KissanKulmasta

Pelkistyksiä: Raha

Raha on, pelkistetyimmillään,  vaihdon väline. Rahalla toisen työ tai tuote vaihtuu toisen työksi tai tuotteeksi.

Rahalla itsessään, itsenään, ei ole muuta kuin sille sovittu arvo, vaihtokurssi. Käteinen raha - jota kierrossa on vain vähän suhteessa elektroniseen rahaan, tilimerkintöihin - on vain halpaa leimattua metallia ja paperia.

Alueilla, joissa lähes jokainen tuottaa itse vähän kaikkea, erikoistumattomissa ja omavaraistalouksissa rahan merkitys on liki olematon. Lähes kaikkea peruselämiseen tarvittavaa saa muutenkin.

Nykyinen globaali talousjärjestelmämme (Velka = Raha = Ostovoima = Työpaikka) ei voi sallia erikoistumattomia, omillaan toimeen tulevia itseriittoisia talousyksiköitä (maat, kunnat, kotitaloudet). Erikoistumaton maa tai henkilö, joka tuottaa itse enimmän osan siitä, minkä tarvitsee, on kauhistus ja talouskasvun vihollinen.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF esimerkiksi pyrkii "talous- ja rakennesopeuttamaan" kaikki maailman maat  järjestelmään "neuvomalla" maita erikoistumaan yhden tai kahden tuotteen tuottamiseen. Erikoistuminen tekee maista riippuvaisia globaalista raha- ja lainajärjestemästä, koska se, mikä aiemmin tuotettiin itse, joudutaan nyt ostamaan ulkoa, ja käyttämään rahaa vaihdon välineenä.

Jos erikoistuneen talouden tuotteille ei ole kysyntää tai raha ei muista syistä kierrä maailman järjestelmässä, seuraa kriisejä. Ostovoiman ja toisaalta velan keskittyminen eri suuntiin aiheuttavat pakosta epätasapainoa - joka ei erikoistumattomissa talouksissa alunperin niin pahaksi olisikaan päässyt.

 

Äärimmäinen pelkistys: Mitä ottaisit mukaan autiolle saarelle/eräkämpälle: Luottokortin/käteistä vai kirveen ja tulitikut?

 

Tai esimerkin kautta: Muistatte varmaan jonkin lännen elokuvan, jossa intiaanit levittävät dollarin setelit ja kirjeet ynnä muut asiapaperit preerialle tuulen vietäviksi, mutta keräävät huolella talteen kaiken käyttökelpoisen?

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Tämän vuoden viinimarjasato näyttää lupaavalle, ja Siperian vadelma oikein kukoistaa. Peruna on somasti kasvussa, lanttu rehottaa. Kurpitsalla menee hieman heiverömmin mutta avomaan kurkkua ja punajuurta kyllä tulee.

Maaseudulla ei kaupassa kannatakaan pitää suuria juures- ja vihannesvalikoimia tarjolla, koska useimmat kasvattavat itse kotitarpeiksi.

Reino Jalas

“Kansainvälinen valuuttarahasto IMF esimerkiksi pyrkii "talous- ja rakennesopeuttamaan"
kaikki maailman maat järjestelmään "neuvomalla" maita erikoistumaan yhden tai kahden
tuotteen tuottamiseen. “

Kuulostaa selkeältä ja yksinkertaiselta neuvolta. Olisiko tuollaiseen ohjeistukseen olemassa jotakin lähdeviitettä?
Vanhat IMF:n asiakkaat Argentiina ja Kreikka lienevät omat maa -ohjeistuksensa jo saaneet, ja ovat valinneet ne 2 tuotetta jota alkavat jatkossa tuottaa?

“Erikoistuminen tekee maista riippuvaisia globaalista raha- ja lainajärjestemästä,
koska se, mikä aiemmin tuotettiin itse, joudutaan nyt ostamaan ulkoa, ja käyttämään
rahaa vaihdon välineenä.”

Edelleen epäilen IMF:n noinkin merkittävää roolia tässä mielessä. IMF on aika tuore tulokas, perustettu vasta 1945. Raha on kuitenkin vapaaehtoisesti kehittynyt, ja sitä on ollut olemassa jo ainakin 2.000 vuoden ajan. Amerikan intiaanitkin myöhemmin ottivat sen käyttöönsä, ja perustivat verovapaita pelikasinoita.
Mikään valtio tai edes poliittinen ryhmittymä ei aja sellaista että rahasta olisi syytä luopua. Koska luontaistaloudessa eläminen olisi niin paljon helpompaa ja kätevämpää.
__
“ Mitä ottaisit mukaan autiolle saarelle/eräkämpälle: Luottokortin/käteistä
vai kirveen ja tulitikut?”

Ymmärrettävän selkeä Crusoe esimerkki. Mutta toisaalta arkifakta on että perhe on aikamoisen harvaan autiolla saarella. Kesällä ehkä yhden päivän telttareissulla korkeintaan. Ruokamarketissa sen sijaan pitää käydä tuulessa ja tuiskussakin, harva se päivä. Kassajonossa kirveellä ja tikuilla ei ole juurikaan käyttöarvoa.

“Peruna on somasti kasvussa, lanttu rehottaa. Kurpitsalla menee hieman
heiverömmin mutta avomaan kurkkua ja punajuurta kyllä tulee.”

Mutta mitenkä on, saatteko omasta maastanne edes 5..10% osuutta vuositason proteiini- ja kaloritarpeestanne kasaan?
Tuohon ei ole kuitenkaan pakko vastata, tai varsinkaan alkaa laskimella laskemaan.
En halua pilata kenenkään iloa oman kasvimaan tuotoksien katselusta. Itsekin tykkään kun omenanraakileita tunkee lupaavan näköisesti.

Raakileista huolimatta, tuttu kaupan bonuskortti pysyy jatkossakin yhtä tuttuna.

Entäs sellainen konservatiivinen yhteiskuntamallin ehdotus, että jospa toistaiseksi kuitenkin pidettäisiin sekä rahaa että kirveitä käytössä? Kumpikin kuitenkin toimivat hommassaan kohtalaisen hyvin. Silloin kun niitä vain on käsillä.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

"Rahana" on käytetty monenlaista: puuta (kuten tallysticks), simpukankuoria, nahkoja, suolaa jne.
Nyt vaihdon välineenä käytetään elektronista kirjanpitoa.

Saamme omasta maastamme nauriita ym. joka käytetään sikojen lihottamiseen.

Totta kai kirveitä JA rahaa, sopivassa suhteessa.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

"Erikoistumaton maa tai henkilö, joka tuottaa itse enimmän osan siitä, minkä tarvitsee, on kauhistus ja talouskasvun vihollinen."

Erikoistumisen ansiosta meillä on nykyinen aineellisen hyvinvoinnin taso. Erikoistuminen tarkoittaa sitä, että yksilöt, yhteisöt ja yhteiskunnat tekevät niitä asioita, joissa ne ovat hyviä, eli resursseja ei tuhlata.

Kriisit taas syntyvät inflatorisesta rahapolitiikasta, josta on seurauksena myös nykyinen järjettömän kestämätön velkatalous.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tällainen politiikka on tuhonnut monen maan elintarviketuotannon.
Erikoistuminen tarkoittaa että täällä mässäillään köyhien maiden kurjuudessa tuotetuilla halvoilla elintarvikkeilla ja tekstiileillä.
Totta kai globaali talous on kriisissä kun velkaa on kymmenkertaisesti varoihin verrattuna.
Mistä raha sikiää?

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Voi asian noinkin nähdä. Toisaalta taas raha vaatii erikoistumisen edistämistä, erikoistuminen vaatii rahan käyttöä.

Esimerkkinä vaikkapa kaupungistuminen. Omavaraisuuden estävää/omavaraisuutta hankaloittavaa, erikoistumiseen pakottavaa kaupungistumista täytyy edistää, jotta talous pyörisi.

Tämä taas tuo mukanaan erilaisia ongelmia kuten asumisen järjestäminen, asumisen hinta, elintarvikkeiden ja energian saatavuus, vesihuolto, mielekkään tekemisen puutteen aiheuttamat mielenterveysongelmat (vrt. viihdeteollisuuden kukoistus), turvallisuus, palveluiden saatavuus jne.
Toisin sanoen rahaongelmia.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Toinen esimerkki: virtsaamisen tarve.

Kun maaseudulla tulee virtsaamisen tarve, voi suhauttaa lähes mihin pusikkoon tahansa kenenkään siitä pahentumatta ja sen aiheuttamatta kustannuksia.
Kotipihalla virtsa hyödynnetään lannoitteena suhauttamalla joko suoraan marjapensaan juurelle tai sitten tarkoitukseen varattuun ämpäriin, jossa sen voi laimentaa vedellä ja käyttää vaikka ruusuille.
Kierto on nopea ja kustannustehokas, lisäksi se on hyödyllinen kokonaisuuden kannalta.

Erikoistuneessa ympäristössä kuten kaupungissa virtsaaminen maksaa wc-maksuna tai kahvikupin hintana (jolloin wc-käynnin saa "kaupanpäällisenä"). Voidakseen siis virtsata kaupungissa pitää ansaita rahaa pystyäkseen vaihtamaan ansaitsemansa rahan "virtsaamispalveluntuottajan" tarjoamaan palveluun.

"Virtsaamispalveluntuottajan" olemassaolo kaupungissa taas edellyttää erinäisiä investointeja viemäriverkkoon, kiinteistöön, virtsaamiseen tarvittavaan apuvälineistöön ja sen kunnossapitoon. Mihin kaikkeen tarvitaan rahaa.

Kaupunki asuinympäristönä ei säily viihtyisänä jos tällaisia erikoistuneita palveluja ei ole tarjolla.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Raha on, pelkistetyimmillään, vaihdon väline. Rahalla toisen työ tai tuote vaihtuu toisen työksi tai tuotteeksi."

- Liian käsitteellistä! Raha nimittäin on, roopeankkamaisimmillaan, konkreettista materiaa, säiliöllinen ainetta, jossa voi uida.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Roope ankan ajat ovat mennyttä. Raha on olemassa vain korviemme välissä.
Olennaisesti raha on valtasuhde.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Raha on vaihdon väline, tai sellaiseksi tarkoitettu.

Mutta olet oikeassa huomauttaessasi, että raha on myös valtasuhde.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Aikoinaan raha on ollut kätevä vaihdon väline ja huomattavasti helpottanut kaupantekoa. Nykyisin kun informaatio välittyy valon nopeudella se ei ole enää välttämätön. Kaupat voidaan kirjata ilman rahan välitystäkin.
Rahan käsittely on tullut aivan liian kalliiksi.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Rahaa voisi olla kaikilla,jos se olisi vain vaihdonväline. Mutta mikäli se on arvon säilyttäjä tai arvon mitta niin asia muuttuu.

Näin ollen voidaan yksinkertaistaa kahteen suuntaan jotka jatkuvasti sotii toisiaan vastaan :)

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Riikan esille nostama maaseutuasumisen ihannointi sopii erityisen hyvin koulutetuille monitaitoisille ihmisille niin kauan kuin voimia riittää. Pääosa elämiseen tarvittavista tuloista tulee muusta kuin kasvi ja tai eläintuotannosta, mutta se on julkisuudessa viisasta unohtaa.

Yleisratkaisuksi ei maaseutuasumisesta ole. Ihmisiä on liikaa. Sopivan kokoisia tiloja ei riitä kaikille. On hyvä, että edes jotkut voivat elämässään toteuttaa unelmiaan, mutta siihen tuollainen uustoimeliaisuus rajautuukin.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Kyse on Viljo lähinnä siitä, että maaseudulla kykenee elämään helpommin ilman rahaa. Raha ei ole täällä niin välttämätön hyödyke kuin kaupungissa, jossa se on välttämättömyys.

Rahan käyttökelpoisuus syntyy sen käytettävyydestä ja käytön tarpeesta. Maaseudulla käytön tarve on pienempi.

Osittain tämän takia kehitellään esim. itsemurhasiemeniä (gmo), siemenien käyttöä, myyntiä ja talteenottoa rajoittavaa lainsäädäntöä (synnytetään ostopakkoa), erikoistuneita maatiloja ymv. jotta saadaan pakotettua rahan käyttöä maaseudullekin.

Nopea esimerkki: Eläintuotantoon erikoistunut tila tuottaa paljon lantaa, jonka jatkokäsittely vaatii erilaisten maksullisten palvelujen kehittämistä (tyyliin "myydään lanta viljantuotantoon erikoistuneelle tilalle lannoitteeksi" jolloin tarvitaan kuljetusta, polttoaineen myyjää, kaluston valmistajaa, välittäjää, sääntelyä jne) kun taas erikoistumaton tila voi kipata lannan suoraan omille pelloilleen ja ruokkia eläimensä oman pellon tuotteilla.

-----------

Sanot että ihmisiä on ihan liikaa. Esimerkkinä alla oleva laskelma.

Pohjoismaiden pinta-alat http://www.kulturkontaktnord.org/motesplats/fi/com...

Maailman väkiluku http://fi.wikipedia.org/wiki/Maailman_v%C3%A4kiluku

Pohjoismaiden pinta-ala (Suomi 338 000 km2; Tanska 43 000 km2; Norja 324 000 km2; Islanti 103 000 km2; Ruotsi 450 000 km2)) jaettuna maailman väkiluvulla (noin 7 miljardia) eli 1258000 : 7 000 000 000 = 0.00017971143 ( http://www.laskurini.fi/matematiikka/laskin )

niin että vaikka maailman kaikki väki sullottaisiin pelkästään Pohjoismaiden pinta-alalle (ottamatta mukaan Fär-saaria, Grönlantia, Ahvenanmaata jne) niin sittenkin tänne sovitaan miten kuten.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset