Valtuuston Macbeth
Mitä tapahtuu, jos jahkailijan päästää yksin järvelle kalaan? Hän ei palaa. Soutaa ja huopaa vain, edestakaisin.
Mistä jahkailijoita tulee, on suuri arvoitus. Jahkailija miettii, tekeekö mieli vaiko ei. Kumppani nukahtaa tai karkaa.
Missä vaiheessa hän pääsee ns. tositoimiin, niin että siitä on jotain seurauksiakin? Suvullinen lisääntyminen ei siis saata olla vastaus jahkailijoiden suureen määrään, jos jahkailu on synnynnäinen ominaisuus ja lajille tyypillinen piirre. Saattaahan olla, että jahkailijaksi kehittyy väkisinkin elämän yleisen epävarmuuden edessä.
Onko jahkailu selviytymismetodi? Hätätilanteessa se tuskin voi sitä olla. Kuvitelkaa jahkailijaa tulipalossa: liekit roihuavat, savu tupruaa, jahkailija märehtii soittaako palokunnalle vai yrittääkö sammuttaa itse, mennäkö ulos ovesta, takaovesta vai ikkunasta, mikä mittee tointaa.
Onko jahkailu kehittynyt vastapainoksi osan ihmiskuntaa osoittamalle dynaamisuudelle ja aggressiivisuudelle? Toppuutellaan vähän, tuumaillaan, ettei liian äkkinäisiä liikkeitä ja päätöksiä päästä tekemään.
Vai onko dynaamisuus geneettinen mutaatio tai peräti kapinaa alkuliman jähmeyttä vastaan, pintavaahtoa vain alkumeressä?
En osaa päättää...
Toistakymmentä vuotta sitten saatiin selväksi uuden koulun tarve. Kun oli niitä kosteus- ja homevaurioita siellä sun täällä, on vieläkin.
Nyt on tontti hankittuna, piirustukset piirrettynä ja päätöskin tehty. Ketään ei voida syyttää tässä asiassa hätäisyydestä.
Luulisi että nyt on tuosta viis hirttä poikki ja asia selvä. Jaajaa...
On mahdollisuuksien rajoissa, että tarvittu ja kaivattu koulu valmistuu siihen mennessä kun minun nuorimmaiseni alkaa opintiensä viiden vuoden päästä.
Mahdollista on myös, ettei perustuskiveäkään ole laskettu. Liekö sillä sitten väliäkään. Paikkakunnalle ovat jääneet vain jahkailijat issekseen arvuuttelemaan tekeekö mieli vai ei, ja jos ei tee niin mittee se tointaa kouluakaan laitella.
Tarvittu ja kaivattu koulu: koululaiset tällä haavaa hajasijoitettuna sinne tänne; valtuutettu Olavi Eteläinen (ps) teki valituksen koska ei ollut ehtinyt 10 vuoden aikana miettiä asiaa loppuun.
Viidesluokkalaiset siirretään pois Varjentiinista oireilun takia. Tilalle ollaan siirtämässä tokaluokkalaisia. Lapset ovat numeroita paperilla?
Kenties Heinävedellä(kin) on todella näin, kuten ent. kunnanjohtajamme Jussi Hoskonen sanoi -Me haluamme tänne työikäisiä maksamaan veroja, emme lapsiperheitä kuluttamaan verotuloja.
Onko realistista odottaa saavansa toinen ilman toista?
Ollako vaiko eikö olla? Ajattelemisesta rasittuu polla, siksipä valtuuston aikaansaamat päätökset ja teot on nolla? Kun mukana on yksikin Macbeth.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Hyvä minä. En sano enenpää. Laaja on kuntamme
Heinävesi on metsien keskellä Savon ja Pohjois-Karjalan raukoilla rajamailla. Ympäröivän vesistön vaikutuksesta siitä syntyy Bermudan kolmion kaltainen selittämätön ilmiö, jossa jahkailu nielaisee kaiken toiminnallisuuden. Laajan kokemukseni mukaan on niin, että jos savolaisen saa vielä höynätyksi jonkin asteiseen toimintaan, on se pohjois-karjalaisen kohdalla samoilla eväillä lähes mahdotonta.
Jos sikäläinen valtuutettu on kymmenessä vuodessa päätynyt tekemään valituksen, on se enemmän kuin useimmat kunnalliskuukelot saavat aikaan koko ikänään. Valittaja pitäisi ehkä valita vuoden heinäveteläiseksi?
Jahkailun sisäistäminen vaatii useimmilta alueelle muuttajilta ainakin 30 vuoden kokemuksen. Kun sinäkin joskus sanot luontevasti pojillesi vaikka näin, että "mittee tyhjee työ siinä vouhotatte", olet päässyt jahkailu-valaistumisessa ainakin oikealle polulle.
Hui hae!
Pekkapoeka,
uskon itsekin, että tässä täytyy olla jokin Bermudan kolmion tyyppinen juttu kyseessä.
Ja jos niin on, taivaasta käsin säädetty ja luojan luoma sähköaitailmiö, ei VOI muuta tehdä kuin heittää molemmat kädet ylös ja sanoa
- Mittee se tointaa!
...jos pystyy edes niin suureen toiminnallisuuteen :D
Päädyn siihen epäilemättä itsekin ennen pitkää.
Montako savolaista+pohjois-karjalaista on eduskunnassa ja hallituksessa? Tämä tieto saattaisi olla ratkaisevan tärkeä kun ihmetellään päätöksen teon jähmeyttä ;D
Tomorrow, and tomorrow, and tomorrow,
Creeps in this petty pace from day to day,
To the last syllable of recorded time;
And all our yesterdays have lighted fools
The way to dusty death. Out, out, brief candle!
Life's but a walking shadow, a poor player,
That struts and frets his hour upon the stage,
And then is heard no more. It is a tale
Told by an idiot, full of sound and fury,
Signifying nothing
kuten Macbeth asian itse ilmaisisi...
Oi, tuo on ihana kohta! Piirsin sen pohjalta kerran Sarjariin sisäkannen. Shakespearella on valtavasti insightia hahmoihinsa.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 6 kommenttia