon eteen! Mielenosoitukselle on aikaa varattu vielä 4 viikkoa ja auto- ja asuntovaunupaikkoja 1-100 kpl.

Täällä on taas häirintää, Mirjaleenan blogissa ja minun blogissa ja/tai minun koneella.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

UUSI TIETO:

Markon ollessa ystävän seurassa ostamassa partahöyliä, oli hänen asuntovaunulleen ilmestynyt plakaatti jossa teksti "Carl-Gustaf, varför mördade du Olof Palme?"

Olivat olleet melkoisen yllättyneitä palattuaan asuntovaunulle. Onneksi ystävä oli mukana suomentamassa, Marko kun ei osaa ruotsia :D

Nyt siellä pohditaan, että sananvapauden puolestakin taisteleva Marko ei oikein voi poistaa kylttiä.

yksilö (nimimerkki)

Nyt ne hulinat sitten taitavat alkaa näissä verkoissa, kun napinpainajat innostuvat. huh huh. ;D

TIETOTURVA

Juha-Matti Laurio, Tietoviikko, 9.2.2010, 13:00

Keskustelufoorumeille tulossa poliisin nettivihjenappula
Suomen poliisi ottaa maaliskuun alussa käyttöön verkkosivustoille tulevan painikkeen esimerkiksi huumausainerikoksista ilmoittamiseksi. Alun perin nappulan oli tarkoitus olla punainen.

Vihjemenettelyn toteutuksen yksityiskohdat julkistettiin eilen illalla kansallisen Tietoturvaviikon avajais- ja päättäjätilaisuudessa Helsingissä.

Nappulassa olemme hyödyntäneet Norjan mallia, sillä Norjan poliisin käyttämä painike on punainen ja nimeltään Red Button, kertoi Poliisihallituksen poliisijohtaja Robin Lardot esityksessään. Suomen poliisin tummansininen tunnusväri tulee Lardotin mukaan käyttöön uudessa painikkeessa.

Keskitetysti seurattavan vihjepalvelun avulla verkon käyttäjät voivat ilmoittaa verkkoa hyväksikäyttävistä rikoksista tai muusta epäilyttävästä aineistosta poliisille. Teknisesti esimerkiksi keskustelusivustojen ylläpitäjät voivat lisätä sivustojensa koodiin vihjenappulan koodin, jolloin nappula linkittyy poliisin sivustolle.

Vihjeenannon helpottamiseksi poliisi on laatinut html-lomakkeen, jossa vihjeen aiheen voi rastittaa ennen lisätietojen antamista. Aiheita ovat muun muassa huumausaine- ja väkivaltarikokset sekä rasistiset rikokset. Vihjeen voi antaa joko nimettömänä tai omilla yhteystiedoillaan varustettuna.

Mallia Norjasta
POLIISI - nettivihje -tekstin sisältävän painikkeen ulkoasu on pitkälti Norjassa käytössä olevan painikkeen kaltainen. Norjassa painike tuli käyttöön toissa syksynä.

Suomen poliisi esitti painikkeen käyttöönottoa lokakuussa 2008 Kauhajoen koti- ja laitostalousoppilaitoksen ampumavälikohtauksen jälkeen. Norjan käyttämästä painikkeesta esimerkki on nähtävissä muun muassa Chat.no-chattisivustolla .

Omat osionsa poliisilla on verkossa jo Facebookissa ja YouTubessa. IRC-Galleriassa päivystävät poliisit toimivat oikeilla nimillään ja kuvillaan.

Muualla Talentumin verkostossa
Poliisin nettivihjenappulasta tulee poliisinsininen (Tietoviikko) 09.02.2010
Poliisin nettivihjejärjestelmä starttaa ensi vuonna (Kauppalehti) 14.12.2009
MTV3: Poliisi epäilee rikoksia KMS:n toiminnassa (Kauppalehti) 30.09.2009
Poliisista tulee virtuaalinen (Tekniikka&Talous) 09.07.2009
Facebookissa vainotaan vasikoita - poliisi voimaton (Kauppalehti) 19.02.2009

http://www.mikropc.net/kaikki_uutiset/article37299...

see-ker (nimimerkki)

'Talteenotto' Tappava lääketiede osa 3/4 kommentti:

yksilö kommentoi:
1.2.2010 10.13

Kun asioi lääkärin luona tuskin tulee mieleen, että lääkäreissä on myös lääkkeiden ja huumausaineiden väärinkäyttäjiä!

Nyt tästä ongelmassa kirjoitetaan jopa verkkolehdissä.

Doctors are addicted to ’every drug under the sun’

Doctors are addicted to “every drug under the sun” the head of the first ever confidential GP service for health professionals has warned.
By Kate Devlin, Medical Correspondent
Published: 1:27PM GMT 29 Jan 2010

In its first year the clinic has treated NHS staff hooked on drugs including heroin, ketamine, a horse tranquilliser, and methadrone, a drug linked to amphetamines, said Dr Clare Gerada, medical director of the Practitioner Health Programme.

The service also uncovered six cases of undiagnosed psychosis, in which sufferers see things or hear voices.

The clinic was set up amid fears many health professionals were treating themselves or avoiding their local GP or hospital because of worries colleagues could learn of their health problems.

Overall, two of the doctors and dentists treated were reported to to the General Medical Council (GMC), because of fears that they could be putting patients in danger.

Another six were encouraged to report themselves to the regulator.

So far the service has operated only in London but there are plans to roll it out across the country, starting initially in Newcastle.

Two thirds of the 184 treated in the first 12 months had mental health problems, while one in three who came to the specialist service had some form of addiction.

Of these 51 were alcoholics and 16 drug addicts.

Dr Gerada said: “We are seeing every drug under the sun.

“Ketamine, methadrone, amphetamines, heroin, every drug you have ever heard of is coming through the door.”

The service has also treated unexpectedly high numbers of paediatricians, anaesthetists and psychiatrists.

The stress of the jobs, easy access to drugs, and the extra stigma attached to psychiatrists suffering from mental health problems could be reasons for the high demand, Dr Gerada said.

More than 80 per cent of those treated for drug or alcohol addictions were now sober, the first report on the service shows.

Prof Sir Liam Donaldson, the Chief Medical Officer for England, praised the success of the scheme.

“It has uncovered problems that would otherwise not have been seen and the interventions been highly effective,” he said.

http://www.telegraph.co.uk/hea…e-sun.html

Keijoe (nimimerkki)

Hei,

Mitäpä jos tutustuisit jäsentelyyn sekä oikeaoppiseen kirjoitusasuun. Mielenkiintoista asiaa luotaantyöntävästi kirjoitettuna. Ei pysty lukemaan.

ard (nimimerkki)

#101 "Minuun otti yhteyttä eräs henkilö, joka ilmoitti eräiden isojen lihatalojen maksavan pyssymiehille luomukarjan kasvattajien häirinnästä so. katkotaan aitalangat, vahingoitetaan eläimiä jne"

Just joo ja lehmätkin lentää.

Isot lihatalot ovat yhtiömuodoltaan Oyj-osakeyhtiöitä, mikä asettaa tietyt reunaehdot niiden toiminnalle.

Jos yhtiöt maksavat "pyssymiehille" rahaa niin niiden on saatava näiltä "pyssymiehiltä" kuitti tehdystä työstä. Ja jos tällaista tehtäisiin niin tilintarkastajat (tai sisäinen tarkastus) puuttuisivat siihen hyvin nopeasti.

Kannattaa kysäistä tältä "henkilöltä" miten yhtiöt muka maksavat näille "pyssymiehille" palveluksistansa ;)

foliohattu (nimimerkki)

ard,
älä ole lapsellinen. Mikseivät firmat sitten jää lahjuksista kiinni saman kaavan mukaan? Tai jäävät, mutta erittäin harvoin ja silloinkin syynä taitaa olla pikemminkin ilmianto.

Mitä sitä paitsi tiedät konsernitason kirjanpidosta?

nimimerkillä: kauppakorkean käynyt foliohattu

Ja lehmät lentää pohojanmaalla, kun ne on itikoita ;-)

ard (nimimerkki)

#108 "Mikseivät firmat sitten jää lahjuksista kiinni saman kaavan mukaan? Tai jäävät, mutta erittäin harvoin ja silloinkin syynä taitaa olla pikemminkin ilmianto"

Tiedät varsin hyvin että lahjusrikollisuutta on vaikeutettu uusilla standardeilla (esim. IFRS). Mutta pointti on se, että lahjukset naamioidaan usein yritysten välisiksi laillisiksi konsultti- yms. sopimuksiksi.

Siitä on aika pitkä matka ns. "pyssymiesten" toimintaan, joilla harvemmin on uskottavaa hämäysbisnestä jonka kautta kierrättämään tällaisia rahoja. Mutta kuka noissa firmoissa tuollaisen toiminnan hyväksyisi. Sen pitäisi olla erittäin korkealla tasolla - pikkupomot eivät lähde tuollaiseen. Ja ylin johto tuskin lähtee vaarantamaan uraansa, hyvää palkaansa ja mainettansa tällaisten asioiden takia. Koska Suomi on niin pieni maa että täällä jää aina kiinni :)

"Mitä sitä paitsi tiedät konsernitason kirjanpidosta?"

Tiedän pääpiirteissään miten se toimii käytännössä IFRS:ää käyttävässä suomalaisessa pörssiyhtiössä ja FAS:aa käyttävässä suomalaisessa noteeraamattomassa yhtiössä. US GAAP on yleisellä tasolla tuttu.

repe (nimimerkki)

;itä suuremmiksi firmat kasvavat ja mitä kansainvälisemmiksi, sitä härskimmin ne voivat käyttäytyä. Joillain on jo yksityisarmeijoita. On hyvin uskottavaa, että globalistit rohkaisevat firmoja käyttämään jopa pyssymiehiä ja terrorismia. Kokoajanhan Suomi kansainvälistyy ja nyt maa kuuluu Euvostoliittoon, jossa kaikki valta on hämärävoimilla, jotka tuntuvat liittyvän juuri vahvasti näihin suuriin firmoihin.

Kesko ja S.markethan ovat yrittäneet esim.meijerikuljetusten katkaisemisella tuhota pikkuliikkeitä. Maitoa on sitten saatu vasta viranomaisten tuella vai miten se nyt oli. Kaikkea saatetaan yrittää, kun etäisyys kansasta kasvaa ja Bilderberg määrää. Korruptio ja rikollisuus lisääntyvät ja yhteiskunnassa vajotaan Venäjänkaltaiseen tilanteeseen, jossa mafia on bisneksessä aina mukana ja isot pojat tappelee keskenään käskyttämiensä poliisien ja ylsityisarmeijoiden, verotarkastajien ym. kanssa. Lait kierretään ja bisnestä saavat tehdä vain vahvimmat.

Riikka Söyring (nimimerkki)

#106, Keijoe,
sori. Teenparhaani mutta vaikeaa
se on kun konettani häiritään ja lapset hilluu niskassa :D

En yhtään pane hanttiin jos sinä otat urakaksesi laatia nasevamman tekstin. Kiitän siitä jos sen teet.

Hulluporo (nimimerkki)

#107 ard et kai sinä oikeasti luule, että maksaminen olisi ongelma?

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Hei taas, pakko huomauttaa: mulla on näemmä jatkuva häirintä päällä täällä eli en ehkä saa kaikkea minulle tulevaa s-postia eikä minun (varma tieto) lähettämäni mene perille vaan merkitään roskapostiksi.

Sisäministeriön suojelemien viranomaisrikosten paljastaja Veikko Tenkula, ylikonstaapeli evp. on hänkin joutunut nettihäirinnän kohteeksi.
Meitä Lexnokiataan.

Tahallaan emme jätä vastaamatta. Blogin kautta tieto vielä jotenkin kulkee.

foliohattu (nimimerkki)

#109,
kyllä nämä kähminnät ovat nimenomaan isojen poikien siunaamia juttuja, siitä ne palkkansa saavat. Toteutus saattaa jäädä alemmalle johdolle, mutta isot linjat laatii isot pojat.

En ota kantaa tuohon alkuperäisen jutun väittämään, mutta mitä esim. lahjontaan tulee, niin kyllä se on arkipäivää eurooppalaisessa bisneksessä. Kyllä sinne muutama "pyssymieskin" varmaan saadaan sekaan mahtumaan. Rahan siirtäminen ja kirjanpito on varmasti ongelmista pienimpiä.

Itse asiassa näihin asioihin totutetaan jo ekonomiopiskelijoitakin. Olin itsekin aikanaan erään maajohtajan luennolla, jossa tehtiin selväksi erilaisten voitelurahojen käyttö. Enpä viitsi nimiä mainita, mutta kyseessä oli miljardiluokan monikansallinen pulju.

ard asia on niin, että jos ison jätin täytyy päästä vaikka sinusta eroon, kyllä se sinusta eroon pääsee. Ei sitä kirjanpidolliset rajoitteet estä, eikä juuri muukaan.

foliohattu (nimimerkki)

http://www.radiorock.fi/videot/

Marko osoittaa mieltään politiikan korruptuneisuutta vastaan nälkälakolla.

see-ker (nimimerkki)

toissapäivänä lähettämäni 2 mailia ei siis tulleet? Niihin ei vastattu..

Veli-Pekka Kortelainen (nimimerkki)

Olisi kiva saada tuo blogissasi olevan info jotenkin vähän järjestelmällisemmin jäsenneltynä "listattua", erityisesti laki- ja säädösmuutokset tekstilainauksineen, voisi lainata silloin suoraan tekstiä lähteenä.

Kirjoitin asiasta liittyen Oulun kaupungin Viinivaaran vesihankkeeseen:

http://turjalainen.blogspot.com/2010/02/skandaali-...

eila virkkunen (nimimerkki)
Mirjaleena Isoaho (nimimerkki)

Älkää hyvät ihmiset Riikkaa ruoskiko tekemään enemmän töitä! Voin vakuuttaa, että Riikka on tehnyt eniten töitä. Että ei muuta kuin materiaalin kimppuun itse kukin. Lisää metsästämään!

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

see-ker, #116, ei ole näkynyt. AVAAN KAIKEN MINKÄ SAAN ja pyrin vastaamaan mutta mulle ei enää tosiaan tule kaikki perille. Kommentteja tosiaan katoaa.

US ilmoittaa että he eivät ole ronkkineet blogiani.

Teen kyllä selkeämmän yhteenvedon (seulomatonta tietoa Oulun suunnalta ja lisää tulossa+kuntaliitto ei ole vastannut tiedusteluuni vesiasiasta vielä. Kuntaliitolla on omistuksia näes näissä vesihommeliyhtiöissä) mutta mun työpäivät on nyt jo pitkään olleet 12-18 tuntisia =lasten kanssa olemista, talon hoitoa ynnä muuta arkista ja sitten tiedon etsintä, muiden etsimän tiedon lajittelu, kirjoittaminen ja kone takkuilee. On takkuillut siitä asti kun aloin kirjoittaa rokotteista kriittisesti, sananvapauden puuttumisesta yms.

Hoidan näes vieläkin tämän blogissa näkyvän jutun lisäksi kirjeenvaihtoa pitkin eurooppaa ja Usaa so. teen yhteistyötä tutkijaryhmän (lääkäreitä jne) kanssa lääkeasioiden tiimoilta. Tuloksia sitten näkyy tulevaisuudessa taas täällä omina postauksinaan.

Josta tuli mieleeni: Usassa aikovat antaa New Yorkissa lapsille ns. viispiikin eli viisi rokotetta samalla kertaa. Paitsi että siinä on todellisuudessa seitsemän eri mömmöä. Kerron tarkemmin jahka ehdin :D

Ohhoh, tulipa avauduttua :D

Ja kimppakyydeistä: täällä voi ilmoitella. Jos haluatte, avaan sitä varten oman postauksen vaikkapa otsikolla "Kimppakyydillä Markon avuksi" tai ehdottakaa joku sopiva. Miltä kuulostaa?

sokerina pohjalla: SILMINNÄKIJÄN KERTOMAA: KOKOOMUKSEN JA SD:N kansanedustajat ovat alkaneet käyttää takaovea Markon mielenosoituksen syyn selvittyä.
Silminnäkijä vietti Markon seurana 3 vrk.

Päivi Räsänen (kd) on alkanut harrastaa porrashölkkää eduskuntatalon raput ylös tämän Markon mielenilmauksen aikana. Lääkärit tietävät mikä on (heillekin) terveellistä :D

Ben Zyskowitzin nähtiin supattelevan turvamiehelle ennen Markon ensimmäistä pidätystä. Ja sitten tuli poliisi.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Jaa juu, nimimerkki yksilö on tuonut hienoja artikkeleita tänne http://riikkasoyring.blogit.uusisuomi.fi/2010/01/3... kommenttiosastolle!

petter (nimimerkki)

Iltalehden keskustelupalstalla oli erittäin mielenkiintoiseksi kasvava keskustelu näistä vesiasioista.. Oli ainakin 11sivua kerennyt tulla jo tekstiä, olin itse sivulla 4 ja en ollut kirjautunut omilla tunnuksillani sisään, kunnes yhtäkkiä tuli ilmoitus että sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit jatkaa. No tein työtä käskettyä ja välittömästi kun olin kirjautunut tuli tällainen:

”XXXXXXX”, sinulla ei ole riittäviä käyttöoikeuksia tälle sivulle. Mahdollisia syitä:

1. Käyttäjätunnustasi ei ole vielä hyväksytty, tai käyttäjätunnuksesi on suljettu.
2. Käyttäjäoikeutesi ei riitä tämän sivun käyttöön. Yritätkö kenties editoida jonkun muun käyttäjän viestiä tai päästä käsiksi ylläpitotyökaluihin? Ei onnistu.”

Yritin uudestaan, tuli sama ilmoitus. Noh seuraavaksi tulikin sitten ”huoltokatko” mitä sitäkin tuolla näkyy olevan erittäin usein juuri silloin kun on tulenarkoja puheenaiheita..

No sitten kun tämä ”huoltokatko” oli ohi ja yritin mennä uudestaan lukemaan topicia niin PUFF ja yllätys vaan, aihe oli hävinnyt eli siis todennäköisesti poistettu. Yritin vielä googlehaulla löytää niin osoitekenttään tuli vaan ”about: blanc” tms.

Näin täällä sensuurisuomessa jälleen!

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

petter, #122,
sama homma Hesarissa ja suomi24:ssa. Elämme todella "vahvaa demokratian ja tasa-arvon aikaa" kuten Tarja Halosella on tapana sanoa.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

VÄLIAIKATIETOJA eduskuntatalon edestä:

1) Aamulla Markon vaunun oveen koputettiin. Ulkona seisoi eräs naishenkilö, joka ei kertonut nimeään ja tiedusteli - Mikä laki pitää muuttaa?
Marko vastasi - Sinä et voi auttaa tässä asiassa.

Myöhemmin Marko sai toista kautta selville, että nainen olisi ollut mahdollisesti Perustuslakivaliokunnasta.

2) Iltalehden toimittaja pyysi Markolta haastattelua. Marko kieltäytyi sanoen -Annan haastatteluja vain Radio Rockille, koska aiemmin teitä ei nämä asiat kiinnostaneet.

Tähän väliin linkki YLEltä http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/02/iranin_poli... siellä uutisoidaan tarmolla ulkomaan mielenosoittajista mutta kotimaisen poliisin harrastama laittomuus ja Perustuslain rikkomukset eivät ylitä uutiskynnystä Suomen YLEllä.

YLEn arvot http://yle.fi/yleista/arvot.shtml ja Laki YLEisradiosta ;)

Tarja Halonen oli ihmetellyt ääneen Itämeri-konferenssissa miksi ei tarjota hanavettä, koska se on ihan yhtä hyvää Suomessa kuin pullovesi ja edullisempaa.
Pisteet Tarjalle tästä huomiosta.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Suomen Luonnosuojeluliiton vastaus tiedusteluuni koskien vesiasiaa:

"Lähettäjä: Tapani Veistola
Päiväys: 9. helmikuuta 2010 13.42
Aihe: re viestinne pohjavesista
Vastaanottaja:

Kiitos viestistänne,

Tiedossamme ei ole kuitenkaan mitään, mikä viittaisi siihen että Suomessa pohjavettä yksityistettäisiin, vaikka OECD yms. ovat sitä suositelleetkin.

Yst TVe

Tapani Veistola
Luonnonsuojeluasiantuntija

Suomen luonnonsuojeluliitto
Kotkankatu 9
00510 HELSINKI

Puhelin (09) 228 08 266
GSM 0400 615 530
Faksi (09) 228 08 200
tapani.veistola@sll.fi
http://www.sll.fi/luontojaymparisto/ajankohtaista

Suomen luonnosuojeluliitto – rakkaudesta luontoon"

 

He eivät tiedä mitään, vaikka armeijan valtaamilta käyttöön ottamilta on tapetti kaikki eläimet, koska eivät voi ottaa sitä riskiä että esim. hirvi kuolee alueelle ja saastuttaa myytävät vedet?

Saako joku kaivettua esiin, mistä Suomen Luonnonsuojeluliiton rahoitus tulee? IMF:lta, joltain ministeriöltä, mistä?

Mustang II (nimimerkki)

Tässä blogikirjoituksessa on ansiokas määrä materiaalia.

Yksikään näistä jutuista ei valitettavasti tue kirjoittajan alkuperäistä viestiä. Koko soppa on kyhätty keräämällä näyttävä määrä linkkejä toisarvoisista lähteistä, yhdistelemällä sekavia salaliittoteorioita ja lisäämällä niiden päälle omaa tunteenpurkausta.

Näin meitä manipuloidaan.

Esko (nimimerkki)

Blogin aihe herätti kiinnostuksen ja huolen, mutta onko Riikka tosiaankin mahdotonta jäsentää asiat jotenkin ymmärrettävään järjestykseen!! Paljon tekstiä ja linkkejä ilman minkäänlaista rakennetta on yhtä tyhjän kanssa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset