KissanKulmasta

Aluelaajennuksiin on monta tapaa (Valtapolitiikkaa ja vararikkoja)

Jokusessa edellisessä bloggauksessani on käsitelty Ukrainan kriisiä, Venäjän vastaisia talouspakotteita, Yhdysvaltojen ynnä Eu:n toimia ja taloutta, sekä esitetty vaihtoehtoisia näkökulmia syihin ja seurauksiin.

Kommentoinnin perusteella huomasin, että monikaan ei miellä talouspakotteita sodankäynniksi talouden keinoin vaikka ne ovat juuri sitä. Edelleen huomasin, että useat ajattelevat aluelaajentumisen voivan tapahtua vain ja ainoastaan konventionaalisen sodankäynnin keinoin, vaikka se ei pidä paikkaansa.

Kenties tämä johtuu siitä,  että ihmiset ovat tottuneet/on totutettu ajattelemaan valtioiden kautta: valtiot sotivat, valtiot säätävät lakeja, valtioilla on rajat, joita puolustetaan. Että valtiot ovat ainoita valtaa käyttäviä tahoja.

Näin ei ollut edes syntyvien kansallisvaltioiden aikakaudella. Aina on ollut kansainvälinen eliitti, jota yhdistävät avioliitot ja sukusiteet, taloudellinen ja poliittinen etu tahi muut hyötynäkökohdat. Samat seikat myös erottavat keskenään kilpailevaa kuppikuntaa.

Epäpyhään allianssiin voidaan laskea mukaan mielipiteen ohjailijat so. kirkko/media, poliittiset puolueet ja erilaiset rahoituksensa vuoksi riippuvaiset säätiöt, ajatushautomot sekä yliopistot.

 

Aluelaajentaa voi toisinkin tavoin.

"Vapaakauppasopimukset" ovat yksi tapa: niillä ulotetaan yhteiset standardit koskemaan maantieteellisesti laajoja alueita. Toisin sanoen usean eri maan lainsäädäntöä rukataan yhteensopivaksi ja säännöt ulotetaan koskemaan kaikkia osallisia. TAFTA-TTIP -"vapaakauppasopimuksen" kautta yritetään esimerkiksi saada amerikkalaiset tehotuotantoystävälliset, elintarvikkeita koskevat säännöt ujutettua myös Euroopalle.

 

Vielä parempi tapa aluelaajentaa on velkaannuttaminen. Velkaannuttamalla valtio saadaan se erikoisen kätevästi nalkkiin ja taipuvaiseksi.  Velka otetaan nykyaikaisessa talousjärjestelmässä kv. sijoittajilta. Velkaannutettu valtio - kuten Suomi - voidaan pakottaa myymään infrastruktuurinsa, valtionyhtiöt ja energiaresurssinsa. Koulut, vankilat, tiet, lentokentät, kaikki. Yksityistämään, jonka jälkeen kaikki tuotto valuu ulkomaille heikentäen valtiontaloutta entisestään. Verokeitaisiin sujahtavia verotuloja myöten.

Velkaannutettu valtio heikkenee väistämättä myös itsemääräämisoikeudessa, jolloin sen on entistä vaikeampi nousta alistetusta asemastaan saati puolustaa kansalaisiaan - mikä on seikka, jolla valtioiden olemassaoloa perustellaan.

 

Uusinta uutta aluelaajennusten saralla valtio velkaannuttamalla on menetelmä, jota argentiinalainen politiikan analyytikko ja kirjailija Adrian Salbuchi kuvailee. En jaa Salbuchin asenteita tahi mielipiteitä, mutta hänen artikkelinsa antaa yhtä kaikki ajatuksen aihetta.

Malli, jota Salbuchi kuvailee, mahdollistaisi velkaantuneiden valtioiden maa-alueiden takavarikointia velkojen maksuna. Lainoittajat haluavat perustettavaksi kansainvälisen vararikko-oikeusistuimen, joka voisi lainvoimaisesti määrätä valtion omaisuutta ulosmitattavaksi. Itsenäisiä valtioita siis käsiteltäisiin ikään kuin vararikkoisina yrityksinä, joiden omaisuus voidaan ulosmitata ja myydä.

Valtiot kolonisoidaan.

Näin ei tietenkään tarvitsisi olla, jos valtiot laskisivat itse liikkeelle oman valuuttansa julkisesti omistettujen pankkien kautta sen sijaan että ostavat sen yksityisesti omistetuilta pankeilta. Tällöin valtiot velkaantuisivat itselleen, omassa valuutassaan. Velkojen korkotuotto palaisi sekin julkisesti omistettuun pankkiin uudelleen investoimista varten.

 

Lähteet:

RT News - Adrian Salbuchi: Sovereign debt for territory: A new global elite swap strategy http://rt.com/op-edge/179772-sovereign-debt-for-territory/

IMF - Anne Krueger: Should countries like Argentina be able to declare themselves bankrupt http://www.imf.org/external/np/vc/2002/011802.HTM

IMF - Anne Krueger: A New Approach to Debt Restructuring http://www.imf.org/external/pubs/ft/exrp/sdrm/eng/

Foreign Affairs - Richard N. Cooper: Chapter 11 for countries?http://www.foreignaffairs.com/articles/58043/richard-n-cooper/chapter-11-for-countries

Michael Hudson - The mathematical economics of compound rates of interest: A four thousand year overview, part 1 http://michael-hudson.com/2004/01/the-mathematical-economics-of-compound-rates-of-interest-a-four-thousand-year-overview-part-i/

 

Lue myös:

Michael Hudson: Velka ja demokratia - onko kytkös katkeamassa? http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&id=2156

Korporaatioilla kulta-aika, tavallisilla tallaajilla taantuma http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&id=7097

IMF: Demokraattiset vaalit haitaksi talouskasvulle http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&id=8477

 

2. TAFTA-TTIP -sopimuksesta

Maatalouden ja kauppapolitiikan instituutti IATP (Institute for Agriculture and Trade Policy) on julkaissut alustavaa analyysia Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välillä neuvoteltavasta "vapaakauppasopimuksesta". IATP:in analyysi perustuu jälleen yhteen vuodettuun asiakirjaan; neuvotteluja on käyty suljettujen ovien takana Euroopan unionin komission, Yhdysvaltain sekä sopimuksesta suoraan hyötyvien tahojen edustajien kesken.

Ne, joita asia lähinnä koskee, eli kuluttajat on pidetty pimennossa sopimussisältöjen suhteen.

Yli 250 organisaatiota on jo kirjoittanut avoimen kirjeen Eu:n kauppakomissaari Karel de Guchtille vaatien lisää läpinäkyvyyttä neuvotteluihin.

IATP:in mukaan vuodetun asiakirjan perusteella sopimusteksti on muotoilultaan epämääräistä ja väljää, eikä kuluttajien sekä eri järjestöjen esiin nostamiin ongelmakohtiin ole reagoitu millään lailla. Tällaisia huolenaiheita ovat esimerkiksi Yhdysvalloissa sallittu antibioottien ei-terapeuttinen käyttö so. tuotantotiloilla lääkitään koko lauma yhden sairastuessa. Euroopassa edellytetään myös merkintöjä elintarvikkeiden gmo-pitoisuudesta (sisältääkö elintarvike geenimuunneltuja ainesosia) kun taas amerikkalaisyritykset eivät halua merkintöjä näkyviin. Sopimusluonnoksessa puhutaan vain ylimalkaisesti "riittävästä suojatasosta, jota viejämaassa noudatetaan".

Sopimuksessa esitetään hyväksyttäväksi MRL, Maximum Residue Level eli suurin sallittu määrä, joka jää kasvi- tai hyönteismyrkystä tai eläinlääkintään käytetystä tuotteesta elintarvikkeisiin, joka "ei aiheuta epäokeudenmukaisia esteitä kaupalle".

Toisin sanoen lainsäädännöllä ei saa suojata kuluttajia yritysten voitontavoittelulta. Valta päättää kuluttajien elintarviketurvallisuudesta halutaan siirtää elintarvikeketjusta voittonsa hankkiville tahoille.

Minulla on vielä osittain lukematta hieman yli 500 sivua sisältävä satsi komission papereita; vuoto, jossa tätä sopimusta käsitellään. Palannen aiheeseen luettuani tuon nomenklatuuralla kirjatun läpyskän.

 

 

Lähteet:

IATP - Steve Suppan: Analysis of the draft Transatlantic trade and Investment Partnerhip (TTIP) chapter on food safety, and animal and plant health http://www.iatp.org/documents/analysis-of-the-draft-transatlantic-trade-and-investment-partnership-ttip-chapter-on-food-

Council of the European Union, Meeting document http://www.iatp.org/documents/analysis-of-the-draft-transatlantic-trade-and-investment-partnership-ttip-chapter-on-food-

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Vallan asymptootit

"Kapitalistinen valta harvoin saavuttaa ylärajaansa... koska kapitalistit eivät voi olla etsimättä lisää valtaa: pääoma on voimaa ja valtaa: tarve akkumuloitua, kasvaa, on tarve lisävoimalle... Kuitenkin, mitä lähemmäs rajaa kapitalisti pääsee, sen suurempaa vastavaikutusta se synnyttää; mitä suurempi vastavoima, sen vaikeampi on voimaa kasvattaa; sen suurempi on tarve voimankäyttöön ja jopa sabotaasiin, ja mitä enemmän voimankäyttöä ja sabotaasia, sen suurempi todennököisyys on vastaiskulle, joka hajottaa (pääoman) vallan keskittymisen."

Tämä on asymptaattinen piste, kriisipiste.

"...Kirjoittajat uskovat, että kun "1%:a" kurkistaa tulevaisuuteen, he käsittävät, että jos he aikovat lisätä nettovoitto-osuuttaan kansallisesta tulosta (joka on jo nyt ennätyskorkealla) tai säilyttää sen, heidän on pakko lisätä "alempiin luokkiin kohdistuvaa sosiaalista väkivaltaa" vaikka sen määrä on nyt jo melkoinen.

Sosiaalisella väkivallalla tarkoitetaan muun muassa alempien tuloryhmien toimeentulomahdollisuuksien huonontamista palkkoja alentamalla, eläkkeitä leikkaamalla/jäädyttämällä sekä leikkaamalla terveydenhuollosta, koulutuksesta ja perustoimeentuloturvasta. Poliittisessa puheessa sosiaalinen väkivalta kulkee nimillä ´talouskuri´, ´tehostaminen´, ´uudistus´, ´rakennemuutos´ sekä ´välttämättömyys´.
Sosiaalista väkivaltaa ovat myös lakko-oikeuden poistaminen sekä monet muut erilaiset pakkokeinot..."

http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&id=4204

Käyttäjän ReijoPaunonen kuva
Reijo Paunonen

Vähän voimattomaksi tekevää tekstiä, täytyy myöntää.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Omavarainen ei ole voimaton.

Edustuksellisella päätöksentekomallilla on ilmeiset haittapuolensa, kyllä.

--------
EDIT

Vuonna 2011 muutetussa perustuslaissa muuten sanotaan, että

4 §

Valtakunnan alue

Suomen alue on jakamaton. Valtakunnan rajoja ei voida muuttaa ilman eduskunnan suostumusta.

sekä

94 §

Kansainvälisten velvoitteiden ja niiden irtisanomisen hyväksyminen

Eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen. Eduskunnan hyväksyminen vaaditaan myös tällaisen velvoitteen irtisanomiseen.

Kansainvälisen velvoitteen tai sen irtisanomisen hyväksymisestä päätetään äänten enemmistöllä. Jos ehdotus velvoitteen hyväksymisestä koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle, se on kuitenkin hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. (4.11.2011/1112)

Kansainvälinen velvoite ei saa vaarantaa valtiosäännön kansanvaltaisia perusteita.

95 §

Kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattaminen

Valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan voimaan lailla. Muilta osin kansainväliset velvoitteet saatetaan voimaan asetuksella. (4.11.2011/1112)

Lakiehdotus kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta käsitellään tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Jos ehdotus kuitenkin koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle, eduskunnan on se hyväksyttävä sitä lepäämään jättämättä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. (4.11.2011/1112)

Laissa kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta voidaan säätää, että sen voimaantulosta säädetään asetuksella. Yleiset säännökset valtiosopimusten ja muiden kansainvälisten velvoitteiden julkaisemisesta annetaan lailla.

-------
eli onko periaatteessa mahdollista perustuslain nojalla luovuttaa Suomen maa-alueita velkojen maksuna eduskunnan päätöksellä?

Käyttäjän leilamustanoja kuva
Leila Mustanoja-Syysmeri

TAFTA-TTIP -sopimus on uusi, härski yritys siirtää globaaalia tuomiovaltaa ylikansallisille suuryrityksille.

1990 -luvulla yritettiin saada voimaan MAI (Multilateral Agreement on Investments)sopimus. Sen, kuten TAFTA-TTIP:kin tavoitteena oli uusi maailmanlaki, joka olisi antanut teollisuusmaiden suuryrityksille yksinvaltaisen oikeuden suojata oma toimintansa ja sijoituksensa. Samoin se olisi suojannut sijoittajien oikeudet - kuluttajien ja kansalaisten hyvinvoinnin kustannuksella. Päätösvalta riidoissa olisi annettu ylikansallisten yritysten edustajien muodostamalle arbitraationeuvostolle, jonka päätöksestä ei olisi voinut valittaa. MAI -sopimusta työstettiin, kuten TTIP:tä, salassa, koska sen sisällön tiedettiin olevan tulenarkaa tietoa. Onneksi tieto sopimuksesta vuoti vahingossa julkisuuteen ja sopimus romuttui.

Nyt ylikansalliset yritykset yrittävät samaa kikkaa TAFTA-TTIP:n kautta. Näyttää siltä, että liian moni Suomen hallituksen jäsen ei tajua, millaiseen kurimukseen sopimus Euroopan ja Suomen saattaisi. Koska Stubb on - tietääkseni - sopimuksen kannattaja, voi käydä niin, että muut hallituksen jäsenet seuraavat lammasmaisesti johtajaansa. Toivottavasti olen väärässä ja eduskunta ärhäköityy riittävästi ja siten sopimus haudataan, kuten MAI -sopimus.

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Toivotaan,että eduskunnassa luetaan tätä Riikan blogia. Vaikka en näin valtavasti tee töitä ja selvitä asioita perin pohjin,niin joku kumma "hantsi" on kuitenkin siitä mitä on tapahtumassa. Pitää nostaa hattua Riikalle !
Ihmetellä täytyy,jollei edustajat tähän vapaakauppasopimukseen reagoi.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Ajatellaan nyt vaikka tätä ETUI:n tutkimusta toukokuulta. 13 miljoonaa TYÖSSÄ KÄYVÄÄ eurooppalaista on pudonnut alle köyhyysrajan. Lisää on epäilemättä tulossa.
Erityisen pahaksi tilanne on päässyt Saksassa.
http://www.euractiv.com/sections/social-europe-job...

Joten miten Euroopan unioni/jäsenmaat aikovat maksaa kv. sijoittajille ottamansa lainat? Onko se edes mahdollista?

Onko oikein, että edustuksellisen päätöksenteon haittavaikutusten kustannukset sysätään kansalaisille?
Minusta se ei ole.

Tässä kärsivät niin palkansaajat, pk-yrittäjät kuin tukien varassa elävätkin (opiskelijat, kotiäidit, lapset, eläkeläiset jne).

Kun tilanne on tällainen, kuinka todennäköistä on, että Euroopan talous kääntyisi nousuun tai että yhteiskuntarauha säilyy? Että deflaatiosykliltä vältyttäisiin?

Kun ne, joiden on määrä maksaa, on politiikalla ajettu rahattomiksi?

Varsinkin, kun tietää, että komission neuvonantajina toimivat samaiset kv. sijoittajat ja pankit, joiden kupruja on paikkailtu miljardiziljarditolkulla.

Missä se päättäjien lupaama vakaus, vauraus, työllisyys ja hyvinvointi ovat?

Käyttäjän leilamustanoja kuva
Leila Mustanoja-Syysmeri

Komppaan sinua Tauno - mahtavat kiitokset sinulle Riikka siitä, että jaksat pitää meitä ajan tasalla älyllisesti eleganteilla ja huolella perustelluilla ja lähteytetyillä kannanotoillasi.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Kiitoksia kiitoksista. Kiitosta on aina mukava saada.

Mutta kuten on ennenkin tullut mainittua: Jos kiitoksia lausutaan, niitä täytyy lausua kahteen suuntaan. Monesti perustellut, ajatellut ja valaisevat kommentit lukijoilta avartavat omia ajatuksiani ja tuovat yleensäkin arvokasta lisätietoa blogiin. Eli iso kiitos myös kommentoijille.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Velkaantuneet valtiot kuten Suomi...

YLE: Suomi myy rahapulassa metsiään ulkomaille
http://yle.fi/uutiset/suomi_myy_rahapulassaan_mets...

YLE: Kansanedustaja tyrmistyi: Kansallisomaisuutta ei saa myydä ulkomaille http://yle.fi/uutiset/kansanedustaja_tyrmistyi_kan...

Seuraavaksi sitten pohjavettä? Vai meneekö se metsien mukana kaupan päälle?

Nyt ainakin tiedetään, miksi se uusi metsälaki tarvittiin.

Toimituksen poiminnat