KissanKulmasta

Yhdysvaltain talousko muka nousussa

  • Lopettaneita yrityksiä enemmän kuin aloittaneita
    Lopettaneita yrityksiä enemmän kuin aloittaneita
  • Alkuvaiheen epäonnistumisten määrä lisääntynyt
    Alkuvaiheen epäonnistumisten määrä lisääntynyt
  • Deflaatiosykli
    Deflaatiosykli

Yhdysvaltain talousko muka nousussa

Joka kuukausi Yhdysvaltain hallitus julkaisee lehdistötiedotteen Yhdysvaltain työttömyysprosentista (viimeksi 6,1%).

Ei voi pitää paikkaansa. Jos huomioidaan vuotuinen työvoiman lisäys, työttömien määrä, syntyneiden ja olemassa olevien työpaikkojen määrä, jotka näkyvät muista tilastoista sekä se, mille aloille ja millaisia työpaikkoja on syntynyt (osa-aikaista matalapalkkaduunia), työttömyysaste ei voi olla 6,1 prosenttia, saati että talous olisi nousussa.

Työttömyystilastojakaan ei tarvitse kahlata läpi nähdäkseen, että hallitus valehtelee, eikä edes uskottavasti.

Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserven (FED) Report on the Economic Well-Being of U.S. Households in 2013 mainitsee, että kaksi kolmasosaa (2/3) amerikkalaistalouksista ei kykene nostamaan $400 käteistä myymättä omaisuuttaan tai lainaamatta ystäviltä tai sukulaisilta. http://www.federalreserve.gov/econresdata/2013-report-economic-well-being-us-households-201407.pdf

Kertooko se hyvinvoinnista ja talouskasvusta? Että vuoden 2014 toisen neljänneksen talouskasvu olisi hallituksen arvioima 4 prosenttia?

Tai se, että yritykset ostavat omia osakkeitaan koska muita ostajia ei ole? (Wall Street on Parade: "Another Wall Street Inside Job? Stock buybacks Carried Out in Dark Pools" http://wallstreetonparade.com/2014/07/another-wall-street-inside-job-stock-buybacks-carried-out-in-dark-pools/ )

Dollarilla tavaraa myyvät ketjut (Dollar Stores) sulkevat asiakkaiden puutteessa myymälöitään. Käytettyjen autojen kauppiailla ei ole asiakkaita. Ylipäänsä enemmän liikkeitä sulkee kuin uusia aloittaa. Bloggaukseni kuvituksen olen poiminut Wall Street Journalin blogeista (Ashma Ghrbi: "Why it´s worrying that U.S. companies are getting older" http://blogs.wsj.com/numbers/why-its-worrying-that-u-s-companies-are-getting-older-1652/ ), alunperin ovat kuvat Brookings Instituutilta.

Yhdysvaltain hallituksella on kuitenkin ratkaisu, kertoo Yhdysvaltain entinen varavaltiovarainministeri Paul Craig Roberts, nimittäin uudelleenmäärittely (redefining). Ei riitä, että inflaation laskentaperusteita on muutettu tai että työttömyyslaskentaa on rassattu. Nyt suunnitellaan otettavaksi käyttöön uusi kategoria: tuotantolaitokseton tavaran tuottaja (factoryless goods producer). Tarkoittaen sitä, että brändinimen tai tuotesuunnitelman omistavat yritykset, jotka tuottavat tavaransa ulkomailla halpatyövoimalla, eivät Yhdysvalloissa, laskettaisiin vast´edes mukaan Yhdysvalloissa tuotettuun tavaraan.

Roberts selittää: "Toisin sanoen, se, onko amerikkalainen yritys valmistava tuottaja, ei enää riippuisi sen toiminnan luonteesta vaan siitä, omistaako se brändinimen..."

Kiinassa tuotetut, Eurooppaan myydyt Applen tuotteet laskettaisiin Yhdysvaltain vientitilastoihin tuotettujen tavaroiden kategoriassa ja Yhdysvalloissa myydyt, Kiinassa tuotetut Applen puhelimet eivät enää olisi tuontia vaan amerikkalaista tuontantoa, jolloin Yhdysvaltain vientialijäämä supistuisi tilastollisesti.

Jos kaikki maailman maat tekisivät näin, Roberts huomauttaa sarkastisesti, koko maailman bkt nousisi tilastollisesti huolimatta siitä, että mitään ei tuoteta yhtään enempää. "Ehkä tämä on tapa määritellä pois maailman köyhyys." (Paul Craig Roberts: Defining Away Economic Failure" http://www.paulcraigroberts.org/2014/08/04/defining-away-economic-failure-paul-craig-roberts/ )

Jotain "ratkaisuja" sitä selvästi on hallitusten kehiteltävä itse aiheuttamiinsa ongelmiin. Varsinkin nyt, kun tuhmat venäläiset ja kiinalaiset eivät enää rahoita Yhdysvaltain velkaa vaan dumppaavat Yhdysvaltain valtionvelkakirjoja, ja vetävät rahojaan ulos amerikkalaisista pankeista (ennen kuin tilit jäädytetään ja varat takavarikoidaan Yhdysvaltain toimesta). Venäläiset kuukaudessa semmoiset yli 60 prosenttia.

Tämä Yhdysvaltain valtiovarainministeriön "Total Liabilities to Foreigners by Type and Country Russia (16101) [Position at end of period in millions of dollars. Source: Treasury International Capital Reporting System]" on kiinnostava paperi. http://www.treasury.gov/ticdata/Publish/lb_16101.txt

 

Euroopan (talouden muka-nousun) osalta katso esimerkiksi

Suomen valtiovarainministeriön selvityksestä: Tässä ovat kaikki euron 28 virhettä http://www.talouselama.fi/uutiset/vmn+selvitys+tassa+ovat+kaikki+euron+28+virhetta/a2239735

Tietoisuus talous- ja rahaliiton riskeistä 2014

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/02_taloudelliset_katsaukset/20140325Tietoi/riskianalyysi_NETTI.pdf

International Labor Organization: Global Employment Trends

http://www.ilo.org/global/research/global-reports/global-employment-trends/2014/WCMS_233953/lang--en/index.htm

Centre Maurits Coppieters - Xavier Vence, Alberto Turnes, Alba Nogueira: An alternative economic governance for the European union

http://www.ideasforeurope.eu/wp-content/uploads/2013/03/CMC_2440_book_AEG_110313.pdf

Foundation for European Proggressive Studies - Patrick Diamond, Guy Lodge:

Welfare States after the crisis: Changing public attitudes

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (114 kommenttia)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

oooo! Neljällä yrityksellä teksti blogialustalle!

====

kts. myös "Liika velka ja liian vähä velka" http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1728...

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Tämän aamun uutisista luin, että USA:ssa on käyttöön tulossa uudenlainen rotuerottelu. Joissakin kaupungeissa köyhille on kerrostaloihin omat sisäänkäynnit ja varakkaille omansa. Kohta varmaan rikkaan ja köyhät eivät samoihin taloihin edes mahdu, että se siitä hyvinvoinnin tasa-arvosta

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Siellä väännetään myös uusista äänestyslainsäädäntöehdotuksista, jotka rajoittaisivat mustien ja latinojen äänestysoikeuksia. ACLU kampanjoi asiassa.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Suomessa rikkaat ja köyhät eivät ole koskaan asuneet samoissa taloissa. Eivätkä ne muuten asu missään muussakaan maassa.

Tähän Upper West Siden tornitaloon on suunnitteilla kahden hintaluokan asuntoja. Suunnitelmassa edullisimmat asunnot on suunniteltu rakennuksen eri osaan niin, että niihin pääsy on käytännöllistä vai rakentamalla niihin johtaviin asuntoihin oma sisäänkäynti. Edullisimmatkin asunnot ovat sitä hintaluokkaa, että köyhät eivät saa liikkua edes sillä kadulla.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Jollakin sitä kasvua on saatava, vaikka valheella, jotta ihmiset joilla ei ole varaa, uskaltavat ottaa velkaa ja kuluttaa.
Lopunajan merkit lienevät lähenemässä, mutta soitto jatkuu ja kansa seuraa sirkushuveja...

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Nyt kasvaa taas :D
Nousee se.

"Eurozone banks set to borrow billions from ECB

Economy eurozone banks are expected to borrow about €250bn in cheap four-year money from the European Central Bank, according to estimates from Morgan Stanley, reports the Financial Times. The loans come amid increasingly gloomy data for Europe’s economic outlook with a slowdown in Germany, France stagnating and Italy in recession."

http://euobserver.com/tickers/125276

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Kun olit lauttanut kuvitukseen tuon "Deflationary Spiral" -kuvan, niin tuli mieleeni kysymys blogistille: Pidätkö deflaatiota lähtökohtaisesti huonona asiana?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Toivottavasti blogisti vastaa,mutta minä voin vastata myös.

Pidän deflaatiota velkaperusteisen rahan kanssa lähtökohtaisesti huonona. Koska velat on määrässä laskettuna eikä arvossa...mikä tuli joku Jouni Flemmingille yllätyksenä..mikä sitten pääsi minut yllättämään. Pääasia,että vähän kaikki yllättyi.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

En pidä deflaatiota ongelmana edes velkaperusteisen rahan kanssa, koska velkojen myöntäjät kestävät ainakin jonkin verran luottotappioita. Käytännön ongelma tässä tietysti on, että tällöin pitäisi sallia myös pankkien konkurssit ilman, että niitä tuetaan veri... anteeksi, verorahoin. Mikään lakisääteinen pakko tuo tukeminen ei ole, joten pidän siitä luopumista epätodennäköisenä mutta mahdollisena.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #9

Pankit ovat kapitalismin sydän ja sitä kautta rahatalous sen verisuonet. Mikäli lähdet sille linjalle,että pankit vain nurin tuosta vaan,niin kyllä sieltä perästä ongelmia tulee...eikä siinä riitä,että pankit menee nurin vaan moni muu menee niiden perässä. Se kasvattaa sitä syklisyyttä taloudessa mitä kapitalismi muutenkin tarjoaa. Sinänsä se minulle käy..sitä nopeammin ihmiset alkavat sitä kriittisesti tarkastelemaan.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #13

En lähde sille linjalle, että "pankit nurin tuosta vaan", mutta sille linjalle kylläkin, että huonosti johdettujen ja ylisuuria riskejä ottaneiden pankkien tulisi riskien realisoituessa antaa mennä konkurssiin. Paremmin asiansa hoitaneet pankit jatkaisivat toimintaansa "talouden verisuonina".

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #37

Noin voi kuvitella asian naivisti menevän,mutta jos et ole yhtään seurannut pankkien sekoilua lähivuosina,niin kyllä sieltä paljon pimeätäkin touhua löytyy..joten voikin käydä niin,että jää pystyyn vain pelipankit ja nämä "turvallisemmin" hoitaneet pankit kaatuu pois. Silloin tilanne muuttuu..

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Onko jotain muutakin rahaa olemassa kuin velkaperusteinen.
". Koska velat on määrässä laskettuna eikä arvossa.." Mitä se tarkoittaa?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #10

Ei rahan statuksen tarvitse olla alunperin velka. Esim. bitcoin ei ole velkaa.

kvantiteettiteorian mukaan deflaatiossa rahan arvo nousee,kun sen määrä vähenee markkinoilla. Näin ollen 100 000 euron velan maksaminen käy sitä vaikeammaksi mitä vähemmän rahaa on markkinoilla. No jotkut pölhöt kuvittelivat tämän velan maksamisen helpottuvan,kun rahan arvo nousee..koska yhdellä eurolla voi maksaa enemmän kerralla pois. No ei voi..koska velka on 100 000 kappaletta euroja eikä 100 000 euron arvoa.

Tämä oli varmaan huonosti selitetty tai ainakin itselle jäi sellainen fiilis :)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #12

Miten bitcoinit luodaan? Minusta se muistuttaa lähinnä pyramidihuijausta.
Rahalla ei ole sinänsä mitään arvoa. Nimellisarvo on sama kuin "kappalemäärä".

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #16

No bitcoinit hauskaisesti louhitaan tietokoneilla jotka laitetaan laskemaan monimutkaista algoritmia. Tämän tarkoitus on osoittaa,että raha tehdään työllä ja ikäänkuin tietokoneella louhiminen olisi sama kuin kultaa louhittaisiin kaivoksesta. Kaikki tuo on kuitenkin näennäistä,mutta se vetoaa tiettyihin harakka-piireihin jotai kultabugeiksi kutsutaan.

Ne siis vain suoraan sanottuna ilmaantuu tyhjästä kuten kaikki raha,koska kultakin on vain kultaa siihen asti kunnes kollektiivisesti päätetään sen olevan rahaa. Ja silloin sille ilmaantuu arvo ja status muuttuu rahaksi..kuin tyhjästä.

Bitcoin on hyvinkin pitkälle nyt pyramidihuijaus.. nämä joilla niitä on paljon tulee rikastumaan sillä,että saavat suuren määrän niitä mukaan joilla on niitä vähän. Siis,että ei oikeastaan tarvitse tehdä mitään..

Samalla he saavat myös _oikeuden_ maapallon rajallisiin resursseihin jne. Joidenkin mielestä tämä on sitä todellista vapaata markkinataloutta,mutta mielestäni tuo on jonkinlainen oikotie...joka nyt menee vähän sillai rajamailla kuten yleensä kaikki fundamentalistiset jutut.

Rahalla sinänsä on kyllä arvo,mutta juuri niin suuri kuin ihmiset sille antaa. Kappalemäärällä ei niinkään sitten taas ole mitään merkitystä..eli kvantiteettiteoria on osoitettu melko monta kertaa jo huonoksi määrittelijäksi rahan arvolle. Nykyäänkin tämän kannattajat perustavat näkemyksensä vain keskuspankki rahalle ja ovat täysin sokeita liikepankkirahalle. Voi olla,että eivät edes ymmärrä pankkien luovan omaa rahaa..

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #20

Rahan vaihtoarvo on aina suhteellista ja olemassa vain korvien välissä.
Kullalla on sentään itsessään jotain käyttöarvoakin.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #20

"Louhimisen" perimmäinen idea bitcoineissa ei ole imitoida työntekoa, vaan rajoittaa liikkeelle laskettavien bitcoinien lukumäärää. Bitcoinin hienous piilee juuri siinä, että niitä on ja tulee aina olemaan rajattu määrä. Louhiminen on myös melko tasapuolinen tapa jakaa liikkeelle laskettavia bitcoineja.

Bitcoin ei anna oikeutta mihinkään. Sillä voi ostaa yhtään mitään vain sellaisilta myyjiltä, jotka hyväksyvät sen maksuvälineenä. Tämä hyväksyminen on ainakin toistaiseksi täysin vapaaehtoista, sillä mikään valtio ei ole määrännyt bitcoinia ainoaksi lailliseksi maksuvälineeksi. Bitcoin ei siis anna haltijalleen oikeutta minkäänlaiseen osaan maapallon rajallisista resursseista.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #40

Voiko kuka tahansa niitä louhia? Mistä sen algoritmin saa?
Miten niitä muka on rajattu määrä jos niitä voi lisätä "louhimalla"

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #44

Kuka tahansa voi louhia. Algoritmin saa käyttöönsä helpoiten liittymällä jo olemassa olevaan louhijoiden ryhmään, "pooliin", missä ryhmän jäsenet jakavat tietokoneidensa prosessoritehoa louhintaan ja louhitut bitcoinit jaetaan sitten ryhmän jäsenten kesken. Määrä on rajattu siten, että louhinnassa syntyvien bitcoinien määrä puolittuu neljän vuodenvälein. Niitä syntyy siis koko ajan vähemmän ja teoreettinen maksimi on 21 miljoonaa kappaletta. Tällä hetkellä tuosta määrästä on louhittu reilu puolet. Helpoiten alkuun pääsee tutustumalla esimerkiksi bittiraha.fi sivustoon.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #77

Kiitos, katsotaan jos vielä vaikka rikastuisi.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #78

Juuri kun pääsin kertomasta,että se on huijausta tällä hetkellä.. :D

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #86

Pitihän mun Jania kiittää kun vaivautui niin huolellisesti vastaamaan kysymykseeni.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #86

Ei pidä uskoa kaikkea, mitä netistä lukee. ;-) Keitä bitcoinissa muuten huijataan?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #99

Kaikkia niitä jotka nostavat ylemmällä tasolla olevien omaisuuden arvoa ymmärtämättä sitä.

Kaikkia niitä jotka uskovat sen olevan hyvä vaihdonväline ymmärtämättä ettei se toimi vaihdonvälineenä,koska sen oma arvo nousee jatkuvasti.

Nämä tietty ovat omia mielipiteitäni..kuten yleensä kaikki lässytykseni täällä :)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #40

Jani,ei se louhiminen mitään rajoita kuten itsekin kerrot. Se halutaan imitoivan työntekoa ja sitä kautta käy harvinaisemmaksi kaivoksessa kulta eli sitä enemmän työtä pitää nähdä. Kyse on siis eräänlaisesta uskottavuudesta..siis niin ettei sitä heitetä könttänä peliin. Perimmältään siinä on kyse siltikin kaivostyön imitoimisesta.

Loput menikin taas siihen,kun et osaa (vieläkään) yhdistää rahaa ja valtaa eli nähdä rahaa vallanvälineenä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #88
Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #40
Käyttäjän RogerB kuva
Alexander Holthoer Vastaus kommenttiin #12

Blondi halusi pitsan kuuteen palaan leikattuna, ei kahdeksaan. Hän oli dietillä...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #24

Huomattavasti yksinkertaisempi selitys! :)

Käyttäjän HeikkiAalto kuva
Heikki Aalto Vastaus kommenttiin #12

Kiinteää rahamäärää vastaan kasvava talous vastaavasti "deflatoi" hintoja, mutta polettien määrä ei pienene ja nominaaliset velkasitoumukset on mahdollista täyttää, toisin kuin absoluuttista rahamäärää pienentävässä velkadeflaatiokierteessä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #27

Koskaan ei ole ollut käytössä kiinteää määrää rahaa jolla vielä olisi jopa monopoliasema koko talouteen. Jo tästä ajatuksesta lähtien on melko hassua esittää moista.

Käyttäjän HeikkiAalto kuva
Heikki Aalto Vastaus kommenttiin #29

Ei tietysti mitään täysin ideaalista, mutta mites kultakanta 1871-1914?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #32

Kultaa ei sitten kaivettu lisää tuona aikana vai,epäilen sen lisääntyneen enemmänkin kuin tuo nykypäivänä oletuksena pidetty 2%. Todisteita ei tosin ole tarjolla..

Muuten tuo aika voisi olla melko hyvä vertailu..noin 40 vuoden aikajänteellä..joka on julmetun lyhyt aika. Voidaan toki kelata taakseppäinkin,mutta sieltä on taloudelle vaikea löytää vertailukohtia orjien vuoksi eli lähes ilmaisen työvoiman vuoksi.

Toinen on sitten taas kullan arvon heilahtelu ja sitten se,että oliko kultakanta ainoana rahana käytössä tuona aikana?

Käyttäjän HeikkiAalto kuva
Heikki Aalto Vastaus kommenttiin #33

Tietysti määrä lisääntyi, mutta verrattuna mihinkään sen jälkeen kokeiltuun malliin, tinkimättömät rajoitteet rahamäärän kasvulle löytyi. Arvon heilahtelu ei kait kullan ollessa the mittatikku olisi sinällään kuin ulkoisten asioiden muuttumista suhteessa kultaan.

http://isites.harvard.edu/fs/docs/icb.topic434301....

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #35

Mitä varten kultakannasta luovuttiin? Jatkuva kasvu edellyttää rahan lisäämistä. Silti ei vältytään taantumista.
Raha on aikansa elänyt.

Käyttäjän HeikkiAalto kuva
Heikki Aalto Vastaus kommenttiin #38

Sotimisia piti rahoittaa setelipainolla, jolloin valuuttojen ostovoima laski rajusti eikä kultaa ollut kaikkien seteleiden katteeksi.

Raha on vain entistä tärkeämpää, tässä fiat-valuuttojen maailmassa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #57

Nykyisellä tietotekniikalla ei enää tarvita mitään helposti kuljetettavaa vaihdon välinettä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #35

Hyvin muotoiltu tuo "sen jälkeen kokeiltuun malliin",koska sitä ennen olisi löytynyt tally sticks joka toimi rahana 700 vuotta aina 1800-luvulle asti.

http://en.wikipedia.org/wiki/Tally_stick

Ja ajatella..eikä ollut edes kultaa :)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #27

Ei missään ole suljettu rahasysteemi kuin korkeintaan Pohjois-Koreassa joten mitään absoluuttista rahamäärä ei ole olemassakaan. Raha on aina suhde.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Deflaatio on huono niille joilla ei ole rahaa sekä pk-yrittäjille, joiden rahoitus sekä tuotto ovat riippuvaisia ostavista asiakkaista.

Deflaatio ei välttämättä (ainakaan alkuun) ole huono juttu niille, joilla on rahaa eikä monikansallisille suuryrityksille, jotka voivat siirrellä varojaan maasta toiseen sekä erinäisin kikkakolmosin rahoittaa itse itseään.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Ennen kaikkea deflaatio karsisi ylenmääräistä kuluttamista ja kyseenalaisia investointeja. Tarkoitan kuluttamista ja investointia, jonka suurin (muttei toki välttämättä ainoa) motivaattori on ajatus, että pitää tämä raha nyt johonin laittaa, koska kohta sillä saa (inflaation takia) paljon vähemmän. Jotenkin oletin, että jaat tämän ajatuksen.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #43

Tässä tulee taas vastaan se probleemi, että reaalitalous ja finanssitalous ovat erkaantuneet toisistaan (vaikka finanssikuprut maksatetaankin reaalitaloudesta).

Eli meitillä on finanssi-inflaatio ja reaalitalouden deflaatio.

Sitä ei selvitetä muuta kuin muuttamalla koko talousjärjestelmää.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #52

Reaalitalous kustantaa finanssitalouden. Eli aika kalliiksi tulee rahan pyörittäminen.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #52

Mitä tarkoittaa finanssi-inflaatio? Miten se eroaa reaalitalouden inflaatiosta? Kun minä puhun inflaatiosta ja deflaatiosta, niin tarkoitan sitä, paljonko kaupasta saa esimerkiksi ruokaa tietyllä rahasummalla. Inflaatiossa sitä saa ensi vuonna vähemmän, deflaatiossa enemmän. Enkä muuten ole havainnut mitään reaalitalouden deflaatiota tällä hetkellä, vaan hinnat tuntuvat joko nousevan tai pysyvän samoina. Deflaatiota olen havainnut vain kulutuselektroniikassa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #74

Milloin on ollut sellainen deflaatio, että ruoka olisi halventunut?

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #74

Et ole huomannut palkkojen jäädytyksiä, yt-neuvotteluja yms?

----

Finanssi-inflaatiosta

http://tyhmyri.wordpress.com/2013/11/22/hyva-infla...

http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1597...

Finanssi-inflaatio (joka on eri asia kuin palkka-/kuluttajainflaatio) keskuspankki painaa rahaa (BoJ:n Abenomics, FED:in QE, EKP eri ohjelmien kautta). Valuutan arvo heikkenee eli ulkomaiset tuotteet maksavat enemmän. Kysyntä ulkomailta vientituotteisiin kasvaa niiden halventuessa.
Euro ei edes ole heikentynyt, se pitäisi devalvoida.

Mutta koska reaalitalous ja finanssitalous ovat erkaantuneet toisistaan, ja painetut rahat eivät ole päätyneet reaalitalouteen vaan sen sijaan tekemään rahasta rahaa, reaalitalous on deflaatiosyklivaiheessa ja muilla markkinoilla kasvaa kuplia (valtionvelkakirjakupla, pankkien tasekupla, osakemarkkinakupla, kiinteistömarkkinakupla jne).

Tämä näin äkkiä, alan patistaa lapsosiani kouluun.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #116

Mitä tekemistä yt-neuvotteluilla tai palkkojen jäädyttämisillä on deflaation kanssa? Ilmeisesti puhunkin sinun termeilläsi "finanssideflaatiosta" vaikka tarkoitin reaalideflaatiota. Minulle siis deflaatio = rahan arvon nousu = kaupasta saa samalla rahalla enemmän tavaraa. Deflaation aiheuttaa rahan määrän pieneneminen. Vastaavasti inflaation aiheuttaa rahan määrän kasvaminen. Tästä tulevat itse termitkin. Deflate (eng) = tyhjentää, inflate (eng) = täyttää.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #118

Oikeastaan Jani vastasitkin itse kysymykseesi. Raha on mennyt tekemään rahasta rahaa (inflatoituu) ja reaalitaloudessa on deflaatiosykli, eri vaiheissaan eri maissa (tyhjenee).

EKP:n papereista näet (Kts. M3) että raha ei kierrä. Saman ilmiön so. raha ei kierrä aiheuttaa rahattomuus, joka on seurausta palkkojen jäädyttämisistä, irtisanomisista, menoleikkauksista, verojen korotuksista jne.
Yhdysvalloissakaan raha ei kierrä vaan menee tekemään rahasta rahaa.

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #52

Tärkeä havainto. Olisipa tuon oivaltajia enemmän.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

Deflaatio on huono juttu niille joilla ei ole rahaa? Eli hintojen lasku on köyhälle huono juttu? Selvä.

Todellisuudessa inflaatio on varallisuudensiirto säästäjältä velalliselle. Köyhät eivät yleensä pysty suojautumaan inflaatiolta asuntovarallisuudella, osakkeilla, jne. Varakkaammille se ei ole ongelma. Köyhien vähäisetkin säästöt näivettyvät säästötilillä nollakorolla, kun varakkaat nauttivat halvan rahan paisuttamista eli inflatoimista sijoituksista.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #55

Hintojen lasku vaikuttaa kuluttajahintaindeksiin, tuskin köyhän ruoka ja vuokramenoihin.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #61

Kuluttajahintaindeksi koostuu suurelta osin juuri noista vuokra- ja ruokamenoista. Usko tai älä, mutta ei Tilastokeskus niitä indeksilukemiaan itse keksi, vaan ne perustuvat tutkimuksiin siitä, mitä esimerkiksi ruoka lähimarketissa maksaa tai millaista vuokraa asunnoista pyydetään.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #69

Kuluttajahintaindeksi perustuu keskimääräisen kuluttajan kulutukseen. Esim teknisten laitteiden hinnat ovat laskeneet, mutta köyhän kulutuksesta ne muodostavat pienemmän osan. Jostain syystä ruokatarvikkeistakin indeksituotteet yleensä nousevat huomattavasti vähemmän kuin muut. Parin viime vuoden aikana perusruokien hinnat ovat nousseet n. 30-50%. Missään indeksissä ei näy tällainen nousu.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #75

Mihin perustuu väitteesi 30-50% noususta? Cdfin.info sivuston taulukosta pikavilkaisulla vaikuttaisi elintarvikkeiden hintojen keskimääräinen nousu olleen noin 10% kahdessa vuodessa. (En nyt jaksanut laskea keskiarvoja taulukkolaskentaohjelmalla, mutta allaolevasta linkistä ne tiedot saa.)

http://www.cdfin.info/inf.html

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #69

En tiennytkään tuon indeksin koostuvan vuokramenoista,mistä tällaisen saa lukea?

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #106

Joo, ilmeisesti elinkustannusindeksiin ei sisällykään asumiskustannukset. Hyvä huomio Heino.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #119

Entiseen elinkustannusindeksiin sisältyi asumiskustannukset. Nykyiseen kuluttajahintaindeksiin en ole tarkkaan perehtynyt. Täytyy tarkistaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #106

Tilastokeskuksen sivuilta:
"Tietojen lähteenä käytetään myös muita tilastoja, kuten Tilastokeskuksen vuokratilaston, asuntojen hintatilaston, kiinteistöjen hintaindeksin ja rakennuskustannusindeksin tuottamia hintatietoja. Myös STAKES, KELA ja eräät muut viranomaiset tuottavat tietoja kuluttajahintaindeksiä varten."

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #55

Olinko liian epätarkka?

Deflaatio on rahattomille ja pk-yrityksille huono juttu, koska

rahaton ei osta josta seuraa, että yrityksillä ei ole asiakkaita josta seuraa että yritykset joutuvat irtisanomaan/lomauttamaan josta seuraa että rahattomien määrä kasvaa josta seuraa verotulojen menetystä josta seuraa leikkauksia josta seuraa rahattomien määrän kasvua josta seuraa ettei yrityksillä ole asiakkaita josta seuraa lisää irtisanomisia josta seuraa...

Sivuvaikutuksena ei-tuottamattomien lainojen määrä pankkien taseissa kasvaa josta seuraa pankkitukirallia veronmaksajien piikkiin josta seuraa valtioiden velkaantumista josta seuraa lisää menokuria josta seuraa, että rahattomien määrä kasvaa josta seuraa...

Pääomatuotoilla/osinkotuloilla elävien ja muiden luottokelpoisten kannalta deflaatio on ensi alkuun hyvä asia, pääsee ostamaan alehintaan vaikeuksissa olevien omaisuutta.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #65

Rahaton ei osta, se on totta, mutta miten se deflaatioon liittyy? Ei kai rahaton osta, vaikka olisi miten kova inflaatio?

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #70

Minulla on sellainen käsitys, että deflaation aikana vähätuloisten määrä lisääntyy nopeammin kuin inflaation vallitessa eli deflaatio on paitsi hintojen laskun aikaa myös kurjuuden laajenemiskierre.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #123

Deflaatio on hyvin harvinainen tilanne nykyaikana, koska monet päättäjätkin tuntuvat pitävän sitä kauheana mörkönä, jota vastaan pitää taistella hinnalla millä hyvänsä. Lähiajoilta tiedän vain yhden esimerkin. Irlannissa oli talouskriisin puhjettua hetken aikaa deflaatio, koska Irlanti on euromaa, eikä voinut itse vaikuttaa valuuttansa ulkoiseen arvoon. Taloustieteilijä David Howden vertaili deflaatiosta "kärsinyttä" Irlantia ja rajulla inflaatiolla talouskriisin kimppuun käynyttä Islantia, ja totesi, ettei Irlannissa nyt ainakaan Islantia huonommin mennyt. Jos kohta ei paljoa paremminkaan, mutta joka tapauksessa tuo puhuu sen puolesta, ettei deflaatio ole mikään automaattinen reitti täystuhoon (tai inflaatio vastaavasti mikään ihmelääke talousongelmiin).

http://janikorhonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/15326...

Hannu Tanskanen

Sanohan, Riikka, oletko "Putinin puudeli"? Tai Teheranin?

Kun tuo trendi, tendenssi, on niin ilmeinen, USA "Suuri Saatana".

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Voi Hannu sun kanssas :D

Miksi minun pitäisi olla Putinin puudeli tai Teheranin torvensoittaja puoltaakseni tavallista ihmistä, ollakseni huolissani siitä, että useammankin maan hallitusten toiminta aiheuttaa useammassakin muussa maassa humanitaarisen kriisin (Irak, Ukraina, Libya, Kreikka, Portugali, Espanja jne), taloudellisia vaikeuksia ja yhteiskunnallista epävakautta?

Ei siitä huolestumisen pitäisi olla kenellekään merkki siitä, että huolestujan mielenterveys on horjakka tahi että huolestuja edustaisi jotain nimenomaisia valtioita.

Tavallisen ihmisen osa on surkea joka maassa kun hallitukset riitelevät etupiirijaoista tai toheloivat muuten vain asiantuntijatietojen varassa poliittisia päätöksiä.

Susanna Kaukinen

Tää on ihan puhdasta leimaamista nykyään, jos sanoo mitään poikittaista irstaan USA:n sikamaisista toimista on muka heti putinisti. Mitään peräähän näissä syytöksissä ei ole, koska U$A:n arvostelu ei sulje pois sitä, että pitää Putinia arveluttavana oligarkkina.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #94

Näyttää tuollainen digiajattelu olevan yleistä; jos jotakin kritisoi niin tehdään ilman muuta johtopäätös että on hänen vihollisensa puolella.
Sotahulluja löytyy puolin ja toisin.

Hannu Tanskanen

Aasiasta toiseen, tökkii todella pahasti tämä foorumi nyt ...

Hannu Tanskanen

Mutta jatka toki Riikka todella perusteellisia ja mielenkiintoisia kirjoituksiasi, ihailuni joskin uskon "taustavoimiin" ... ehkä joskus jaksan lukea kokonaan.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Kommentoit lukematta, uskot taustavoimiin lukematta? Ok.

Hannu Tanskanen

Eihän kukaan jaksa noin pitkiä tarinoita lukea, kun jo otsikko on vahvasti asenteellinen?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #56

Hannu Tanskanen, joka kieltää omin silmin näkemänsäkin, puhuu asenteellisudesta!
Otsikko on asiallinen kysymys johon kirjoitus vastaa asiantuntevasti.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #56

Ööö, tuota Hannu...millainen otsikko mielestäsi tälle tekstille olisi pitänyt olla?

Hannu Tanskanen Vastaus kommenttiin #66
Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #72

Taidat tosiaankin olla fanaattinen tötterötöö.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #72

"Moscow talks" ehdottaa Hannu, ja siitä sitten lukija ymmärtää, että bloggaus käsittelee Yhdysvaltain taloutta?

Tuohan vaikuttaa aivan iltapäivälehtien matkimiselta eli otsikko kertoo muusta kuin ingressi ja artikkelissa ei enää sanaakaan otsikon sisällöstä :D

Hannu Tanskanen

Teillä tytöt ei ole tuolla profiileissanne mitään taustoistanne, se juuri panee epäilemään "puudelismia", Katsokaa minua, minä kerron kaiken ja ihan itse, kukaan ei "opasta" ;-)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Omalta osaltani en halulla kertoile henkilökohtaisia netissä. Pane se vaikka vainoharhan (toisen tulkinnan mukaan itsesuojeluvaisto) tiliin. Asiaan kuuluvat tiedot (kuten itsenäisyyspuolueen jäsenyys) taas ovat julkista tietoa, samoin niiden yhdistysten jäsenyys joihin kuulun (WEA, Toimittajat ilman rajoja jne).

Hannu Tanskanen

Poliitikko kuten Sinä ja minä on aina "parrasvaloissa". Helposti hakeva löytää kaikki tiedot minustakin, nekin vihreiden valheet kun googlaa. Parempi oikaista itse, vaikka joskus tuleekin nimettömiä uhkauksia tyyliin "Tiedämme missä asut".
Kutsusta huolimatta kukaan ei ole tullut kylään?

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #58

Ei löydä henkilökohtaisia tietoja. Muiden mielipiteitä toki.

Muuten olen sitä mieltä että lempivärieni, lempikirjani tai kengännumeroni tietäminen ei tuo lukijan kannalta lisäarvoa teksteilleni.

Hannu Tanskanen Vastaus kommenttiin #67
Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Jokaisen talouskriisin aikana maailma etsii kuumeisesti syntipukkia jonka taakse piilotetaan omat talouspoliittiset virheet. Syntipukki on aina Yhdysvallat ja dollari.

Dollarin niskoille on jo vieritetty tulevaisuuden oletetut talouskriisit. Fakta on se, etta dollari hallitsee maailman taloutta ansaitusti ja tulee niin tekemaan myos tulevaisuudessa. Toki dollarin valta ei ikuinen, mutta tuomiopaivan ennustaminen on hiukan aikaista.

http://henrierti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/173836-e...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

No vähän vaikea sitä globaalia talouskriisiä on vierittää esim. Venäjän+ruplan päälle tai Suomen+markan tai EU:n+euron..tai..Britanian+punnan? Kiina on sitten tietty..olisiko se syyllinen tai Australia?

Eurokaan ei silti täysin syytön ole..onhan meillä tätä velkaa täällä silmät ja korvat täynnä.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti Vastaus kommenttiin #47

Vielä kun saisin analyyttisen vastauksen molemmilta. Muuten Riikan on turha kirjoitella "muka tosissaan" ja sitten vastailla analyyttisiin kommentteihin vitseillä.

Jos esitätte asiantuntijoita niin keskustellaan myös sen mukaisesti.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #81

En missään tapauksessa esitä asiantuntijaa! Varjelkoon vakainen taivas semmoisesta.

Esitän tässä blogissa ajatuksiani ja toisinaan mielipiteitäni erilaisista aikamme ilmiöistä. Lähdeviittaukset ovat näkösällä, jotta lukija pysyy kärryillä siitä, mikä on ajatuskulkuja herättänyt tahi mihin kulloinkin sanomani perustan.

Vaikka lausumillani ei ole asiantuntijalausunnon painoarvoa, edustavat ne kuitenkin yhtä näkökantaa.

Kirjoittamani artikkelit ovat asia erikseen eikä niitä pidä sekoittaa bloggauksiini.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Itse asiassa talouskriisin vierittäminen kenenkään niskoille on kapeakatseista politiikka. Mutta toisaalta Ben Bernanke sanoi kriisin alkaneen kehittyvien markkinoiden korkeasta säästämisestä, joka johti Yhdysvaltojen valtion velkakirjonen massiiviseen ostamiseen.

1)Eli Kiina käytännosä siirsi omien kansalaisten säästot kaikista turvallisimpaan rahoitusinstrumenttiin, joka on yllätys yllätys Yhdysvaltojen dollari (velkakirjat).----> Yhdysvaltoihin virtasi erittäin paljon ulkomaisten sijoittajien pääomaa.

2)Kiinan vientipainoitteinen kasvumalli vaatii halpaa valuuttaa, joten Yuanin manipulointi valuuttamarkkinoilla johti uuteen dollari-keräykseen. Miksi? Koska 87% forex-transaktioista käydään dollareissa. Täten Kiinan on käytettävä dollareita Yuanin arvon säätelyyn-----> Yhdysvaltoihin virtasi lisää ulkomaista pääomaa dollareiden muodossa kulutettavaksi.

3)Mihin Yhdysvallat sijoitti massiiviset dollari-varannot, jotka virtasivat maahan ulkomailta? Kiinteisto. Loppu onkin jo historiaa.

Kriisin syyt eivät ole yksinomaan Yhdysvaltojen kroonisessa velkakertymässä vaan muiden maiden VAPAAEHTOISESTA valinnasta käyttää dollareita oman talouden intressien ajamiseen.

Eurosta ei kannata puhua lainkaan. Täysi vitsi koko projekti.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #49

Meinaat siis,että _yhdysvallat_ sijoitti kiinteistöihin ulkomailta virranneet pääomat ?

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti Vastaus kommenttiin #96

Ben Bernanken mukaan kehittyvien markkinoide "savings glut" pääoma piti sijoittaa mielummin kuin antaa istua käyttämättömänä. Koska kiinteistö tuntui olevan pitkä aikavälin mittapuulla turvallisin kohde ja samalla Fannie-Freddie Mae tarvitsivat pääomaa köyhien ihmisten talo-unelmaan (Bill Clinton ja Bushin tavoite nostaa Amerikan talo-omistajuus 50%) tulos oli kiinteistökuplan puhkeaminen.

Ja en tietenkään ota kunniaa tästä vaan kaikki menee Federal Reservin jehulle Ben Bernankelle.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #103

Tämä on vähän hankala juttu,kun minulla ja Benillä ei oikeen ole tuo luottamus kunnossa sen suhteen,että luottaisin mihinkään mitä se sanoo.. Mieshän ei ole tainnut yhtään vielä kritisoida pankkien toimintaa tähän mennessä,koska on taitaa olla niiden edustaja.

Mikäli Benin mielestä jotain tarvitsi sijoittaa niin silloinhan ei yhdysvallat sijoittaneet vaan FED sijoitti. Ja sen sijoittamisten kanssa ollaankin oltu ihmeissään..rahaa vain on hävinnyt välillä jonnekkin. Mikä antaa jälleen hieman syytä epäluottamukseen Benin suhteen.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti Vastaus kommenttiin #107

Ymmärrän kyllä angstisi auktoriteettiin ja halun käyttää omaa vapaata ajattelua ilmiöiden käsittelyyn. Ei Bernanke mitään absoluuttista väitä tai pakota hänen totuutta sinulle. Entisenä Princetonin professorina ja MIT: ekonomistina hän nimenomaan tuo esille teorioita oman tutkimustyönsä kautta. Onko hänen "savings glut" teoria totta vai ei on täysin sinun käsissä heti kun kumoat hänen vuosikymmenten elämäntyön hypoteesin faktoilla etkä mielipiteillä.

Bernanke ei voi kritisoida tai puolustaa pankkeja koska FED ei ole poliittinen instituutio. Tämä on yksi syy miksi keskuspankkien on oltava itsenäisiä ja vapaita poliitikkojen haluista. Bernanke kertoo kirjassa "The Alchemists" kuinka TARP-paketin läpi vieminen oli erittäin vaikea päätös enkä usko että hän nukkui muutamaan päivään kovin hyvin. Me tavikset oletamme, että heidän tekemät päätökset ovat helppoja. Henkilökohtaisella tasolla suurten päätösten tekeminen vaatii paljon.

QE-ohjelmien tarkoitus on lisätä yritysten kasvua matalakorkoisilla lainoilla. En väitä, että tämä Keynesin stimulusteoria olisi hyvä vaihtoehto, mutta se totisesti oli vaihtoehdoista vähiten huonoin. Bernanke odotti pankkien ja yritysten käyttäytyvän rationaalisesti ottamalla lainaa yritystoiminnan kasvattamiseen, työllisyyden kasvattamiseen ja täten talouskasvun parantamiseen. Valitettavasti Kongressin politiikka aiheutti Wall Streetillä paljon epävarmuutta ja täten pääomasta pidetään tänäkin päivänä kovasti kiinni. Se siitä Keynesin multiplikaattori teoriasta.

Benin kuuluisa Youtube pätkä jossa hän kieltäytyy vastaamasta kenelle FED on swap lines-sopimuksia tehty perustuu muiden maiden keskuspankkien salassapitosopimukseen. The Alchemists kirjassa Bernanke kyllä kertoo mihin rahat menivät.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Ei tässä syyllistä etsitty. Kunhan totesin, että Yhdysvaltain hallitus valehtelee. Tuskin sentään enempää kuin muutkaan.

Ei mikään reservivaluutta ole säilynyt ikuisesti.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Olen täysin samaa mieltä, että kaikki valtiot valehtelevat. Realismin maailmassa oikeat Machiavellit johtavat, tai oikeastaan yksi Machiavelli.

Dollarin valta ei tietenkään kestä ikuisesti ja voimme odottaa seuraavat 20-30 vuotta maailman tanssivan dollarin pillin mukaan. Ehkä sen jälkeen saamme valuuttajärjestelmän, jossa on vapaasti kilpailevat valuutat TAI yksi universaali valuutta. Molemmat ovat vielä teknisesti utopiaa ja poliittisesti mahdottomia.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Eihän mikään raha sinänsä mitään kriisejä aiheuta, vaan uhkapeli johon niitä käytetään.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Oletan, että uhkapelillä viittaat tässä aiheessa sijoittajien spekulointiin.

Valuutta-keinottelijat ovat suora tulos valtion rahapolitiikkaan. Täten keinottelijat pitävät ns. "markkinakuria" yllä. Ilman spekulointia valtiot voivat tehdä mitä haluavat FIAT-rahalle.

En toki puolusta keinottelijoida. Mutta heidän syyttäminen on hiukan kapeakatseista analysointia.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #83

Enhän minä ole ketään syyttänyt. Hazarditaloudella tarkoitan hallitsematonta taloutta. Jos perustan yrityksen sekin on enemmän tai vähemmän uhkapeliä.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti Vastaus kommenttiin #85

Totta puhut. Yrityksen perustaminen on aina uhkapeliä. Siksi se on "yrittämistä" eikä automaattista onnistumista. Talous ei voi olla edes teoriassa hallitsematonta koska talous perustuu spontaaniin järjestykseen. Tämä järjestys kehittyy ihmisluonteesta joka on sekä kilpaileva että yhteistyökykyinen.

Käyttäjän AkiTernt kuva
Aki Terentjeff

Dollari on hallinnoinut ainoastaan Petrodollarin ladatessa USA:n rajattoman luottokortin, nyt sekin alkaa hiipumaan kun Kiina ja Venäjä ja muut BRICS maat alkavat tekemään öljykauppaa muilla valuutoilla, sen pituinen se.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Valitettavasti argumenttisi ei ole totta. Dollarin kysyntä perustuu maailman dollari-kysyntään ja taalan verkostoarvoon. Tämä teoria tunnetaan Triffin Dilemmana.

BRICS-valtioiden yhteenlaskettu osuus maailman taloudesta on yhtä suuri kuin Yhdysvaltojen yksin. Toistan: Viiden kehittyvän maan yhteenlaskettu talous ei edes ylitä Yhdysvaltojen taloutta.

BRICS-maat voivat käydä ostaa-myydä öljyä muussa valuutassa. Se ei edes ole kovin olennaista. Tärkeämpää on se mitä tapahtuu myynnin-ostamisen jälkeen. Koska dollarin osuus valuuttamarkkinoiden päivittäisistä transaktioista on 87%, muiden maiden petrovaluuttojen käyttöarvon maksimointi johtaa vääjäämättömästi takaisin dollareihin.

Oletatko BRICS-maiden projektien tuottavat tulosta jo ensi viikolla vai menisikö heidän insituutioiden rakentamiseen hieman kauemmin? Länsimaiset demokratiat eivät kyenneet rakentamaan kansainvälistä rahastojärjestelmää 60 vuodessa yhteisillä intresseillä. Miksi oletat, että kommunistinen Kiina, diktatuurinen Venäjä, sosialistinen Brasilia, korruptoitunut Intia ja uusi siirtomaa Etelä-Afrikka pystyvät siihe mihin demokratiat eivät pystyneet?

Hannu Tanskanen

Viljo, täällä Suomessakin on rotuerottelua, minä en koskaan pääse asumaan paremman väen alueille, Eiraan tai Kulosaareen. Eikö se ole väärin?

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Tuloerojen kasvu varakkaiden hyväksi on väärin. Niin tilanne on ollut 1970 -luvun lopusta alkaen. Sitä ennen toisen maailmansodan jälkeen tuloerot kapenivat. Sen jälkeen pääomatulot ovat kasvaneet tuottavuutta nopeammin, mikä käytännössä tarkoittaa arvottoman virtuaalipääoman kasvua.

Mutta kun tuolla keinotekoisesti luomalla tehtyä pääomaa voidaan käyttää aidon pääoman hankintaan, on se kovasti kannattavaa touhua niille, jotka siten pääsevät laillisesti ryöstämään omaisuuksia muilta, eikä kiinnijäämisen riskiä ole tai on, mutta siitä ei seuraa minkään sortin rangaistusta, ainoastaan kunnioitusta hienosti hoidetusta sijoitustoiminnasta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mikä on aidon ja keinotekoisen pääoman ero?

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #31

Keinotekoinen pääoma on reaalitaloudesta irtautunutta finanssitaloutta. Se on pankkien ja suuryritysten tyhjästä luomaa pääomaa. Reaalitalous on koneita laitteita ja tietotaitoa, jolla on ihan aito, eikä vain kuvitteellinen arvo. Lue Mika Kovin kommentti. Siinä aidon ja keinopääoman ero on esitelty selkeästi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #124

Sama rahaa kuitenkin jolla voi ostaa koneita ja tietotaitoa ja muutakin työvoima. Rahalla ei ole muuta kuin sopimuksenvaraista kuvitteellista arvoa.
Se muuttuu pääomaksi kun se vaihdetaan todellisiin tuotantovälineisiin.

Käyttäjän MikaKovin kuva
Mika Kovin

Aito pääoma pyörittää tuotantoa ja vaihdantaa luoden siten myös kasvavaa arvoa, joten se on myös luonnonvaroihin ja työhön sidoksissa. Nykyaikainen virtuaalipääoma on tavallaan "inflatoorista" ja tekemättömään työhön (tulevaisuuden odotusarvoon) sidottua "bittivarallisuutta", jolla ei ole katteenaan oikein muuta kuin yhteiset "uhkapeli" eli pörssisäännöt.

Sen ominaisuus olla samanarvoisena aidon pääoman kanssa perustuu vain siihen, että sekin "sopimuksen omaisesti" ja lakienkin hyväksymänä, on yhtä lailla "rahanarvoista" ja vaihdettavissa siis rahaan, sekä kaupankäynnin kohteena. Tilanne on vähin erin syntynyt, ja paisunut kuin pullataikina, sen seurauksena, kun on alkuaan ajateltu, että tällä käytännöllä lisätään rahan ns. kiertokulkua ja siten saadaan tuotantoakin kasvamaan.

Nyttemmin tämä lisuke ja johdannais yms. "raha" on alkanut elämään ihan omaa elämäänsä. Ja voidaan arvella, että se on kuplatalouden perusteena, joka merkitsee, että sen erilaiset romahdukset ja täysin hallitsematon "virtuaalielämä", saattaa olla lyhytaikaista ja epävakaata. Kärjistäen voi sanoa, että kyse on tulevaisuudelta otetusta velasta, jonka hoito on langetettu tulevien sukupolvien harteille. Varsin arveluttavaa keinottelua siis.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ei pääoma sinänsä luo mitään arvoa.
Kaikki raha on virtuaalista.
Tulevat sukupolvet tuskin maksavat rahavelkoja, mutta joutuvat ahtaalle kun olemme tuhlannet ja tuhonneet heidän elinehtonsa.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Kerron anekdootin. Tarina on tosi.

Päivänä muutamana tein poikieni kanssa läksyjä. Hra 8v. yritti ylipuhua minua perumaan rangaistuksena langetetun pelikiellon esittäen myös, että mikäli perun pelikiellon, voisin samassa paketissa ylimääräisenä myönnytyksenä antaa heille paljon karkkia, limpparia ja muita herkkuja.

Hra 7v. tokaisi: "Sinähän järkeilet kuin hallitus!" tarkentaen "Se oli sarkasmia."

Purskahdin nauruun.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

"Kiinassa tuotetut, Eurooppaan myydyt Applen tuotteet laskettaisiin Yhdysvaltain vientitilastoihin tuotettujen tavaroiden kategoriassa ja Yhdysvalloissa myydyt, Kiinassa tuotetut Applen puhelimet eivät enää olisi tuontia vaan amerikkalaista tuontantoa, jolloin Yhdysvaltain vientialijäämä supistuisi tilastollisesti."

Kiinahan tekee tuota jo vuosikymmenten ajan. Kiinaan tuodaan raaka-aineina hyödykkeiden osat, jotka Kiinan halpatyövoima kokoa kasaan ja siirtää vientiin Yhdysvaltoihin. Joudun valitettavasti toistamaan itseäni. Zhan Monan China Macroeconomic Research Platformista väittää kuinka Kiinan massiivisesta viennistä 40% on yllä mainittua "kokoamista/kasaamista" ilman konkreettista lisäarvoa.

http://www.project-syndicate.org/commentary/zhang-...

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Aivan varmasti muutkin maat kuin Kiina tekevät sitä. Se saattaakin osaltaan selittää sen, mistä viime vuoden helmikuussa keskustelin Jan Hurrin kanssa.

Olin nimittäin tuolloin lukemassa IMF:n uusinta WEO:a, ja halusin tarkistaa lukemaani. Vertailin lukuja Maailmanpankin Current Account Balance -taulukkoon http://data.worldbank.org/indicator/BN.CAB.XOKA.CD

Ja aloin ihmetellä. Eikö maailman kaikki vientiylijäämät ynnättynä yhteen miinus vientialijäämät summaksi pitäisi tulla nolla (vienti miinus palveluiden ja tavaroiden tuonti, nettoinvestoinnit jne)? Edes suunnilleen nolla, kun huomioidaan, että kaikista maista ei ole täsmällistä tietoa saatavilla.

Rupesin laskimella tarkistamaan asiaa, mutta numeronäyttö loppui kesken :D

Pikaisella silmäilyllä kuitenkin näytti siltä että "koko maailmalla" on vientiylijäämää. Mihin viedään, jos joillain maailman mailla on kuitenkin vientialijäämää eikä loppusumma ole nolla? Mistä heitto tulee? Paljonko se vääristää ennusteita? Missä kaikki tuotettu tavara on?

Hämärästi muistelen, että IMF pari kolme vuotta sitten ennusti globaalin vientiylijäämän kasvua.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Lisätietona bloggaukseen:

CNBC: More Than 46 Million People Turn To The Feeding America Food Bank Network To Make Ends Meet

One in seven Americans, more than 46 million people, including 12 million children, rely on food pantries and meal service programs to feed themselves and their families, according to a new study released today by Feeding America, the nation's largest provider of charitable food assistance to low-income Americans...

http://www.cnbc.com/id/101926567

Jos työllisyys on 6,1% ja talous nousussa, miksi yksi seitsemästä amerikkalaisesta kotitaloudesta tulee toimeen vain ruokapankkien avulla?
Makes no sense, kuten Amerikassa sanotaan.

Osasyynsä toki on sillä, että reaaliansiot ovat laskeneet.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Edelleen lisätiedoksi bloggaukseen

CNS News (Commentary): The 35.4 Percent: 109,631,000 on Welfare

"109,631,000 Americans lived in households that received benefits from one or more federally funded "means-tested programs" — also known as welfare — as of the fourth quarter of 2012, according to data released Tuesday by the Census Bureau.

The Census Bureau has not yet reported how many were on welfare in 2013 or the first two quarters of 2014.

But the 109,631,000 living in households taking federal welfare benefits as of the end of 2012, according to the Census Bureau, equaled 35.4 percent of all 309,467,000 people living in the United States at that time.

When those receiving benefits from non-means-tested federal programs — such as Social Security, Medicare, unemployment and veterans benefits — were added to those taking welfare benefits, it turned out that 153,323,000 people were getting federal benefits of some type at the end of 2012.

Subtract the 3,297,000 who were receiving veterans' benefits from the total, and that leaves 150,026,000 people receiving non-veterans' benefits.

The 153,323,000 total benefit-takers at the end of 2012, said the Census Bureau, equaled 49.5 percent of the population. The 150,026,000 taking benefits other than veterans' benefits equaled about 48.5 percent of the population...

...In 2012, according to the Census Bureau, there were 103,087,000 full-time year-round workers in the United States (including 16,606,000 full-time year-round government workers). Thus, the welfare-takers outnumbered full-time year-round workers by 6,544,000..."

http://www.cnsnews.com/commentary/terence-p-jeffre...

eli melkoinen määrä amerikkalaisia elää erilaisten tukien varassa. Huomattakoon, että osa tuilla elävistä on ns. työssäkäyviä köyhiä joiden palkka ei riitä kattamaan elinkustannuksia.

Työssäkäyviä on vähemmän kuin tuilla eläviä.

Eikä Euroopassa tilanne ole sen parempi.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Tuoreempia lisätietoja:

"A record 92,269,000 Americans 16 and older did not participate in the labor force in August, as the labor force participation rate matched a 36-year low of 62.8 percent, according to the Bureau of Labor Statistics.

The labor force participation rate has been as low as 62.8 percent in six of the last twelve months, but prior to last October had not fallen that low since 1978..."

http://www.cnsnews.com/news/article/ali-meyer/reco...

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

McDonalds´in myynti tippunut kertoo Bloomberg.

"McDonald’s Corp. (MCD), the world’s largest restaurant chain, posted the worst same-store sales decline in more than a decade, hurt by sluggish demand in the U.S. and a health scare involving a Chinese supplier... Domestically, it’s been relying on discounts, limited-time offers and remodeled stores in a failed attempt to reignite growth. In China, meanwhile, the company’s meat supplier OSI Group LLC was investigated for changing the expiration dates on food, triggering shortages and a sales slump."

Eli Yhdysvalloissa ei ole ostovoimaa edes alehintaisille tuotteille. Vai ovatko äkkiä havahtuneet terveysasioissa?

http://www.bloomberg.com/news/2014-09-09/mcdonald-...

Myynti on pudonnut myös Lähi-Idässä, Aasiassa, Afrikassa ja Japanissa.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Miljoonat amerikkalaiset elävät alle kahdella dollarilla per päivä.

"In the United States, the official poverty rate for 2012 stood at 15 percent based on the national poverty line which is equivalent to around $16 per person per day. Of the 46.5 million Americans living in poverty, 20.4 million live under half the poverty line. This begs the question of just how poor America’s poorest people are...

...An important study on U.S. poverty by Luke Shaefer and Kathryn Edin gently challenges this assumption. Using an alternative dataset from the one employed for the official U.S. poverty measure, Shaefer and Edin show that millions of Americans live on less than $2 a day—a threshold commonly used to measure poverty in the developing world. Depending on the exact definitions used, they find that up to 5 percent of American households with children are shown to fall under this parsimonious poverty line."

http://www.brookings.edu/research/papers/2014/08/p...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset