KissanKulmasta

Globaali nuorisotyöttömyys 13%, Eu28 ei toipumassa

Työttömyys tulee kasvamaan ainakin seuraavien viiden vuoden aikana, varoittaa kansainvälinen työjärjestö ILO uudessa "World Employment and Social Outlook - Trends 2015" -raportissaan.

Vuoden 2008 jälkeen on menetetty 61 miljoonaa työpaikkaa maailmanlaajuisesti, ja trendi on edelleen sama. Vuoteen 2019 mennessä yli 212 miljoonaa tulee olemaan työttömänä, arvioidaan raportissa. Tällä hetkellä työttömiä on maailmanlaajuisesti 201 miljoonaa.

Osa-aikatyön osuus on kasvanut jo vuosia.

Maailmanlaajuinen nuorisotyöttömyysprosentti on 13 prosenttia, kertoo raportti, ja se tulee kasvamaan.

Matalapalkkaisuus nähdään eräänä syynä meneillään olevan järjestelmäkriisin alkuvaiheille. Matalapalkkaiset eivät kuluta. Ostovoimattoman ryhmän suuri koko vaikuttaa investointihalukkuuteen, koska yritysten tulevaisuus näyttää epävarmalle, raportissa pohditaan.

ILO näkee tulevaisuudessa myös yhä lisääntyviä yhteiskunnallisia levottomuuksia kasvavan epätasa-arvoisuuden ja hallituksiin kohdistuneen luottamuksen katoamisen takia. Eurooppa pysynee talouden pysähtyneisyyden tilassa, stagnaatiossa. Venäjällä menee paremmin.

 

Kommentti.

Stubbin hallituksen hallitusohjelman linjaukset vahvistavat nykykehitystä Suomessa. Leikataan, leikataan, leikataan, eniten pienituloisilta.

Vilkaisin eilen Euroopan keskuspankki EKP:n M3-käppyrää. Raha ei edelleenkään kierrä tarpeeksi vilkkaasti Eu28:n alueella, vaikka pahimmista vuosista onkin tultu hieman ylöspäin.

EKP:n ilmoitus kvantitatiivisesta kevennyksestä (QE) tuskin auttaa. EKP aikoo ostaa jälkimarkkinoilta valtionvelkakirjoja 50 miljardilla per kuukausi. Pohjimiltaan QE on konseptuaalisesti sama kuin OMT-ohjelma (Outright Monetary Transactions), jota on jo kokeiltu.

QE toki työntää veronmaksajien takaamaa rahaa talouteen, mutta jos raha kulkeutuu osakemarkkinoille tekemään rahasta lisää rahaa, se ei hyödytä tavaroita ja palveluja tuottavaa reaalitaloutta nimeksikään.

QE:n onnistuminen on epävarmaa myös sikäli, että euroalueen heikossa hapessa oleva pankkisektori on jo nyt riippuvainen EKP:n rahoituksesta, jota se saa liki nollakorolla, eikä tuo EKP:lta lainattu raha suinkaan ole lähtenyt kiertoon pk-yritysten ja kotitalouksien suurempana luotottamisena.

Mikäli QE epäonnistuu, roskapankki-EKP:n velkavastuut siirtyvät veronmaksajien ongelmaksi. Eu-maiden keskinäinen velkariippuvuus joka tapauksessa kasvaa.

Parempi vaihtoehto olisi ottaa käpälään Eu28:n väestörekisteri ja jakaa toimintatonni EKP:n piikkiin jokaiselle eurooppalaiselle. Se raha lähtisi suoraan reaalitalouden kiertoon.

 

Lähde:

ILO: World Employment and Social Outlook - Trends 2015 http://www.ilo.org/global/research/global-reports/weso/2015/lang--en/index.htm

Lue myös:

Hei Vartiainen, olis kysyttävää http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/184629-hei-vartiainen-olis-kysyttavaa

 

Päivitys 23.01 2015   Päivän lehtitietojen mukaan EKP aikoo käyttää €1,1 biljoonaa (€ 1.1 trillion) euroalueen talouden elvyttämiseen, noin €60 miljardia kuukaudessa. Lehdet puhuvat Eu28:n negatiivisesta inflaatiosta ( = deflaatio) vaikka inflaatio ei olekaan yhtäläinen kaikissa maissa.  EKP:n toiminnan tarkoituksena on laskea nopeasti euron arvoa, "depraciation in the euro´s value" ( = euro devalvoidaan).  Kansalliset keskuspankit kantavat riskin, mikäli maat menevät vararikkoon yhteisvelkaelvytyksen seurauksena.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (33 kommenttia)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Useimmat poliittiset parannussuunnitelmat ovat hyvin naurettavia. - Samuel Johnson

---
Kysymys: Voiko työpaikastaan epävarma työntekijä olla luottavainen kuluttaja?

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Aasiasta työpaikat takaisin eurooppaan ?
Ei onnistu,,kaikki haluavat halvan tuotteen(ei laatua)siis työpaikat ovat ja pysyvät siellä,,ja eurooppalainen kuluttaja voi osaltaan syyttä itseään,kulutusvalinnoilla on merkitystä työllisyyden suhteen !

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Asia on juuri kuten sanoit, mutta myös siten, että halpaa ostetaan, koska muuhun ei ole enää varaa.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Totta kai kulutusvalinnoilla on merkitystä, mutta jos kuluttajilla ei ole valinnanvaraa koska käyttövarat ovat mitä ovat, heidän mahdollisuutensa vaikuttaa kuluttamalla ovat pienemmät. Rahaton ei osta.

Käyttäjän donnybird kuva
tuula pakarinen-curry Vastaus kommenttiin #10

Sivuutin kirjoituksessani toista näkökulmaa, miksi näitä velkoja "ostetaan
pois", eli valtioiden taakkaa voidaan sillä keventää, tai halutessa ottaa
kaikki talous haltuun.

Emme oikeasti tarvitse taloutta, jonka ainoa veturi on kulutus. Sitähän
kutsutaan sotataloudeksi. On aika muuttaa politiikkaa, sillä raha on
poliittinen väline. Sen arvo voi olla mitä vaan kun sovitaan, ja sen kanssa
voidaan tehdä mitä vain, kun sovitaan. Yhteistyön onnistuminen menee aina
vaikeammaksi, mitä suurempi ympyrä on. Sen vuoksi keskushallintoa koko maailmassa on vaikea järjestää. Tai pitää yllä, kuten on tehty. Aina seuraa
niitä "unwanted, less desirable consequences". Kuten rahan jako epäoikeuden
mukaisesti.

Keskuspankit määräävät rahan määrän, eivät korot. Korot kasvattavat kuplia.
Ulkopuolinen sanelu on vaikuttanut venäjän pankkisysteemin, ei johtajan omat käskyt, vaan pankkien toimet, määräykset, jonka alla hekin toimivat.
https://www.youtube.com/watch?v=VT085isnyB0

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #15

Läpäytähän Tuula se oman kirjoituksesi linkki myös tänne, kiitos.

Keskuspankit eivät enää määrää rahan määrää vaikka niin yleensä ajatellaan. Suurin osa rahasta, lähes kaikki, syntyy yksityisissä rahalaitoksissa ja erilaisissa panttiketjuissa. Tästä ovat kirjoittaneet mm. PRIME:n Ann Pettifor sekä jokunen IMF:n tutkija.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Mikäli sinulla Riikka on aukko vapaa-ajassasi, niin lukaiseppa Ha-Joon Changin kirja 23 tosiasiaa kapitalismista. On mielestäni hyvää pohdintaa aiheesta.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Olen Ha-Joon Changin kirjan lukenut, ja hyvä kirja se olikin. Voin suositella kaikille.

Vapaa-aika? Olen kuullut sellaisesta puhuttavan...

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Se on se aika mistä sinulle ei makseta palkkaa, joko alkoi löytymään :)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #11

Aaa! Se aika jonka teen palkatonta työtä eli lähinnä 24/7/365. Juu, sitten mulla on paljon "vapaa-aikaa".

Viime vuonna oli eka "kesäloma" melkein 10 vuoteen. En tehnyt kahteen ja puoleen päivään mitään, en edes ruokaa. Makasin vain takarapuilla auringossa.

Jyrki Paldán

Ajankuluksi laskeskelin mitä tuolla 50 miljardilla saisi. Jos siitä jaettaisiin kuukausittain kaikille Euroopan alimpaan neljään tulodesiiliin kuuluville(suhteutettuna hintaindeksiin) perustuloa suhteessa 40% alimmalle, 30% toiseksi alimmalle jne. mahdollistaisi se jo 398€:n perustulon alimmalle desiilille. Neljänneksi alimmallekin jäisi vielä 100€. Tuo kun suhteutettaisiin vielä jaettavien kohteiden hintaindekseihin(luonnollisesti siten että saadun korvauksen ostovoima olisi kaikille suurinpiirtein sama), puhuttaisiin jo massiivisesta tuesta. Päästäisiin kertaheitolla ainakin hetkeksi köyhyydestä eroon ja lisääntyneen kulutuksen ansiosta saataisiin valtavat määrät lisää taloudellista aktiviteettiä.

Piketty osoitti jo selkeästi että ns. "trickle-down economy" ei vain ole virheellinen olettamus, vaan täysin päinvastoin todellisuuden kanssa. Raha ei valu varakkailta alaspäin, vaan kaikilta muilta ylöspäin. Siksi köyhimpien auttaminen suoraan on todennäköisesti paras ratkaisu. He saavat turvaa ja hyvinvointia, yrittäjät saavat lisääntyneen kysynnän ja lopulta rikkaat käärivät nekin massit itselleen. Yrityksiinkin on mukavampi sijoittaa kun ne tuottavatkin jotain.

Antti Jokela

Määrällisessä elvytyksessä rahaa ei "jaeta", vaan sillä ostetaan velkapapereita markkinoilta. Raha siis palaa EKP:lle, jos ja kun velka maksetaan.

Jyrki Paldán

Kyllä, ja se onkin tehokas keino kontrolloida kierrossa olevan rahan määrää myös toiseen suuntaan. Kiristää vain velkojen korkoja jos tuntuu että inflaatio uhkaa liikaa. Takaisinhan niitä ei ole tarkoitus maksaa koskaan.

Ongelma vain on siinä että tuo velkapapereiden osto nykymallissa ei juurikaan valu reaalitalouteen - saati sitten kulutuskysyntään - asti vaan pysyy tiukasti spekulatiivisissa instrumenteissa. Raha kun ei populäärisen käsityksen vastaisesti valu alaspäin, vaan ryömii(tai pikemminkin ryntää) ylöspäin. Julkiset projektit ja valtioiden kautta tapahtuva "jakaminen" ovat tietysti tehokkaampia keinoja, mutta niidenkin onnistuminen on varsin kyseenalaista. Etenkin nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä, jossa paine on julkisen kutistamisen puolella. Japanikin on valtavien QE operaatioiden jälkeen jatkuvassa deflaatiovaarassa. Olisi ehkä aika kokeilla riskisti vain jakaa sitä rahaa sinne missä se varmasti menee kiertoon mahdollisimman laajan kaavan kautta.

Sitten kun liian korkea inflaatio on ongelma, voidaan osoittaa sen olleen väärä valinta, mutta nyt en näe ongelmaa.

Antti Jokela Vastaus kommenttiin #18

"Ongelma vain on siinä että tuo velkapapereiden osto nykymallissa ei juurikaan valu reaalitalouteen - saati sitten kulutuskysyntään - asti vaan pysyy tiukasti spekulatiivisissa instrumenteissa."

Mistäs tiedät? Tämä toimi ainakin USA:ssa.

"Julkiset projektit ja valtioiden kautta tapahtuva "jakaminen" ovat tietysti tehokkaampia keinoja, mutta niidenkin onnistuminen on varsin kyseenalaista."

EKP ostaa velkapaperit jälkimarkkinoilta eikä suoraan valtioilta. Pankit ovat siis pääosassa eikä julkinen sektori. Logiikka on se, että pankeille tulee nyt paljon lisää rahaa, ja kun EKP:lla on jo entuudestaan negatiivinen talletuskorko, lisääntyy paine laittaa raha kiertoon.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #19

"Mistäs tiedät? Tämä toimi ainakin USA:ssa."

Toimii ja toimii... Spekulaatiokupla sen kuin kasvaa, vielä moninkertaiseen tahtiin reaalitalouteen verrattuna. BKT kyllä nousee, mutta talouskasvun hedelmät jakautuvat uskomattoman epätasaisesti ja palkkastagnaatiolle ei näy loppua.

"EKP ostaa velkapaperit jälkimarkkinoilta eikä suoraan valtioilta."

Hups, tottakai paperit tosiaan kiertävät pankkien kautta. Sehän oli osa tätä nerokasta "riskienhallintaa" finanssitaloudessa ottaa demokraattinen päätöksenteko pois yhtälöstä.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #19

Ei ole toiminut Yhdysvalloissa.

US Treasury 30Y ei kehuttava at the moment (2,35%)

Case Schiller Home Price Indices YoY http://us.spindices.com/index-family/real-estate/s...

BLS U6 http://www.bls.gov/news.release/empsit.t15.htm

US median real income growth (-2011) http://www.multpl.com/us-median-real-income-growth

Annual growth of the real GDP (1990-2013) http://www.statista.com/statistics/188165/annual-g...

Annual GDP growth http://data.worldbank.org/country/united-states

97% of new US jobs are part-time http://www.wsws.org/en/articles/2013/08/14/jobs-a1...

Matalapalkkatyö: America is number one in low-paying jobs http://www.businessinsider.com/oecd-low-wage-payin...

jne

Antti Jokela Vastaus kommenttiin #24

Kommenttini oli kieltämättä provokatiivinen, koska ei voi tietää, mikä olisi tilanne jos olisi toimittu toisin. Joka tapauksessa EKP näyttää ajattelevan, että USA:ssa QE toimi.

USA:n tilannehan on nyt varsin hyvä. BKT kasvoi 5% kolmannella neljänneksellä. Työpaikat lisääntyvät ja työttömyys laski jo alle 6%:n, ja ehkä alle 5%:n tänä vuonna. Jopa palkankorotuksia odotellaan. Kuluttajien sentimentit ovat nousseet finanssikriisiä edeltävälle tasolle ja kotitalouksien kulutus kasvoi 3.2% kolmannella neljänneksellä. Inflaatio on pysynyt kurissa. Budjettialijäämä on tippunut alle viimeisen 40 vuoden keskiarvon. Ei ihme, että Obama esiintyi varsin itsevarmasti puheessaan kansakunnan tilasta.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #28

Minun on vaikea uskoa Yhdysvaltain talouslukuihin (en tosin usko juuri muidenkaan maiden virallisiin lukuihin).

On olemassa IEA, International Energy Agency http://www.iea.org/ ja EIA, Energy Information Administration http://www.eia.gov/
Maailmanpankilla on omat tilastonsa.

Kun vertaa öljyntuotantoa, öljynkulutusta, missä maissa öljy on kulutettu, ilmoitettua bkt:ta, palkkatasoja, tavaran ja palvelujen vähittäismyyntilukuja (pitkällä aikajanalla) ymv toisiinsa, alkaa väkisinkin ihmetellä, miten talous olisi voinut kasvaa.

(esim. U.S. annual energy consumption vs GDP -vertailulla)

En saa niitä vastaamaan toisiinsa loogisesti, en vaikka huomioisin uusiutuvan energian osuuden.

Mahdollisesti "kasvu" syntyy siinä, että lasketaan amerikkalaisbrändin Kiinassa teettämät tavarat+palvelut Yhdysvalloissa tuotetuiksi (ja Kiina laskee ne Kiinassa tuotetuiksi) ja muita vastaavia "hedonistisilla kertoimilla luovasti laskien" -kikkoja käyttämällä.

Tai "kasvu" syntyy pelkästään pörssissä.

Mitä EKP:n tulee... onko EKP sinusta tähän asti, tämän kohta 7 vuotta kestäneen kriisin aikana osoittanut osaavansa ajatella ja toimia?

Antti Jokela Vastaus kommenttiin #29

Kriittisyys on paikallaan. Yksittäisiä mittareita tai yksittäisiä vuosineljänneksiä voi kaunistella. Tätä tekevät hallitukset poliittisista syistä ja yritykset peittääkseen johdon virheitä. Jos kaunistelu tapahtuu laillisin konstein, niin pidemmän aikavälin tarkastelu kuitenkin paljastaa todellisen tilanteen.

Yhdysvaltain osalta voisi sanoa amerikkalaisittain: jury is still out. Aika näyttää, miten kestävää talouden vahvuus on. Esimerkiksi investoinnit liuskeöljyn ja -kaasun tuotantoon ovat lisänneet työllisyyttä ja talouskasvua, mutta samaisissa investoinneissa piilee uuden kuplan vaara nyt, kun öljyn hinta on laskenut dramaattisesti. Veikkaan kuitenkin, että käy kuten usein ennenkin: uudet pelurit ajautuvat talousvaikeuksissaan suurten öljy-yhtiöiden syliin ja kriisi vältetään, kun rahoittajapankit ja öljy-yhtiöt paiskaavat kättä.

EKP:n toimintaa voi arvostella hyvästä syystä, mutta Mario Draghin aikana se on alkanut toimia määrätietoisemmin. Euro on uusi juttu eikä kokemusta kriisitilanteista ole ollut. Poliitikot ovat päässeet sähläämään liikaa, vaikka EKP:n päätehtävä on tekninen (hintavakaus) eikä poliittinen. Jos tästä kriisistä nyt selvitään, niin EKP saanee lisää toimintavapautta.

Näen kyllä kaiken taustalla vielä suuremman muutoksen, joka sotkee tilanteen analysointia. Käynnissä nimittäin lienee uusi teollinen vallankumous, jonka aiheuttaa digitalisaatio, 3D-printterit ja robotiikka. Sen seurauksena teollisuus asettunee maatalouden rinnalle alana, jolla on edelleen suuri käytännön merkitys, mutta jonka taloudellinen ja työllistävä vaikutus supistuu. Vaan jääköön tämä aihe mahdollisiin myöhempiin keskusteluihin.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #33

Näin taas näemme että keskustelu kannattaa. Alamme löytää yhteistä pohjaa, yhteisiä näkökulmia, ja ymmärtää paremmin toistemme tapaa viestiä.

Itse en luota Draghiin, koska en saa sovitettua hänen päämääriään ja tekemisiään poliittisen retoriikan "sosiaaliseen Eurooppaan".

Mitä tulee liuskekaasubuumiin Yhdysvalloissa niin sen eka töyssy tulee siinä kun (veronmaksajien kustantamat) tuet alalle lopetetaan. Tai jos niitä ei lopeteta niin veronmaksajat ovat itse kriisissä. Ja veronmaksajat ovat lirissä silloinkin kun pankit ja öljy paiskaavat kättä.

Samaa mieltä varsin pitkälle kanssasi 3D:n ja digitalisoitumisen vaikutuksista. Joudumme menemään perustulolinjalle ellei aloiteta suurta sotaa jossa lahdataan se väestönosa, jota Suomessa jotkut kutsuvat v**un köyhiksi ja muissa maissa nimikkeellä useless eaters. Tai siltä ainakin näyttää.

Tuskin Moral Hazard-hemmoilla mitään tunnontuskia on.

Antti Jokela Vastaus kommenttiin #34

Jep, voimme olla monista asioista samaa mieltä, vaikka päädymmekin eri johtopäätöksiin.

Liuskeöljylle ja -kaasulle ei kai anneta mitään suoraa tukea? Tuki tulee enemmänkin maan vuokratariffien (joidenkin mielestä menee liian halvalla) ja verovähennyksien (muukin teollisuus saa vähennyksiä) muodossa. Teoriassa valtio voisi suosia omaa tuotantoa tuontitariffeilla, mutta se tietenkin näkyisi BKT:n kasvuluvuissa, eikä siihen siksi mennä kuin pakon edessä. Energiaomavaraisuus on kuitenkin poliittisesti tärkeää, joten tuskin tämän buumin annetaan kokonaan kuivahtaa.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #35

Palataan tähän EKP:n QE:n.

Tässä on Pieria-sivustolla oleva John Azizin teksti "Does Qe lower or raise interest rates: The evidence" http://www.pieria.co.uk/articles/does_qe_lower_or_...

Tekstissä on käyrä, jossa tarkastellaan FED:in QE:n vaikutusta korkotasoihin. Käyrän perusteella korkotaso on noussut, ei laskenut.

Ja tässä on Levy-instituutin Pavlina Tschernevan "Reorienting Fiscal Policy" http://www.levyinstitute.org/publications/reorient...

Tschernevan laskelmien mukaan yritysten ja rahoitusjärjestelmän vakauttaminen ei, vaikka tihkuteoria niin väittää, vaikuta työttömyyteen. Se hyödyttää vain jo ennestään varakkaita.
Tscherneva suosittaa talouden elvyttämistä kohdentamalla toimet köyhien ostovoiman parantamiseen.

Samasta aiheesta Dean Baker "The full employment route to poverty reduction" http://billmoyers.com/2014/06/13/the-full-employme...

Draghin läpinät 2 prosentin inflaatiotavoitteesta on joutavia koska se ei ole muuallakaan toiminut, ei edes vaikka inflaatioasteen laskentatapaa on muutettu http://www.ecb.europa.eu/press/pressconf/2015/html...

eli QE:lla on vaikutusta pääasiassa osakemarkkinoilla, työpaikkoja sillä tuskin syntyy. Varsinkin kun meillä on meneillään palkoissa nollalinja joten ostovoimaa ei synny lisää, ja sitä kokonaiskysyntälamassa tarvittaisiin.

Miksi yritykset lisää palkkaisivat kun ei ole maksavia asiakkaita?

Antti Jokela Vastaus kommenttiin #36

EKP:n ensisijaisena tehtävänä on ylläpitää hintavakautta; siis säätää inflaatiota. Korko on rahan hinta ja EKP:n näkökulmasta ennemminkin työkalu kuin tavoite itsessään. Korko on jo negatiivinen (-0.2%), koska sillä tavalla yritettiin saada rahan määrää - ja inflaatiota - nousemaan. Koska tämä ei ole riittänyt, nyt kokeillaan muuta. Kyllä tämän pitäisi toimia, kun sitä jatketaan kyllin pitkään.

Työttömyys ei kuulu EKP:n vastuulle, vaikka varmaan pyritään ratkaisuihin, jotka olisivat kokonaisuudenkin - eikä vain inflaation - kannalta järkeviä. Työllisyyden ja tulonsiirtojen osalta kaivataan nähdäkseni poliittisia ratkaisuja, mutta se ei johdu niinkään taloustilanteesta vaan pysyvästä teollisesta muutoksesta (digitalisaatio). Eurooppa ei laskeudu samaan tilanteeseen kuin ennen talouskriisiä: osa teollisista työpaikoista ei koskaan palaa.

Siinä mielessä QE vaikuttaa osakkeiden hintoihin, että markkinoille tuleva lisäraha hakee sijoituskohdettaan ja osa siitä valuu osakkeisiin, mutta ensisijaisesti osakkeiden hintoihin vaikuttavat tulevaisuuden odotukset.

Olemme näköjään molemmat pessimistisiä työllisyyden suhteen, vaikka narratiivimme on eri. Ratkaisun täytyy olla poliittinen, EKP voi vain tasata laineita.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #37

Ratkaisun pitäisi olla poliittinen mutta epäilen vahvasti tehdäänkö sellaista ennen kuin pakon edessä.

Voi olla että QE:n vaikutukset ovat ennalta arvaamattomia (poliitikoille) - kuten tehtyjen päätösten vaikutukset tähänkin asti euroalueella. Tietenkin sillä varauksella että poliitikot tarkoittavat yhteistä hyvää ja että tavoitteet aidosti noudattavat julkilausuttuja päämääriä - vaikka itse en tähän uskokaan.

Taloussanomien Jan Hurri arvioi että QE:n "varmat vaikutukset ovat kiusallisempia: EKP:n ostot tukevat eurovaltioiden alijäämien rahoittamista ja finanssivarallisuuden arvonnousua. Yleisö kantaa riskit...

...Tukiostojen virallisia tavoitteita ovat euroalueen luotonannon, kuluttajahintojen nousun ja talouskasvun elvyttäminen.

Nämä ovat kuitenkin perin epävarmoja tavoitteita tai suoranaisia verukkeita, joiden saavuttaminen ei ole EKP:n kaavailemien valtionlainaostojen avulla likimainkaan yhtä varmaa kuin valtioiden avuksi koituva rahoitustuki ja finanssivarallisuuden omistajia entisestään rikastuttava kurssituki.

EKP:n valtionlainaostojen virallisia tavoitteita röyhkeästi haastavaa tulkintaa voi perustella esimerkiksi sillä, miten aivan samanlaiset ja jopa vielä mittavammat keskuspankkien valtionlainaostot ovat aiemmin sujuneet vaikkapa Japanissa ja Yhdysvalloissa..."
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2015/01/25/v...

OECD:n FDI-luvut ovat melko lailla kertovat.

"...One of the worst affected regions has been Europe. Since the beginning of the crisis EU inflows are down 75% and outflows are down 80% from their pre-crisis levels. This paper considers whether these declines simply reflect a particularly severe FDI cycle or whether there might also be structural factors involved..."
http://www.oecd.org/daf/inv/investment-policy/Inve...

Ei tänne kannata sijoittaa koska talouskurivaltiot eivät ole maksavia asiakkaita, ja palkkojen nollalinjat sun muut ovat johtaneet siihen että yksityissektorillakaan ei ole maksavia asiakkaita.

Draghi yhdessä Eu-johdon kanssa haluaakin rakentaa hikipajaunionia, joka viimeistään takaa sen että maksukyky loppuu Euroopassa.

Joudumme menemään perustuloon tai tämä euro-rahakokeilu lävähtää käsiin viimeistään siinä vaiheessa kun Bryssel ja muutama muu ytimen kaupunki palaa.

Antti Jokela Vastaus kommenttiin #38

Onpas Hurri tosiaan synkkänä. Viime vuosien QE:n osalta (USA, UK, Japani) jää tutkijoiden arvioitavaksi, mitkä olivat vaikutukset. Sen sijaan Japanin tapausta 90-luvulla on tutkittu paljonkin ja Hurrinkin pitäisi tuntea asia. Japanin stagnaatio johtui pitkälle siitä, että kiinteistö- ja pörssikuplan aikana annettuja epäkurantteja lainoja ei siivottu pankkien taseista. Kiinassa on tällä hetkellä samaa vaivaa, mutta toivottavasti ovat lukeneet läksynsä ja ottavat jossain vaiheessa lusikan kauniiseen käteen.

EKP:llä ei ole helppoja ratkaisuja. Korkoase ja muut perinteiset keinot on käytetty loppuun. Sen täytyy yrittää luovia Skyllan ja Kharybdiksen välistä kuin Odysseus aikanaan. Odysseuksellekin kävi huonosti, mutta vielä huonomminkin olisi voinut käydä. Voiko paikalleenkaan jäädä?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #19

Ongelma on vain pankeilla,kun ei ole halukkaita lainaajia.

Muutenhan ei tässä olisi mitään ongelmaa..

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #27

Siksihän Draghi suunnittelee että "Yhdentyneillä luottomarkkinoilla yritykset ja kuluttajat voivat pienentää häiriöiden tuloja heikentävää vaikutusta ylläpitämällä kulutustaan lainarahalla, mikä euroalueella tarkoittaa lainaamista maista, joissa häiriö ei vaikuta yhtä voimakkaasti. Finanssiunioni on siis yksi kiinteä osa rahaliittoa."

"Selkokielellä: Joustojen ja sopeuttamisen aiheutettua sen, että palkka eikä eläke riitä perustarpeiden kattamiseen, on eurooppalaisten kotitalouksien otettava velkaa tullakseen toimeen. Yksityisten velkaantuminen vähentää julkisen sektorin velkaantumista ja lisää pankkisektorin tuottavuutta, onhan pankkien myyntituote velka..."

http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1813...

Velkaantukaa! Jos ette vapaaehtoisesti niin sitten pakolla.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Minäkin mietin tuota, ja siksi ehdotin toimintatonnia.

Hyöty olisi suora ja suurempi.

Tihkuteoria on pötyä, ja sen ymmärtää jokainen, joka vähänkään on talousasioita seurannut. Varalkisuutta on siirtynyt massiivisia määriä alhaalta ylös, mikä osaltaan on aiheuttanut tämän tilanteen jossa nyt olemme.

Minua on häirinnyt median tapa kirjoitella elinkeinoelämän kantaa ainoana totuutena. Aivan kuin palkka olisi "saavutettu etu", etuus, eikä korvaus työstä. Ja jos emme oitis suostu palkan alennuksiin niin aurinko vähintään sammuu.

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Veljelle sanoin,kun oli rakentanut uuden terassin:" on siinä nyt hyvä makoilla ja ottaa rennosti".
Veli vastasi,että sellaiset 10 minuttia riittää ,kun on niin paljon mielekästä tekemistä.
Eli missä ne elämänarvot makaa. Pitäiskö olla hattutolkulla rahaa ja hirveesti makoiluaikaa,vai pieniä pausseja ja mielekästä tekemistä. Kilpaillaan niska limassa,että saataisiin mahd.paljon tavaraa,jota ei jouda käyttämään,kun ne täytyy pitkillä työpäivillä maksaa. Missä huilit ?
Enää ei keksitä uutta kamaa niin paljon kuin sitä menisi ! Maailma on monelta osin liian valmis,mutta se ei sovi yhteen jatkuvan kasvun vaatimuksen kanssa. Kun tyydyttäis vähempään,niin ei tarvitsisi sotkea paikkoja ja saatais enemmän aikaa tehdä sitä mikä on mieluista.
Mutta kun siellä on valtava ammottava rahakita,joka huutaa lisää ja jonne syydämme nyt verovarammekin,että ns."kasvu" jatkuisi !

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Minä taas sanoisin että olemme keksineet enemmän kamaa kuin menee :D

Ei tässä tolkkua olekaan tässä touhussa, mutta kun se kasvupakko...

joka on sekin keksitty.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Ajatella.. mikäli 19 kertaa EKP jakaisi tuon 60 miljardia,niin se voisi jakaa sen suoraan 19 euromaalle. Vasta silloin tuolla olisi jotakin merkitystä. Sen voisi jokainen euromaa käyttää sitten miten huvittaa.

Täällä takapajulassa varmaankin maksettaisiin valtionvelkaa pois ja kuviteltaisiin sitten asioiden olevan paljon paremmin.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Maksamme joka tapauksessa. Suomi ylittää tänä vuonna sen Eu-sopimuksissa määritellyn 60% "luvallisen velkaantumisen" rajan.

Hei leikkaamaan leikkaamaan me joka päivä sännätään, ja kun päivä ohi on, niin lisää leikataan. Tahdon olla leikkaamassa aina sekä maanantaina, tiistaina, keskiviikkona ja torstaina.

Ne jossain nytkin pohtii velan ottoa, mä istun rahatta ja mietin kostoa...

----
muoks **

Tuli jostain syystä tuosta mieleeni. Mieheni kertoi eilen lukeneensa Hesaria. Yhdessä artikkelissa kerrottiin että Yhdysvaltain taloudella menee nyt hyvin, kun sotamenotkaan ei rasita enää, koska Yhdysvallat ei enää sodi missään.

Ja saman lehden toisessa artikkelissa kerrottiin Yhdysvaltain tehneen 2000 pommituslentoa Irakiin tässä ohimennen.

Elämme tosiaan järjen aikakautta...

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

" Kas valta menee päähän ja sieltä aivoihin ja sitä kautta vaikuttaa se kaikkiin lainoihin"

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset