KissanKulmasta

BIS varoittaa uudesta globaalista lamasta

Kansainvälinen järjestelypankki BIS (Bank for International Settlements), jota myös keskuspankkien keskuspankiksi kutsutaan, on julkaissut vuosiraporttinsa. Raportti (84th BIS Annual Report) löytyy BIS:in kotisivuilta http://www.bis.org/publ/arpdf/ar2014e.htm

BIS valittelee raportissaan pankkien sääntelyn ja valvonnan heikkoutta. Todellakin on niin, että keskuspankit "valvovat" pankkeja, mutta keskuspankkeja ei valvo kukaan. Tätä tarkoitetaan, kun sanotaan että keskuspankit ovat itsenäisiä: Ne ovat poliittisesta ja sitä kautta demokraattisesta valvonnasta riippumattomia pankkien yksityisiä lainanantajia ja kirjanpitäjiä.

 

BIS:in raportin mukaan keskuspankkien ym. muiden raha-asioista päättävien tahojen vuoden 2008 kriisin ratkaisemiseksi harjoittama raha- ja talouspolitiikka johtaa todennäköisesti uuteen, suurempaan globaaliin kriisiin kuin mitä vuoden 2008 kriisi oli.

Pyrkimys helpottaa henkitoreissaan korisevaa globaalia taloutta matalilla ohjauskoroilla on synnyttänyt tilanteen, jossa arvopaperi- ja rahoitusmarkkinat huitelevat huumoksessa mutta samaan aikaan riskipitoisten lainojen korkotaso pysyy alhaalla kasvattaen siten riskien lisääntymistä.

Eniten riskeille ovat alttiina ns. kehittyneet taloudet (pääasiassa länsimaat), erityisesti Yhdysvallat, jonka keskuspankki Federal Reserve (FED) on pumpannut blljoonia dollareita talouteen. Toissa viikolla kerrottiin, että Yhdysvaltain talous koukkuili (contracted) alaspäin liki kolmen prosentin edestä vuoden 2014 ensimmäisellä vuosineljänneksellä vaikka halpaa lainarahaa käyttelevät spekulantit nostivatkin osakekursseja ostohuumallaan.

Toisin sanoen BIS:in johtokunta ei ällistyisi, mikäli globaalit osakemarkkinat romahtaisivat.

 

Yhdysvaltain entinen varavaltiovarainministeri Paul Craig Roberts itse asiassa on epäillyt julkisesti, että Yhdysvallat on ostanut Belgia bulvaaninaan omia valtionvelkakirjojaan. Syynä Roberts pitää pakkotilannetta, jonka mahdollisesti on aiheuttanut se, että muut maat (lähinnä Venäjä ja Kiina) ovat dumpanneet Yhdysvaltain velkakirjoja eikä niille ole markkinoilta löytynyt muuta ostajaa kuin Yhdysvaltain keskuspankki. (Global Research - Washington´s blog: Did the Federal Reserve launder $141 billion dollars through Belgium to hide massive increasing in Quantitative Easing? http://www.globalresearch.ca/did-the-federal-reserve-launder-141-billion-dollars-through-belgium-to-hide-massive-increase-in-quantitative-easing/5382962 )

Venäjän kannalta on järkevää toimia kuten se on toiminut so. hankkiutua eroon dollarivelkakirjoista ja dollarista kaupankäynnissään, mutta toisaalta tuo dollarista luopuminen yllyttää Yhdysvaltoja esim. lietsomaan ongelmia Ukrainassa, jotta Venäjä saataisiin sidottua sinne sotilaallisesti ja taloudellisesti. Venäjän ollessa sidottuna Ukrainaan dollarin asema turvallisena sijoituskohteena vahvistuu. Euroopan unioni tekisi omalta kannaltaan älykkäimmin, kun pysyisi erossa tästä valtakamppailusta kokonaan ja keskittyisi luomaan vaihteeksi jotain omaa. Turha toivo se.

 

BIS:in raportin mukaan maailman talous on tullut liian riippuvaiseksi taloudellisesta evytyksestä.

 

Raportti toteaa myös, että kehittyvien maiden talouden ongelmat tulevat heijastumaan kehittyneiden maiden talouksiin, ja että on jokseenkin mielenrauhaa häiritsevää havaita meneillään olevan taas samantapaisia kehityskulkuja, jotka johtivat vuoden 2008 kriisiin.

Suomeksi: kriisin korjaamiseen käytetyt toimenpiteet ovat synnyttämässä uuden, entistä suuremman globaalin kriisin.

BIS:illä ei ole esittää mitään muita korjausehdotuksia kuin ne samat vanhat rakenne- ja taloussopeutukset (palkkojen jäädytys, eläkkeiden leikkaus, menoleikkaukset jne), jotka eivät tähänkään asti ole tepsineet vaan pikemminkin ovat olleet osaltaan pohjustamassa uutta kriisiä.

 

Kommentti: Milloinka mahtavat tajuta, että rahaton ei osta? Talous ei pyöri, kun asiakaskunnalla ei ole rahaa: ilman asiakkaita ei ole yritystoimintaa eikä työtä.

Muistakaa myös, että pankit luovat rahan tyhjästä. Kts. tarkemmin Englannin Pankin julkaisu Money Creation in the Modern Economy http://www.bankofengland.co.uk/publications/Documents/quarterlybulletin/2014/qb14q1prereleasemoneycreation.pdf

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Perusteos talouden toiminnasta: "Euvostoliiton kansantalous tutuksi" https://docs.google.com/file/d/0B9TMDnzhBdvRa1hfMH...

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

Keskuspankit ovat poliittisen, mutta eivät demokraattisen ohjauksen alaisia. Tämä on ongelma ja selkeintä olisi siirtää keskuspankit valtiovarainministeriöiden alaisuuteen.

Tällä hetkellä USA:n talous näyttää kärsivän liian aikaisesta taperoinnista. Fed:n pitäisi lopettaa taperointi ja alkaa uudestaan kiihdyttää velkakirjaostoja. Myös verovähennykset painottuen mataliin tuloluokkiin voisivat olla hyvä idea.

Nunes käsittelee BIS:n raporttia melko raskaalla kädellä:
http://thefaintofheart.wordpress.com/2013/06/23/th...

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Nunesin lähestymistapa kiinnostava. Kiitokset siitä.

En voi olla samaa mieltä kanssasi siitä, että velkakirjaostoja pitäisi kiihdyttää. Se on vain vanhan pallon paikkaamista.

Verovähennyksistä matalille tuloluokille samoin kuin minimipalkkojen korotuksista olisi enemmän iloa.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

Se vanha pallo on kuitenkin USA:n kansantalous. Kyllähän rahapolitiikka kannattaa virittää sellaiseksi, että se tukee kasvua ja QE on toiminut tähän asti ihan hyvin. Ehkä sen voisi jatkossa painottaa voimakkaammin valtion velkakirjoihin. Sillähän voisi kätevästi myös rahoittaa ne verojen alennukset :)

Minimipalkkojen korottamisesta ei ole hyötyä, jos ei pidetä huolta siitä, että työlle on riittävästi kysyntää.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #6

Maan talous saattaa (näennäisesti) kasvaa vaikka reaalitalous ei kasvakaan. Yhdysvalloissa jopa FED myöntää, että vuoden 2000 jälkeen ei ole syntynyt uusia nettotyöpaikkoja. Työpaikkoja menetetään enemmän kuin niitä syntyy.

Oletko Mikko-Ville tutustunut Thomas Pikettyn ajatuksiin?

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #6

Japanista hyvä esimerkki: Japan's households stung by consumption tax http://soberlook.com/2014/06/japans-households-stu...

Yhteisvaikutukset talouteen melkoiset kun palkat on jäädytetty (Japan Apr Total Wages Post 2nd Straight Rise; Base Wages Down https://mninews.marketnews.com/index.php/japan-apr...), inflaatio laukkaa (Prices climb most in 32 years as wages limp along http://www.japantimes.co.jp/news/2014/06/27/busine... ) ja keskuspankki abenomics-syytää jenejä keinottelijoille.

==============
EDIT Kiinnostava paperi laman vaikutuksesta talouskasvuun (bkt:n) eli Lawrence M. Ball, Long-Term Damage from the Great Recession in OECD Countries. NBER Working Paper No. 20185, 2014
josta lyhennelmä New Republicissa http://www.newrepublic.com/article/117976/us-poten...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Hyvä erilainen lähestymiskulma kuin mitä itse laadin.

Se on muuten Bank for International Settlements.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Juttusi on lyhyt ja tehokas.

Itse tiivistin BIS:in raportista blogiin niitä asioita, joita pidän tällä hetkellä tärkeimpinä vaikutuksiltaan. Minusta ongelma on koko järjestelmä.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Oletko jo Henri nähnyt tämän EKP:n tiedotteen Euroopan M3-tilanteesta? https://www.ecb.europa.eu/press/pdf/md/md1405.pdf

Näyttää siltä, että rahan määrä on supistunut (eikä hillo muutenkaan kierrä) koska ilmeisesti juuri kukaan ei halua ottaa lainaa. Ei yksityiset eikä NFC:t.
Miinuksella mennään.

Toki FED:n luomat massiiviset dollarimäärätkin vaikuttavat tässä.

Käyttäjän kariilkkala kuva
Kari Ilkkala

Jos USA:n taloudesta riisutaan liuskekaasubuumin vaikutus, ei QE:stä jää jäljelle muuta kuin suunnaton tasekupla, joka mossahtaa heti kun markkinoilta katoaa ostopaine. Näin käy väkisin, koska sijoittajilla on lähes ennätyksellinen marginaalivelka välittäjille:

http://www.advisorperspectives.com/dshort/updates/...

Kurssien laskiessa sijoittajien on katettava velkaansa. Kun rahaa ei ole, velan kattaminen laukaisee osakekurssien lasku- ja myyntikierteen.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

"Kurssien laskiessa sijoittajien on katettava velkaansa. Kun rahaa ei ole, velan kattaminen laukaisee osakekurssien lasku- ja myyntikierteen."

Juurikin näin. Halvalla velkarahalla on ostettu ja tienattu. Pelkkä äkillinen korkotason nousu ajaisi monet vaikeuksiin velan kattamisessa.

Sen jälkeen seuraa maksamattomista riskiveloista taas yksi pankkikriisi. Pankit huutavat kotivaltioita apuun kattamaan lainoittamisen tuottamia tappioita.
Valtioilla ei vain ole verotuloja käytössä, joilla pankkeja avitella.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Pari artikkelia:

CNBC: IMF sees 25% chance of euro zone deflation by 2015
http://www.cnbc.com/id/101672155

(IMF odottaa euroalueen vajoavan deflaatioon vuoteen 2015 mennessä: jopa on uutinen. Taisin ennustaa samaa jo vuonna 2011-2012...)

CNBC: World Bank: 'Now is the time to prepare for next crisis'
http://www.cnbc.com/id/101749088

(Maailmanpankki kehoittaa varautumaan seuraavaan kriisiin)

Rasittaa, kun ollaan huolissaan talouden hyvinvoinnista tässä mittakaavassa niin ettei juuri muusta enää puhutakaan.

Parempi olisi istuttaa parsakaalia. Nimittäin: pankeilla on väh. $700 biljoonan edestä altistuksia johdannaisille ja maailman kotitalouksillakin velkaa jotakuinkin $220 biljoonaa... siinä ei pikku talouskasvu paljon ravitse.

Toimituksen poiminnat