*

KissanKulmasta

Me ja Kreikka - Arvojen kriisi

EUROOPAN UNIONISSA oli määrä olla kyse länsimaisista arvoista ja tasa-arvoisten jäsenmaiden asteittaisesta lähentymisestä, johon jokainen jäsenmaa ottaisi vapaaehtoisesti osaa. Se tarina ollaan korvaamassa nyt uudella. Kreikan tapaus on sen osoittanut

Ennen viimeisintä neuvottelukierrosta, jossa Kreikalle saneltiin antautumisehtoja vastineena lisää velkannuuttavasta 86 miljardin euron tukipaketista, kansainvälinen valuuttarahasto IMF lähetti euromaiden hallituksille luottamuksellisen, päivitetyn velkakestävyysanalyysin (DSA, Debt Sustainability Analysis).


 

Taloudellinen kriisi

IMF:n arvion mukaan "Dramaattinen rappeutuminen [Kreikan] velkakestävyydessä viittaa mittakaavaltaan suuremman velkahelpotuksen tarpeeseen kuin mitä tähän päivään mennessä on harkittu - tai mitä EVM (Euroopan vakausmekanismi) on ehdottanut", kertoo uutistoimisto Reuters.

Reuters raportoi edelleen, että Euroopan maiden tulisi IMF:n arvion mukaan antaa Kreikalle vähintään 30 vuoden armonaika sekä vanhojen että uusien velkojensa maksuun tai hyväksyä erityiset vuosittaiset tulonsiirrot Kreikan budjettiin tai suostua suureen velkojen leikkaukseen. Tämän lisäksi olisi syytä varautua enempäänkin poikkeusrahoitukseen, koska "harva maa on koskaan kyennyt selviämään usean vuosikymmenen ajan 3,5 prosentin primäärisestä budjettialijäämästä jollaista Kreikalta nyt vaaditaan."

IMF arvioi Kreikan velkojen osuuden kasvavan 200 prosenttiin bkt:sta seuraavan kahden vuoden aikana, ja velan osuus olisi noin 170 % bkt:sta vielä vuonna 2022.


 

Humataarinen kriisi

Maaliskuussa 2015 saksalainen makroekonomian instituutti IMK julkaisi selvityksen EU:n kriisinhoitopolitiikan vaikutuksista kreikkalaisiin vuosina 2008-2012.

Köyhimmät kotitaloudet menettivät tuloistaan lähes 86 prosenttia. Rikkain väestönosa menetti 17-20 prosenttia. Euromääräisesti ilmaistuna: kotitaloudelle jonka tulot olivat 23,100 euroa vuodessa vuonna 2008, jäi vuonna 2012 ennen verotusta enää 17,900 euroa. Lähes joka kolmas kreikkalainen kotitalous sinnitteli vuonna 2012 alle 7000 euron vuosituloilla.

Köyhimpien kreikkalaisten verotus nousi 337% kun taas varakkaimpien nousi vain 9 prosenttia. Suorien verojen määrä lisääntyi lähes 53% ja epäsuorien verojen määrä 22 prosenttia.

Kreikkalaisten kotitalouksien tulot vähenivät lähes neljänneksellä neljässä vuodessa. Yksityisen sektorin työntekijät menettivät enemmän tulojaan kuin julkisella sektorilla työskentelevät, ja joutuivat todennäköisemmin työttömiksi. Palkat laskivat yksityisellä sektorilla keskimäärin 19 prosenttia ja julkisella noin 25% vuosien 2009-2013 välillä.

Eläkeläisistä 45% elää köyhyysrajan alapuolella ja lapsista suunnilleen saman verran.

Työttömyyslukema oli 7,3 prosenttia vuonna 2008, vuonna 2014 vastaava luku oli 26,6 prosenttia. Koska terveydenhuolto on kytketty työssäkäyntiin, moni työttömäksi jäänyt on menettänyt pääsyn julkisen terveydenhuollon piiriin, kertoo ennaltaehkäisevän terveydenhuollon Prolepsis-instituutti ja että 54% kreikkalaisista ei saa riittävästi ravintoa.


 

Demokratian kriisi

IMF:n vanhempana neuvonantajana toiminut, Berkeleyn yliopiston talousprofessori Barry Eichengreen, kuvailee Kreikalle tarjottua bailout-ohjelmaa "taloudellisesti perverssiksi, koska se vain syöksee Kreikan entistä syvemmälle lamaan. Ohjelma luonnostelee kulutusta supistavia veronkorotuksia, lisäleikkauksia jo 30-50 prosenttia leikattuihin eläkkeisiin sekä automaattisten menoleikkurien asettamista paikalleen jos fiskaaliset tavoitteet jäävät saavuttamatta. Ohjelma ei tarjoa mitään perustaa toipumiselle eikä kasvulle. "

Ohjelma edellyttää myös Euroopan pakkopaidaksi kutsutun kasvu- ja vakaussopimuksen pykälien täyttä ja välitöntä toimeenpanoa sekä Kreikan julkisen sektorin yksityistämistä (pakkohuutokaupalla). Verokeidas Luxemburgissa sijaitseva rahasto myy Kreikan omistukset (kuten sähkönsiirtoyritys ADMIE) ja näin saadut varat tulevat rahastolle, jonka on määrä käyttää varat Kreikan velkojen maksuun. Kreikan valtio tai Kreikan parlamentti eivät kykene kontrolloimaan Kreikan valtion varoja. Kaiken lainsäädännön Kreikka joutuu hyväksyttämään instituutioilla (EKP, IMF, komissio). Jäljellä on vain nimellinen itsenäisyys.

Leikkauksia sotilasmenoihin tai NATO:n jäsenyysmaksuihin Kreikalta ei tiettävästi ole edellytetty. Kreikka käyttää NATO-maista (2,2% bkt:sta) Yhdysvaltain jälkeen eniten rahaa aseistautumiseen (suojautuakseen naapuriltaan NATO-Turkilta). NATO riemuitsee omasta puolestaan. http://greece.greekreporter.com/2015/07/10/greece-to-remain-in-nato-even-in-case-of-grexit/  sekä http://vastavalkea.fi/2015/07/07/paattymattoman-sodan-strategiat/

Eu-jäsenyys oli myyntipuheissa suvereniteetin kimppaamista, yhteisten päätösten tekemistä, ei suvereniteetin menettämistä. Sen voi kuka tahansa käydä lukemassa Euroopan unionin kotisivuilta tai sopimuksista. Voiko Kreikkaa enää kutsua demokratiaksi?

Corporate Europe Observatorylle (CEO) vuodettu, vuonna 2013 päivätty ja luottamukselliseksi merkitty muistio Kreikan kansallisomaisuuden myynnin järjestämisestä viittaa siihen, että sitä ei kohta voi kenties kutsua enää edes valtioksi.


 

Solidaarisuuskriisi

The Guardianin mukaan Kreikka luovuttaa perustettavalle varainhoitorahastolle Kreikan omaisuutta (pankit, lentokentät, infrastruktuuri jne) 50 miljardin edestä. Rahasto myy omaisuuden yksityisille sijoittajille ja käyttää varat pankkien uudelleen pääomittamiseen.

Pelastustoimien – eurooppalaisten luotottajien vaatimien budjettileikkausten – alettua purra kunnolla Kreikan talouden odotetaan tulevan alaspäin 4 prosenttia, tietää uutistoimisto AP 16. heinäkuuta.

"Ottaen huomioon viime vuosien kokemukset yksityistämisohjelmista, odotukset ovat todennäköisesti ylioptimistisia, ja toimivat ennemminkin signaalina Kreikan hallituksen sitoutumisesta yksityistämiseen kuin pankkien uudelleenpääomittamisen, kasvun ja velkojen vähentämisen merkittävänä lähteenä", arvioi Deutsche Bankin strategi George Saravelos The Guardianille.

Kreikka on siis määrä pelastaa paitsi myymällä tuottavat osuudet kansallisomaisuutta, myös pakottamalla sille lisää velkaa entisten velkojen maksamiseen pankeille ja muille velkojille.

IMF ilmoitti 17. heinäkuuta, ettei osallistu Kreikan tukipakettiin ilman, että Kreikalle Eu-maat myöntävät Kreikalle velkahelpotuksia. https://euobserver.com/economic/129684


 

Pankkikriisi

Euroopan keskuspankki EKP:n tehtäviin kuuluu huolehtia siitä, että Euroopan unionin alueen pankeilla on rahaa; pitää huoli siitä, että Eu:n ja euroalueen raha- ja maksuliikenne toimivat sujuvasti ja vaivatta; ylläpitää alueen finanssivakautta.

Näin on riippumatta Kreikan valtion maksukyvystä.

Sen sijaan EKP asetti rajat ELA-hätärahoitukselle, otti pääomakontrollit käyttöön ja uhkasi sulkea rahahanat kokonaan Kreikan suuntaan. Tällä on vaikutusta Kreikan pankkien toimintakykyyn, kreikkalaisten yritysten mahdollisuuksiin ostaa raaka-aineita muista maista sekä rahan kiertonopeuteen taloudessa.

Toisin sanoen EKP kontrolloi kreikkalaisia pankkeja ja sitä kautta maan hyvinvointia. Asian voi nähdä myös niin, että EKP määrittää ne poliittiset rajat, joita Eu-maiden väestö ei saa vaaleissa eikä kansanäänestyksissä ylittää.


 

Arvojen kriisi

Voiko Eu:ta pitää demokratian, ihmisoikeuksien ja länsimaisten arvojen linnakkeena nyt, kun se on talousaseella uhkailemalla, kiristämällä ja pakottamalla painanut Kreikan, tavalliset kreikkalaiset, polvilleen? Valinnut finanssien hyvinvoinnin ihmisten hyvinvoinnin edelle. Valinnut poliittisen ideologian, pakkointegraation, ihmisten hädän edelle.

Talous- ja rahaliitto EMU ei ollutkaan askel matkalla kohti demokraattista poliittista unionia. Toisesta näkökulmasta katsoen Eu:n kasvupakon sanelema laajenemispolitiikka on epäonnistunut: kun imperiumit ovat laajentuneet liikaa yli kantokykynsä, ne ovat yleensä alkaneet hajoamisen.

Seurauksena kaikesta tästä saattaa olla, että Euroopan unioni hajoaa kahdeksi erilliseksi alueeksi. Toisella puolen euroalue yhteisine valuuttoineen, yhteisine verotuksineen, virastoineen ja armeijoineen, toisella puolen ne Eu-maat, jotka eivät tämän jälkeen enää halua harkitakaan eurojäsenyyttä, joille itsenäisyys ja toiminnanvapaus yhä merkitsevät. On luonnollista, jos monessa maassa ihmisiä mietityttää mitä tapahtuisi, jos itse ajauduttaisiin Eu:n/muiden Eu-maiden armoille.


 

Kommentti:

Lähes jokainen Kreikan tilanteesta puhunut poliitikko on maininnut luottamuksen ja sen tärkeyden. Virhearvio, poliittista puhetta – vai siitä suurin puhe mistä suurin puute?

Kreikan motto on "Vapaus tai kuolema" ja sen kansallislaulu on "Hymni vapaudelle".

Muistuu etsimättä mieleen myös aiempi eurooppalainen (epäonnistunut) valuuttakäärmekokeilu ERM..

 


 

Pääasialliset lähteet:

Euroopan unioni: Perustietoa Euroopan unionista http://europa.eu/about-eu/index_fi.htm

Euroopan keskuspankki (EKP) | Pöytäkirja (N:o 4), Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä http://www.ecb.europa.eu/ecb/legal/pdf/c_32620121026fi_protocol_4pdf.pdf

Sandbu, Martin | Financial Times: Free Lunch: When the ECB thinks like a private bank

Giannitsis, Tassos et al. |Institut für Makroökonomie und Konjunkturforchung (maaliskuu 2015): Greece: Solidarity and adjustment in times of crisis http://www.boeckler.de/pdf/p_imk_study_38_2015.pdf

Real Estate Based Asset Financing for the Hellenic Republic, 11 June 2013, Confidential http://corporateeurope.org/sites/default/files/esm_report_to_greece_0.pdf

Söyring, Riikka |Uusi Suomi Puheenvuorot (27.11 2011): Euroopan vertikaalinen integraatio - Jäähyväiset demokratialle http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/89658-euroopan-vertikaalinen-integraatio-jaahyvaiset-demokratialle

Söyring, Riikka |Vastavalkea (12.4 2015): Koneisto kertoo Kreikasta paljon valheita http://vastavalkea.fi/2015/04/12/koneisto-kertoo-kreikasta-paljon-valheita/

Durak, Tonto | Tyhmyri´s blog (19.6 2015): Kreikka ja uudistukset: Kreikka on tehnyt kovempia uudistuksia kuin kukaan https://tyhmyri.wordpress.com/2015/06/19/kreikka-ja-uudistukset-kreikka-on-tehnyt-kovempia-uudistuksia-kuin-kukaan/

Bank of Greece| International Investment Position, Quaterly Data, Q1/2015 http://www.bankofgreece.gr/Pages/en/Statistics/externalsector/international.aspx

Bank of Greece | Direct Investment in Greece by Country of Origin 2003-2013 http://www.bankofgreece.gr/Pages/en/Statistics/externalsector/direct.aspx

Reuters | Exlusive: Greece needs debt relief far beyond EU plans - Secret IMF Report (14.7 2015) http://www.reuters.com/article/2015/07/14/us-eurozone-greece-imf-report-idUSKCN0PO1CB20150714

Eichengreen, Barry | Project Syndicate (13.7 2015): Saving Greece, Saving Europe http://www.project-syndicate.org/commentary/greece-debt-agreement-risks-by-barry-eichengreen-2015-07

Euro Summit Statement SN 4070/15, Brussels 12 July 2015 http://www.scribd.com/doc/271426705/Eurosummit-Statement-Greece#scribd

Irish Left Review: Greeks reforms submission as presented to the president of the Eurogroup today (24.2 2015) http://www.irishleftreview.org/2015/02/24/greek-reforms-submission-presented-president-eurogroup-today/

The Guardian : The Greece bailout agreement: Key points (13.6 2015) http://www.theguardian.com/business/2015/jul/13/greece-bailout-agreement-key-points-grexit

 

Teksti on julkaistu aiemmin Vastavalkea.fi -sivustolla http://vastavalkea.fi/2015/07/20/ja-kreikka-arvojen-kriisi/

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Islanti meni kriisistään läpi ihmiset edellä, ja se oli oikein.

Marko Huttunen

Minä ihmettelen että miksi Kreikan kaltainen yhteiskunta alunperinkään otettiin euroalueeseen mukaan? Mentaliteetti ei vastaa millään tavalla länsimaista käsitystä yhteiskunnan toimivuudesta, ja talouslukuja vääristeltiin surutta jotta Kreikka saatiin jotenkuten edes paperilla näyttämään eurokuntoiselta, toimivalta yhteiskunnalta.

Kreikka ei nouse ikinä veloistaan, ulos eurosta ja oma valuutta tilalle. Sillä he voivat yrittää elvyttää sisämarkkinansa jollekkin tolalle että täydellinen sortuminen ainakin siirtyisi tuonnemmas ja kaupasta saisi edes leipää. Eurovelat tullaan kirjaamaan alas, ennemmin tai myöhemmin.

Samaan syssyyn EU voisi hieman tarkentaa mitkä jäsenmaat täyttävät oikeasti EU:n asettamat kriteerit. Entisen itäblokin maissa löytyy useita valtioita joiden paikka ei todellakaan ole EU:ssa. Sitten on myös maita joissa yleinen mielipide alkaa kääntyä itsenäisyyden palauttamisen kannalle. Vaikkapa Suomi esimerkkinä.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Hei Marko,

EU:han on vapaakauppa-alue, kauppaliitto, sisämarkkina-alue joten sillä on sisäänrakennettu kasvupakko. Markkinatalouden ja velasta syntyvän rahan yhdistelmä pakottaa.
Eräänlainen verkostomarkkinoinnin lakien alainen kyhäelmä siis.

Jos kriteerien täyttämistä olisi alettu vaatia liian tiukasti, EU olisi jäänyt perustamatta. Perustajamaista Italia ei täyttänyt alun alkaenkaan kriteereitä. Suomi on harjoittanut Kreikan lailla luovaa kirjanpitoa. Esim. eläkekassat on Suomi laskenut välillä tuloina, välillä menoina, välillä valtion varoina ja välillä jonain muuna, aina tarpeen mukaan.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Niin. Alunperinhän EU:n tarkoituksena (Jean Monnet'n mukaan) oli lähentää kansoja toisiinsa, ei yhdistää valtioita. Winston Churchill puhui jopa kansojen "sydämestään ilmaisemasta yhteisestä tahdosta". Otto von Habsburg vielä v. 1994 muistutti siitä, että ”Euroopalla ei ole kansaa, ei yhteistä poliittista kulttuuria, ei riittävän voimakasta kohtalonyhteyttä eikä yhteisvastuun tunnetta, jotta sen kansalaiset voisivat hyväksyä perustuslain omien lakiensa yläpuolelle.”, Sen varaan ei ns. EU-pakkouninia voi perustaa.

€uron ajateltiin toimivan samoin (siis yhdistävän), vaikka se lähetettiin ns. takapuoli edellä puuhun. No, euro ei yhdistänytkään Euroopan kansoja, vaan erottaa niitä yhä voimallisemmin.

EU:n arvojen kriisi, joka vääntyi kieroksi päättäjien (ns. pöydät ja ytimet) päissä, on nyt muuttunut kansojen väliseksi riidaksi - siis tavallaan kriisiksi sekin: "Me emme halua tällaista unionia".
Ei kaikkia pakottavaa, vaan kaikkia hyödyttävää.

Miksiköhän tuo tosiasia, Euroopan moninaisuus, halutaan niin kiivaasti kieltää?
http://erkkitoivanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/4178...

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Sanopa muuta Seppo! Kenties toimijoihin iski kaikkia organisaatioita vaivaava syndrooma so. alettiin kasvattaa organisaatiota koska samalla siinä oma valta kasvaa (ja työpaikka säilyy)?

Tarja Parkkila

Kreikan motto on "Vapaus tai kuolema".

Tuo kuulostaa sotilaan motolta, eli sotilaan, joka taistelee toisen vallan alaisuutta vastaan. Pitäisi olla vapaus ja vastuu, koska moraalisesti ei ole vastuutonta vapautta.

Jos vakaa motto on se, että vapauden vastakohta on kuolema, silloin pitää olla valmis kuolemaan jos vapaus on mennyt. Kenenkään ei pitäisi sitä estää, koska se taas on yhtä, kuin viedä vapaus kuolla.

Yleensä siinä kuolee myös muita.

Tässä ajassa tuon kaltaiset motot ovat, voisiko sanoa, alemman tason virityksiä, aikansa eläneitä.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Kreikan motto lienee peräisin ajoilta jolloin yksi jos toinen valloittaja pyrki maahan.

Öööö...itse asiassa...siinä suhteessa mikään ei ole muuttunut.

Samaa mieltä siinä että "Vapaus ja vastuu" on parempi motto.

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

http://www.hs.fi/talous/a1437441932671?jako=8385bf...

Yllä oleva linkki kertoo miten Kreikassa suhtaudutaan näihin tukiin ja miten niiden saajat hoitavat velkojaan...

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Arton tuomasta linkistä: "Entiset johtajat eivät joudu kohtaamaan kaikkia syytteitä, sillä rahaston peruskirja takaa heille niihin koskemattomuuden."

Näinköhän olivat kopioineet Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamisasiakirjasta "yhtiösäännöt" kun niin samanlaiset ovat?

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Seppo tuossa jo olennaisimman toi esiin. Euron kriisi on aidoimillaan ja kuorittuna aika yksinkertainen juttu. Euro on epäonnistunut. Hitsi vieköön eihän näitä ongelmia edes olisi....jos kolikkoa nimeltä euro ei olisi kekattu.

No kriisin myöntävät jo kovapäisimmätkin fanittajat. Silti jatketaan ja keksitään mitä erilaismpia järjestelmiä pitämään pystyssä instituutiota joka käytännössä on mahdoton.

Kreikan velat? Miten voidaan syyttää kokonaista itsenäistä kansakuntaa ylivelkaantumisesta. Itse en ainakaan siihen pysty. Meinaan vain kuka on syyllinen. Valtio vai yksilö?

Eräs ystäväni vippasi viimeviikolla viisikymppiä. Kumpikin meistä tiesi, etten ikinä saa rahoja takaisin. Oli kaverilla sen verran paha tärinä päällä... Humanitääristä apua Kreikka tarvitsee samoin kuin kaverinikin.

Ei noilla kreikan tukipaketeilla kreikan taloutta tueta. Muutaminen johtavien euromaiden finansitaloutta kylläkin. Se onkin sitten toinen juttu......

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

"Kreikan velat? Miten voidaan syyttää kokonaista itsenäistä kansakuntaa ylivelkaantumisesta. Itse en ainakaan siihen pysty. Meinaan vain kuka on syyllinen. Valtio vai yksilö?"

Aamen sille.

Käyttäjän amgs kuva

Moni ei jaksa ajatella ja lukea. Meille on myytty vaikka mitä ideologiaa kauniilla sanoilla. Muistako kun sanotiin, että ideologioita ei ole enää olemassa? Se oli silkka valhe muiden joukossa.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

En osaa edes kuvitella ideologiatonta henkilöä. Idealisminsa menettäneen kyllä.

Sen ymmärrän jos moni ei jaksa ajatella. Liian monella on nykyään arjesta selviämisessä niin iso huoli että siihen menee kaikki energia.

Toimituksen poiminnat