*

KissanKulmasta

"He, poliittinen kasti, eivät edusta meitä!"

Taloustieteilijä ja politiikan tutkija, Pompeu Fabra- ja Johns Hopkins -yliopistojen professori, Anagrama -palkittu kirjailija Vicente Navarro on kirjoittanut tärkeän näkökulma-artikkelin. Suomalaisten tulisi olla hyvin kiinnostuneita siitä, mitä Navarrolla on kerrottavaa, koska meitä odottaa sama tuskien taival.

Artikkeli "After Syriza´s victory, Podemos now poses a major threat to the Spanish political establishment" kertoo Espanjassa huikeaan nousuun lähteneestä puolueesta, oikeammin kansanliikkeestä nimeltään Podemos.

Podemos perustettiin noin vuosi sitten, ja sen poliittinen ohjelma on vasemmistolainen. Navarro itse on auttanut laatimaan Podemosin talousohjelmaa.

Podemosin nousu on kytkeytynyt yhteen Espanjan pääministerinä toimineen Mariano Rajoyn konservatiivisen People´s Party ("Ihmisten puolue", "kansanpuolue") hallituksen harjoittamaan politiikkaan, Navarro sanoo. PP harjoitti politiikkaa, jolla leikattiin julkisen puolen sosiaalikuluja laajemmassa mittakaavassa kuin koskaan aiemmin sitten sen kun Espanjasta tuli demokratia vuonna 1978.

 

"Luovan tuhon" leikkurit

Rajoyn puolue purki Espanjan hyvinvointivaltio-mallin osiin ja teki "työmarkkinauudistuksia", joiden jäljiltä palkat putosivat 10%, työttömyys nousi 26 prosenttiin ja nuorisotyöttömyys 52 prosenttiin. Väli- ja osa-aikaisten töiden osuus kaikista työpaikoista on "reformien" jäljiltä 52 prosenttia. Työttömäksi jääneiden osa on "työmarkkinauudistusten" jäljiltä kauhea: 66 prosenttia ei saa minkäänlaista työttömyyskorvausta tai muuta julkista apua.

"Työmarkkinauudistukset" ovat saaneet aikaan sen, että markkinatalous on menettänyt paitsi tekijänsä, myös asiakkaansa. Kotimainen kysyntä on niin kuollut, että se on johtanut pitkäaikaiseen taantumaan. Näitä politiikkoja toteutettiin Espanjassa Eurooppa- neuvoston, Euroopan komission, Euroopan keskuspankki EKP:n sekä kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n vaatimuksesta. Nämä politiikat vietiin läpi Espanjassa finanssipääoman, suuryritysten ja edellä mainittujen poliittisen instrumentin, PP-puolueen rohkaisulla ja tuella.

"Espanja on nyt saanut, mitä on halunnut: palkkaleikkauksia, sosiaaliturvan purkamisen ja hyvinvointivaltion lakkauttamisen. Nämä politiikat ovat sitä, mitä Australiassa pidetyn viimeisimmän G20 -kokouksen osanottajat suosittelivat toteutettavaksi kaikissa maissa, kehuen Espanjaa malliesimerkkinä."

 

Kysyntä kuoli, lääkäri voi hyvin

Euroopan unionin vaatimuksesta harjoitettu politiikka on johtanut siihen, että kotimaan kysyntä on romahtanut ja sitä myöten talouskasvu. Ansiotulojen supistuminen on kasvattanut ihmisten velkaantumisastetta, eritoten pienillä ja keskisuurilla yrittäjillä. Rahoitustoiminta kyllä kasvoi, Espanjalla on eräs Euroopan suurimpia pankkisektoreita, suhteessa kolme kertaa niin suuri kuin Yhdysvalloissa. Mutta tuotannon heikko tuottavuus on johtanut siihen, että pankit ovat investoineet voittoa tavoitellen spekulointiin, ja tämä on synnyttänyt suunnattomia kuplia, joista isoimpia on ollut asuntokupla, Navarro kirjoittaa.

Kun kupla vasta aloitteli paisumistaan, poliittinen eliitti oli huumoksessa, sosialistista pääministeriä José Luis Rodríguez Zapateroa myöten. Joten veroja alennettiin, tietenkin suurituloisilta ja pääomalta. Kun kupla vuonna 2007 puhkesi, verotuloihin syntyi ammottava aukko: 27 miljardia euroa. Tilastokeskuksen ja finanssiministeriön ekonomistien mukaan 70% tästä aukosta johtui veroleikkauksista ja vain 30% taantuman aiheuttamasta taloudellisen aktiivisuuden hyytymisestä.

Ja näin päästiin aloittamaan leikkaukset, väitettiin että maa tarvitsee nyt talouskuria koska oli tuhlattu liikaa. Todellisuudessa kuitenkin, kun kriisi alkoi, Espanja oli ylijäämäinen maa, Navarro kirjoittaa: "Itseasiassa Espanja käytti julkiseen kulutukseen liian vähän, paljon vähemmän kuin sen talouden kehitysaste olisi edellyttänyt." Leikkaukset ovat luonteeltaan poliittisia, eivät taloustilanteen sanelemia, täsmentää Navarro.

Zapatero jäädytti julkiset eläkkeet säästääkseen 1,5 miljardia euroa, kun hän olisi voinut saada 2,5 miljardia euroa ottamalla uudestaan käyttöön kiinteistöverotuksen, josta hän oli luopunut. Zapatero olisi voinut korottaa perintöveroa, jota hän oli alentanut ja saada 2,3 miljardia euroa. Zapatero olisi voinut kiristää yli 120 000 euroa vuodessa tienaavien verotusta, jota hän oli alentanut, ja saada 2,2 miljardia euroa yhteiseen kukkaroon.

Korjausliikkeiden sijaan kävi niin, että hallitus vaihtui ja Mariano Rajoy huojensi lisää varakkaiden osaa ja leikkasi 6 miljardia julkiselta terveydenhuollolta koska "ei ole vaihtoehtoja".

Rajoyllakin kuitenkin oli vaihtoehtoja. Hän olisi voinut korottaa suuriin yrityksiin kohdistettua verotusta, jota aiemmin oli alennettu, ja saada 5,5 miljardia euroa valtion kassaan.

Kaikki tällainen synnytti ensin Indignados-liikkeen ja nyt Podemosin.

 

"He, poliittinen kasti, eivät edusta meitä"

Indignados-protestiliike syntyi toukokuussa 2011 Espanjan paikallisvaalien yhteydessä, ja sitä väheksyttiin "poikkeuksellisena" ja "spontaanina". Ovatko nuo aiheellisia moitteen aiheita, voi kysyä. Liike ei kuitenkaan syntynyt tyhjästä vaan johtui ihmisten kyllästymisestä hallituksiin , poliittisiin puolueisiin ja mediaan, joita ei pidetty enää luottamuksen arvoisina.

Hallitus toisensa jälkeen, koostumuksestaan riippumatta, leikkasi sosiaaliturvaa ja teki "työmarkkinauudistuksia" jotka kurjistivat ihmisten osaa. Ensimmäiset leikkaukset teki sosialistinen (PSOE) hallitus, ja seuraavat konservatiivinen (PP) hallitus. Mitään näistä politiikoista ei edes mainittu puolueiden ohjelmissa, kertoo Navarro.

Tehdylle ei ollut kansalta saatua mandaattia. Seurauksena valtion instituutiot alkoivat nopeasti menettää legitimiteettiään, mihin valtio vastasi yrittämällä tukahduttaa liikkeen. Se ei kuitenkaan saanut liikehdintää lakkaamaan.

Sen sijaan Indignados kävi läpi uuden vaiheen, ja alkoi vaatia kansanäänestyksiä, kansankokouksia; autenttisen demokraattisen, suoran demokratian järjestelmän perustamista, johon kansalaiset voisivat osallistua yhdistettynä epäsuoran osallistumisen muotoihin kuten edustukselliseen demokratiaan. Liike kyseenalaisti voimakkaasti puolueiden tarjoaman "ei ole vaihtoehtoja" -politiikan.

Protestiliikkeen kehittyessä liike havaitsi joutuvansa toimimaan myös poliittisella areenalla, ja näin syntyi Podemos. Podemosin johto nousi kansanliikkeen sisältä. Osa on Complutensen yliopiston poliittisen ja sosiaalisen tieteen laitokselta, osalla on tausta Espanjan kommunistipuolueessa. Taustasta riippumatta kaikki näkivät ongelmana poliittisen eliitin harjoittaman kontrollin, ja sen, että poliittinen eliitti on niin läheisissä kytköksissä rahoitus- ja pankkitoimijoihin, jotka ovat korruptoineet valtion instituutiot. Haluamme ihmisten Euroopan, emme pankkiirien Eurooppaa, liike ilmoitti. "Äänestäkää kastia vastaan, heittäkää heidät kaikki ulos!" on saavuttanut vastakaikua espanjalaisissa, ja protestiliike saattaakin päätyä hallituspuolueeksi seuraavissa vaaleissa.

(Huom. Suomen osalta kytköksistä saat tietoja esimerkiksi toimittaja Seppo Konttisen uutuuskirjasta "Lakien synty").

 

"Tiedämme mihin haluamme"

Podemos on laatinut Juan Torresin ja Vicente Navarron avulla strategiset suuntaviivat taloudelliselle ohjelmalle. Ohjelman nimi on "The need to democratise the economy in order to end the Crisis and improve Justice, Well-Being and Quality of life: A proposal to initiate a debate to resolve the problems of Spanish economy", lyhyemmin "An economic project for the People ("Un proyecto Económico para la Gente").

Valtavan suosion saaneen ehdotuksen julkaisu, kertoo Navarro, synnytti liikkeeseen ja ehdotuksen laatijoihin kohdistuneen vihamielisyyden aallon valtapuolueiden sekä näihin kytköksissä olevien intellektuaalien, puhehenkilöiden, valtamedian ja talousmedian puolelta, eikä ainoastaan Espanjassa. Myös Euroopasta käsin on esitetty "varoituksen sanoja" tuhon tiestä, joka koituu kun vaihtoehdottomuudesta luovutaan.

Podemosin ohjelmassa kuvaillaan kriisin syyt: Taloudellisen epätasa-arvon kasvu, poliittisen vallan keskittyminen, pääoman ja suorittavan luokan välinen konflikti jne, joka on johtanut rahoitukselliseen, taloudelliseen ja poliittiseen kriisiin. Ohjelma esittää keinoja, joilla taloudellista epätasa-arvoisuutta korjaamalla kyetään vaikuttamaan talouden tilaan positiivisesti, esimerkiksi korottamalla palkkoja ostovoiman lisäämiseksi niin että kotimaan kysyntä lisääntyisi.

Ohjelmaan kuuluu myös julkisen pankkitoiminnan lisääminen. Julkiset pankit luotottaisivat pieniä ja keskisuuria yrityksiä Lisäksi esitetään viikkotyötuntien vähentämistä 35 tuntiin sekä eläkeiän laskua 67:stä vuodesta 65 vuoteen. Ohjelmassa selitetään myös, miten tehtävät muutokset voidaan rahoittaa.

 

Demokratia = itsemääräämisoikeus

Podemos määrittelee demokratian itsemääräämisoikeudeksi. Espanjan viitekehyksessä sillä tarkoitetaan yhtä hyvin moniheimoisen Espanjan alueiden itsemääräämisoikeutta mutta myös yksilön oikeutta osallistua demokraattisiin prosesseihin erilaisten suoran vaikuttamisen reittien kautta.

Vallassa oleva valtarakenne ei pidä tilanteesta yhtään. Podemos yhdistää Indignadosin lailla erilaisia intressejä ja liikkeitä, joilla on muutama merkittävä yhteinen nimittäjä: turhautuminen vallitsevaan taloudelliseen ja poliittiseen tilanteeseen, kyllästyminen vaihtoehdottomuutta "ratkaisuna" tarjoaviin valtapuolueisiin sekä vaatimus hierarkioiden purkamisesta ja oikeudesta osallistua.

Poliittisen toiminnan tila on jakaantunut kahtaalle. Toisaalla on järjestelmä, joka ei halua kuunnella ihmisten tarpeita ja toisaalla järjestelmän muuttamista haluavat ihmiset. Se kertoo siitä, että demokratia toimii epäterveesti.

Koska puolueet eivät halua muutosta järjestelmään, eivätkä sitä halua myöskään ne tahot, joiden työkaluna puolueet toimivat, tilanne on melkoisen tulenarka.

 

Kommentti:

Poliittisen, taloudellisen ja median vallan keskinäinen suhde on osapuolia hyödyttävä, eikä se ole kansalaisten kontrolloitavissa tai edes demokraattisesti vastuunalainen liitto. Suomessakaan.

Sosiaalisesta tilauksesta nousseet liikeet kuten Indignados sanoi: "Ei oikealla eikä vasemmalla - vaan alhaalla".

Vaalit ovat tulossa. Heitetään ne ulos! He, poliittinen eliitti, eivät edusta meitä.

 

Lue myös:

Globaali nuorisotyöttömyys 13%, Eu28 ei toipumassa

http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/185008-globaali-nuorisotyottomyys-13-eu28-ei-toipumassa

Euroopan johto tähtää hikipajaunioniin

http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181376-euroopan-johto-tahtaa-hikipajaunioniin

 

 

Lähde:

The London School of Economis and Science, Europp - Vicente Navarro: After Syriza´s victory, Podemos now poses a major threat to the Spanish political establishment http://blogs.lse.ac.uk/europpblog/2015/01/28/after-syrizas-victory-podemos-now-poses-a-major-threat-to-the-spanish-political-establishment/

Suomessakin toimii Indignados Finland, Vihaiset Suomalaiset https://www.facebook.com/pages/Indignados-Finland-Vihaiset-suomalaiset/1451910948403634

Tarkempaa selvitystä Espanjan kurimuksesta luvuin, käyrin ja selostuksin löytyy kirjasta "Hay alternativas: propuestas para crear empleo y bienestar social en Espana" http://www.amazon.co.uk/Hay-alternativas-propuestas-empleo-bienestar/dp/8495363941/ref=sr_1_1?ie=UTF8&qid=1422326695&sr=8-1&keywords=hay+alternativas

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (57 kommenttia)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Politiikassa puolustetaan monia linnoituksia, jotka ovat jo luhistuneet - Georges Pompidou

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Espanja nauttii kuitenkin suhteellisen matalista velkarahoituksesta verrattuna Kreikkaan, jonka velkakirjojen korko pomppasi odotetusti vaalien jälkeen.

http://www.economist.com/news/briefing/21641251-sy...

Korkotaso määräytyy (ilman EKP sörkkimistä) sen mukaan miten valtio pystyy tai on halukas maksamaan velkaansa takaisin. Voidaan kitistä kuinka Espanjassa on kiristetty vyötä, mutta muuta vaihtoehtoa ei ole. Pysymällä oikealla tiellä, Espanja on myös palkittu toistaiseksi markkinoiden luottamuksella. Tämä muuttuu taatusti, jos Podemos nousee valtaan Syrizan innoittamana.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring
Anna-Leena Nieminen

Hyvä kysymys. Vaihtoehdottomuutta pidetään yllä, koska demokratia on Jumala

Ja kyllä, tätä vaihtoehdottomuutta "opetetaan" nimenomaan julkisissa oppilaitoksissa.


Mutta demokratialle tosiaankin on olemassa vaihtoehto: "natural order" eli valtioton yksityisoikeudellinen yhteiskunta

http://ontology.buffalo.edu/smith/courses01/rrtw/h... (alkaen kappaleesta Myth Three)

Suomennoksestani muutama kappale:

    "Lopuksi kolmannessa myytissä murskataan uskomus, että ei ole vaihtoehtoa länsimaiselle hyvinvointi-demokratialle á la USA. Jälleen teoria osoittaa toisin. Ensinnäkin, tämä uskomus on virheellinen, koska moderni hyvinvointivaltio ei ole "vakaa" talousjärjestelmä. Sen on pakko romahtaa omaan loispainoonsa, aivan kuten Venäjä-tyylinen sosialismi romahti vuosikymmen sitten. Vielä tärkeämpää on kuitenkin että taloudellisesti vakaa vaihtoehto demokratialle on olemassa.Termi jota vaihtoehtoa esitän on luonnollinen järjestys."
    "Luonnollisessa järjestyksessä jokainen niukka resurssi, mukaan lukien kaikki maa, omistetaan yksityisesti, jokainen yritys saa rahoitusta vapaaehtoisesti maksavilta asiakkailta tai yksityisiltä lahjoittajilta, ja pääsyä jokaiseen tuotantosuuntaan, mukaan lukien omaisuus, suojelu, konfliktien sovittelu, ja rauhan - on vapaa. Suuri osa kirjassani koskee selitystä toimintaan - logiikkaan - luonnollisessa järjestyksessä ja vaatimukset siirtymisestä demokratiasta luonnolliseen järjestykseen."
    "Näin ollen, turvallisuuden matalammat tuotantokustannukset ja sen paremmalle laadulle, luonnolliselle järjestykselle on ominaista lisääntynyt syrjintä, erottelu, paikallinen erottaminen, uniculturalism (kulttuurinen epähomogeenisuus), yksinoikeus, ja syrjäytyminen. Lisäksi, kun taas valtiot ovat heikentäneet välittäjinä sosiaalisia instituutioita (perhe, kotitaloudet, kirkkoja, liittoja, yhteisöt ja seurat) ja niihin liittyvät joukot ja viranomaisten kerrokset jotta voidaan lisätä heidän omaa valtaansa ennakoiden suhteessa yhtäläisiin ja eristettyihin ihmisiin, luonnollinen järjestys on selkeästi tasa-arvoton: "elitistinen" "hierarkinen", "yksityisomistuksellinen", "patriarkaalinen" ja "autoritaarinen" ja sen vakaus riippuu olennaisesti itsetietoisen luonnollisen - vapaaehtoisesti tunnustetusta - aristokratian olemassaolosta"
Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #20

Nieminen kirjoitti: "Vaihtoehdottomuutta pidetään yllä, koska demokratia on Jumala"

Niin, mielenkiintoinen vertaus. Jos demokratia on jumala, sitä tulee palvoa mutta sen olemassaoloa ja toimimattomuutta ei saa epäillä vaan sen nimiin on julistettava liturgiaa sekä saarnattava tulta ja tulikiveä niiden niskaan jotka eivät sen nimissä julistavia pappeja tottele. Joutukoot helvetin pätseihin kärventymään epäuskoiset.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #20

Kuulostaa aivan kuvaukselle markkinansa avanneen kehitysmaan arkipäivästä.

Jouni Suonsivu

HE: "...Espanjassa on kiristetty vyötä, mutta muuta vaihtoehtoa ei ole."

Miksi sinusta valtion, minkään valtion, pitäisi joutua lainaamaan yksityisiltä liikepankeilta? Luottolaajennus merkitsee näille yksityisille pankeille valuutan liikkeellelaskuoikeutta, joka George Washingtoninkin ymmärryksen mukaan kuuluu vain valtioille. Talousdemokratiasta lienet kuullut?

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Mietin tuota tautologista vaihtoehdottomuuden hokemista, jota joka taholta suunnilleen kuulee. Sellaistako yliopistoissa, yleensä oppilaitoksissa nykyään opetetaan?

Eihän sellainen ole oppimisen opettamista, tiedon laajentamista ja horisonttia laajentavaa, ihmiskuntaa hyödyttävää: että osaa todistella ettei vaihtoehtoja ole.
Ja vaikka ei osaisikaan, niin aina voi hokea.

Pelottavaa!

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

1) Koska ainoastaan yksityinen sektori asettaa tietylle instrumentille arvon kysynnän ja tarjonnan kautta (sama pätee myös valtion velkakirjoihin. Probability of default vs. roll-over)

2) Valtion velkaa myyvät toimijat tasapainottelevat riskejä tappion ja voiton välillä. Valtion ei tarvitse tehdä voittoa tai tappiota ja täten velkakirjojen myynti valtiolta valtiolle tai suoraan keskuspankin kautta kärsii arvon, riskien ja takaisinmaksun asettamisesta.

3) Yksityiset pankit toimivat keskuspankkien ja valtioiden välillä tiedon välittäjänä.

Taloudessa ei ole demokratiaa. Taloudessa voittavat kaikki, jotka tekevät päätöksen vapaaehtoisesti.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #26

1) eli reaalitalouden ja finanssitalouden irtautuminen toisistaan on hyväksi taloudelle?

2) eli tämän vuoksi valtio takaa tasapainottelevia toimijoita veronmaksajien piikkiin aina säännöllisin välein?

3) eli tämän takia meillä on lamasyklejä? Kommunikaatiokatkoksista johtuvaa ilmeisesti?

Taloudessa voittavat kaikki, jotka tekevät päätöksen vapaaehtoisesti. Minäkin tekisin, jos voisin olla varma, että valtio maksaa pieleen menneet päätökset.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #29

Pankkien pankki, paha keskuspankki...

"Mutta jos pankkitoiminta saa aikaan suhdannevaihtelut, eivätkö pankit ole myös osa yksityisiä markkinoita ja emmekö näin ollen voi edelleen sanoa vapaiden markkinoiden olevan syyllinen, vaikkakin pelkästään vapaiden markkinoiden pankkisektorin osalta?

Vastaus on ei, sillä ensinnäkin pankit eivät koskaan pystyisi laajentamaan luottoja yhdessä, ellei se tapahtuisi valtion väliintulolla ja rohkaisulla. Sillä jos pankit todella kilpailisivat keskenään, minkä tahansa yhden pankin luottojen laajennus kasaannuttaisi tämän pankin velat sen kilpailijoille, ja sen kilpailijat tulisivat pikaisesti vaatimaan ekspansiivista pankkia lunastamaan ne käteisellä.

Lyhyesti sanottuna pankin kilpailijat tulevat vaatimaan lunastusta kullassa tai käteisenä samaan tapaan kuin ulkomaalaiset, ainoastaan tämän prosessin ollen paljon nopeampi ja se katkaisisi alkuunsa orastavan inflaation ennen kuin se pääsee kunnolla käyntiin.

Pankit voivat ekspansoida turvallisesti yhdessä ainoastaan keskuspankin läsnäollessa, joka on pohjimmiltaan valtion pankki nauttien valtion liiketoiminnan monopolista ja etuoikeutetusta asemasta, jonka valtion on asettanut koko pankkijärjestelmälle.

    Ainoastaan sen jälkeen kun keskuspankit luotiin, pankit pystyivät ekspansoimaan pitempiä ajanjaksoja ja tuttu suhdannevaihtelu ilmaantui nykyaikaiseen maailmaan.

Keskuspankki saa ylivallan pankkijärjestelmästä seuraavanlaisilla valtiollisilla toimenpiteillä: tehden sen omista vastuista laillisen maksuvälineen kaikille veloille ja verosaamisille;

myöntäen keskuspankille monopolin (pankki)setelien liikkeelle laskemiseen talletuksiin verrattuna (Englannin keskuspankilla, valtion perustamalla keskuspankilla, oli monopoli seteleihin Lontoon alueella); tai pakottamalla suoraan pankit käyttämään keskuspankkia asiakkaanaan kassavarantojensa säilyttämisessä (kuten Yhdysvalloissa ja sen Federal Reserve Systemissä).

Eivätkä pankit vastusta tätä väliintuloa: keskuspankkitoiminnan luominen mahdollistaa pitkäaikaisen pankkiluottojen ekspansoimisen, sillä keskuspankin setelien ekspansointi tarjoaa lisääntyneitä kassavarantoja koko pankkijärjestelmälle ja sallii kaikkien liikepankkien laajentavan luottojaan yhdessä.

Keskitetty pankkitoiminta toimii miellyttävänä pakollisena pankkikartellina pankkien vastuiden laajentamiseksi; ja nyt pankit pystyvät laajentamaan suuremman kassareservin päälle keskuspankin seteleiden ja kullan muodossa.

    Joten nyt lopulta näemme kuinka suhdannevaihtelut saadaan aikaan – ei minkään mysteerisen vapaan markkinatalouden epäonnistumisen kautta vaan täysin päinvastaisesti: valtion systemaattisena väliintulona markkinaprosessiin. Valtion sekaantuminen tuo tullessaan pankkien ekspansion ja inflaation, ja kun inflaatio tulee tiensä päähän, myöhempi lama-sopeutuminen alkaa toimimaan." - Murray Rothbard

http://www.taloudenperusteet.com/kirjoja/taloutta/...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Espanjakin kuuluu niihin EMU-maihin, joissa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä julkiset menot lisättiin nopeasti ja hyvin lyhyellä aikavälillä yli kaksinkertaisiksi velkarahalla, eikä aidon tuottavuuden mahdollistamina, josta myöhemmin seurasi kulutusjuhlien jälkeinen ravistuttava krapula. Velkarahoin rakennettua himmeliä ja hyvinvointivaltiota ei enää voitu pitää yllä finanssikriisin iskettyä Espanjankin osin maan rahoituslähteisiin ja järjestelyihin luottamuksen omituisesti hävitessä liki yhdessä yössä.

Sekä Kreikan, että Espanjan kohtalona oli ja on edelleen pakollinen sopeutuminen tuottavuuta vastaavan rahamäärän mukaiseen elintason ja hyvinvoinnin tasoon riippumatta täysin siitä, olivatko rahaliiton jäseniä, vai eivät.

Maalima on muuttunut kovin lyhyellä aikaa 1990-luvun viimeisiltä vuosilta ja 2000-luvulla maailmankaupan vapauduttua ja globalisaation tehostuttua varsin nopeasti uuden digiajan myötä. Eurooppaan ja varsinkin eteläiseen Eurooppaan ( Kreikka, Espanja ja Poruugali varsinkin ) on nyt suorastaan mahdotonta luoda kriisin jälkeiseen tilanteeseen "uutta työtä" ilman maiden ulkopuolelta järjestetyin subventioin helpottamaan näiden maiden sisäisen eriarvoistumisen lisääntymistä työttömyydestä johtuen.

Anna-Leena Nieminen

Työmarkkinasääntely on koko euroalueen ongelma ja suurimpia syitä työttömyyteen.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Työmarkkinasääntely on tosin ongelma, mutta ei kuitenkaan poista sitä reaaliteettia, että sekä Kreikassa, että Espanjassakin myydyt matkamuistotkin on pääsääntöisesti tänä päivänä valmistettu jo Kauko-Idässä.

Näin ei ollut vielä 1990-luvulla.

Tämän lisäksi digitaalinen automaatio ja robotiikka ovat omiaan vähentämään tarvittavien käsiparien määrää Euroopassa.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #16

Automatisaatio ei aiheuta työttömyyttä vaan ongelma(t) on toisaalla,

jos nimittäin automatisaation hedelmät eli talouskasvun ja kehityksen tuottama varallisuus ja hyvinvointi ei kohdistu asianmukaisesti kaikkiin yhteiskunnan vastuunsa kantaviin jäseniin silloin yhteiskunnassa on jotain vialla. Viat ovat samoja jotka nyt aiheuttavat työttömyyttä eli

  • korkea verotus + muut pakolliset maksut
  • työmarkkinasääntely(kartelli) + muu sääntely
  • julkinen koulutusjärjestelmä(koulutus ja työ eivät kohtaa)
  • sosiaaliturvan kannustinloukut
  • raha- ja pankkijärjestelmä(inflatorinen velkatalousjärjestelmä)
  • hyväveliverkosto eli rakenteellinen korruptio(feikkikapitalismi)
Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #19

Automaatio ja tehokkuuden lisääminen aiheuttavat vääjäämättä työn kysynnän pienenemistä, kuten myös aiemmin esiin tuomani maailmankaupan vapautuminenkin. Automaation ja tehokkuuden lisääntyessä vapautuva työvoima tulisi työllistää muihin tehtäviin, mutta minne ?

Suomessa oli aikanaan 300.000 lypsytilaa, mutta nykyisin vain ehkä 10.000. Aiemmin työllistäminen muihin tehtäviin oli siinä mielessä helpompaa, ettei nykyisen kaltaisia tehokkuuden ja kilpailun vaatimuksia tuolloin vielä juuri ollut.

Toisena simppelinä esimerkkinä voidaan mainita pankit. Vain reilussa 20 vuodessa pankit ovat hyötyneet digitaalitekniikasta siinä määrin, että työvoima on nykyisin vain murto-osa aiempaan verraten ja tällä pienemmällä työvoimalla voidaan tarjota asiakkkaille huomattavsti laajemmat palvelut aiempaan nähden.

Tehokkuutta ajatellen työntekijämäärin, julkinen sektori ei ole hyötynyt uudesta tekniikasta lainkaan, vaan pikemminkin käynyt ikävästi päinvastoin.

On sitten kokonaan toinen asia, kuinka yhteiskunnat työn vähenemisen ongelmat tahoillansa hoitavat, jos hoitavat ollenkaan.

Mitä ovat " yhteiskunnan vastuunsa kantavat jäsenet" ?

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #21
Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #21

Tuo on pankkien tarjoamat paremmat palvelut on kyllä käytännössä verkossa tapahtuva asiakkaan tekemä työ eli itsepalvelu.

Anna-Leena Nieminen

Lauri Kiiski: "Espanjakin kuuluu niihin EMU-maihin, joissa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä julkiset menot lisättiin nopeasti ja hyvin lyhyellä aikavälillä yli kaksinkertaisiksi velkarahalla, eikä aidon tuottavuuden mahdollistamina,..."

Tämä on erittäin tärkeä pointti, huomio joka autuaasti jätettiin mainitsematta Riikan lainaamassa artikkelissa vaan mainittiin vain asian toinen puoli....

    "Euroopan unionin vaatimuksesta harjoitettu politiikka on johtanut siihen, että kotimaan kysyntä on romahtanut ja sitä myöten talouskasvu. Ansiotulojen supistuminen on kasvattanut ihmisten velkaantumisastetta, eritoten pienillä ja keskisuurilla yrittäjillä."

...eli puhutaan vain puolitotuutta. Kysymys kuuluukin: Miksei silloin kun julkisia menoja lisättiin rajusti matalan koron aiheuttamassa nousuhumalassa kritisoitu EU:n toimia eli kyseenalaista rahapolitiikkaa?

Toivoisin tähän todella vastausta Riikalta ja/tai hänen näkemyksenä jakavilta.

p.s. palkat eivät määräydy edelleenkään tuottavuuden mukaan jos Podemos pääsee valtaan (kts. alempana kommenttiani Podemoksen ohjelman rahoituksesta)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Euroopan unionin talouspolitiikkaa kritisoitiin kyllä silloinkin. Muistan 1990-luvun lamaa edeltäneen ajan ja laman.

Puhuin Eu:sta ja valuuttalainoista silloisen päätoimittajani kanssa jolloinkin 2000-luvun vaihteessa ja ennustin, että tästä sekoilusta ei hyvä seuraa. Sanoin haistavani sen ilmassa, ja hänkin myönsi, että todennäköisesti olen oikeassa mutta lehteen sitä nyt ei kuitenkaan laiteta.

Paino sanalla valuuttalainat.

Palkat eivät todellakaan määräydy tuottavuuden mukaan. Palkkojen kehitys seisahtui jolloinkin 1970-luvulla kun sen sijaan tuottavuus on noussut.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #31

Ei ainakaan valtiollla...

"Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012
Kovin nousu oli valtion palkkaamilla johtajilla (52 %) ja asiantuntijoilla (50 %)"

http://www.stat.fi/til/pra/2012/pra_2012_2013-10-1...

Mutta edellisessä kommentissani tarkoitin kyllä vain yksityisen sektorin palkkoja, koska siis vain ne voivat muodostua tuottavuuden mukaan.

Julkisen sektorin palkat eivät voi olla koskaan tuottavia koska ne maksetaan veroista.

Näin ollen onkin irvokasta ja kieroa, että valtiolla ja osittain kunnilla on paremmat palkat kuin yksityisellä sektorilla.

Julkisten sektorin työpaikat ovat myös määrällisesti nousseet nelinkertaisiksi 50-luvulta lähtien yksityisen sektorin kustannuksella.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #46

Nieminen kirjoitti: "Julkisen sektorin palkat eivät voi olla koskaan tuottavia koska ne maksetaan veroista."

Hieman tarkentavaa konkretiaa:

Jos meillä on yksityisen yrityksen palveluksessa oleva siivooja ja valtion palkkalistoilla oleva siivooja niin kumpi tekee tuottavaa työtä? Ja mikä on heidän tuotoksensa kummassakin työsuhteessa? Entä yksityisen siivousfirman työntekijä joka laskua vastaan siivoaa valtion virastoa?

Entä samankaltaisissa työsuhteissa olevat autonkuljettajat jotka siirtävät tavaroita paikasta A paikkaan B? Mitä he tekevät työsuhteissaan siirtelemiensä tavaroiden erilaisille arvoille?

Ovatko he tuottavia vai kuluttavia?

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #47

"Entä yksityisen siivousfirman työntekijä joka laskua vastaan siivoaa valtion virastoa?"

Tuo kyseinen "yksityinen" siivousfirma ei ole todellisuudessa yksityinen, koska tienaa verojen avulla.

Olenkin kommentoinut aikaisemmin, että todellista markkinataloutta on Suomessa hyvin vähän.

LISÄYS: En tiedä onko siivous ylipäätään varsinaisesti tuottavaa työtä, mutta pointtini olikin verojen kulutus eli esimerkiksi valtion siivoja kuluttaa veroja. Yksityisen sektorin siivoja (joka siis siivoo jollekin aidosti yksityiselle) ei kuluta veroja vaan tuo valtiolle/kunnalle verotuloja.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #48

Nieminen kirjoitti: "Tuo kyseinen "yksityinen" siivousfirma ei ole todellisuudessa yksityinen, koska tienaa verojen avulla."

Siis ISS tai Sol eivät ole yksityisiä firmoja? Ihan tottako? Molemmat siivoavat myös julkisia tiloja. Entä siivooja ja ämpäri -firmat jotka ovat voineet saada keikan julkiselta toimijalta, vaikka koululta?

Nieminen kirjoitti: " En tiedä onko siivous ylipäätään varsinaisesti tuottavaa työtä, mutta pointtini olikin verojen kulutus eli esimerkiksi valtion siivoja kuluttaa veroja. Yksityisen sektorin siivoja (joka siis siivoo jollekin aidosti yksityiselle) ei kuluta veroja vaan tuo valtiolle/kunnalle verotuloja."

Tätähän minä vähän niinkuin kautta rantain kyselinkin. Julkisen laitoksen siivooja maksaa ihan samat verot kuin yksityisenkin tilan siivooja. Kumpikin siisteyttä ja hygieniaa tuottaessaan kuluttaa resursseja eikä tuota niitä, julkinen siivooja verorahoja ja yksityinen siivooja omistajan voittoa joka kompensoidaan tuotteen hinnassa.

Toisaalta kumpikin kiikuttaa vähät palkkansa yksityisiin kauppoihin ja muihin palveluihin. Ne eivät, veroistakaan maksetut, jää makaamaan siivoojalle.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #50

No eivät ole puhtaasti yksityisiä jos siivoavat (myös) julkisia tiloja.

Suomi on jo virallisen määritelmänkin mukaan sekatalousjärjestelmä* eli osittain sosialismia ja osittain kapitalismia. Eikö totta?

Julkinen siivoja ei maksa senttiäkään veroja (kuten jo aikaisemmassa kommentissani toin esille)vaan hänen palkkansa maksetaan veroista.

Yksityinen siivoja voi kuluttaa resursseja eli ei varsinaisesti tuota, mutta toisten ihmisten varoja hän ei kuluta muuten kuin vapaaehtoisuuteen perustuen (eli osto-myynti-tapahtuma).

Julkinen siivoja - kuten kaikki julkisen sektorin työntekijät - asioidessaan esimerkiksi ruokakaupasssa kuluttaa toisten ihmisten eli veronmaksajien rahoja ts. yksityisellä sektorilla työskentelevien.

Tässäkin tulee siis esille kuinka moraalitonta ja epätaloudellista verotus on.

* Taloustieteilijä Ludwig von Mises: "keskitien politiikka johtaa yhä syvempään sosialismiin"

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #52

Nieminen kirjoitti: "Suomi on jo virallisen määritelmänkin mukaan sekatalousjärjestelmä* eli osittain sosialismia ja osittain kapitalismia. Eikö totta?"

Missä tuollainen määritelmä on julkaistu? Ihan virallisesti?

Joskus muinoin, vuosikymmeniä sitten höpistiin sekataloudesta ja vastuullisesta markkinatalaoudesta mutta ne puheet jäivät jo 1980-luvun kasinokuplaa edeltävälle ajalle.

Nieminen kirjoitti: "Julkinen siivoja ei maksa senttiäkään veroja (kuten jo aikaisemmassa kommentissani toin esille)vaan hänen palkkansa maksetaan veroista."

Jokainen palkkasuhteessa oleva siivooja maksaa ihan samojen taulukoiden mukaan veroja työnantajan yritysmuodosta riippumatta.

Nieminen kirjoitti: "Yksityinen siivoja voi kuluttaa resursseja eli ei varsinaisesti tuota, mutta toisten ihmisten varoja hän ei kuluta muuten kuin vapaaehtoisuuteen perustuen (eli osto-myynti-tapahtuma)."

Mistä lähtien ihmisen peruselintoiminnot kuten nälän tyydyttäminen tai suojan hakeminen luonnonolosuhteita vastaan on ollut vapaaehtoista? Olisi toivottavaa, että kommentoijatkin eläisivät ihan tässä reaalimaailmassa.

Nieminen kirjoitti: "Julkinen siivoja - kuten kaikki julkisen sektorin työntekijät - asioidessaan esimerkiksi ruokakaupasssa kuluttaa toisten ihmisten eli veronmaksajien rahoja ts. yksityisellä sektorilla työskentelevien."

Tuskinpa kauppias noin ajattelee vaan on tyytyväinen, että hänen yksityistä businestaan kasvattaa myös nuo verotuksen kautta kiertäneet eurot.

Nieminen kirjoitti: "Tässäkin tulee siis esille kuinka moraalitonta ja epätaloudellista verotus on"

Väärin. Verotus on nimen omaan pohjimmiltaan moraalista koska sillä parhaimmillaan kerätään resursseja niiltä joilla on varaa veroja maksaa, niille jotka apua tarvitsevat. Tämä tosin ei esimerkiksi suomalaisessa verotuksessa tällä hetkellä täysin toteudu.

Toisaalta verotus on toitettaessa moraalitonta vain jos se ei aseta verovelvollisia tasavertaiseen asemaan vaan suosii joitakin ihmisryhmiä moraalittomasti. Sellaista on esimerkiksi pääomatulojen suosiminen palkkatuloihin verrattuna.

Epätaloudellistakaan verotus ei ole muuta kuin siinä mielessä, että joiltakin osin veroraha saattaisi kiertää taloudessa nopeammin. Olenkin esimerkiksi verohallinnon pääjohtajan puheista ymmärtänyt, että heillä on tarkoitus pyrkiä tässä suhteessa parempaan tehokkuuteen.

Niemisen olisi hyvä hieman miettiä miten raha kiertää kapitalistisessa taloudessa. verotus on vain yksi lyhyt vaihe tuossa kiertokulussa. Kaikki verosentit palaavat hyvin pikaisesti yksityiseen kiertoon.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #53

"Jokainen palkkasuhteessa oleva siivooja maksaa ihan samojen taulukoiden mukaan veroja työnantajan yritysmuodosta riippumatta."

Julkisen sektorin työntekijät eivät maksa senttiäkään veroja vaan heidän palkkansa maksaa yksityisellä sektorilla työskentelevät(yrittäjät ja työntekijät). Tämä on fakta.

Esimerkiksi yksityiset siivoojat ja rakennusmiehet, pienyrittäjät maksavat muun muassa Suomen poliittisen johdon ja korkeasti palkattujen virkamiesten(ely, avi yms.) palkat.

Kehotat minua elämään reaalielämässä, mutta itse et ymmärrä edes perusasioita. Vaan kiellät tosiasiat. Ja valitettavasti moni muukin sosialistisessa Suomessa. Tämä tosiasioiden kieltäminen on sosialistien helmasynti.

Se että ihmisen on pakko hankkia ravintoa elääkseen on luonnonlaki ja sen kanssa ei veroilla ole mitään tekemistä. Verot eivät ole luonnonlaki vaan valtaapitävien juoni ryöstölle ja pakkovallan ylläpitämiseksi.

"Kauppiaat" Suomessa tarkoittaa hyvävelikauppiaita eli kaupan keskittymisen eli duopolin takia Suomessa ei kaupan alalla ole kilpailua joten "kauppias" (käytännössä valtion kauppias) on tosiaankin tyytyväinen tilaansa.

Verotus on nimenomaan juuri mainitsemasi seikan eli tulonjakopolitiikan takia moraalitonta ja epätaloudellista . Se köyhdyttää kaikki ihmiset. Yritysten perustaminen ja investointien tekeminen vähenee jatkuvasti, koska ei ole kannustimia tuottamiseen(sen hedelmät valuvat vähemmän tuottaville ja tuottamattomille). Seurauksena työttömyyttä.

Verotus myös aiheuttaa korkeammat hinnat kuin mitä aidossa markkinataloudessa olisi.

Verotus on moraalitonta, koska toiset päättävät mitä rahoillasi teet. Hyvinvointivaltio rahoitetaankin toisen ihmisen pään sisäänmenemisellä.

Verotus on jo lähtökohtaisesti moraalitonta, koska se on ryöstöä. Väkivallalla uhkailemalla pakotetaan ihmiset maksamaan veroja. Verotus on pakkovaltaa. Mafiaa.

Tämän eli verotusmonopolin takia verotusta ei koskaan tulla tekemään "tehokkaammaksi".

Suomi ei ole kapitalistinen kuten nytkin kommenteissani tuli esille. Suomi on korporatismin, sosialismin ja hyvävelikapitalismin(feikkikapitalismin) kieroutunut yhdistelmä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #54

Nieminen kirjoitti: ""Kauppiaat" Suomessa tarkoittaa hyvävelikauppiaita eli kaupan keskittymisen eli duopolin takia Suomessa ei kaupan alalla ole kilpailua ..."

Kaupan kehitys Suomessa on luonnollinen prosessi kapitalismissa jossa kilpailussa vahvin voittaa ja käyttää kaikkia käytössään olevia keinoja asemansa edelleenvahvistamiseen. K ja S ovat mitä kapitalistisimpia toimijoita.

Nieminen kirjoitti: "Verotus on moraalitonta, koska toiset päättävät mitä rahoillasi teet. Hyvinvointivaltio rahoitetaankin toisen ihmisen pään sisäänmenemisellä."

Oikeudenmukainen verotus edellyttää ihmisiltä kykyä yhdessä toimimiseen ja demokratiaan. Valitettavasti se ei aina toimi. Vika ei kuitenkaan ole verotuksen koska se on vain yksi keino resurssien tarpeenmukaiseen jakamiseen.

Nieminen kirjoitti: "Suomi ei ole kapitalistinen kuten nytkin kommenteissani tuli esille. Suomi on korporatismin, sosialismin ja hyvävelikapitalismin(feikkikapitalismin) kieroutunut yhdistelmä."

Nikähän mahtaa olla Niemisen määritelmä kapitalismille, sosialismille ja korparatismille? Suomi kun ei sovi niiden yleisessä käytössä olevien määritelmien sisälle.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #55

Jättikonsernit Kesko ja S-liike eivät todellakaan ole kapitalistisia. Todisteena tästä on että niiden edustajia istuu kunnanvaltuustoissa tekemässä päätöksiä muun muassa ja erityisesti kaavoitukseen liittyen. Ja "yllätys yllätys" Suomessa on kaavoitusmonopoli, joka siis edelleen eliminoi kilpailua.

Puhumattakaan alkon monopolista ja valtion postista, jonka myymälöitä ja pakettiautomaatteja on vain kyseisen duopolin liikkeiden lähettyvillä.

Kapitalismiin ei kuulu poliittiset päättäjät. Sosialismi on positiivisia vapauksia(jotka Suomessa yhä lisääntyvät). Korporatismi on työntekijöiden ja työnantajien etujärjestöjen pitämää valtaa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #56

Nieminen kirjoitti: "Todisteena tästä on että niiden edustajia istuu kunnanvaltuustoissa tekemässä päätöksiä muun muassa ja erityisesti kaavoitukseen liittyen. "

Kuka siinä siis vie ja kuka vikisee? Nuo kaksi kapitalististista toimijaa ovat päässeet asemaan jossa ne päättävät edustajiensa välityksellä kaavoituksestakin vaikka se pitäisi olla demokraattisesti johdetun kunnan monopoli.

Nieminen kirjoitti: "Puhumattakaan alkon monopolista ja valtion postista, jonka myymälöitä ja pakettiautomaatteja on vain kyseisen duopolin liikkeiden lähettyvillä."

Alko on todellakin valtion omistama viinanjakelumonopoli mutta näyttää siltä, että kapitalistisesti toimivat K ja S ohjaavat myös sen päätöksentekoa. Tosin ylikansallinen kapitalistinen Lidl näyttää myös päässeen viimeaikoina osille.

Nieminen kirjoitti: "Kapitalismiin ei kuulu poliittiset päättäjät. "

Kapitalismiin nimen omaan kuuluu, että suuret kapitaalit ohjailevat poliittista päätöksentekoa. Ja mitä suurempia kapitaaleja, sitä enemmän ne ohjailevat.

Nieminen kirjoitti: "Sosialismi on positiivisia vapauksia(jotka Suomessa yhä lisääntyvät)."

Sosialismia on tuotantosuhteiden sellainen järjestys, että tuotantovälineet ovat niiden käyttäjien hallinnassa ja yhteiskunnallinen, m.l. taloudellinen, päätöksenteko on demokraattista. Sellainen, siltä osin kun sitä koskaan edes on ollut Suomessa, vähenee koko ajan. Julkisen vallan omistuksessa vielä olevat organisaatiotkin on valjastettu suurien yksityisten toimijoiden palvelukseen.

Nieminen kirjoitti: "Korporatismi on työntekijöiden ja työnantajien etujärjestöjen pitämää valtaa."

Korporativismiakaan meillä ei ole sillä työnantajien ylivalta ei anna tilaa työntekijöiden järjestöille osallistua varsinaiseen päätöksentekoon. Meillä on vallalla kapitaalien oligarkinen valta ja ne ohjailevat yhteiskunnallista päätöksentekoa mielensä mukaan.

P.s. S:n osalta voisi tietysti pohtia minkä verran sen toiminnassa toteutuu vielä osuustoiminnalliset periaatteet ja miten paljon se toimii kapitalismissa kapitalistien tavoin.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

R.S: "Poliittisen, taloudellisen ja median vallan keskinäinen suhde on osapuolia hyödyttävä, eikä se ole kansalaisten kontrolloitavissa tai edes demokraattisesti vastuunalainen liitto. Suomessakaan.

Sosiaalisesta tilauksesta nousseet liikeet kuten Indignados sanoi: "Ei oikealla eikä vasemmalla - vaan alhaalla".
Vaalit ovat tulossa. Heitetään ne ulos! He, poliittinen eliitti, eivät edusta meitä."

A. Stubb on ilmoittanut, että on vain Heitä ja niitä toisia. "Heitä" etunenässä, ovat ilmoittaneet edustavansa Keskusta, Kokoomus, Persut ja Demarit. Ja tietysti myös Kristilliset.

Juha Sipilän johdolla, tuloerot ja eriarvoisuus Heidän ja meidän välillä, tulevat kasvamaan entisestään.

P.S. "Ei oikealla eikä vasemmalla - vaan alhaalla". Näin älyllistä ja rohkeaa vaihtoehtoa tuskin ymmärretään.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

No "Ne", valtapuolueet, ovat omassa hierarkia-ansassaan. Ja hierarkian ensimmäinen käsky kuuluu: Hierarkia on säilytettävä.

Kristillisten hierarkiassa roikkumisen jollain lailla ymmärtää, sillä on vahvat pohjat kirkollisissa jumalan tahtoa kansalle välittävissä instituutioissa.

Valtapuolueet on yksinkertaisesti poistettava äänestämällä kuvioista, muuten demokratialla/kansan tahdolla ei ole mitään mahdollisuuksia toteutua.

Anna-Leena Nieminen

"alhaalta" tarkoittaa ilmeisesti kansanäänestyksiä ja/tai suoraa demokratiaa

Mutta tämä on lähes mahdotonta Suomessa koska syvä virkamiesuskovaisuus ja sosialistisuus vallalla.

Kulttuuri on täällä aivan erilaista kun kansanäänestysten mallimaassa Sveitsissä.

Vaatii siis syvällistä kulttuurin muutosta*.

Ja mikä erityisen merkillepantavaa, kuten Espanjassakin kansanliike Indignados muuttui poliittiseksi valtaeliitti-puolueeksi, miksiköhän?


    "Sen sijaan Indignados kävi läpi uuden vaiheen, ja alkoi vaatia kansanäänestyksiä, kansankokouksia; autenttisen demokraattisen, suoran demokratian järjestelmän perustamista, johon kansalaiset voisivat osallistua yhdistettynä epäsuoran osallistumisen muotoihin kuten edustukselliseen demokratiaan. Liike kyseenalaisti voimakkaasti puolueiden tarjoaman "ei ole vaihtoehtoja" -politiikan.
    Protestiliikkeen kehittyessä liike havaitsi joutuvansa toimimaan myös poliittisella areenalla, ja näin syntyi Podemos. Podemosin johto nousi kansanliikkeen sisältä. "


Se sanoo siis "joutuvansa" toimimaan valtaeliitissä, mutta minusta tämä ei ole uskottava selitys.

Todennäköisesti paikkansapitävä selitys on että se halusi ja haluaa valtaa ja mammonaa puolueensa jäsenille ja heidän kavereilleen. Ja toinen selitys - eikä ollenkaan vähäpätöinen - on "oligarkian rautainen laki"

Kansanäänestyksetkin ovat silti kyseenalaisia, koska ne ovat pakkovaltaa, enemmistön diktatuuria ja rikkovat siten yksilönvapautta ja -perusoikeuksia.

Ei näin ollen mikään vaihtoehto vaan lähinnä sitä samaa mitä ennenkin. Rohkeuden ja älyllisyyden eliminoimista.

*Ironista on, että vähän kevyempikin versio kommunismista(sitähän demokratia on) vaatii kulttuurin syvällistä muutosta.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Anna-Leena Nieminen, blogin teksti on vapaata selostusta - ei sanasta sanaan käännös - pitkän artikkelin sisällöstä, sanavalinnat ovat minun. Varsinaiset suorat sitaatit on pyritty merkitsemään erikseen.

---

"Kansanäänestyksetkin ovat silti kyseenalaisia, koska ne ovat pakkovaltaa, enemmistön diktatuuria ja rikkovat siten yksilönvapautta ja -perusoikeuksia."

Tuolla ylempänä selostit mallia, jossa turvallisuutta saa vain maksukykyinen ja heikommat jätetään "luonnollisesti syrjäytymään".

Se taas on varakkaiden/maksukykyisten diktatuuria.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #32

Eli mitä tarkoitat? Lainaamani kohta blogistasi ei pidäkään paikkaansa vai? Jos ei niin mikä sitten?

"Tuolla ylempänä selostit mallia, jossa turvallisuutta saa vain maksukykyinen ja heikommat jätetään "luonnollisesti syrjäytymään". Se taas on varakkaiden/maksukykyisten diktatuuria."

Tuo maksukyky-kommentti on mielenkiintoinen, jonka kuulee useinkin. Nimittäin eikö lähtökohtaisesti jokaisella terveellä aikuisella pitäisi olla maksukykyä. Tulla siis toimeen omillaan ja läheistensä tukemana.

Sosialistit taas kuvittelevat että kun syntyy tähän maailmaan niin jonkun toisen on vielä aikuisenakin hänestä huolehdittava ja tässä tullaan toiseen hämmentävään, myös usein kuultuun kommenttiin heikompien järisyttävästä huolesta sosialistien/vasemmistolaisten taholta.

Oikeasti heikkoja on hyvin vähän. Hyvinvointivaltio tehtailee heikkoja ihmisiä samoista syistä johtuen, jotka luettelin automatisaatio kommentissani. Valtion turvaverkko onkin todellisuudessa köyhien kalastusverkko.

Ylipäätään mitä suositaan niin se lisääntyy eli kun hyvinvointivaltiojärjestelmässämme suositaan köyhyyttä ja heikkoja jo lähtökohtaisestikin niin tottakai ne lisääntyvät.

Menestystä ja varsinkin rikastumista ei suvaita, jos ei valjasta hankkimaansa varallisuutta valtion käyttöön. Onko siis ihme että Suomi köyhtyy koko ajan ja varsinkin henkisesti...

    "Hyvinvointivaltio takaa ihmisten elämän kunnes ryöstettävät ihmiset loppuvat"

Ja kun niin moni tuntuu Suomessa olevan heikkojen puolella niin miksi he eivät voi auttaa ja antaa toistenkin auttaa heikkoja vapaaehtoisesti? Miksi siihen pitää toiset pakottaa?

Vai onko kyse siitä, että halutaan auttaa vain toisten rahoilla ei omilla?...

    “On helppoa olla silmiinpistävän 'myötätuntoinen', jos muut pakotetaan maksamaan kustannukset.”-Murray Rothbard

Ja vapaassa yhteiskunnassa eli "natural order" - tyyppisessä vammaisillakin olisi paremmat mahdollisuudet työllistyä, koska ei työmarkkinasääntelyä.(Ja ylipäätään työtä olisi, koska ei verotusta ja sääntelyä) Ja kehittyvä teknologia parantaa vammaisten mahdollisuutta työllistyä (esim. etätyö). Jota kehitystä nykyinen, kollektiivinen lainsäädäntö jarruttaa.

Ja auttaminen(yksityiset hyväntekijärjestöt) tällaisessa vapaassa yhteiskunnassa olisi järkevää eli autettaisiin todella apua tarvitsevia. Ja heitä olisi huomattavasti vähemmän kuin nyt(kts. kommenttini "köyhien kalastausverkosta)

Nykyinen "auttaminen" onkin jo kyseenalaista avustamisteollisuutta jossa byrokraatti- ja poliitikkoarmeija vetää surutta välista kuten myös jotkut "autettavatkin"(tai heidän edustajansa) eli ne jotka eivät oikeasti ole avun tarpeessa.

Esimerkiksi kehitysapua on annettu mm. Afrikkaan jo monta vuosikymmentä mutta kehitystä ei ole tapahtunut. Eikö ole outoa että veronmaksajat yhä pakotetaan heitä "auttamaan"?

Viisi totuutta

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Jeps. Kiinnostavinta näissä kasvavissa "kapinaliikkeissä" on se, että ne edustavat lähinnä maltillista vasemmistoa. Äärilaitahörhöt tulevat oikealta.

Painoarvoa ei tietenkään vähennä se, että liikkeiden, puolueiden aktiivinen ydin on melko karismaattista ja tietotaitoista porukkaa, joilla on esittää vaihtoehtoja ja mitä luultavammin kyky harkita asioita uudelleen tarpeen vaatiessa.

Oraakkelin lailla ennustan, että ja painakaa tämä mieleenne:):). Euro ja euroon nojautuvaa talousajattelua tullaan vastustamaan myös yllättävämmältä suunnalta. Nykyinen linja kun ajaa väkisinkin syvempään integroitumiseen ja tulonsiirto unioniin. Kun saksalaiset älyävät, että he tästä syystä joutuvat aidosti maksamaan. Vanha kunnon EU ilman euroa alkaa tuntumaan kivemmalta vaihtoehdolta.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Hemmetti taas ehti ilmestymään vastaavanlaista pohdiskelua tuonne Henrin blogiin, ennenkuin painoin tallenna nappia. Koiran vika piti käväistä ulkona.

Ei ole ensimmäinen kerta.....

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Muistelen kyllä että viime itsenäisyyden muistopäivän juhlana vasemmisto hillui kylillä, ja oikeistoksi leimattu väki hillitysti laski seppeleitä sankarihaudoilla yms.

Uutisointi mellakan tyngistä oli aika surkuhupaisaa kun niissä pyrittiin saamaan vasen oikeaksi.

Anna-Leena Nieminen

"Ohjelmassa selitetään myös, miten tehtävät muutokset voidaan rahoittaa."

Saisiko linkin tähän ohjelmaan?

Anna-Leena Nieminen

Kiitos.

Ohjelman rahoitus siis tapahtuu muun muassa

perustuslakia vahvistamalla eli takaamalla julkisten palvelujen rahoitus...

"Reconocimiento en nuestra Constitución de un principio que consagre el crédito y la financiación a la economía como un servicio público esencial."

Veroja rahoitusmarkkinoille...

"Política fiscal en el sector financiero"
"Aplicación de una tasa sobre las operaciones de compra y venta en el mercado bursátil progresiva en función del tiempo de realización para gravar esencialmente a las de mayor componente especulativo (por ejemplo, las que se realizan en plazos de horas)."

EKP:n mandaattia muuttamalla, täystyöllisyyden saavuttamiseksi...

"Modificación de los estatutos del Banco Central Europeo para que entre sus fines se encuentre el pleno empleo y puedan colaborar con los gobiernos en la consecución de mayor bienestar, sostenibilidad y bienestar social."

Muokkaamalla EKP:n sääntöjä, jotta se voisi rahoittaa hallituksia rajoittamatta...

"Modificación de las normas que impiden que el Banco Central Europeo financie a losgobiernos sin perjuicio de establecer condiciones en que pueda hacerlo para evitar tensiones negativas, inflacionistas o de cualquier otro tipo, sobre las economías"

Lisäämällä valtion kulutusta eli elvytystä...

"5.2.1. Aumentar el gasto privado y público en nuevas formas de consumo sin
promover consumismo y abriendo nuevos yacimientos de inversión sostenible.
Para reactivar el consumo es imprescindible que, en lugar de seguir bajando, aumente el porcentaje de los salarios en la renta nacional y, sobre todo, el de las más bajas que son las que en mayor proporción se destinan al consumo."

Korottamalla minimipalkkaa ja asettamalla maksimipalkat yrityksille...

"Incremento del salario mínimo y establecimiento de máximos en la diferencia
entre los salarios más elevados y el salario medio en las empresas, que en España es actualmente de 127 a uno."

Työviikon enimmäistuntimääräksi 35 h ja poistamalla nykyiset kannustimet ylitöihin ja pitkiin työpäiviin jotka jarruttavat tuottavuutta ja vastuuta....

"Ley de las 35 horas de jornada semanal máxima con cómputo semanal y eliminación
de los actuales incentivos a las horas extraordinarias y a jornadas largas que son un freno a la productividad y a la corresponsabilidad."

(Lisäksi poistaa sukupuoli-, ikäsyrjintä ja naisistuminen osa-aikaisissa työsuhteissa)

Vakiinnuttaa yleismaailmallinen oikeus varhaiskasvatuksen aikaistamisesta

"Establecimiento del objetivo de universalización del derecho a la educación infantil pública desde los cero años."

Muokkaamaalla nykyisiä veroja ja luomalla niitä lisää...

"Modificación de impuestos ya existentes y creación de otros nuevos en la hacienda
del Estado y muy especialmente en la hacienda local en la línea de las propuestas
sobre Fiscalidad Ambiental que han realizado en diversas ocasiones organizaciones
progresistas y ecologistas."



Eipä ollut yllätys. Erityisesti ihmettelen kohtaa 5.2.1 eli miten voidaan lisätä valtion kulutusta ilman että "edistetään kulutuskulttuuria"?

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #18

Ohjelma on strategiset suuntaviivat, kuten blogissa mainitsin.

Espanjan verotus poikkeaa meikäläisestä, joten kaiketi pyrkivät "yleiseurooppalaisempaan" suuntaan.

Valtion kulutus on yleensä infraan, julkisiin palveluihin yms. kun taas yksityisten hankinnat ovat toisenlaisia (asunto, kaikkea turhaa krääsää, leipää ja sirkushuveja jne).

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Tässä muuten komission omiin talousmalleihin perustuva tutkimus

Fiscal consolidations and spillovers in the Euro area periphery and core http://ec.europa.eu/economy_finance/publications/e...

Euroopan unionin harjoittama talouskuripolitiikka on syönyt Eu:n bkt:sta 10% eli noin yhden biljoonan verran. Onnistunutta talouspolitiikkaa, kerrassaan.

Jouni Suonsivu

RS: "...talouskuripolitiikka on syönyt Eu:n bkt:sta 10%..."

Unionissa lie ymmärretty, että loputon talouskasvu ei tuo onnea ;).

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

jaa-a, miten lienee. Minä kun muistelen, että talouskuria perusteltiin sillä, että vain niin päästään takaisin kasvu-uralle :D

---
*muoks* No, voihan sitä stagnaatiota vakaudeksikin (stability) kutsua, kuulostaa paremmalle poliitisessa retoriikassa

tirsk ja kikatus

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen Vastaus kommenttiin #15

Stability tarkoittaa käytännössä sitä, että toisilla viivan alla oleva etumerkki on - ja toisilla + eikä tilanne siitä muutu.

Vapaapudotuskin on suhteellisen stabiilia.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #37

Eero, myös tuo sinun tulkintasi vakaudesta (stability) pitää kutinsa. Vakaus näyttää tosiaan olevan myös sitä, että vallitseva valtarakenne säilyy - ja mielellään vahvistuu. "Koska se edistää yhteistä hyvää."

Aaarrrrgh!

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

"Euron tulevaisuus"(Libera, 2014). Kirjassa myös 10%:n lasku elintasossa arvioidaan s. 10.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #38

Pitää paikkansa, Seppo.

Hyvinvointia ei voi säilyttää ilman että se rajataan koskemaan vain väestön pientä joukkoa; tämä on ainoa tapa saavuttaa paremminvointi. (sarkasmivaroitus)

Käyttäjän RaikoKarvonen kuva
Raiko Karvonen

Talouskuriko on ainoa tie, millä pääsemme kasvun uralle? Liiallinen talouskuri on tappanut markkinoilta ostovoiman ja tästä kärsii koko Eurooppa ja myös Suomi.

Taloutta on elvytettävä, koska muuten näistä talouden ongelmista ei kohtuudella selvitä. Tiet, koulut ja sairaalat kuntoon Suomessa. Sen elvytyksen pitää kohdistua niin, että työttömät suomalaiset pääsevät takaisin töihin ja maksamaan veroja ja ostamaan palkallaan palveluja ja tuotteita Suomesta.

Kuristaa voi taloutta aikansa mutta liiallisella kurilla voi tappaa koko kansantalouden koko Eu:n alueella.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Niinhän se on Raiko, mutta kun Eu:n johto tähtää hikipajaunioniin.

Pekka Sandberg

Riikka kiitos järki ajatuksista;toivotaan järjen voittavan,

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Kiitos kiitos. Toivotaan järjen voittavan - ja tehdään työtä sen eteen.

Käyttäjän MikaKovin kuva
Mika Kovin

Hyviä ajatuksia ja infoa taas Riikalta.

Itse olen monessa otteessa jo sanonut ja pohdiskellut ohimennen, että ei voi hyvää seurata tästä mainitusta reaalitalouden ja finanssien eri teille lähtemisestä. Finanssitaloudessahan ei todellisuudessa synny lainkaan uutta arvoa. Päinvastoin arvoa katoaa aivan siitä riippumatta painetaanko ta 'vivutetaanko' lisää johdannaisia ja muuta 'ketjukirjeenomaista' arvotonta vastiketta, miten paljon tahansa.

Luulempa, että kyse on ns. piilotetusta superinflaatiosta ja kyse on myös toisaalta vain jo olevan reaaliomaisuuden uusjaosta rikkaiden hyväksi, kuten kaikki tilastotkin osoittavat. Tästä kaikesta ei voi mitenkään olla seuraamatta se "suuri romahdus", jolle ei ole historiassa edes mitään aikaisempaa vastinetta olemassa. Varokaa siis.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Thomas Pikettyn (Capital in the 21st Century, 2014) ja Pavlina Tschernevan molempien laskelmien mukaan varallisuuden jakautuminen on totaalisen vääristynyttä.

Tuloerojen "kehittyminen" uusliberalismia ja vapaakauppaa toteutettaessa on johtanut siihen, että 2001-2007 varakkain osa sai lähes 100% lisää, ja varattomin osa suunnilleen 0,5% kaikesta kasvusta.

Vuosina 2009-2012 varakkain väki sai noin 117% ja varattomin miinus 20% kasvaneesta varallisuudesta. (Annoin lukemat lukemat muistinvaraisesti, mutta ne ei paljon heitä, voin vakuuttaa)

Näkee sen muualtakin: Vuonna 1990 maailman bkt oli jotain $25 biljoonaa, vuonna 2014 se oli tommoset $75 biljoonaa, ja koko erotus on käytännössä mennyt yhä harvempiin käsiin.

http://search.worldbank.org/all?qterm=world+gross+...

Tai voi vertailla maita http://data.worldbank.org/indicator/NY.GDP.MKTP.CD...

Käyttäjän RaikoKarvonen kuva
Raiko Karvonen

Köyhimmille kasvaneesta varallisuudesta ei ole tippunut murusiakaan. Talouden pitää kuulemma toimia mahdollisimman vapaasti ilman mitään sääntelyä.

Nyt kun uusliberalismia on harjoitettu käytännössä yli 30 vuotta, niin tulos on tässä. Varallisuuden kasvu on hyvin pienen joukon taskussa. Valtaosa ihmisistä ei ole hyötynyt mitään varallisuuden kasvusta.
No itsepähän olemme poliitikot valinneet. He ovat harjoittaneet uusliberalismia ympäri maailman ja tässä on sitten sen harjoitetun politiikan lopputulos.

Lisäksi Eu harjoittaa leikkauspolitiikkaa koko Eu:n alueella, mikä tappaa ostovoiman markkinoilta ja johtaa osan ihmisistä köyhyyteen. Toisenlainen politiikka on mahdollista mutta halutaanko sitä todella.

Käyttäjän arirusila kuva
Ari Rusila

Kiintoisa osoitus kansanäänestysten tarkastelusta uhkakuvana oli tänään US:n uutisoima sotahistorioitsijan kirja jossa ilmeisesti vaaditaan Suomen Nato-jäsenyydestä päättämistä ilman kansanäänestystä; se on kuulemma vaikeaa ja aikaa vievää. Tällaiset näkemykset tulee mielestäni ottaa vakavasti koska euroonkin livahdettiin kyselemättä kansalaisilta turhia.

Mitä tulee Kreikan ja ehkä jatkossa Espanjankin vaalituloksen merkitykseen niin tärkein lahja ns tavallisille eurooppalaisille on mielestäni Syrizan ilmoitus TTIP-sopimuksen blokkaamisesta. Perästä saattaa tulla muitakin pikku tuliaisiankuten esim Venäjä-sanktioiden torppaus maaliskuussa. Ehkä tärkeintä kuitenkin on, että Syriza luo toivoa eurooppalaille siitä että äänestämällä ehkä jotain voi vaikuttaakin.

Toimituksen poiminnat