*

KissanKulmasta

Venäjän luottoluokittamnen roskaksi poliittista roskaa

  • Raha menee rahan perässä
    Raha menee rahan perässä

Amerikkalainen luottoluokittaja S&P alensi Venäjän luottoluokituksen roskalainaluokkaan. Syyksi annettiin öljyn laskeva hinta (josta päätti OPEC-kartelli), Ukrainan tilanteen takia Yhdysvaltain ja Euroopan unionin Venäjälle asettamat talouspakotteet sekä ruplan kurssilasku (joka johtui osittain öljynhinnan laskusta ja talouspakotteista).

S&P, Standard & Poor´s kuuluu McGrawHill -yritykseen, joka puolestaan on New Yorkissa sijaitseva kustannusyhtiö, jonka omistajat ovat pääasiassa pankkeja ja rahastoja, jotka puolestaan omistavat mediaa, öljy-yhtiöitä, luottoluokittajia ja luottokorttiyhtiöitä.

Omistajapankit - mm. JP Morgan Chase, Bank of America, Goldman Sachs - ovat samoja rikoksenuusijapankkeja, jotka ovat mukana aina, kun pankkimaailmassa löytyy korko- ja valuuttamanipulointia (Libor, Euribor, Isdafix ja Forex -skandaalit), rahanpesua, varojen piilottamista tai muuta vastaavaa kepulointia. Esimerkiksi vuoden 2008 finanssikriisiin johtanut kiinteistölainojen paketointi ja jälleenmyynti. Näille finanssikriisin synnyttäneille roskaluotoille parhaan mahdollisen AAA-luokituksen antoivat myyjäpankkien omistuksessa olevat luottoluokittajat kuten S&P ja Moody´s.

 

Vilkaistaan sitten sitä Venäjän tilannetta.

Venäjän valtionvelka on velkakellon perusteella 235, 793 401 333 miljardia dollaria, vajaa 24% bkt:sta. Miljardi on tuhat miljoonaa. Henkilöä kohden Venäjällä on valtionvelkaa vaivaiset 1645 dollaria.

 

Yhdysvaltain valtionvelka on velkakellon perusteella 18, 100 669 jne biljoonaa dollaria, 104,74% bkt:sta. Yksi biljoona on miljoona miljoonaa tai tuhat miljardia.

Yhdysvalloilla on valtionvelkaa henkilöä kohden $56 524 ja veronmaksajaa kohden $154 046. Yhdysvaltain velka on lähes 77 kertaa Venäjän velka.

Tavallinen amerikkalainen taas ei tienaa. Rikkain 1% vie lähes kaiken tulojen kasvun, 17:sta osavaltiossa rikkain 1% on vienyt kaiken tulojen kasvun, kertoo Economic Policy Instituten (EPI) uusi raportti "The increasingly unequal States of America. Income inequality by state, 1917 to 2012".

Rikkain 1% ei yleensä maksa veroja vaan siirtää varallisuutensa piiloon verokeitaisiin.

 

Suomen valtionvelka on 153, 977 537 458 miljardia dollaria, suhteessa enemmän kuin Venäjällä. Velkaa on 59, 80% bkt:sta. Ai ai, kohta menee rikki Eu:n talouskurisopimuksen 60 prosentin raja ja Suomessa alkaa teholeikkuri laulaa...

Päätä kohden Suomella on julkista velkaa 28 374 dollaria.

Velan korkoihin Suomella menee 3, 748 225 000 dollaria vuodessa, melkein neljä mrd.

 

Euroopan unionilla on velkaa 631, 351 212 jne miljardia dollaria (87,4 % bkt:sta). Eurooppalaista kohden julkista velkaa on 24 492 dollaria.

- Joten mihin perustuu Venäjän pudottaminen roskaluokitusluokkaan?

 

Venäjä, vaikka onkin vähentänyt Yhdysvaltain valtionvelan omistuksiaan, omistaa edelleen Yhdysvaltain velkaa $108, 9 miljardia. Tarkoittaa, että Yhdysvallat on tuon summan velkaa Venäjälle.

Jos minä olisin kostonhimoinen ja Venäjän keskuspankin johtaja, käyttäisin nyt dollarireservini maksaakseni pois Venäjän velkaa. Kiina, joka omistaa Yhdysvaltojen velkaa 1252,7 miljardia dollaria, saattaisi lähteä mukaan ja myydä sekin pois dollarivelkakirjojaan. Markkinoille tulvisi dollareita, mikä tekisi dollarista ja dollarin asemasta reservivaluuttana roskaa. Mahjong!

Sen lisäksi Venäjä voisi ilmoittaa, ettei aio maksaa velkojaan. Se hoitaisi Eu:n pankkisektorin, joka on luotottanut venäläisiä pankkeja ja yrityksiä yli sadalla miljardilla. Erityisesti italialaiset ja ranskalaiset pankit murtuisivat, ja koska meillä on pankkiunioni, sen lisäksi että Eu28-maat ovat raskaasti ristiinvelkaisia, kaatuisi todennäköisesti koko Euroopan pankkisektori.

Mutta Venäjästä tulisi lähes velaton valtio.

Tarvitseeko sanoa enempää?

 

Lähteet:

McGrawHill, omistus http://stockzoa.com/ticker/mhp/

World debt clock USA http://www.usdebtclock.org/

National debt Russia http://www.nationaldebtclocks.org/debtclock/russia

National debt of Finland http://www.nationaldebtclocks.org/debtclock/finland

Euroopan unionin julkinen velka http://www.eudebtclock.org/ ja http://www.debtclock.com/europe ja http://www.debtclocks.eu/public-debt-and-budget-deficits-comparison-of-the-eu-member-states.html

Largest foreign holders of US debt http://www.davemanuel.com/biggest-foreign-us-debt-holders.php

Eduskunta, täysistunnon pöytäkirja PTK 133/2014 vp http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/skt_133_2014_136_p.shtml

EPI - Estelle Sommeiller, Mark Price: The increasingly unequal States of America. Income inequality by state, 1917 to 2012 (Jan 26, 2015) http://s3.epi.org/files/2014/IncreasinglyUnequalStatesofAmerica1917to2012.pdf

Eurostat: General government gross debt http://ec.europa.eu/eurostat/tgm/table.do?tab=table&init=1&language=en&pcode=teina225&plugin=1

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (61 kommenttia)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Pankkiunioni vaarantaa talletuksesi 2 http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1837...

Sattuipa hauskasti tuo "Eu - Työtä hyväksesi" mainos esiin :D

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Jouduin hämärässä nuoruudessani perimään velkoja. Silloin opin, että ongelmia voi tulla kahdesta syystä: maksukyvyn tai maksuhalun puutteesta. Venäjän tapauksessa maksukykyä varmaan olisi, mutta maksuhalusta ei voi olla varmuutta.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Mutta luottoluokittajahan epäilee virallisesti maksukykyä. Maksukyvyn menetyksellä luottoluokituksia perustellaan.

Venäjään kohdistettua poliittista peliä siis.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Riikka Söyring

Venäjä voi vain itse vaikuttaa taloutensa rakenteisiin ja luoda investointi- ja sijoittajaystävällisen ilmapiirin sen pohjaksi.

Ari Kemppainen

Ilkka Varsio

Näyttää kirjoitetun tekstin ymmärtäminen + linkit, olevan edelleenkin, ylitse pääsemättömän vaikea tajuista niin monelle...

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Ari Kemppainen

Aihe oli luottoluokitukset. Nyt on muistettava, että luokituslaitokset eivät luokittele maita tai yrityksia niitä itseään varten vaan luokitus antaa näkemyksen luokitetavan taloudellisesta tilanteesta ja luottojen riskistä luotottajalle.

Luokittaja arvioi vain luokitettavan valtion tai yrityksen tulevaisuuden näkymiä. Ei historiaa.

Ari Kemppainen Vastaus kommenttiin #9

Luottoluokitusten tarkoitus on kertoa markkinoille, kuinka luotettava eli taloudellisesti vakaa jokin toimija (esim. valtio tai yritys) tai sen tarjoama tuote (esim. velkakirja) on. Luottoluokittaminen on julkispalvelullisista ja tutkimuksellisista piirteistään huolimatta liiketoimintaa, eli sitä tehdään viime kädessä voittoa tavoitellen.

"Nyt on muistettava, että luokituslaitokset eivät luokittele maita tai yrityksia niitä itseään varten"

Epäilyksiä pahentaa se, että vuodesta 1970 alkaen siirryttiin luottoluokitusalalla ns. liikkeellelaskija maksaa -malliin, eli arvion kohde tai arvopaperin liikkeellelaskija maksaa omakohtaisesti arviostaan sen tekijälle. On siis molemmille eduksi, että arvio on hyvä. Aiemmin taas käytössä oli ns. investoija maksaa -malli, eli sijoittamista johonkin kohteeseen harkitseva taho maksoi luottoluokituslaitokselle sen tekemästä arviosta, saadakseen tietää kuinka turvallinen investointi olisi.

Valtioiden luottokelpoisuuden arviointiin vaikuttavat maan historiallinen makrokehitys, arviot keskipitkän aikavälin kehityksestä ja nykyhetken talouspolitiikka. Julkisen talouden rahoitusasema, velkaantuneisuus ja julkisten tulojen ja menojen suhde bruttokansantuotteeseen ja poliittisen järjestelmän vakaus ovat myös tärkeitä mittareita.
http://yle.fi/uutiset/standard__poors_laski_suomen...

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Miksi Venäjä sellaista tekisi ollessaan talouspakotteiden alla?

OECD:n käyrän (loppuu vuoteen 2012) perusteella Venäjälle ja Eu28:n tulevat investoinnit lähestyvät toisiaan http://knoema.com/OECDFDIS2014/oecd-foreign-direct...

Johtunee siitä, että Eu28:n tulevat investoinnit ovat pudonneet 75-80% http://www.oecd.org/daf/inv/investment-policy/Inve...

Ehkä meidän olisi parempi huolehtia omasta ympäristöstämme?
Ai niin, homma hoidossa. Draghi rakentaa hikipajaunionia yhdessä komission kanssa.

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Venäläisten yritysten velkaantuminen pankeille/keskuspankille,-onko se mukana käppyröissä ja miten muuttaa tilannetta,vai muuttaako ?

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Venäjä voi tehdä raha-, finanssi- ja talouspoliittisia liikkeitä toisella tapaa kuin Eu28. Venäjällä rahan laskee liikkeelle Venäjä itse. Eu28:ssa taas velkaannumme yksityisille sijoittajille.

Venäjällä on esim. talletusvakuusvirasto joka voi pääomittaa venäläisiä pankkeja, mikäli niin halutaan ja kasvattaa siten pankkien lainanantokykyä.

Intia päätti 2014 keskuspankin kautta määrätä intialaiset pankit lisäämään luototusta intialaisille yrityksille sekä erilaisiin infrastruktuuriprojekteihin samalla kun pankit määrättiin pidentämään jo aloitettujen projektien laina-aikoja sekä tarkistamaan niiden korkoja.
Täsmällisemmät tiedot löydät Intian keskuspankin sivuilta http://rbi.org.in/home.aspx

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Eikö ole ihan vähän epäloogista samassa kirjoituksessa manata, että luottoluokituksen lasku on poliittinen ja perusteeton ja sitten hekumoida sillä kuinka Venäjä voi jättää velkansa maksamatta?

Luottoluokituksen tarkoitus kun on juuri arvioida sitä millä todennäköisyydellä Venäjälle lainatut rahat saa korkoineen takaisin. Koska suvereenien valtioiden kohdalla ei ole olemassa konkurssimenettelyä, niiden kohdalla ei varsinaisesti tehdä erottelua maksukyvyn ja -halukkuuden kesken. Valtion maksukyvyttömyys toteutuu sillä, että valtio ilmoittaa jättävänsä velkansa maksamatta.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Pätkä johon viittaat alkoi "Jos minä olisin kostonhimoinen ja Venäjän keskuspankin johtaja...".

Ei se minusta ole sen epäloogisempaa kuin että uusliberalismin ja vapaiden markkinoiden pää-äänenkannattajat yrittävät säännellä Venäjää vaikuttamalla siihen talouspakotteilla.

Enhän sanonut, että Venäjä ei ole maksukykyinen/-haluinen vaan esitin mielipiteenäni että venäjä voisi halutessaan aiheuttaa sellaiset määrät markkinaturbulenssia(yhdessä Kiinan kanssa) että täällä velkaunionin ja petrodollarin maissa riemu repeäisi kun pankit alkaisivat kaatua syliin ja talletuksia takavarikoitaisiin pankkiunioniin vedoten niin loppuisi sekin vähän taloudellinen toimeliaisuus mitä tässä kestolamassa esiintyy.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Ilmeisesti myös luottoluokittajat ovat arvelleet, että mahdollisuus Venäjän yksipuolisesta ilmoituksesta jättää ulkomaiset velat maksamatta on realistinen mahdolisuus.

Epädemokraattinen hallinto, kansalliskiihkoilu ja valloitussodat vaikuttavat heikentävästi luottoluokitukseen, koska niiden nähdään vähentävän valtion toiminnan ennustettavuutta ja lisäävän poliittista riskiä velkojen takaisinmaksun suhteen.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #22

Selvä se että vaikuttavat. Mutta eivät kaikilla samalla tavalla.
Jos epädemokraattinen hallinto, kansalliskiihkoilu ja valloitussodat vaikuttaisivat niin Yhdysvalloillakin olisi nykyistä pienempi luottoluokitus.

Tai Eu28:lla. Vaikka täällä ei niin kansalliskiihkoilla kun ei ole mitään eurooppalaista kansaa/kansakuntaa. Pikemminkin usea erikielinen heimo.

Katselin tuossa viime viikolla Maailmanpankin tilastoista samoin kuin CIA:n The World Fact Bookista varallisuuden jakautumista Yhdysvalloissa ja Venäjällä. Yhdysvallat on oligarkkisempi.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen Vastaus kommenttiin #26

Vaikea arvioida kuinka paljon USA:n viat ovat vaikuttaneet maan luottoluokitukseen. Erityisesti kun huomioidaan dollari vahva asema kansainvälisillä rahamarkkinoilla.

Toisaalta onhan sinunkin myönnettävä, ettei USA puutteistaan huolimatta ole lähelläkään Venäjää noissa suhteissa (paitsi sodankäynnissä vieraiden valtioiden alueella, jossa laskutavasta riippuen voi mennä ohi. Vaikkeivät varsinaisesti valloitussotia olekkaan).

En ole myös ihan varma miten eri maitten "oligarkisuutta" vertaillaan. Varallisuuden jakautuminen kertoo siitä, että USA:ssa on korkeammat elintasoerot. Se ei vielä kerro siitä mikä on poliittisen vallan suhde taloudelliseen valtaan.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #52

Yhdysvallat on oligarkia. Aihetta on tutkittu. Tämä lienee tuoreimmasta päästä

* http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1658... (15.04 2014)

* http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2014/04/17/... (17.04 2014)

* http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/31648... (07.05 2014)

Demokraattisten prosessien toteutumiseen vaikuttaa keskeisesti mediakonsentraatio. Yhdysvalloissa oli 1980-luvulla vielä noin 50 mediaa. 2000-luvulla mediaomistukset ovat keskittyneet 5-6 mediayhtiöön.

Parhaillaan neuvotellaan Comcastin ja TimeWarnerin yhdistymisestä, mikä keskittää mediaa entisestään samoille omistajille. Mediayhtiöt ovat suuryritysten (kuten GE, pankit, vakuutusyhtiöt, lääketeollisuus jne) omistuksessa.

Venäjällä on valtiollinen media mutta muuta mediaa on huomattavasti Putinia vastustavien oligarkkien hallussa.

Uutistoimistoja länsimaissa on oikeastaan vain muutama merkittävä: AP, Reuters ja pari pienempää, jotka ovat samojen tahojen omistuksessa kuin mediakin, ja joilta pienemmät toimijat ostavat uutisensa. Internet on jonkin verran rikkonut tätä. Venäläinen RT News on, Al Jazeeran lailla, saanut haalittua runsaasti länsimaisia seuraajia. Tämä lienee ollut syynä siihen, että BBG:n pj Andrew Lack rinnasti NYT:n haastattelussa RT:n terroristeihin:

“We are facing a number of challenges from entities like Russia Today which is out there pushing a point of view, the Islamic State in the Middle East and groups like Boko Haram, “ he said. “But I firmly believe that this agency has a role to play in facing those challenges.”

http://www.nytimes.com/2015/01/22/us/broadcasting-...

Ironista, eikö totta, että eriävien näkökulmien tarjonta herättää "vapaassa lännessä" niin suurta huolta?

Kun itse olen tarkastellut jotain älyvapaata, haitallista lakia, mikä kongressissa on puskettu läpi, katson Jaa-äänet ja sen jälkeen tarkastan heidän vaalirahoituksensa kongressille tehdyistä ilmoituksista. Aina löydän samat pankit, samat aseteollisuuden yritykset, samat lääketehtaat, samat...

Pankeilla on noin 5 lobbajaa per kongressilainen.

Suomen tilanteesta on toimittaja Seppo Konttinen julkaissut hiljattain kirjan "Lakien synty".

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #22

Tässä on oireen tynkää ja pakotteiden mukana syntyy yrityksille rahoitusongelmia?
http://ri.search.yahoo.com/_ylt=A0LEVxtc78hUgYwAAd...

Antti Jokela

Isot luvut ovat vaikeita. Velat ovat seuraavat:

- USA: $18 biljoonaa (18E12)
- Venäjä: $235 miljardia (235E9) = $0.235 biljoonaa

Antti Jokela

...jatkoa:

- Suomi: €136 miljardia (136E9) = $153 miljardia (153E9) = $0.153 biljoonaa
- EU: €12 biljoonaa (12E12) = $13 biljoonaa (13E12)

EU:n luvussa näytti siis olevan muutakin kuin pilkkuvirhe. Käytin antamiasi linkkejä.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Pilkku on tosiaan väärässä kohdassa dollarissa nimetyssä Suomen velassa tuossa blogitekstissä. Kiitän ja korjaan.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Niinhän siellä tekstissä lukee.

Apropos. Pelkät velan korot heittävät Suomen ihan pian yli 60% talouskurirajan. Luulen kuitenkin että Eu ei ala kovistella Suomea talouskurilla ennen vaaleja tai täälläkin saatetaan äänestää väärin, ja valtaan voi päästä porukka joka ei enää halua velkaantua yksityisille sijoittajille.

Antti Jokela

Siellä lukee näin: "Venäjän valtionvelka on velkakellon perusteella 235 793 401, 333 miljardia dollaria..."

Jos laitat koko luvun, niin sitten perään ei enää kirjoiteta miljardia; muuten tulee pilkkuvirhe, tässä tapauksessa miljardikertainen virhe. Esimerkiksi 235 793 401 333 on noin 236 miljardia.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Riikka, kun nyt olet todistanut, että luottoluokittajat ovat väärässä, voisit itse näyttää esimerkkiä ja siirtää liikenevät varasi venäläisiin sijoitusosuuksiin ja osakkeisiin.

Jotenkin minusta tuntuu, että ne, joilla on oikeasti varoja, eivät kuitenkaan usko sinua.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Olen todistanut että luottoluokittajiin ei ole luottamista. Sijoitusneuvoja en ole antanut enkä sellaista suunnittele tekeväni vastaisuudessakaan.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Et ole todistanut sitäkään (vaikka voit kyllä hyvin olla oikeassa, mutta todistaminen on eri asia). Olet vain vertaillut kuinka paljon Yhdysvalloilla ja Venäjällä on velkaa per capita ja suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kirjoituksesi alussa itsekin toteat, että luottoluokitukseen vaikuttaa paljon muitakin seikkoja kuin velka per capita tai velan osuus bkt:sta.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #20

Proposal for a Regulation of the European Parliament and of the Council on amending Regulation (EC) No 1060/2009 on credit rating agencies
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?...

“Report on the Roles and Function of Credit Rating Agencies in the Operation of the Securities Markets,” Securities Exchange Commission, as required by Section 702 (b) of the Sarbanes-Oxley Act of 2002 (January 2003) http://www.sec.gov/news/studies/credratingreport01...

“Summary Report of Issues Identified in the Commission Staff’s Examinations of Select Credit Rating Agencies,” Staff of the Securities Exchange Commission (July 8, 2008) http://www.sec.gov/news/studies/2008/credit rating agenciesexamination070808.pdf

koska luottoluokittajat eivät olleet luotettavia ja kaiken sortin eturistiriitaa ilmeni. Sillähän se Kreikka-bisneskin pyöri, GoldmanSachsin ja (GS:n osaomistamien) luottoluokittajien avulla.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Jälleen kerran löydän itseni täältä vaikka kirjoituksiin kommentointi ei ole edistänyt asioiden ymmärtämistä. Kirjoittajalla on tullut tavaksi yksinkertaistaa monimutkaisia prosesseja, teorioita ja malleja todistaakseen itselle-ja ehkä omalle lukijakunnalle-kuinka Yhdysvallat ovat kaiken pahan alku ja loppu.

Kirjoittaja on siis ts. haukannut liian ison palan kakkua. Ja nyt on aika, jälleen kerran, tuoda esille kirjoittajan räikeä tietämättömyys.

1) Luottoluokittajan tehtävä on arvioida velan takaisinmaksun todennäköisyys katsomalla monia tekijöitä, jotka vaikuttavat maan maksuvalmiuteen, tulevaisuuden inflaatioon ja lainan riski-variaabeleihin. Kirjoittaja siis ei ole täysin ymmärtänyt luottoluokittajien roolia rahoitusmarkkinoilla. Outoa tässä on se, että kirjoittaja listaa heti alussa Venäjän tilanteen sanomalla:

"Amerikkalainen luottoluokittaja S&P alensi Venäjän luottoluokituksen roskalainaluokkaan. Syyksi annettiin öljyn laskeva hinta (josta päätti OPEC-kartelli), Ukrainan tilanteen takia Yhdysvaltain ja Euroopan unionin Venäjälle asettamat talouspakotteet sekä ruplan kurssilasku (joka johtui osittain öljynhinnan laskusta ja talouspakotteista)."

Rahamarkkinoilla nämä yllämainitut tosiasiat vaikuttavat tietenkin lainaehtoihin. Tottakai lainakorot nousevat sillä Venäjän inflaatio yhdistettynä surkeaan valuuttakurssiin tarkoittaa sitä, että lainaamalla tänään pääomaa Venäjälle löysillä ehdoilla, teet huomenna tappiota. Kirjoittaja ei ole sisäistänyt omaa argumenttia lainkaan.

2) "Esimerkiksi vuoden 2008 finanssikriisiin johtanut kiinteistölainojen paketointi ja jälleenmyynti. Näille finanssikriisin synnyttäneille roskaluotoille parhaan mahdollisen AAA-luokituksen antoivat myyjäpankkien omistuksessa olevat luottoluokittajat kuten S&P ja Moody´s."

Kirjoittajan pitäisi tutkia mistä nämä kiinteistölainat saivat alkuunsa. Vuonna 1994 Bill Clintonin ”Community Reinvestment-Act” asetti tuhoisan maton amerikkalaisille, joka vedettiin kylmästi heidän alta vuonna 2008. Lyhykäisyydessään Clintonin tavoite oli kasvattaa amerikkalaisten kodinomistus-astetta noin 50 %:iin riippumatta kotitalouksien takaisinmaksukyvystä. Reiluuden nimissä tuotakoon esille George W. Bush, joka jatkoi Clintonin työtä varsin tarmokkaasti. Asuntolainojen takaajiksi asettui surullisenkuuluisa puolivaltiollinen (vasemmistolaisten sanastoa, joka tarkoittaa siis todellisuudessa valtionyhtiötä) Fannie Mae, joka oli Rooseveltin lamanjälkeisen ”New Dealin” luomuksia. Lainojen takaamisen jälkeen, Fannie Mae viskasi kyseiset MBS, eli mortgage-backed securities, rahoitusmarkkinoille kuuman perunan tavoin. Luonnollisesti yksityiset pankit ja rahoitusyhtiöt heittelivät tätä kuumaa perunaa kranaatin tavoin toisilleen tiedoilla, joita he saivat luottoluokittajilta. Näin myrkyllisiä lainapaketteja kierrätettiin ympäri maailmaa niin kauan kunnes kranaatista oli kehittynyt Warren Buffetin sanoin, finanssimaailman joukkotuhoase. Loppu onkin historiaa. Eli kirjoittaja siirtää syyn luottoluokittajien harteille vaikka syyllinnen on vain ja ainoastaan hallitus.

http://henrierti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/184151-s...

3) "Yhdysvaltain valtionvelka on velkakellon perusteella 18 100 669 jne biljoonaa dollaria, 104,74% bkt:sta. Yksi biljoona on miljoona miljoonaa tai tuhat miljardia. Yhdysvalloilla on valtionvelkaa henkilöä kohden $56 524 ja veronmaksajaa kohden $154 046. Yhdysvaltain velka on lähes 77 kertaa Venäjän velka."

Olen tästä asiasta maininnut kirjoittajalle jo seitsemän kertaa. Yhdysvaltojen valtiovelka saa kasvaa, koska dollari on maailman varavaluutta. Kyseessä on taloustieteen termi Triffin Dilemma, jonka mukaan Yhdysvaltojen ei tarvitse huolehtia alijäämistä tai velasta, sillä muut maat haalivat Yhdysvaltojen velkakirjoja itselleen niin hyvinä kuin pahoina päivinä ja täten rahoittavat Yhdysvaltojen kulutusjuhlat.

Kirjoittajan pitäisi lukea Eswar Prasadin "Dollar Trap" tai minun oma 2013 gradutyöni ennen kuin argumentoi asiasta, josta hän ei ole lainkaan tietoinen.

http://www.atlantic-community.org/-/instabilities-...

4) "Jos minä olisin kostonhimoinen ja Venäjän keskuspankin johtaja, käyttäisin nyt dollarireservini maksaakseni pois Venäjän velkaa. Kiina, joka omistaa Yhdysvaltojen velkaa 1252,7 miljardia dollaria, saattaisi lähteä mukaan ja myydä sekin pois dollarivelkakirjojaan. Markkinoille tulvisi dollareita, mikä tekisi dollarista ja dollarin asemasta reservivaluuttana roskaa. Mahjong!"

Tässä minulla alkoi ja pää särkemään. Kiinan dollarivarannot ovat niin suuret, että Kiina ei voi siirtyä pois dollarista ilman suuria tappioita. Kysymys kuuluukin kirjoittajalle, että mihin Kiina vaihtaisi dollarinsa?

Jos Kiina aloittaa dollarin "dumppaamisen" kuvitteleeko kirjoittaja, että muut maat joilla myös on omat reservit dollareissa, lähtevät vapaaehtoisesti mukaan tiedostaen, että heidän keskuspankkeista tulee yhdessä hetkessä maksukyvyttömiä likviditeettin kuivuessa kokoon?

Jälleen kerran kirjoittajan räikeä yksinkertaistaminen tekee oikein pahaa.

Tarvitseeko sanoa enempää?

En edes odota vastausta kirjoittalta, sillä hän ei yksinkertaisesti ymmärrä mistä hän puhuu.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Hienoa, että jaksat kuitenkin kommentoida. Saatat olla oikeassa siinä, että blogistiin kommenttisi eivät vaikuta, mutta meihin muihin lukijoihin kyllä. Kommenttisi ovat hyvin perusteltuja.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Mukavaa lukea perusteltuja mielipiteitä.

1) Kirjoittaja tietää luottoluokittajien tehtävät. Kirjoittaja viittaa tässä blogissa lyhyesti luottoluokittajien luotettavuuteen.

2) Yksinkertaistat. Osa ongelmaa oli AAA:n saaneiden jälleen myytyjen lainapakettien aiheuttamat kattamattomat vastuut (kts.esim. http://www.aviva.com/europe-pensions-gap/intro.html sekä "The
Mathematical Economics of Compound Rates of Interest: A Four-Thousand
Year Overview Part I"

Kirjoittaja on tietoinen siitä, että subprime-perunat kuumennettiin tietoisesti http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/5763...

Kirjoittaja on samaa mieltä James K. Galbraithin kanssa, joka sani ettei yritysten ja finanssi-instituutioiden tekemissä petoksissa ei ole muuta uutta kuin mittakaava

3) Lähdet siitä, että dollarin asema reservivaluuttana on kiveen hakattu.

Sano kaikin mokomin ihan niin paljon kuin haluat. Pakkoa ei ole mutta jos tarve yllättää ;)

Ari Kemppainen

2)"Luonnollisesti yksityiset pankit ja rahoitusyhtiöt heittelivät tätä kuumaa perunaa kranaatin tavoin toisilleen tiedoilla, joita he saivat luottoluokittajilta."

"Eli kirjoittaja siirtää syyn luottoluokittajien harteille vaikka syyllinnen on vain ja ainoastaan hallitus."

Hmm..Eli hallitus määräsi että luottoluokittajat antavat AAA-luokituksen myrkyllisille lainapaketeille?

3) "Kyseessä on taloustieteen termi Triffin Dilemma, jonka mukaan Yhdysvaltojen ei tarvitse huolehtia alijäämistä tai velasta, sillä muut maat haalivat Yhdysvaltojen velkakirjoja itselleen niin hyvinä kuin pahoina päivinä ja täten rahoittavat Yhdysvaltojen kulutusjuhlat."

Miten guru ennustaa käyvän silloin, kun kiinan, venäjän jne maiden kultavarannot ovat tarpeeksi vahvat Toisen valuutan käyttöön ottoon? (Dollarin syrjäyttämiseen) Vai luuleeko hän että se om mahdottomuus? Siis uuden valuutan käyttöön otto? €?

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Ei tietenkään. Luottoluokittajilla oli täysin sama tieto kuin muilla rahoitusmarkkinoilla.

Kultakannassa on yksi suuri ongelma: Se ei ole likviditeetti-pohjainen ja kultakannan laajenukseen tarvitaan sitä itseään, eli fyysisesti lisää kultaa. Globalisoituneessa maailmassa jossa pääomat virtaavat nanosekunneissa, ei ole varaa odotella lisää kultaa Etelä-Afrikan kaivoksista.

Minua kiinnostaa mikä tämä "toinen valuutta" käytännössä olisi? Ja miten keskuspankit orkestroivat yhdessä vakaan siirtymäajan uuden valuutan käyttöön?

Dollarin asema on niin vahva (61-64% keskuspankkien reserveistä on dollareissa, 86% Forex-transaktioista käydään dollareissa, dollareita käytetään jopa tilanteissa joissa tuote tai palvelu ei ole Yhdysvalloista tai edes matkalla sinne, Yhdysvaltojen velkakirjoja ostetaan niin hyvinä kuin huonoina aikoina koska velkakirjat ovat likviditeettejä), että siirtyminen pois dollareista on käytännössä mahdotonta ilman maailman talousjärjestelmän totaalista romahtamista.

Nämä eivät ole mielipiteitä. Ne ovat faktoja.

Ari Kemppainen Vastaus kommenttiin #29

"että siirtyminen pois dollareista on käytännössä mahdotonta ilman maailman talousjärjestelmän totaalista romahtamista."

Tämä on varmasti totta.

Luin joistain että usan kotitaloudet ovat tällä hetkellä enemmän velkaantuneita, kuin esim ennen 2008 finanssi kriisiä. Joku professoristason talous nero totesi että seuraava asunto kupla on pahempi kuin 2008 kriisi. Joten, sitä Seuraavaa asunto/velka kuplaa odotellessa.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti Vastaus kommenttiin #30

Todellisuudessa Yhdysvaltojen hidas elpyminen kriisin jälkeen johtui kotitalouksien velan takaisinmaksusta, eli enään ei kulutettu niin paljon kuin piti. Ja koska Yhdysvaltojen talousjärjestelmä perustuu pääosin kuluttamieen (Keynesin I-funktio) talouden elpyminen otti koville. Tästä aasinsiltana Euro-alueen QE, joka tulee epäonnistumaan koska Eurooppalainen talousjärjestelmä ei perustu kulutukseen. Se siitä.

Kuplan puhkeamissta on aina helppo ennustaa. Mutta ajankohta onkin sitten haastavampaa.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #32

Samaa mieltä että EKP:n QE ei tule toimimaan. Väärin kohdennettu. Sen lisäksi että Euroopan talous ei nykyisellään tunnu perustuvan mihinkään.

Teollisuus poistuu/on poistunut, digitalisaatio, 3D ja automatisointi valtaavat alaa syöden työpaikkoja, internet on amerikkalaisten hallussa (ja yhdysvallat harjoittaa teollisuusvakoilua vrt. NSA) jne.

Mutta nyt en ehdi kommentoida enempää. Lapset tulivat koulusta. Ruokaa, pullanleivontaa, läksyjä - ja erimielisyyksien sovittelua vartin välein.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti Vastaus kommenttiin #36

*huoh*.

Palataan taas viikon päästä samoilla argumenteilla haaskaten molempien aikaa. Näin se näyttää menevän. Idiootti kun olen jos oletan eri tuloksia samoilla metodeilla.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #37

"Idiootti kun olen jos oletan eri tuloksia samoilla metodeilla."

:D Selvää hallitusainesta. "Oppiva ihminen" toistaa sitkeästi muissa maissa tehtyjä virheitä uskoen että tällä kertaa kaikki sujuu toisin.

Ei, se ei ollut tarkoitettu sinulle ilkkumiseksi. Tuli vaan tuosta lauseestasi hallitusten päätöksenteko mieleen.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #36

Jep, QE on pelkästään haitallinen jos sitä ei kohdisteta suoraan reaalitalouden investointeihin tai kuluttajien kulutuskysyntäpotentiaalin lisäämiseen.

Epäilen muuten, että aika monet ovat tässä oppineet sen verran, että kulutus ei lähde kasvuun kummemmin, vaikka rahaa sataisi taivaasta. Kaikki vain maksaisivat velkojaan pois ja sen jälkeen alkaa säästäminen.

Ihmiset on saatu pelkäämään ja sen seuraus on se, että kulutus loppuu kuin seinään. Tuskin itse tulen enää koskaa lisäämään kulutusta ja jos saan joskus velat maksettua ja rahaa jää yli, ostan sillä vain perunamaata, en mitään muuta.

Juokseva kulutus taas, noh, sen pyrin vetämään niin minimiin kuin sen vaan saa. Ruuvi niin kireelle, että kierteet vinkuu.

Että jos EKP antaisi mulla 10.000€ helikopterirahaa lapaseen, käyttäisin sen suoraan velkojen lyhentämiseen jokaista senttiä myöten. Kun luottamusta ei ole, sitä ei ole, eikä sitä enää koskaan tule.

Sitäpaitsi en halua maksaa korkoa väelle, joka vaan loisii toisten työstä.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #45

Susanna,
tuo QE tosiaan on jotensakin absurdi tilanteessa jossa eurooppalaisilla kuluttajilla ei ole ostovoimaa eikä ostohalujakaan. Luottamus tulevaisuuteen alkaa olla kadonnut tai se suuntautuu toisin, omiin verkostoihin ja omavaraisuuteen.

Ihmiset näyttävät järjestävän asioita niin, että selviävät seuraavien hallitusten päätöksenteon seurauksista hengissä.

Eräs ystävä, joka on kirjanpitäjä, sanoi taannoin alkaneensa perheen kanssa jokunen vuosi sitten valmistautua talouden romahtamiseen: kirjanpitäjä näkee työssään, että hallituksen ja median talouskasvupuheet eivät pidä paikkaansa.

Jos EKP antaisi helikopterirahaa suoraan lapaseen... en muuten ihan heti keksi, mitä sillä tekisin. Kun en oikeastaan tarvitse välttämättä mitään mitä minulla ei jo ole.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

1) Luottoluokittajien luotettavuus perustuu rahamarkkinoilla toimivien agenttien valintaan tehdä päätökset markkinoilla olevien tietojen perusteella. Mikäli et sijoittajana halua uskoa luottoluokittajien analyysiin, voit tehdä niin. Kyseessä on markkinoilla vallovien tietojen tehoistaminen. Luottoluokittajien tiedoilla rahoittajat voivat tehdä kriittisiä päätöksiä nopeasti.

S&P mm. laski myös "isäntämaan" Yhdysvaltojen luottoluokistusta Kongressin velkaraja-taistelun jälkipuinneissa. Jos luottoluokittaja vetää poliittisesti kotiin päin, miksi he vaarantaisivat Yhdysvaltojen aseman?

2) Lainapakettien pääoma virtasi Yhdysvaltoihin mm. Kiinasta, jonka talouspolitiikan yksi kulmakivistä on haalia kasaan turvallisia rahoitusinstrumentteja, eli Yhdysvaltojen velkakirjoja. Kun Kiina ja muu maailman ostaa vakuutuksia omille ylijäämille, he ostavat Amerikan velkakirjoja. Mitä tekee Yhdysvallat kun maahan virtaa suuria määriä likviditeettiä? Tottakai heidän pitää myös investoida tämä pääoma sillä paikallaan oleva pääoma on surkein pääoma. Näin nämä varat kanavoitiin Yhdysvaltojen kiinteistömarkkinoille. Katso Ben Bernanken "Savigs Glut" puhe.

3) Jos kirjoittaja on tietoinen subprime-lainojen tietoisesta manipulaatiosta, miksi syyllistetään luottoluokittajia, joilla oli täysin sama tieto markkinoista kuin muilla? Syy-seuraamus...

4) Mikään ei ole ikuista. Ei edes dollarin asema varavaluuttana. Haluan sinulta kuitenkin teknisen erittelyn Kiinan ja Venäjän mahdollisesta irtautumisesta dollarista niin, että heidän keskuspankit löytävät vaihtoehtoisen valuutan tai instrumentin minimoimaan kustannukset. Tiedät, että sinulla ei ole vastausta tähän ja tämä tarkoittaa sitä ett koko argumenttisi kaatuu omaan mahdottomuuteen. Saan tämän irti sinulta ennemmin tai myöhemmin.

5) Saanko lisätietoa yritysten petoksista ja esimerkkejä, joissa valtio ei ole ollut petoksen takaajana?

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

1) Luottoluokittajat eivät ole olleet erityisen luotettavia. Omistussuhteiden takia syntyy eturistiriitakytköksiä. Kiusaus arvioida "omaan pussiin" on kova.

Mistä tulikin mieleeni että ei siitä niin kauan ole kun Eu suunnitteli omia kuvioita luottoluokittajien suhteen
* http://www.eba.europa.eu/documents/10180/937676/JC...
*
http://ec.europa.eu/internal_market/rating-agencie...

Markkinat eivät ole tehokkaat. Finanssitalous on irtautunut reaalitaloudesta. Ainoa yhteys nykyään näyttää olevan se, että reaalitaloudella maksatetaan finanssitalouden kuprut.

Miksi luottoluokittaja ei vaarantaisi Yhdysvaltain asemaa jos sillä ansaitsee rahaa? Esim. Goldman Sachs teki hyvät tilit vedonlyönneissään johdannaismarkkinoilla.

2) Kiina myy Yhdysvaltain valtionvelkaa.

3) Kirjoittaja sanoi, että luottoluokittajilla oli suora vaikutus siihen että subprime-kupla pääsi kasvamaan siihen kokoon mihin se kasvoi.

4) Miksi minun pitäisi antaa tekninen esitys Kiinan ja Venäjän irtautumisesta dollarikytköksestä ennen kuin se tapahtuu? Olen esittänyt, että erinäiset seikat (oma kehityspankki, kullan osto jne) viittaavat siihen, että Kiina ja Venäjä saattavat suunnitella irtautumista.
Mutta jos haluat teknisiä esityksiä niin lue vaikka siitä, miten punnan asema reservivaluuttana loppui.

5) Häh?! Veronmaksajilla nämä aina maksatetaan. Ja hallitukset siinä maksattamisessa varoja siirtävät.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Luottoluokittajan ovat niin luotettavia kuin sijoittajat heihin uskovat. Tyypillistä sosialismia jos joku tekee päätöksen muiden tiedoilla ja syyttää muita päätöksen teosta. Jokaisella sijoittajalla on oma vastuu omista strategioista. Luottoluokittajat antavat sinulle ja minulle mahdollisuuden luoda omia sijoitus-strategioita. Mielestäni tähän asti S&P on ennustanut Venäjän tilanteen tismalleen oikein. Ja Venäjä on itse astunut omaan miinaan eikä tästä voi syyttää länsimaita.

"Miksi luottoluokittaja ei vaarantaisi Yhdysvaltain asemaa jos sillä ansaitsee rahaa? Esim. Goldman Sachs teki hyvät tilit vedonlyönneissään johdannaismarkkinoilla."

Miten ihmeessä onnistut vetämään syy-seuraamus yhteyden kahden täysin erilaisen variaabelin välillä?

2) Kenelle Kiina myy Yhdysvaltojen valtiovelkaa? Avaa Bloomberg uutiset ja katso dollarin kurssia uudestaan.

3) Miten luottoluokittajilla voi olla suora vaikutus kuplan laajenemiseen, jos heidän analyysin data saadaan markkinoilta, joissa pyörii valtion myrkyttämät instrumentit, joista Ben Bernanke jo varoitti "Savings Glut" periaatteella? Älä nyt yksinkertaista taas.

4) Haluan teknisen selityksen koska argumentoit dollarin romahtamisesta omissa blogeissa kovin usein. Tarvitsen näyttöä näihin olettamuksiin. Jos sinulla ei niitä löydy, kannattaa harkita mitä kirjoittaa.

BRICS-pankin perustaminen oli tippa meressä. Länsimaat eivät päässeet yhteisymmärrykseen maailman talousjärjestelmän rakenteesta Bretton Woods konferenssista alkaen. Ja länsimaat jakoivat enemmän tai vähemmän samoja arvoja ja tavoitteita keskenään. Miten voit kuvitella, että viisi täysin erilaista valtiota pystyy siihen mihin länsimaat eivät pystyneet? Ja vieläpä lyhyessä ajassa?

Olen lukenut punnasta erittäin paljon ja puhun siitä myös omassa gradussa. Kyseessä on kaksi erillaista lähtökohtaa ja ympäristöä. Vedät taas yhteyslinjat kahdesta eri tapahtumasta. Eli taas yksinkertaistat monimutkaisen aiheen.

5) Niin olisko sitten aika antaa yksityisen sektorin olla rauhassa ilman valtioiden sekaantumista. Too big to fail on täyttä lumetta markkinataloudessa.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Venäjällä on riihikuivaa löysää rahaa vielä noin 350 miljardia dollaria ja suuret kultavarannot päälle.
Jos korviaan myöten velkaantuneet EU-maat vielä lähtevät mukaan USA:n ajamaan Venäjän vastaiseen pakotenokitteluun mukaan, niin loppupelissä EU-maat ovat aikaisemmin polvillaan kuin Venäjä.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Suuri osa Venäjän reserveistä on ei-likviditeettisissä rahastoissa, joten "riihikuivan" saaminen nopeasti on helpommin sanottu kuin tehty.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Valtteri Aaltonen kommentoi ja tarkoittaa Venäjää: "Epädemokraattinen hallinto, kansalliskiihkoilu ja valloitussodat..."

Aaltosen luettelossa on kaikki se vääristely, mitä suomalaisille parhaillaan syötetään porvarimediassa. Syötön motiivina on taivuttaa kansan enemmistö Nato-jäsenyyden kannalle.

Venäjällä ole viime vuoden alussa yli 80 rekisteröityä puoluetta. Uuden puolueen rekisteröintiin tarvitaan 500 allekirjoitusta. Suomessa vastaava hanke vaatii 5 000?

Venäjän vaalijärjestelmä niin duuman kuin presidentin vaalissa on sama kuin Suomessakin. Poikkeuksena ovat Venäjän pormestari ja aluejohtajien vaalit, jotka ovat suoria kansanvaaleja. Miten on meillä? Puolue-eliitti valitsee jossakin kabinetissa.

Kenen kansalliskiihkoilua Aaltonen tarkoittaa, kun Venäjällä on 160 kansalisuutta ja kansallista ryhmää?

Missä päin maailmaa Venäjä käy valloitussotia? Luettelo?

En kannata Venäjän valtiomonopolistista kapitalismia. En myöskään duuman kaikkia ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksiä. Mutta joku tolkku on porvarimedian vääristelylläkin oltava!

Käyttäjän JarmoHkkinen kuva
Jarmo Häkkinen

Jos näitä luottoluokittajia ja heidän kredibiliteettiään miettii, katso http://vimeo.com/35051461 Asiaan liittyvä alkaa suunnilleen kohdasta 54:00. Kantsii se vilkasta muutenkin.

Susanna Kaukinen

Joo, ne on ihan sirkuspellejä. Ei kannata niiden juttuja uskoo. Lisäksi talous on niin volatiili, että mitkään ennusteet ei koskaan oikeastaan pidä. Valtiolla voi olla vaikka velkaa 38% - yksi shokki - ja ollaan köysissä.

Näin kävi Espanjalle 2008.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Kaikki taloustiede jota opetetaan erittäin fiksuille ihmisille maailman parhaissa yliopistoissa on pelkkää propagandaa ja valhetta, mutta kriisinjälkeisessä maailmassa tuotettu 1.30h dokumentti on tie, totuus ja valo?

Tuossa dokumentissa on niin paljon ristiriitoja ja valheellisia lausuntoja. Ei ihme, että suurin osa katsojista on ulapalla koko aiheesta.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Jarmo Häkkinen (#40) lienee tarkoittanut sitä, että luottoluokittajien asianajajat ja edustajat alleviivasivat kriisin jälkeisissä kongressin kuulemisissa sitä, että luottoluokitus ei ole fakta vaan mielipide, eikä sen perusteella pidä tehdä sijoituspäätöksiä.

En usko kenenkään odottavan, että puolentoista tunnin dokumenttiin - joka käsittelee vuoden 2008 kriisiä yhdestä vinkkelistä - saadaan mahdutettua yliopistotason taloustieteen monen vuoden opinnot. Dokumenttien tarkoitushan on saada ihmiset kiinnostumaan asioista niin että he itse syventävät tietojaan.

Näin maallikkona kuitenkin ihmetyttää toisinaan, mitä hyötyä taloustieteen opinnoista taloushallinnolle/talouden hallinnalle on, ottaen huomioon millaisessa helvetillisessä sotkussa talous jatkuvasti on.

Kuinka moni professori, asiantuntija, ekonomisti ja analyytikko onkaan marssitettu estradille sanomaan "Ei sitä voinut ennustaa!", "Kukaan ei nähnyt sen tulevan.", "Noo-o, taloustiedehän ei ole eksakti tiede joten emme mitenkään voineet...", "Laskentamalli oli viallinen. Emme huomioineet..." jne.

En suinkaan väheksy opiskelua tai tiedonhalua. Mutta pelkät matemaattiset mallit eivät riitä. Taloustieteeseen tulisi sisällyttää mm. soveltavaa sosiologiaa ja ylipäänsä lakata kuvittelemasta, että ihmiset olisivat rationaalisia tai että heidän päätöksiään motivoi pelkkä ahneus ja järjen ääni.

Antti Jokela

Venäjän ulkoinen velka on kaikkinensa vajaa $600 miljardia, kun yritykset otetaan huomioon. Valuuttavaranto on noin $380 miljardia ja kultaa noin $45 miljardia. Tällä mittarilla tilanne on paljon huonompi kuin vuonna 2008, jolloin Venäjä joutui käyttämään $170 miljardia pelastaakseen pankkijärjestelmänsä. Silloin reservit riittivät kattamaan ulkoisen velan eikä ollut pakotteita

Valuuttavaranto sisältää kaksi rahastoa, Reserve Fund ja National Welbeing Fund (NWF), joita oikeastaan ei pitäisi laskea reserveiksi, koska niillä piti alun perin paikata budjettialijäämää ja eläkkeiden maksua silloin kun öljyn hinta laskee. Niissä on noin $170 miljardia. Ironista tämän blogin kannalta on, että esimerkiksi NWF saa investoida vain tiettyä luottoluokitusta parempiin papereihin (AA-/Fitch, AA-/Standard & Poor's tai Aa3/Moody's). Epäillään kuitenkin, että todellisuudessa osa pääomasta on sidottu pitkäaikaisiin infrastruktuurihankkeisiin ja mm. Sotshin olympiaprojektiin, jolloin varoja ei voi nopeasti ottaa käyttöön.

Mikhail Zadornov, Venäjän entinen valtiovarainministeri, sanoi TV-kanava Dozhdin haastattelussa, että todellinen, käytettävissä oleva likvidi varanto olisi vain noin $200 miljardia.

Tänä ja ensi vuonna ulkoista velkaa pitää maksaa keskimäärin $10 miljardia kuussa. BNP Paribas arvioi, että Venäjän valtion maksukyvyttömyyden todennäköisyys seuraavan viiden vuoden aikana on 32%.

Saattoihan luottoluokituksen lasku olla siis aiheellinenkin.

Susanna Kaukinen

No joo, ekonomit aina vetää viivottimella trendin ja katsoo, että jos juuri näin jatkuu, niin sitten noin, mutta ei maailma ole koskaan staattinen. Tuo 200 miljardia antaa Venäjälle aikaa 20 kuukautta ja se on todella pitkä aika.

Antti Jokela

Totta, Venäjän talousindikaattorit eivät ole lainkaan staattisia.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #46

Ei kai ne missään ole täysin staattisia? Tai edes samoja. Toisinaan tulee se vaikutelma, että indikaattorit valitaan sen mukaan millainen lopputulos halutaan.

Ja staattinen talous kaiketi olisi niin "vakaa" että se olisi yhtä kuin kuollut talous.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Tuo mitä sanot, että yritykset huomioiden Venäjän ulkoinen velka on noin $600 mrd.

Toisaalta taas on niin, että globalisoituneessa lainajärjestelmässä se, keneltä venäläiset yritykset ovat lainansa ottaneet, tekee niistä luotottajan huolen. Jos luotottaja on Venäjän valtio, se on valtion huoli mutta jos luotottaja on eurooppalainen pankki, se on pankkiunionin takia eurooppalaisten veronmaksajien huoli (Kiitti vaan hallitus tästäkin).

Susanna Kaukinen

Riikka! Super-hyvä blogi!!! \o/

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Miten ihmeessä väärä tieto, yksinkertaistettu logiikka ja täysin tietämätön teoreettinen pohja tuottavat "superhyvän" blogin?

Käyttäjän JarmoHkkinen kuva
Jarmo Häkkinen

Hei kuule. Katoitko sen dokkarin sieltä vimeolta? Siinä on jo pohjaa ajattelun ymmärtämiseksi.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti Vastaus kommenttiin #48

Kaikki taloustiede jota opetetaan erittäin fiksuille ihmisille maailman parhaissa yliopistoissa on pelkkää propagandaa ja valhetta, mutta kriisinjälkeisessä maailmassa tuotettu 1.30h dokumentti on tie, totuus ja valo?

Tuossa dokumentissa on niin paljon ristiriitoja ja valheellisia lausuntoja. Ei ihme, että suurin osa katsojista on ulapalla koko aiheesta.

Katsottiin tuo dokumentti yliopistossa huumorin kannalta. Viihdettä enemmän kuin tietoa.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #50

Kuten sanottu:

Jarmo Häkkinen (#40) lienee tarkoittanut sitä, että luottoluokittajien asianajajat ja edustajat alleviivasivat kriisin jälkeisissä kongressin kuulemisissa sitä, että luottoluokitus ei ole fakta vaan mielipide, eikä sen perusteella pidä tehdä sijoituspäätöksiä.

En usko kenenkään odottavan, että puolentoista tunnin dokumenttiin - joka käsittelee vuoden 2008 kriisiä yhdestä vinkkelistä - saadaan mahdutettua yliopistotason taloustieteen monen vuoden opinnot. Dokumenttien tarkoitushan on saada ihmiset kiinnostumaan asioista niin että he itse syventävät tietojaan.

Näin maallikkona kuitenkin ihmetyttää toisinaan, mitä hyötyä taloustieteen opinnoista taloushallinnolle/talouden hallinnalle on, ottaen huomioon millaisessa helvetillisessä sotkussa talous jatkuvasti on.

Kuinka moni professori, asiantuntija, ekonomisti ja analyytikko onkaan marssitettu estradille sanomaan "Ei sitä voinut ennustaa!", "Kukaan ei nähnyt sen tulevan.", "Noo-o, taloustiedehän ei ole eksakti tiede joten emme mitenkään voineet...", "Laskentamalli oli viallinen. Emme huomioineet..." jne.

En suinkaan väheksy opiskelua tai tiedonhalua. Mutta pelkät matemaattiset mallit eivät riitä. Taloustieteeseen tulisi sisällyttää mm. soveltavaa sosiologiaa ja ylipäänsä lakata kuvittelemasta, että ihmiset olisivat rationaalisia tai että heidän päätöksiään motivoi pelkkä ahneus ja järjen ääni.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

En sanoisi, että yksinkertaistin liikaa. Käytin vertailuun velan kokoa ja paljonko velkaa on bkt:sta. Näillähän komissiokin arvioi talouden terveyttä, tai sanotaanko että tiedottaa näitä indikaattoreita käyttämällä.

Käyttäjän juhakuittinen kuva
Juha Kuittinen

Luokitukset ovat "myyntikamaa/ostokamaa". Sen tajuan minäkin vaikka en mikään erityinen huumorimies olekaan.

Käyttäjän JarmoHkkinen kuva
Jarmo Häkkinen

Riikka, tarkoitin juuri tuota (#55). Henri, en ole taloustieteilijä, mutta arvelisin sellaisena esiintyvien puhuvan aidosti uskoen malleihinsa ja markkinoilta saamaansa dataan. Dokkarissa haastateltiin erästä professoria, joka oli kirjoittanut mairittelevan arvion Islannin pankkien näkymistä. Kun kysyttiin, että kun kävi kuten tiedämme, ja että Islannin kauppakamari oli maksanut mehevät massit artikkelista, muuttui leppoisa tiedemies. Ilmoitti, että sulla on kolme minuuttia jäljellä, koita olla skarppina.

Spekulointi sillä, jättääkö Venäjä piikkinsä maksamatta ja mitä siitä seuraa on juuri sitä: spekulointia ja mielipiteitä. Ja näiden mielipiteiden varaan nimenomaan kongressin kuulemisessa luokittajat kehottivat olemaan perustamatta sijoituspäätöksiä.

Joku sanoi, että kaikki matemaattiset mallit ovat virheellisiä, mutta jotkut niistä ovat käyttökelpoisia. Pitäisi siis tunnistaa ne käyttökelpoiset. Ja muistaa, ettei ongelmia ratkaista käyttämällä samaa ajattelua, jolla ne luotiin.

Oliko näissä esimerkeissä jotakin valheellista, virheellistä tai huvittavaa?

Toimituksen poiminnat