*

KissanKulmasta

BruttoKansanTappio

Suomen uuden hallituksen on määrä palauttaa Suomi takaisin kasvu-uralle. Ehdotetut keinot eivät vastaa tavoitteita.

 

Hallitusta muodosteleva keskustapuolueen puheenjohtaja Juha Sipilä esitti taannoin muille eduskuntapuolueille 15 kysymystä. Sipilä haluaa tietää, miten puolueet suhtautuvat keskeisiin kysymyksiin. http://yle.fi/uutiset/tassa_ovat_sipilan_15_kysymysta_eduskuntaryhmille/7960159

Toivevalikoima on perinteinen: tuottavuuden, innovaatioiden ja työllisyyden lisääminen, talouskasvun palauttaminen, vientiylijäämän ja kilpailukyvyn kasvattaminen, taloustilanteen tasapainottaminen leikkaamalla julkista sektoria.

Vastauksia kysymyksiin voi mietiskellä kuka tahansa kunhan tietää edes muutaman seikan. Talouden tilanne kertoo, että poliitikot eivät ainakaan tavallista tallaajaa viisaampia ole.


 

Kilpailukyvyn kasvattaminen ja innovaatiot

Innovaatioita mainostaa pelastajaksi yksi sun toinen. Kuitenkin Suomi oli maailman neljänneksi innovatiivisin maa globaalin innovaatioindeksin listauksissa vuonna 2014. World Economic Forumin (WEF) kilpailukykyarvioissa Suomi on neljänneksi kilpailukykyisin maa.

Kuva http://www.hs.fi/talous/a1409633226672

Kilpailukyvyn parantamisella tarkoitetaan yleensä palkkojen alentamista jolloin ostovoimaa siirtyy alatasolta ylätasolle, kokonaisostovoima heikkenee.

Tuottavuuskin on Suomessa kasvanut 1990-luvulta noin vuoteen 2013 asti. Samaan aikaan palkkojen osuus kansantulosta on laskenut - vaikka väestö on kasvanut. Tuottavuus kasvaa markkinoita nopeammin, ostovoimaisia asiakkaita ei tuotannolle ole.


 

Palkkojen alennus työtunteja lisäämällä

Maailman varallisuus jakautuu erittäin epätasaisesti. Toisin sanoen suurella enemmistöllä ei ole kysyntää ylläpitävää ostovoimaa. Rikkain prosentti omistaa 48% maailman varallisuudesta kun taas 80 prosenttia ihmisistä omistaa maailma varallisuudesta 5,5 prosenttia. Mistä kaivattu kasvu on ajateltu ottaa, ja kenelle kasvu menee, jos tavoitteena on nostaa tuottavuutta alentamalla palkkoja? Palkkojen alennus toteutuu, mikäli ehdotus työtuntien lisäämisestä samalla palkalla ajetaan läpi.

Joka neljäs suomalainen on jo työuupunut. Millaiset kustannukset koituvat työtuntien lisäämisestä, kenellä lisäkustannukset aiotaan maksattaa?

The Economist on julkaissut artikkelin työtuntien kasvattamisen ja tuottavuuden suhteesta: jo toisesta maailmansodasta asti on tiedetty lyhyemmän työajan parantavan tuottavuutta ja pidennetyn työajan heikentävän tuottavuutta. Lisäarvoa ei synny. Artikkeli ei erikseen pohdi palkanalennuksen vaikutuksia motivaatioon, mutta tuskin se on tarpeenkaan.

Palkanalennusten kokonaisvaikutukset ovat nähtävissä esimerkiksi Kreikassa, jossa minimipalkkaa laskettiin Troikan ”suosituksesta” 700 eurosta 500 euroon. Elinkustannukset eivät luonnollisesti laskeneet. Nuori ja koulutettu väki muuttaa maasta. Sama ilmiö on nähtävissä Latviassa, Irlannissa, Virossa, Portugalissa, Espanjassa ja monessa muussa maassa.

Palkanalennuksilla on vaikutusta myös syntyvyyteen. Kun nuori ei palkallaan pysty elättämään edes itseään, hän ei voi myöskään suunnitella perheen perustamista. Paikkaammeko tulevaisuudessa maahanmuuttajien tuonnilla palkka-alen takia laskenutta syntyvyyttä? Mitkä ovat kansantalouden kokonaiskustannukset palkka-alen seurauksista siinä tapauksessa?

Yhdysvallat, joissa julkisen sektorin yksityistäminen on viety hyvin pitkälle, on rankattu Save The Children -järjestön raportissa kehittyneiden maiden karmeimmaksi paikaksi olla äiti. Lapsikuolleisuus Yhdysvalloissa on korkeampi kuin missään muussa kehittyneessä maassa kun taas maat, joissa on julkinen terveydenhuolto, ovat pärjänneet vertailussa parhaimmin.


 

Raportointimania

Työtehon kasvattamisesta jaksetaan jaarittaa. Työtehon laskemisen eräs syy lienee työntekijöille sälytetyt uudet seurantatyöt: on täytettävä itse ajankäyttöarviointikaavakkeita, matkakulukorvaushakemuksia, tehokkuusseurantaväliraportteja, itsearviointilomakkeita ja muuta. Kaikki varsinaisen leipätyön ohella.


 

Julkisen sektorin leikkaukset

Julkisen sektorin menot ovat pysytelleet 1990-luvulta asti jokseenkin samoissa lukemissa. Julkisen sektorin palkkojenkin suhteen asia on niin, että Suomi on Euroopan ainoita maita joissa palkkataso julkisella sektorilla on alempi kuin yksityisellä sektorilla. Suomen julkinen sektori on Euroopan tehokkain.

Julkisen sektorin leikkausvaihtoehdoiksi jää siis lähinnä leikkaukset sosiaaliturvaan, opintotukiin, lapsilisiin, eläkkeisiin ja vastaavaan sekä palvelujen yksityistäminen. Lisääntyykö tuottavuus, syntyykö talouskasvua yksityistämällä julkisesta sektorista mahdollisimman paljon - jolloin suurin osa tuotosta menee rikkaimmalle yhdelle prosentille ja 80 prosentin ostovoima puolestaan hupenee entisestään?

Useimmissa maissa palveluelinkeinojen tilastot ovat kasvaneet puhtaan keinotekoisesti.

Yritykset ovat yhtiöittäneet omat palveluyksikkönsä ja siirtyneet ostamaan samat palvelut alihankintana samoilta ihmisiltä, jotka aiemmin tekivät työn palkkatyönä. Samat työsuoritukset ovat siirtyneet eri tilastonimikkeen alle.

Samalla palkka-, terveydenhuolto- ja eläkekulut siirtyvät alihankintayrittäjille. Tällä kulujensiirrolla taas on taipumus vähentää alihankintayrittäjien ostovoimaa. Uusia työpaikkoja ei synny.

 

 

Työelämän joustavoittaminen ja nollatuntisopimukset

 

Työelämän joustavoittamisella tarkoitetaan työntekijän aseman huonontamista, ja sitä on perusteltu sillä, että saataisiin uutta yrittäjyyttä ja työpaikkoja. Se mitä on saatu, ovat erilaiset urakka-, hantti-, tilapäis- ja osa-aikatyöt. Työttömyystilastot kaunistuvat mutta talouslukemat eivät kohene.

Nollatuntisopimuksilla yrittäjäriskiä siirretään työntekijälle. Pahimmillaan se tarkoittaa, että varalla olosta työntekijälle ei makseta mitään. Työntekijä menettää elämänsä hallinnan, koska hän ei kykene suunnittelemaan ajankäyttöään eikä talouttaan.

Joustavoittaminen ei auta myöskään luomaan uusia työpaikkoja robotiikan syömien tilalle. Siivoojien työpaikoista arvioidaan häviävän viidenneksen siivousrobottien myötä.

 

 

Verotus

 

Suomessa ansiotuloihin kohdistuu eräs ankarimpia verotuksia. Erilaisten kulutus-, arvonlisä- ja tasaverojen kautta siirretään isot summat ostovoimaa verottajalle. Toisaalta taas pääoma-, yritys- ja varallisuusverotuksen keskiarvo on muita EU-maita alemmalla tasolla, laskeskelee Tilastokeskuksen yliaktuaari Olli Savela.

Paikallisesti toimivat, yleensä isommille yrityksille alihankintaa suorittavat yritykset maksavat kuitenkin edellämainittuja erilaisia kulutus-, arvonlisä- ja tasaveroj mitkä ne joutuvat siirtämään liiketoimintakustannuksiinsa.

 

Kuva 2 http://tietotrenditblogi.stat.fi/paaomaverojen-osuus-on-suomessa-eu-keskiarvoa-pienempi/

Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston yhteisistä Findikaattori-tilastoista näkee, että Suomen vienti on supistunut (tuonti on supistunut noin puolet vähemmän), myös EU-maihin. Yksityinen kulutus on laskneut ja Suomi on kolmatta vuotta taantumassa.

 

”Vartiaisen korjaussarjan” katastrofaalisen dynaamisia vaikutuksia odotellessa, ensimmäinen kysymys vastattavaksi onkin: Mihin on ostovoima kadonnut?


 

Pääasialliset lähteet:

Yle, Ulkomaat | Oxfam: Rikkain prosentti omistaa pian puolet kaikesta omaisuudesta (19.01 2015) http://yle.fi/uutiset/oxfam_rikkain_prosentti_omistaa_pian_puolet_kaikesta_omaisuudesta/7744816

Taloussanomat | Talouselämä: Robotit vievät siivoojien työpaikat (14.05 2011) http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2011/05/14/talouselama-robotit-vievat-siivoojien-tyopaikat/20116873/12

The Economist: Proof that you should get a life (09.12 2014) http://www.economist.com/blogs/freeexchange/2014/12/working-hours

Sajari, Petri | Helsingin Sanomat: Suomen kilpailukyky on maailman huippuluokkaa (03.09 2014) http://www.hs.fi/talous/a1409633226672

Virtanen, Sofia | Tekniikka&Talous: Suomi on maailman neljänneksi innovatiivisin maa (18.07 2014) http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/suomi+on+maailman+neljanneksi+innovatiivisin+maa++ruotsille+kuitenkin+havisimme+tassakin/a998615

Liekari, Tuuli |Yle, Kotimaa: Työuupumus joka neljännen vaiva (02.06 2014) http://yle.fi/uutiset/tyouupumus_joka_neljannen_vaiva__tata_kerrotaan_vitsina_lapsille_2010-luvun_tyoelamasta/7272841

Söyring, Riikka | IPU: Rakenteellinen alijäämä on satuilua (2014) http://ipu.fi/rakenteellinen-alijaama-satuilua/

Findikaattori: Tavaroitten tuonti ja vienti kuukausittain 2002-2015 http://www.findikaattori.fi/fi/80

Findikaattori: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi (TOL 2008) 1995-2015 http://www.findikaattori.fi/fi/48

Findikaattori: Bruttokansantuotteen volyymin muutos neljänneksittäin 1991-2014 http://www.findikaattori.fi/fi/3

Söyring, Riikka | Vastavalkea: Julkinen sektori (05.04 2015) http://vastavalkea.fi/2015/04/05/289/

Similä, Anna | Valtiotyönantaja: Totuuksia palkkauksesta Suomen julkisella sektorilla (2013) http://www.valtiotyonantaja.fi/lehti/fi/arkisto/4_2013/artikkelit/Totuuksia_palkkauksesta_Suomen_julkisella_sektorilla/index.jsp

Save The Children | State of the World´s mothers 2015 http://www.savethechildren.org/site/c.8rKLIXMGIpI4E/b.8585863/k.9F31/State_of_the_Worlds_Mothers.htm?msource=weolpstww514#download-the-report

Ojapelto, Ari | Vastavalkea: Tuottavuuden kasvu ja länsimaiden perikato (07.04 2015) http://vastavalkea.fi/2015/04/07/tuottavuuden-kasvu-ja-lansimaiden-perikato/

Söyring, Riikka | Verkkomedia: Euroopan talouskasvu alkoi hidastua jo 1970-luvulla (07.03 2015) http://verkkomedia.org/news.asp?mode=3&id=13051

Hurri, Jan | Taloussanomat: Kuka onkaan ylivelkaisten priimus? (28.03 2010) http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2010/03/28/kuka-onkaan-ylivelkaisten-priimus/20104449/12

Stenroos, Maria; Juutilainen, Ville | Yle, Talous: EU-komissio: Suomen talous putoamassa Euroopan vauhdista (05.05 2015) http://yle.fi/uutiset/eu-komissio_suomen_talous_putoamassa_euroopan_vauhdista/7973192?ref=leiki-uu

Savela, Olli | Tieto&Trendit -blogi: Pääomaverojen osuus Suomessa EU-keskiarvoa pienempi (04.05 2015) http://tietotrenditblogi.stat.fi/paaomaverojen-osuus-on-suomessa-eu-keskiarvoa-pienempi/

Mitchell, Billy: Finland – more austerity is not the answer (21.04 2015) http://bilbo.economicoutlook.net/blog/?p=30697

Uschanov, Tommi | Helsingin Sanomat: Talouden yllättävä mallimaa (11.08 2011) http://www.hs.fi/sunnuntai/a1376105969278?jako=288f0109df7ae03e1a99ab49d3a42067

Maurice, Eric | EuObserver: EU set for economic growth, but Greece to suffer downturn (05.05 2015) https://euobserver.com/economic/128583

Yle Ulkolinja: Troikan kylmä kyyti (2013) http://areena.yle.fi/1-2699201

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Hämis-tuubi: Jykä Kreikassa https://www.youtube.com/watch?v=Izm8mZ26E7o

---
Jykä Kreikassa -videon katsottuanne lukekaa "– Yritysten kannattavuuden on palauduttava ennen kuin investointien ja työllisyyden kasvu voi kunnolla käynnistyä. Siksi Suomen täytyy maistaa Etelä-Euroopan maiden lääkettä. Tuotantokustannuksia on laskettava palkkoja sopeuttamalla ja tuottavuutta parantamalla, Helenius arvioi." http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/05/0...

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Oli selvää (ainakin minulle) jo ennen vaaleja että Troikka on lähtökuopissaan ja tulossa Suomeen http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1923...

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Minä pidin erinomaisesti siitä, mitä Riitta Söyringistä kirjoitettiin Verkkomediassa. Toivon, että jatkat samalla tiellä. Esitän kuitenkin, että noiden hurjan monien viittausten sijaan kirjoitat oman mielipiteesi. Eihän niitä kukaan viitsi katsoa, kuten tiedät itsekin.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Lähdeviitteet ovat mukana niitä henkilöitä varten, jotka haluavat syventää omia tietojaan (tai tietää mihin perustan mielipiteeni).

Vaan mitä mahtanet tarkoittaa tuolla "Minä pidin erinomaisesti siitä, mitä Riikka Söyringistä kirjoitettiin Verkkomediassa"?

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Henkilö, joka ei ole rekisteröitynyt US:een, lähestyi minua s-postitse. Hän kommentoi nimimerkillä Pubi seuraavasti:

"Tuo työajan lisäämisen tavoite, joka on EK:n papereissa on puhtaasti strateginen ja tarkoittaa, että sillä pyritään nimenomaan alentamaan työtunnin hintaa, kuten kirjoitit. Elinkeinoelämän talousasiantuntijat tuntevat kyllä niin työtehoa kuin työn tuottavuutta koskevat tutkimukset, jotka selkeästi osoittavat, että työajan lyhentäminen lisää sekä tehoa että tuottavuutta yhteiskunnallisen hyvinvoinnin kontekstissa.

Lisäksi tästä kuviosta yleensä unohtuu, että koko työn ja tuotannon rakenne on muutoksessa. Kehittyvä automatisaatio, robotiikka ja digitalisaatio tulee koko ajan enemmän korvaamaan ihmistyötä. Jos käy niin kuin oxfordilaisessa tutkimuksessa arvioitiin, että länsimaissa automatisaatio, robotiikka ja digitalisaatio johtaa siihen, että vuonna 2030 työttömyys Yhdysvalloissa (ja paperin mukaan myös Euroopassa) nousee jopa 30:een prosenttiin niin silloin nykyinen puhe työajan lisäämisestä on jo lähtökohtaisesti jälkijättöistä, ja nyt pitäisi keskustella nimenomaan siitä, miten ihmistyöstä, josta ovat syntynyt tuloveroa, irtautuvat tuotannot osallistuvat hyvinvoinnin ylläpitoon.

Suurin uhka on, että globaalit suuret toimijat, joiden pääkonttorit ovat veroparatiiseissa eivät osallistu kansallisten verojen maksuun; ja jopa Obama on nyt huolestunut tästä. Banaanivaltioita, noita United Fruit Companyn vasalleja on ollut jo useampi sata vuotta, ja on nähtävissä, että kehitys jatkuu, kun sille annetaan lailliseksi muotoiltu mahdollisuus: TTIP-sopimus, jossa sijoittajan riskit minimoidaan sijoittajansuojalla, jossa yksityinen, ulkopuolinen, subjektiivinen ja täysin korruptiolle altis taho voi tuomaroida ja rankaista itsenäisen valtion poliittista päätöksentekoa."

Liitteenä oli kolme linkkiä

1) Pekka Vehviläinen: Tuottavin työviikko on ainoastaan 20-30 tuntia työtä! http://pvehvila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/174178-tu...

2) Carl Benedikt Frey Michael A. Osborne: The Future of Employment: How susceptible are jobs to computerisation? http://www.futuretech.ox.ac.uk/sites/futuretech.ox...

3) Yle: Lähes puolet työpaikoista on vaarassa kadota http://yle.fi/uutiset/lahes_puolet_tyopaikoista_on...

Toimituksen poiminnat