KissanKulmasta

Raportti: Talouskuri tuhoamassa Euroopan

Hyväntekeväisyysjärjestöjen verkosto Caritas Europa on julkaissut raportin Troikan talouskuripolitiikan humanitaarisista vaikutuksista kohdemaihin.
Troikalla tarkoitetaan Euroopan komissiota, Euroopan keskuspankki EKP:ta ja kansainvälistä valuuttarahasto IMF:aa.

116-sivuisen raportin nimi on "The European crisis and its human cost - A call for fair alternatives and solutions" ("Eurooppalainen kriisi ja sen inhimilliset kustannukset - Tarvitaan reilumpia vaihtoehtoja ja ratkaisuja").
Pahoittelen, etten voi kääntää raporttia tähän kokonaisuudessaan, sillä se totisesti on lukemisen arvoinen!

Raportti sisältää runsaasti selventäviä taulukoita, joista näkee talouskuripolitiikan negatiiviset vaikutukset talouskasvuun usean vuoden ajalta.

Raportti keskittyy pääasiassa seitsemään maahan, joihin Troikka on kohdistanut talouskuripolitiikkansa: Kypros, Kreikka, Irlanti, Italia, Espanja, Portugali ja Romania.
Romania ei ole euro-maa, mutta se on onnettomuudekseen Eu-IMF -lainaehtojen otteessa.

IMFja Eu kayttävät iskulausetta ´samalla suojellen haavoittuvimpia´  - samalla kun tekevät poliittisia päätöksiä, joiden vaikutus kohdistuu rankimmin ennestään heikompiosaisiin.

 
Järjestelmä on rikki

Jo raportin esipuheessa esitetään oleellinen seikka: Aina on vaihtoehtoja. Talouskuripolitiikka on poliittinen valinta, jolla määrättiin kuka maksaa eniten poliittisten päättäjien töpeksinnästä.

Reinhart-Rogoffin tutkimus (2010), jolla talouskuripolitiikkaa perusteltiin, on osoitettu useiden taloustietelijöiden toimesta virheellistä dataa sisältäneeksi ja sen seurauksena johtopäätöksiltään harhaan menneeksi.

Talouskuripolitiikan "tarpeen" synnytti huono politiikka. Talousnobelisti Joseph E. Stiglitz yhdessä monen muun ekonomistin kanssa katsoo, että globaalin talous- ja finanssikriisin pohjimmaisia syitä ovat olleet onnettoman huono sääntely ja kelvottomat rahoituskäytännöt sekä tarve kasvattaa jatkuvasti kysyntää talouden stimuloimiseksi. Köyhiä, joilla ei ollut rahaa, rohkaistiin lainaamaan ja kuluttamaan, mikä synnytti massiivisen suuren velkarahoituskuplan.

Lainaamisen tarve taas on peräisin jo 30 vuotta kasvaneista tuloeroista. Rahaton kuluttaja ei voi kuluttaa, ja kuluttamaton kuluttaja ei pidä talouden pyöriä pyörimässä. Toisin sanoen heikko palkkakehitys on osaltaan aiheuttanut sen, että nykyjärjestelmä on rikkoutunut: palkkaköyhät so. työtä tekevät köyhät eivät voineet kuluttaa paikkaamatta aukkoa tulotasossaan lainaamalla. Nyt he eivät enää voi eivätkä halua lainata joten pankit, joiden myyntituote on velka, ovat nekin vaikeuksissa.

Huonon politiikan - mm. olemattoman sääntelyn ja rahoituksen hullujen päivien -  ja rahoitussektorin toiminnan seurauksena syntynyt  velkataakka siirrettiin yksityissektorilta julkiselle sektorille maksettavaksi, ettei järjestelmä romahtaisi, ja nyt vastuu siirretään talouskuripolitiikalla ihmisten maksettavaksi - mikä ennenpitkää aiheuttaa järjestelmän romahtamisen.

 
Luokkasodan poliittinen strategia

Talouskuripolitiikka ei ole vain zombi-pankkien pelastamista, se on luokkasodan poliittinen strategia. Toimet, joita kriisin varjolla tehtiin - menoleikkaukset ja "rakenneuudistukset" - tähtäsivät tosiasiassa eurooppalaisen sosiaalisen mallin muuttamiseen heikentäen mm. kollektiivista neuvotteluvoimaa, työsuojelua, palkkojen muodostumista jne.
Siitä huolimatta, että Euroopan taloudellisesti vahvimpia ja kilpailukykyisimpiä maita olivat maat, joilla oli vahvimmat sosiaaliset rakenteet.

Hyväntekeväisyysjärjestö Oxfam on esittänyt, että Euroopalle ollaan tekemässä sama, mikä tehtiin IMF:n ja Maailmanpankin toimesta Latinalaiselle Amerikalle, Kaakkois-Aasialle ja Saharan eteläpuoliselle Afrikalle 1980- ja 1990 -luvuilla, mikä johti talouden stagnaatioon ja kasvavaan köyhyyteen.

Päättäjien päähuolenaihe EKP:n johdolla on ollut, että yksikään pankki ei saa kaatua. "Yhtään sijoittajaa ei saa jättää pulaan" -politiikka edustaa yksityispankkien velkakertymän massiivista sosialisointia, ollen Euroopan historian laajin varallisuuden siirto kansalaisilta yksityisille velkojille, raportti toteaa.

 
Talouskurin vaikutukset

Koko Eu:n alueella työttömien määrä on kasvussa. Eu:ssa työttömiä on liki 27 miljoonaa; nuorisotyöttömyys on erityisen korkeaa (23,5%). Alityöllistettyjä on noin 20 miljoonaa.
Pitkäaikaistyöttömyys on muodostumassa rakenteelliseksi ongelmaksi uhaten sosiaalista koheesiota. Syrjäytettyjen tai syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten määrä oli vuonna 2012 neljännes koko Eu:n väestömäärästä.

Teollisuusmaiden järjestö OECD on todennut, että työttömyysturva on ollut merkittävä vakauttava tekijä. Luottamus poliittiseen johtoon ja Eu:n instituutioihin on heikentynyt sitä mukaa kuin tilanne Eu:ssa on huonontunut. Sosiaalisen räjähdyksen riski on jyrkässä nousussa. "Yhä useammat ihmiset Etelä-Euroopassa rinnastavat Eu:n IMF:n toimintaan Latinalaisessa Amerikassa: kultainen pakkopaita, jolla tila  kansalliselta politiikalta viedään ja tyhjennetään kansalliset demokratiat sisällöstä."

Talouskurimaissa tilanne on vielä huonompi.

 
Talouskurin vaikutukset kohdemaissa

Raportin laatijat huomauttavat, että tietyt tekijät vaikeuttavat kokonaiskuvan muodostamista: viiveet tilastoinnissa, eri maiden käyttämät erilaiset laskentatavat sekä se, että käytetään laskennallista mediaanituloa eikä aitoa keskimääräistä tuloa.
Kaikkien talouksien tulot laskevat taantuman aikana, mutta ne putoavat vähemmän tulotason alhaisimmissa ryhmissä ja enemmän keskitasolla, jolloin saattaa jopa näyttää siltä, että suhteellinen köyhyys vähenee.

Kyproksella samoin muissakin maissa menokuria on sovellettu mm. leikkaamalla terveydenhuoltoa, koulutusta, sosiaaliturvaa (lapsilisät, asumistuki, työttömyysturva jne). Palkkoja leikattiin puoleen, samoin eläkkeitä. Ostovoima romahti kerralla 50 prosenttia.
Yritystoiminnan hiipuessa samoin kuin julkisen sektorin leikkausten takia palkkoja ja eläkkeitä ei ole maksettu; irtisanomisten takia ei ole virkailijoita hoitamaan maksuliikennettä.

Taloudellisen toimeliaisuuden vähentymisen ja asiakkaiden maksuvaikeuksien takia pankit ovat joutuneet lisävaikeuksiin, ja tarvinnevat tulevaisuudessa uudelleenpääomittamista veronmaksajien - joita on aiempaa vähemmän - kustannuksella.

Bruttokansantuote on supistunut, teollinen tuotanto on supistunut ja valtioiden velkaantuminen on kasvanut säästötoimien seurauksena. Verojen korotukset, erityisesti alv:n korotus, ja hintojen nousu ovat lisänneet väestön taloudellista ahdinkoa, mikä on vähentänyt taloudellista toimeliaisuutta. Yksityissektorin velkaantuminen on kasvanut.

Asuntonsa menettäneiden määrä on joissain maissa kasvanut jopa 25% (Kreikka vuoden 2009 jälkeen).
Kiinteistöjen hinnat ovat romahtaneet.

Elinajan odote on lyhentynyt, lapsikuolleisuus lisääntynyt. Itsemurhien määrä on nousussa, samoin mielenterveysongelmien ja vakavien sairauksien (malaria, HIV-AIDS, tuberkuloosi jne) määrä. Terveydenhuollon yksityistäminen on pahentanut tilannetta.

Osalla väestöä ei talven aikana ole ollut varaa lämmitykseen tai he ovat olleet kokonaan ilman sähköä. Ravitsemustilanne on heikentynyt. Moni on ravinnonsaantinsa suhteen leipäjonojen varassa. Elintarvikkeiden, veden ja energian hintojen kohoaminen on pahentanut tilannetta.
Erityisesti lasten tilanne on vaikea, vaikkakin perusturva puuttuu kaikilta köyhiltä.

Työvoiman vapaa liikkuvuus so. nuoremman polven muutto työn perässä toiseen maahan on jättänyt vanhusväestön oman onnensa nojaan, koska julkinen sektori ei enää huolehdi heistä. Maahanmuuttajien avuntarve on lisääntynyt. Euroopan ihmisoikeusneuvosto on huomauttanut, että talouskurin seurauksena lapsityövoiman käytön kasvu on todellinen riski Kyproksella, Kreikassa, Italiassa ja Portugalissa. Romaniassa se on jo ongelma.

Korruptio, joka oli jo ennestään iso ongelma Eu-maissa, on lisääntynyt.

Sosiaalinen ja alueellinen eriarvoisuus on kasvanut, samoin on työssäkäyvien köyhien määrä. Yhteiskunnallisten levottomuuksien riski suurenee.

Raportti ei käsittele prostituution, ihmiskaupan, väkivallan ja rikollisuuden kasvua, mutta muista lähteistä tiedetään niiden lisääntyneen.

 
Suosituksia

Caritas Europa suosittaa talouskuripolitiikasta luopumista ja kansallisen päätäntävallan kasvattamista esimerkiksi purkamalla Eu:n talouspakkopaitasopimuksia: tähän mennessä on jo selvää, että valitulla politiikalla on korjattu väärää ongelmaa, ja että valittu politiikka on epäonnistunut täydellisesti.  Epäonnistuminen tulisi myöntää ja poliittinen päätöksenteko pitäisi kohdentaa oikeaan suuntaan: ihmisten aseman parantamiseen ja kasvua tukevaan politiikkaan talouden tappamisen sijaan.
Taloussopeuttamisen vauhtia tulee hidastaa. Sosiaaliturva on sosiaalinen investointi, eikä niitä pidä leikata. Maksajiksi ovat joutuneet ihmiset, joilla ei ollut osuutta huonojen päätöksien tekoon. Prosessi on epäoikeudenmukainen, epäreilu ja taloudellisesti epävakaa niin kuin on myös pankkien velan muuttaminen yhteisvastuulliseksi velaksi. Rahoitusjärjestelmä tulee uudistaa ja saattaa sijoittajat sekä peluripankit riskivastuuseen tekemisistään.

Eurooppalainen päätöksenteko on epädemokraattista ja läpinäkymätöntä, eikä äänestäjillä ole mainittavaa sananvaltaa asioihin missään vaiheessa päätöksentekoprosesseja, arvostelee raportti. Raportti pitää eurooppalaista päätöksentekoa myös epäjohdonmukaisena: toteutettu politiikka ei vastaa ilmoitettuja tavoitteita. Myös takuuminimitoimeentulo (kansalaispalkka) kaikille kuuluu suosituksiin.

Kansallisten talouksien tilanteen parantamiseen suositellaan progressiivista verotusta, verojen välttelyn estämistä, alv:n kohtuullistamista sekä verotulojen sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa jakamista. Raportin voi sanoa suosittavan Euroopalle pohjoismaista hyvinvointivaltion mallia, jollaista Suomi on purkanut jo toistakymmentä vuotta.

"Meillä köyhillä ei ole aikaa miettiä tulevaisuutta, koska meidän täytyy selviytyä tästä päivästä",
  sanoo romanialainen K.

 
Lähde:

Caritas Europa: The European crisis and its human cost - A call for fair alternatives and solutions http://www.caritas.eu/sites/default/files/caritascrisisreport_2014_en.pdf 

 
Lue myös:

"Mitä toivoa on Euroopan 27 miljoonalla työttömällä?"
http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/164280-mita-toivoa-on-euro...

Ville Iivarinen: IMF tutki: mitä jos pankit eivät enää loisikaan meidän rahaamme?
http://rahanvalhe.puheenvuoro.uusisuomi.fi/122196-imf-tutki-mita-jos-pankit-eivat-loisikaan-enaa-meidan-rahaamme   

Taloussanomat: "Euron loppu hyödyttäisi kaikkia"
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2010/08/04/euron-loppu-hyodytta...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

30Suosittele

30 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (63 kommenttia)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Kannattaa tosiaan lukea koko raportti. Tähän blogiin pystyin mahduttamaan vain yleisesityksen pääkohdista ja suurista linjoista.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Referaateille on aina myös tilausta. Se vähän niinkuin kertoo, että liippaako itse perinpohjaisempi esitys mielenkiintoa.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Riikka; "Romania ei ole Eu-maa, mutta se on onnettomuudekseen Eu-IMF -lainaehtojen otteessa."

Kyllä kaiketi Romania on EU-maa, mutta ei ole euromaa.

http://europa.eu/about-eu/countries/member-countri...

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Kiitos huomautuksesta! Korjattu tekstiin.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Talouskuri ei näyttäisi tuhoavan vielä Ruotsia, jos tästä läheltä hakee esimerkin,
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/ruotsin+talous+k...
eikä Sveitsiä vähän kuempaa.
http://www.maatieto.net/sveitsi/toihin
Siinä on miettimisen paikka lähinnä euroalueen "alamaisilla". Yleistämisen ongelma on nyt EU:n näennäisessä "yhtenäisyydessä" melkoinen ongelma.

Selkeästi ajatteleva yksilöjäsen näyttää olevan vahvemmalla kuin "yhdessäolon ilossa" ajelehtiva, heikosti ja aivot narikassa johdettu lauma.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Itse asiassa Reinhartin ja Rogoffin "excelpaperipumaskaa" on tulkittu (tahallaan?) väärin eurokraattien toimesta. Kyseessä on ns. mystinen "90 prossaa velkaa bkt:sta ja kaikki on mennyttä" -tulkinta, joka laittoi säpinää talouskuriin.

Tulkinta lienee tehty siksi, että se sopi Saksan pirtaan. Se aikanaan sopi myös Suomen ja Hollannin pirtaan, mutta ihmeellisesti ovat rivit ruvenneet rakoilemaan, kun itse keitettyä soppaa pitäisi ruveta lusikoimaan. Niin täällä kuin aiemmin Hollannissakin.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Henri,

itse raportissa käsitellään hieman enemmän sitä, mitä kaikkea oli kenenkin taloustieteilijän mielestä pielessä Reinhart-Rogoffin laskelmissa.

Mutta ei olisi ihme, vaikka tulkintaa olisi tehty poliittisten tarpeiden/ideologioiden perustelemiseksi.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tehtiin tai, niin ainakin IMF:n entinen Eurooppa-rykmentin jäsen, joka oli vielä mukana 2010 on kertonut, että IMF oli hyvin vastentahtoinen eurokraattien yliampuviin "growsterity-hehkutuksiin".

Aiheesta on hyvä rapsa, jonka toivon lukevasi - saatat muuttaa käsitystäsi siitä, onko IMF ollut se sortaja tässä oopperassa, vai eurokyöstit.

Rapsa: http://www.cigionline.org/sites/default/files/no19...

Allekirjoittaneen suomenkielinen referaatti: http://uutiset.perussuomalaiset.fi/imfn-muutkin-jo...

---

Oma näkemykseni on, että eurokraatit "halusivat" tulkita R-R:n paperin omalla tavallaan, koska se tuottaisi sopivasti peukaloruuvin, jolla "markkinoidaan" kriisimaille lisää ihanaa integraatiosoppaa. Sitten he joutuivat myymään idean IMF:lle. IMF on onneksi se "eurooppalaisempi" järjestö (kun Maailmanpankki on enemi yhdysvaltalainen), joten pienellä taivuttelulla oli sitten IMF:nkin rahat tässä konkurssipesässä.

Ja meidän Jutta pääsi tärkeänä kertomaan, miten IMF:n ammattitaito on mukana ratkomassa kriisiä. :D

Siis nauran hervottomasti tälle touhulle. Ääneen. Keskenäni. :DDDD

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #11

Kiitosta. Lukaisen, jahka jälkikasvu on unten mailla.

Voin uskoa, että eurokraatit ovat tehneet omia tulkintojaan ja IMF on jopa ollut hieman vastahakoinen. IMF on tuottanut viime aikoina joitain varsin laadukkaita raportteja - vaikka niiden suositukset eivät mainittavasti heidän politiikassaan näykään.

Ajatellaan nyt vaikka Ukrainan varalle kaavailtua. Tehostettu talouskuri maahan, joka on ennestäänkin vaikeuksissa ja väki köyhää.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #24

Mukana on myös hryvnian "sopeutus", eli suomeksi se D-alkuinen toimi, jota ei saa Suomessa mainita.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #27

Luin lyhennelmäsi ja aion lukea raportinkin.

Lyhennelmän perusteella IMF varoitti juuri niistä asioista, jotka sittemmin toteutuivat valitun politiikan seurauksena ja joiden takia Eu on edelleen nesteessä.

ps. Huomautan, että kyseessä on Caritas Europa raportissa ilmaistu näkemys IMF:n osuudesta. Yritin jättää omat mielipiteet selostuksen ulkopuolelle.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #32

Lyhennelmästä olemme saaneet siten täysin samanlaisen kuvan. Ei IMF:ssä ole joukko "tumpeloita" sähläämässä ja tarkoituksenmukaisesti vain hankaloittamassa tavallisten kansalaisten elämää.

Sellaisen kuvan sain Caritaksen rapsan referaatista.

Ja tiedän kyllä, että teit uutistyötä. Ja että erottelet omat kommenttisi niistä selkeästi erilleen. Ja että minä arvostan sitä tapaa hyvin paljon.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #40

Kun kiitoksia lausutaan, niin niitä pitää lausua molempiin suuntiin. Myös omat tekstisi ovat uusia näkökulmia avaavia.

Tässä muuten Caritas Europan havaintoja vahvistava raportti OECD:lta.

OECD:n raportti "Society at a glance" http://www.oecd.org/els/societyataglance.htm

Eriarvoisuus: Tuloerojen kasvu on noussut voimakkaasti lähes kaikissa tarkastelun kohdemaissa, Yhdysvalloissa eniten.

Työttömyys: Vuoden 2007 jälkeen työttömien määrä on noussut OECD-maissa kolmanneksella, 48 miljoonaan. Näistä yli kolmannes on ollut yli vuoden työttömänä.
Ilman tuloja elävien kotitalouksien määrä on kaksinkertaistunut Kreikassa, Irlannissa ja Espanjassa. Virossa, Latviassa, Italiassa, Portugalissa, Sloveniassa ja Yhdysvalloissa ilman tuloja elävien kotitalouksien määrä on lisääntynyt 20% tai yli.

Köyhyys: Köyhien määrä lisääntyi useimmissa tarkastelun kohteena olleista maista seurauksena massatyöttömyydestä ja palkkojen jäädytyksistä tai leikkauksista.
Lasten köyhyys on noussut vuosien 2007 ja 2010 välisenä aikana 12,8 prosentista 13,4 prosenttiin. 18-25 vuotiaiden köyhyys lisääntyi 12,2 prosentista 13,8 prosenttiin.
Yhdysvaltain köyhyysprosentti on 17,4%. OECD-maiden keskiarvo on 11,1 prosenttia.
Ainoastaan Chilessä, Israelissa, Meksikossa ja Turkissa on korkeampi köyhyysprosentti.

Tulot: OECD-maiden keskitulo on ollut stagnaatiossa, pysähtyneisyyden tilassa 2007-2010. Tuloryhmien alimman 10 prosentin tulot ovat supistuneet 2 prosentin vuosivauhtia.

Nälkä: Eniten ihmisiä, joilla ei ole varaa ruokaan on Meksikossa, Turkissa, Unkarissa, Virossa ja Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa niiden, joilla ei ole varaa ruokaan prosenttiluku on 21,1%.

Syntyvyys: Syntyvyys on laskenut kaikissa OECD-maissa seurauksena epävarmoista elinolosuhteista ja epävarmasta tulevaisuudesta.

Raportti toteaa myös, että kasvavan eriarvoistumisen ja köyhyyden trendit eivät ole hävinneet niistäkään maista, joiden talouden on kerrottu alkaneen toipua.

Käyttäjän KatriRonkainen kuva
Katri Ronkainen

Ylipäätään tämä on taas yksi esimerkki taloustieteen epätieteellisyydestä. En ole koskaan nähnyt millään perinteisen tieteen alalla sitä, että mitään hypoteesia olisi hyväksytty yhden ainoan julkaisun perusteella, saati sitten että olisi ryhdytty sen mukaisiin toimiin. Voi pojat meillä olisi esimerkiksi lääketieteen puolella jännittäviä menetelmiä, jos jokaista tulosta ei olisi vertaisarvioitu, kyseenalaistettu ja tutkittu uudelleen toisten tutkijoiden toimesta. Jos tämän perinteisen tieteellisen prosessinkin jälkeen on silti toisinaan päädytty virheisiinkin, on tämä nykyinen taloudellinen massiivinen ihmiskuntakoe aivan absurdi.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ihmismielen insinööristöstä eli kasvatustieteestä puhumattakaan... :D

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tuossa S. Saari ylempänä kertoikin yhden lisätieteen, jonka tulkinnasta voidaan olla eri mieltä.

Itse asiassa "taloustieteetkin" esittelevät perustanaan vain muutaman tietyn mallin, kuten että kysyntä nostaa hintaa - tarjonta pudottaa. Se on sitten tulkintaeronäkemys, jos jonkun mielestä pitäisi olla niukempaa kun toisten mielestä.

Siinä määrin luonnontieteetkään eivät poikkea talostieteestä: perusmallit ovat hyvin yksinkertaisia (kuten Newtonin F=ma), mutta kyllä sielläkin päästään (halutessa) varsin yksityiskohtaisiin malleihin.

Eero Mattila

Kiitos erinomaisesta avauksesta.
- Tämä pitäisi lukea kaikissa puoluetoimistossa. Suomessa on menty ja mennään edelleen kasvu-uskomuksen varassa. Kuvitellaan, että talouskasvulla hoidetaan velat. Nyt on kuitenkin seinä edessä. Kasvu on pysähtynyt ja velkaantuminen kiihtyy...
- Nyt pitäisi toimia nopeasti kuten pienyrittäjä joutuu toimimaan kun laskutus loppuu. kun rahaa ei ole täytyy karsia kuluja. Eikä vain tinkiä suunnitelluista menoista. Täytyisi ottaa vastuuta eikä vain puhua siitä kuten SDP valtuustoterveisissään.
- Itse en usko nykyisen hallituksen kykyyn hoitaa tilannetta. Heillä ei kerta kaikkiaan ole siihen eväitä. Ei millään, hallituksessa ei ole ainuttakaan ihmistä, joka olisi elänyt päivääkään markkinoilta ansaitsemansa rahan varassa. Heistä kukaan ei ymmärrä, mitä tarkoittaa kun työ ihan oikeasti vaihdetaan rahaan. He eivät ole myyneet mitään eivätkä ymmärrä miten synnytetään uutta ja miten nostetaan jalostusarvoa.
- Ensimmäiseksi pitäisi saada kotimainen energia käyttöön laajalla sektorilla - puu, turve, biokaasu jne.
- Toiseksi pitää purkaa palasiksi nykyinen palkkahässäkkä. Täytyy saada aikaan yksinkertainen malli, millä ihmisiä voidaan palkata tekemään työtä ja miten menetellään kun työ loppuu. Työn loppuminen ei voi olla yksinomaan yrittäjän vastuulla.
- Nyt on tosiaan lähdetty liikkeelle kyykytyslinjalla. Tingitään lääke- ja lastenhoitokuluista... pakotetaan ihmiset toimeentuloluukuille. Tehdään uutta luokkajakoa.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Raportti itsessään on hyvin selkeä, perusteltu ja tarpeellinen. Pelkän selostamisen ohella se antaa toimintasuosituksia.

Olen samaa mieltä kanssasi hajautetun energiatuotannon tarpeesta, samoin kuin siitä, että hallituksella ei ole kykyä hoitaa tätä asiaa. Sen näki jo hallitusohjelmasta: konkretia puuttui, tavoitteet olivat keskenään ristiriitaisia jne.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Hitsi kun tämän tabletin suosittelunäppäin jumittaa. Itselläni ei enää niin ole väliä jälkipolvesta olen tosi huolissani. Kertokaa jos olen väärässä, onko talouskasvu globaalitasolla ihan oikeasti taittopisteessä, käyrän yläkaarteessa, vaan meneekö käppyrä vielä hiukan matkaa ylöspäin?

Kehitymaissa tongitaan kaatopaikoilla jo kerran kulutettua tavaraa uudelleen esiin. Toki sekin pitäisi kieltää talouskasvun nimessä. Ai niin kyllä täällä meilläkin kirpparikauppa käy ja kamaa dyykataan. Rikkaat muijat ei välttämttä tykkää kun Lomonossovin posliinikoirasta pyydetään liikaa. Eikä ne edes tajua katsoa minkävärinen leima alla on.

No lienee turha parkua. Ostovoimaa riittää toistaiseksi ja maapallo kulkee radallaan. Kaverini minimalisti sijoittaa mieluumin parin tonnin skittaan, kuin ostaa uuden telkkarin.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Kyllä se minusta taittopisteessä on. Aloin pari päivää sitten perehtyä FED:in tekemiin stressitesteihin, ja useampi liian-isoja-kaatumaan -pankki sai sen sortin huomautuksia, joista voi päätellä että niiden pääoma-aste on -ee- heikko.

Eurooppalaisten pankkien suhteen on odotettavissa vastaavaa, jos tehdyt stressitestit ovat aidot eikä EKP siloittele ja sovittele tuloksia.

Pentti Järvi

Tykkää-nappula joskus oikkuilee tosiaankin. Paree onkin sitten kehua ihan sanallisesti. Kovasti ovat tutkineet asioita nämä Söyringit, Myllyniemet, Huopaiset ja muut.Luulisi asioista päättävillä olevan yhtälailla mahdollisuudet päästä samoille tietolähteille, vaan taitavat luottaa vain siihen omaansa, joka lie valtiovarainministeriö ja ne pari-kolme ökonomistia (yksi heistä muuten vaasalainen, kävi naapurikoulua).

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Juuri tätä on vaikea käsittää, koska asioista päättävillä on avustajien armeija kantamassa infoa eteen ja yksityishenkilönä joutuu operoimaan enimmäkseen vastaan tulevien linkkien ja vinkkien opastamana. Niiden kahlaaminen vie järjettömästi aikaa.

Riikalle valtavan iso hattu tästäkin löydöstä ja kyvystä löytää oleelliset pointit esille. En ole nähnyt lehdistön pystyvän näin laadukkaaseen tekemiseen enää vuosikymmeniin.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #29

Kiitoksia Timo.

Kansanedustajilla on avustaja-armeijansa. Minua taas voisi sanoa sitten kansanavustajaksi, joka kantaa infoa kansan eteen ;)

To protect and to serve ... information.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Olen muuten kirpparien vakiasiakas: farkut 4€ ja nahkatakki 6€. Siitä päätellen Suomi on liukumassa alaspäin, joskin vihreiden pitäisi olla tämän kierrätyksen vuoksi autuaallisessa tilassa, prkl.

Reino Jalas

Hyviä pointteja ja monia uusia näkökulmia. Ihan kaikki ei kuitenkaan kolahda. Kun omaa onnelan talouttamme ympärillä vilkaisee. Siis Pohjoismaiden ryhmään luettava Suomi, nykyisessä talousahdingossaan, sekö tosiaan olisi toimiva euroalueen esimerkkimaa koko muulle Euroalueelle?

"Rahaton kuluttaja ei voi kuluttaa, ja kuluttamaton
kuluttaja ei pidä talouden pyöriä pyörimässä. Toisin
sanoen heikko palkkakehitys on osaltaan aiheuttanut sen,
että nykyjärjestelmä on rikkoutunut: palkkaköyhät
so. työtä tekevät köyhät eivät voineet kuluttaa
paikkaamatta aukkoa tulotasossaan lainaamalla."

Suomessa 2000-luvun palkakkehitys ei ole ollut millään lailla heikkoa. Palkkakehityksemme on päin vastoin ohittanut 8..10%:lla Saksan ja Ruotsin palkkakehityksen samalla aikajaksolla. Tämä on johtanut siihen että vientimarkkinoilla kilpailukykymme noihin tärkeisiin vientimaihimme nähden on heikentynyt.

Metallialan työsuorituksen saa teetettyä kiinnostavan paljon edullisemmalla Ruotsissa ja Saksassa kuin Suomessa. Rakennusalan työttömyys Suomessa on 25% tai esim. Oulussa 27%. Silti noin 25.000 rakennusalan työntekijää kannattaa vuosi vuoden jälkeen tuoda etelän työmaille Pohjois-Suomen sijasta Virosta, laivakuljetuksena.
___
Caritas Europa suosittaa talouskuripolitiikasta
luopumista ja kansallisen päätäntävallan kasvattamista
esimerkiksi purkamalla Eu:n talouspakkopaitasopimuksia:

Caritas jättää vastaamatta että mikä taho sitten hoitaisi Kreikan elättämisen, jos IMF-kuripolitiikan lainat lopetetaan.

Vaikka Kreikka ottaisi päätäntävallan itselleen, ja päättää että “kuripolitiikkka” lopetetaan saman tien. Mistä päivittäiset ruokarahat sitten otetaan? Liittyykö Caritaksen ehdotukseen se että EKP painakoon kreikkalaisille määräämättömän ajanjakson (vuosikymmen vähintään) ajan, tarvittava määrä lisää euro-käyttörahaa, vaatimatta uudistuksia Kreikan talouteen?
___
Kansallisten talouksien tilanteen parantamiseen
suositellaan progressiivista verotusta,

Tuloverojen progressiohan on jo liki kaikkialla käytössä. Suurkapitalistista Amerikkaa myöten. Naapurissamme Virossa ei kuitenkaan ole progressiota, vaan on 21% tasavero kaikille tuloille. Viron talous on tällä hetkellä yksi euroalueen vähiten velkaantuneista, ja tulevaisuuden näkymät ovat kohtalaisen hyvät.
___
... sekä verotulojen sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa
jakamista. Raportin voi sanoa suosittavan Euroopalle
pohjoismaista hyvinvointivaltion mallia, jollaista
Suomi on purkanut jo toistakymmentä vuotta.

Kuinkahan Suomessa tuo purkaminen on päälle päin näkynyt? Suomi kierrättää tällä hetkellä BKT:stään 58% veroina julkisen vallan kautta. Mutta silti vaan taloutemme sakkaa.
Pitäisikö tätä yhteisen pussin kautta jaettavaa osuutta siis edelleen kuitenkin korottaa, jotta Suomenkin talous lähtisi taas kasvuun?

Niinistö totesi alkuvuonna näin "Julkisen sektorimme 58 % osuus ei ole terve”.

Juuri tällä hetkellä olisin paljon enemmän taipuvainen tähän Niinistön talousnäkemykseen kuin Caritas-järjestön näkemykseen.
Tavoitteena ennemminkin voisi olla vaikka sellainen saksalainen 45% osuus BKT:stä, julkisen vallan hyvinvointipalvelujen kautta kierrätettynä.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Se nyt vaan on niin, että valtiota ja kuntia ei voi johtaa kuin yritystä. Sitä voisi tarkastella uudella tavalla, miten sitä 58% julkista sektoria järjestelisi sisäisesti uudestaan, jotta ne tärkeät julkiset palvelut tulisi korjata. Helpotusta saisimme myös jos rahapolitiikka olisi omissa käsissämme kera kelluvan valuutan.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

(Sitaatti alkaa:) Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa seminaarin jälkeen luki:
"Suomessa julkisen sektorin osuus kokonaistuotantoon suhteutettuna on maailman
huippua: yli 58 prosenttia. Se on enemmän kuin muissa pohjoismaisissa
hyvinvointivaltioissa".
Siinä sotkeutuivat suhde- ja osuus-käsitteet, ja meni viikko, ennen kuin samassa
lehdessä kirjoitettiin siitä, että julkisten palvelujen osuus
bruttokansantuotteesta on viime vuosina ollut hiukan alle 20 prosenttia.
(Sitaatti päättyy)
Lähde: 25.1.2014 15.01, Totuuksia meille, EILINA GUSATINSKY, Spektr-lehden päätoimittaja

----
johon Katri Ronkainen sitten täydensi:

"Tämä on harha, jota poliitikot Niinistöstä lähtien ovat kansalle tarjoilleet. Kuitenkin mm. Tilastokeskuksen Talous- ja ympäristötilasto-yksikön kansantalouden tilinpidon asiantuntija Olli Savela on yrittänyt korjata tätä näkemystä lähettämällä tämän bloginsa presidentin kansliaan:
http://tietotrenditblogi.stat.fi/julkiset-menot-ja-vielä-isommat-yksityiset/
"Tarkkaan ottaen on harhaanjohtavaa sanoa, että julkisten menojen osuus bkt:stä olisi 57 prosenttia, koska bkt ei koostu julkisista ja yksityisistä menoista. Bruttokansantuote koostuu yksityisestä ja julkisesta arvonlisäyksestä. Viime vuonna julkinen sektori tuotti 20 prosenttia bruttokansantuotteesta ja yksityinen sektori 80 prosenttia.
Kun verrataan julkisia menoja bruttokansantuotteeseen, on kyse kahden tunnusluvun suhteesta, ei osuudesta."
"Julkisen talouden tasapainon kannalta tärkeää ei ole menojen suuruus vaan menojen ja tulojen erotus. Myös julkiset tulot olivat Suomessa suuret, yli 54 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Alijäämä oli noin 2 prosenttia bkt:sta, yksi EU-maiden pienimpiä."

----

Keskustelu käytiin bloggauksessa Kreikka kuoliossa - amputoidaanko lisää?
http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1613...

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Ei voikaan, mutta yritysmäistä ajattelua oltiin ajamassa sisään julkishallintoon tuottavuusohjelman yhteydessä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Kuinkahan Suomessa tuo purkaminen on päälle päin näkynyt?"

Julkisen sektorin lääkärille ei pääse, omaishoitajilta tuet pois, pakkotyövelvoite työttömille, sairaaloita, terveyskeskuksia lakkautetaan, julkiset rakennukset homehtuu, tiestö rappeutuu, leikataan lähes kaikista tuista ja hyvinvointi mitä on jäljellä rahoitetaan velalla. Tämä että kustannukset ovat nousseet kertoo lähinnä yksityistämisestä ja sen kustannuksista eli rahat kohdennetaan väärin.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Caritas Europan ajatus lienee ollut, että olisi kaikille parasta, jos Kreikka kykenisi elättämään itse itsensä. Nythän Kreikalla ei ole siihen työkaluja eikä mahdollisuuksia.

Veroprogressiosta. Progressiivinen verotus tosiaan on yleisessä käytössä, mutta sen teho riippuu siitä, millaisella porrastuksella se on käytössä. Onhan sekin progressiivista verotusta, jos yläpäässä ansiotuloverotus olisi 3% ja asteikon alapäässä 50%. Silti verokertymä on pienempi kuin se olisi, jos progressio toteutettaisiin toisin päin.

Yhdysvalloissa esimerkiksi suurimmilla yrityksillä on negatiivinen verotus. Ne eivät maksa lainkaan veroja Yhdysvaltoihin tai vain hyvin vähän, mutta saavat silti veronpalauksia enemmän kuin ovat maksaneet veroja. Tax Justice Network on laatinut tästä vuosikatsauksia jo pitkään.

Verokertymä ja bkt eivät yksinään kerro taloudesta juuri mitään muuta kuin sen, että joku taloudessa ansaitsee verotettavaa tuloa. Ne eivät kerro siitä, ketä verotetaan, miten kerätty vero jaetaan takaisin kiertoon tai siitä, millaiset tuloerot taloudessa on. Eivät sitäkään, kiertääkö raha.

Suomen ongelmia on mm. se, että raha valuu täältä ulos eikä jää kiertoon Suomeen. Terveydenhuollon yksityistäminen tulee lisäämään tätä kehitystä.

Jos ajattelet euroaluetta, raha kulkee köyhästä etelästä vauraaseen pohjoiseen eikä päinvastoin (esim. Saksa lainaa Kreikalle, Kreikka maksaa korkoineen. Kreikka köyhtyy, Saksa vaurastuu, koska raha poistuu Kreikasta eikä jää kiertämään Kreikkaan).

Myös kauppataseet osoittavat, että raha virtaa etelästä pohjoiseen tällä sisämarkkina-alueella aiheuttaen pysyvän alueen sisäisen epätasapainon.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Lisäämme tähän pätkän senaattori Bernie Sandersin (sit./Vermont) puheesta, jossa hän puhuu tuloerojen, tulojen jakautumisen eriarvoistavasta vaikutuksesta ja siitä, minkä uhkan se muodostaa demokratialle:

"... The fact is that while we often speak of the United States of America being the wealthiest Nation on the face of the Earth, that is only partially true, because within the context of total wealth is the reality that the great middle class of this country is disappearing. The reality is we have more people living in poverty today than at any time in the history of the United States of America. The fact is we have by far the highest rate of childhood poverty of any major industrialized nation on Earth. So if we add it all together, yes, we are the wealthiest Nation on Earth, but the reality is the people on top own a huge amount of this wealth while the middle class is shrinking and poverty is increasing.

I will speak to our colleagues and the American people about some of the realities in terms of income and wealth distribution.

Today the top 1 percent owns 38 percent of the financial wealth of America. I wonder how many Americans know how much the bottom 60 percent owns. I want people to think about it. The top 1 percent owns 38 percent of the financial wealth, and the bottom 60 percent owns 2.3 percent. One family in this country--the Walton family, the owners of Walmart--are now worth as a family $148 billion. This is more wealth than the bottom 40 percent of American society. Today the richest 400 Americans own more wealth than the bottom half of America, 150 million people. This is distribution of wealth--what we own..."

https://www.youtube.com/watch?v=fQOCfweYLrE (A threat to American democracy)

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari Vastaus kommenttiin #38

Myös taloustieteen professori Richard Wolff on pitkään puhunut näistä täysille saleille Yhdysvalloissa. Herran Youtube-videot ovat katsomisen arvoisia.

Kun meillä vielä ihastellaan amerikkalaista elämäntapaa, taustalla liittovaltion keskiluokka päätyy yhä selkeämmin kohti vaihtoehtoja, jotka täällä Suomessa on jo kirjattuna Itsenäisyyspuolueen tavoiteohjelmaan.

Muutosprosessi on aluksi hyvin hidas, mutta kiihtyy antamiensa kokemusten vuoksi logaritmista käyrää noudattaen. Henkinen valmius on jo olemassa.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kyllä kai Kreikka itsensä elättämään pystyy, jos sillä ei olisi nuita velkoja ja ikiomia kalliita rakenteita.
"Elättämisellä" tarkoitan sitä, että kyllä tuossa ilmastossa kaikille lämpöä, ruokaa ja kämppiä piisaa. Kyse on lähinnä siitä, mihin muuhun kansallisvarallisuutta (sanan laajimmassa merkityksessä) ja kerättyjä (tai keräämättömiä) veroja ja velkoja käytetään tai jaetaan.

* Kun on +10°C Kreikassa tai -29°C Suomessa, energia-asiat ovat eri valossa. Täällä kuollaan ilman lämpöä ja valoa.
* Ruoan osalta itse kukin kysyy Suomessakin, että ostaako tuettuja Närpiön tomaatteja 5,99€/kg vai etelän vastaavia hintaan 2,99€/kg. Nuo kolme euroa erottavat Närpeksen ja Suomen mahdollisuudet Välimerestä.
* Ja kämppien standardit ovat pakostakin aivan toisenlaiset täällä.

Kyllä Välimeren ilmastossa pitäisi kyetä elättämään kansakunta ihan omastakin takaa.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #53

Me suomalaiset taidamme tuntea vain loma-Kreikan. Kyllä sielläkin on alueita, joilla on rankkoja pakkasia.

Uskon kuitenkin, että Kreikassa tämä meneillään oleva tyhmänsitkeydellä synnytetty kriisi on lisännyt ns. tavallisten ihmisten välistä yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Eero Mattila

Nyt Juha Sipilä ehdottaa jo valtion omaisuuden myyntiä. 10 miljardia käytettäisiin tähän nykyiseen syömävelkaan.
- Valtion omaisuuden myyminen ei auta yhtään enempää kuin housuun kuseminen. Hetken huuma ja kohta on entistä kylmempää kyytiä.
- Kyselen hieman myös moraalin perään. Nykyinen valtion omaisuus on ns. suurten ikäluokkien keräämää. Heidän joille ei kertynyt kunnon eläkkeitä, eivätkä he saa kunnon hoitoa vanhoilla päivillään. Minun mielestäni on jo myyty tarpeeksi. Nyt pitäisi olla kanttia todellakin vähentää julkisen sektorin työpaikkoja. Eestin malli on parempi kuin omaisuuden myynti. Omaisuuden myynti ei paranna Suomen kilpailukykyä. Eikä myöskään helpota velkakierrettä.
- SDP päätti jatkaa hallituksessa. Joopa joo. Miettikääpä kuka yritysjohtaja palkkaisi Urpilaisen tai Kataisen pelastamaan rahoituskriisissä olevaa yritystä. Näillä kummallakaan ei kerta kaikkiaan ole tarvittavia kykyjä. Mitä pikemmin saadaan uusi hallitus sen parempi.

Käyttäjän KatriRonkainen kuva
Katri Ronkainen

Olin samaa mieltä tähän saakka: "Nyt pitäisi olla kanttia todellakin vähentää julkisen sektorin työpaikkoja. "

Julkisen sektorin työpaikkojen vähentäminen todennäköisesti lisäisi työttömien määrää, sillä ei ole mitään syytä olettaa, että työpaikkojen määrä yksityisellä sektorilla kasvaisi samassa suhteessa. Työttömien määrän lisääntyminen taas johtaisi entistä suurempiin julkisen sektorin kuluihin (työttömyystukien muodossa) ja entisestään laskeneeseen ostovoimaan. Työpaikkojen väheneminen laskee bruttokansantuotetta, joten julkisen sektorin koko suhteessa BKT:hen tuskin muuttuisi ainakaan suotuisampaan suuntaan. Kun päälle vielä lisätään työttömien pakkotyöllistäminen, eli yhä useampien työntekijöiden korvaaminen kotikutoisella halpatyövoimalla, Suomen tulevaisuus näyttää näillä keinoin yhtä hienolta kuin jonkun Bangladeshin.

Kaiken lisäksi euro on valuutta, jota Suomen valtio voi saada vain veroja keräämällä tai korollista lainaa liikepankeilta ottamalla, koska omaa keskuspankkia ja siten suoraa keskuspankkirahoitusoikeutta ei ole. Niinpä myös tämä tie olisi hetkessä kuljettu loppuun, eikä velka olisi vähentynyt juuri lainkaan. Leikkaaminen ei ole ratkaisu, se vain pahentaa ongelmia.

Viron lukuja kaunistaa se, että sieltä nuoria työikäisiä ihmisiä on muuttanut ennätyksellisen paljon pois. Kaiken lisäksi Virossa kasvua on luullakseni ollut helpompi tuottaa siksikin, että elintaso on alunperin ollut huomattavan alhainen (esim. 90-luvulla kolmasosa Suomen elintasosta). Keskeisempi kysymys olisikin, miksi Suomea ei verrata muihin pohjoismaisiin hyvinvointivaltioihin. Ruotsissa ei taideta puhua kestävyysvajeesta tai liian suureksi paisuneesta julkisesta sektorista, vaikka siellä julkisen sektorin koko on suurempi kuin Suomessa. Huonosti ei kuulu menevän muillakaan Pohjoismailla. Ainoa ero suhteessa muihin Pohjoismaihin onkin Suomen kuuluminen euroalueeseen, joten syynä ahdinkoomme ei ole oman valtiomme huonous vaan tehdyn talouspolitiikan huonous.

Eero Mattila

Julkinen sektori nyt vaan on liian suuri ja tehoton. Yksityistä sektoria verottamalla ei voi pitää yllä julkista sektoria, joka käsittää yli puolet työvoimasta. Me otamme nyt 7-8 miljardia euroa velkaa joka vuosi pitääksemme yllä julkista sektoria.
- Työntekeminen pitää olla kannattavaa ja erityisesti työllistäminen pitää olla kannattavaa ja helppoa. Yksityissektorin työpaikkoja ei pidä rasittaa julkisen sektorin byrokraateilla. Otetaan pari esimerkkiä: Tänä päivänä rakennusvalvonta on pelkästään rasite ja ylimääräinen kulu rakentajalle. Rakennusvalvoja ei ota vastuuta edes omista mielipiteistään. Jos homma toimisi järkevällä tavalla - rakennusvalvonta kannustaisi ja auttaisi rakentajaa. Rakentaminenhan on koko yhteiskunnan etu ja joku voi siinä samalla saada vielä kodin lapsilleen. Rakennusvalvonta voisi kyttäämisen sijaan esimerkiksi tehdä piirustuksia ja hoitaa myös valvojan hommaa, näin yhteiskunta saisi jotain vastiketta. Ja näin myös ammatitaidottomat karsiutuisivat pois, koska heillä ei olisi työtä.
- Jos ajatellaan sosiaalisektoria kokonaisuutena, se on aivan mahdoton. Sitä ei voi korjata se pitää purkaa. Todennäköisesti kansalaispalkka eli jokaiselle 1000 käteen kuussa jos työstä ei tätä summaa kerry, tulisi nykyistä järjestelmää halvemmaksi. Nykyiset kyykytysluukut varattaisiin todellisille avuntarvitsijoille, siellä ei tarvitsisi kaikkien jonottaa perustoimeentulon vuoksi. Eli kun tulee jotain äkillistä - sairastapaus, kuolemantapaus tms. silloin saisi nopeaa apua.
- Nykyinen terveydenhoitojärjestelmä on aivan mahdoton. Olen itse hakenut lain mukaista lääkärin lausuntoa jo 2,5 vuotta, mutta en ole saanut. Lääkärikäynteihin on kulunut tuhottamasti aikaa ja tuhansia euroja rahaa. Kaiken kukkuraksi minun eli potilaan pitää hakea vakuutusoikeudesta vahvistus sille, että ylipäätänsä olen sairas. Tämä on aivan abdurdia, miksi lääkärit tekevät lausuntoja, jotka eivät täytä lainsäädännön vaatimuksia? Miksi potilas joutuu vastuuseen tällaisista lääkärilausunnoista? Miksi sairastapauksen ratkaisevat tuomarit ei koulutetut lääkärit?
- Täällä suojellaan kerta kaikkiaan toimimattomia rakenteita ja yksityislääkäriasemat rahastavat tästä toimimattomuudesta.
- tarvitaan valtava asennemuutos. Sen sijaan että haitataan ja vaikeutetaan laillisia töitä, julkisen sektorin pitäisi keskittyä näiden toimijoiden tukemiseen. Julkisen sektorin pitäisi tukea yksityistä sektoria ja sen toimintoja ei päinvastoin.
- Virossa tehtiin rajuja leikkauksia mm. opettajien palkkoihin. 1/3 palkasta pois tai työttömäksi. Tähän joudutaan Suomessakin jos aina vaan lykätään väistämätöntä. Nykyinen hallitus ei todellakaan kanna vastuuta vaan väistelee näiden väistämättömien asioiden esille nostamista.

Käyttäjän KatriRonkainen kuva
Katri Ronkainen Vastaus kommenttiin #49

Tässä on ilmeisesti takana se ajattelu, että kaikki julkisen sektorin kulut ovat yksityisen sektorin tuottamia tai siltä pois. Näinhän ei todellisuudessa ole järjestelmässä, jossa raha luodaan velkana (1). Ennemminkin eurotaloudessa on niin, että julkisen sektorin alijäämä on yksityisen sektorin ylijäämää ja niinpä julkisen sektorin leikkaaminen vähentää suoraan yksityisen sektorin varallisuutta. Kansantalous kun voidaan kokonaisuudessaan jakaa karkeasti kolmeen sektoriin: yksityiseen, julkiseen ja ulkomaan sektoriin. Kaikkien näiden sektoreiden yli- ja alijäämät summautuvat aina nollaan (2,3). Jos vientiä ei ole riittävästi (kuten tällä hetkellä Suomessa), on joko yksityisen sektorin (eli kotitalouksien ja lähinnä asuntolainoina) tai julkisen sektorin (eli valtion) otettava velkaa. Jos valtio säästää ja lyhentää velkaansa, köyhtyy ja velkaantuu yksityinen sektori. Juuri tähän ehdotetut leikkaukset johtaisivat.

Ilman muuta on totta, että julkisen sektorin toteutuksessa on ongelmansa. Mutta se taas ei ole todiste siitä, että yksityisellä puolella toteutus toimisi paremmin. Esimerkiksi terveydenhuollon suhteen on niin, että yksityistäminen ei johtaisi toivottuihin tuloksiin useastakin eri syystä. Ensimmäinen on tietenkin se, että yksityiseen terveydenhuoltoon laitettu raha valuu usein suoraan ulos maasta veroparatiiseihin. Toiseksi tulevat ihan potilaan oikeudet ja koko systeemin toimivuus. Jos ihmisten hoidolla aletaan tehdä voittoa, hoito on hyvää niin kauan, kuin potilas osaa valvoa omia oikeuksiaan. Suoralta kädeltä väitän, että vanhukset ja lapset eivät osaa. Jos joku on rikki, sen voi korjatakin sen sijaan, että vaihtaisi sen vielä rikkonaisempaan.

Lähteitä:
1. http://www.hameensanomat.fi/kolumnit/257029-bank-e...
2. http://www.poliittinentalous.fi/numeroiden-politii...
3. http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2013/10/0...

Eero Mattila Vastaus kommenttiin #56

No ei ihan. Mun ajatteluni edustaa maalaisjärkeä. Julkinen sektori ei ole mikään kirosana jos se hoidetaan hyvin ja vastuullisesti. Historia osoittaa, että valtio-omisteinen yhtiö voi olla kannattava ja tuottaa uusarvoa - kaivosteollisuus, koneteollisuus, tästä on monia hyviä esimerkkejä. Mutta niin tai näin toiminnan pitää olla kannattavaa. Yksityinen sektori ei voi kannatella julkista sektoria, sen pitää ottaa vastuu omasta toiminnastaan eikä vaan lähettää vuosi vuodelta suurempia laskuja.
- Nykyisessä Suomen mallissa riskit sosialisoidaan ja voitot yksityistetään. Esim. Talvivaara. Myydään malmialue markalla ja tuetaan syntynyttä monikansallista yritystä miljoonilla ja lopuksi maksetaan miljoonia sotkujen siivoamisesta. Vaikea edes arvioida millaista vahinkoa tämä tekee Suomen matkailuimagolle.
- Jotain tekemällä syntyy tuloa, jota maltillisesti verottamalla voidaan tuottaa hyvinvintipalveluja. Enempää palveluita ei pitäisi tuottaa, kuin mihin on varaa. Jos verotus on liian raakaa, yritystoimintaa ei synny eikä verotettavaa. Ja palveluita aletaan ylläpitää tinkimällä lapsilisistä ja lainaamalla lisää. Lainanhoitokulut alkavat rasittaa koko aika enemmän kansantaloutta... kiristetään verotusta ja taas syvennetään syöksykierrettä.
- Jos joku haluaa jostain kengänkiillotuksesta maksaa niin on aivan sama kiillottaako kenkää kunnan työntekijä vai yksityinen yrittäjä, jos laskutus kattaa kengänkiillotuksen kulut. Jos kengänkiillotus tuottaa tappiota on aivan eri asia tekeekö tappiollista työtä kunnan työntekijä vai yksityinen yrittäjä. Yksityinen lainaa vanhemmiltaan. Kunnan työntekijä lainaa palkkansa verovaroista. Ja jos homma on tappiollista, sitä ei pitäisi lailla turvata eli tehdä suojatyöpaikkaa..
Julkisen palvelun tarjoajan ei pitäisi päästä päättämään mitä yksityispuolen pitää maksaa, kuten Suomessa on käynyt. Julkisen puolen työntekijät pääsevät itse vaikuttamaan lakeihin, joilla määritellään heidän lukumääränsä ja palkkansa. Yksityispuolella hinnan määräytyvät markkinoilla. Ja kuten tiedämme julkisen puolen keskipalkka on jo muutama vuosi sitten ohittanut yksityisen sektorin. Tämä on kestämätöstä eurosta, rahaliitoista yms. riippumatta. Tämä on meidän sisäinen ongelma.
- Palvelun laatumittarit eivät saisi perustua henkilöiden lukumäärään. Eihän sillä ole mitään tekemistä laadun kanssa.

Sivistysvaltiossa pitäisi voida valita. Järjestelmän pitäisi olla tasa-arvoinen. Yksityispuolen lääkärilausunto pitäisi olla yhtä pätevä kuin julkisen puolen lääkärilausunto. Asiakkaan pitäisi saada päättää. Jos nyt vaan mätetään lisää rahaa terveyspalveluden ylläpitoon ei mitään järkeviä käytäntöjä synny vaan jatketaan kuten ennenkin. Ja tottakai jos julkinen terveydenhuolto toimii, kuten monilla pikkupaikkakunnilla toimii niin sehän olisi bonuksen paikka. Kuntalaiset kansanäänestämään, onko palvelu hyvää vai huonoa ja ylipäätänsä olisi hyvä kysyä asiakkailta mitä he haluavat. Tällä hetkellä sen enempää sote-palveluita kuin opetustakaan kehitettäessä ei asiakkailta kysytä yhtään mitään. Tämä on sairas tilanne.
- Eli kun palvelu ei toimi ja siitä maksetaan asiaan pitäisi pystyä puuttumaan. Jos on pakko maksaa lakisääteistä eläkemaksua, pitäisi eläke tulla työkyvyttömyyden tai eläkeiän täyttyessä ilman eri oikeudenkäyntiä. Näin ei nykysuomessa ole. Ihmiset pakotetaan ylläpitämään järjestelmää, josta ei heille itselleen ole mitään hyötyä. Jos julkinen puoli ei toimi, pitäisi olla oikeus hankkia palvelu muualta, ja siirtää maksut toiseen osoitteeseen. Tällaista mahdollisuutta ei ole ja siksi julkisen puolen on mahdollista toimia niin huonosti. Tämä on avainkysymys.
- Ei ihmisiä pitäisi pakottaa maksamaan kahvista, jota he eivät ole tilanneet ja joka on niin pahaa ettei sitä voi juoda.
- Ja tämä ongelma on supisuomalainen. EU ei auta, eikä rahaliitto tai siitä eroaminen. Ongelma on rakenteissa.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Tähän voi vastata aika seikkaperäisesti etenevän ketjuvaikutuksen, joka tapahtui jo Kreikassa, eikä samoilla keinoilla voi saavuttaa erilaista lopputulosta.

1. Tärkeimmät vientiyritykset ovat siis jo paenneet ulos. Mitä ne pakenivat? Ei suinkaan korkeita palkkoja, vaan holtittomien sivukulujen ja työhön liittyvien sosiaalisten etujen aiheuttamia kokonaiskustannuksia ja veroja.

2. Työttömiksi jääneet asiantuntijat työllistyvät myymään palvelujaan julkiselle sektorille ja maksukykyiselle osalle yksityistä sektoria, joka siis pienenee koko ajan.

3. Leikataan julkisen sektorin menoja. Lisää työttömiä jolloin molemmat osapuolet vähentävät kulutustaan. Missään ei ole työpanokselle kysyntää asiallisin hinnoin. Palkat alkavat laskea, kuten myös varallisuusarvot.

4. Julkinen sektori ei tietenkään mene konkurssiin, vaan se vaan lakkaa typistysten vuoksi toimimasta osittain tai kokonaan. Konkurssit tulevat yksityiselle puolelle, mutta molempien omaisuutta tullaan realisoimaan niin railakkailla alennuksilla, että joku ostaja löytyy.

5. Jos kilpajuoksussa pohjalle on jokin elementti, josta leikkaamalla saattaisi olla hivenen enemmän hyötyä kuin haittaa, se on eläkejärjestelmä. Eläkkeitä leikkaamalla saadaan myös työn sivukuluja alennetuksi, mikä voisi parantaa suomalaisen työn kilpailukykyä. Eläkerahastojen arvo tosin sulaa kuin kusi lumeen, koska myös sen varallisuusarvot on yliarvostettu.

Tästä on vain kaksi tietä ulos. Joko siedämme 90-lukua helvetillisemmän konkurssiaallon kärsimyksineen tai sitten häivymme kiireen vilkkaa typerästä talousunionista, joka pakottaa meidät polvilleen.

EKP on tässä tilanteessa ainoa mahdollinen kärsimyksen loiventaja, mutta Saksa tuskin hyväksyy sitä kuin sellaisessa laajuudessa, mitä Unionille myönteinen lopputulos eurovaaleissa edellyttää. Olen jokseenkin varma, että EKP tekee jonkinlaisen vaali-iloon liittyvän ilmoituksen lähiaikoina rahapolitiikkansa keventämisestä.

Vaalien jälkeen on luvassa sitten TTIP-riemua, joka viimeistään nilistää pohjan kaikilta sosiaaliseen ulottuvuuteen liittyviltä vaalipuheilta.

Voidaan tietysti väittää, että Unionista erkaantuminen ei edusta realismia. Ei se helppoa olekaan, mutta Venäjän omaksuma linja tarjoaa meille nyt realistisemmat mahdollisuudet erkaantua Ruotsia vastaavaan asemaan. Ruotsalaiset olisivat tästä enemmän kuin tyytyväisiä.

Itse olisin riittävän härski käyttämään geopoliittista korttia, vaikka se edellyttäisi suhteiden tiivistämistä Putinin hallintoon. Se on kuitenkin pienempi paha, kuin vaarantaa Suomen turvallisuus järkyttävän huonolla ulkopolitiikalla, järkyttävän huonon sisäpolitiikan lisäksi.

EU pakottaa meidät riskeeraamaan tulevaisuutemme kaikin tavoin. En aiokaan hyväksyä siitä pahimmillaan koituvan kärsimyksen hintaa. Ei sitä pysty Eurooppakaan sulattamaan, joten Suomen itsenäisyyden palauttaminen on kaikkien etu. IPUssa nämä realiteetit ovat olleet selvillä koko ajan ja tavoiteohjelma odottaa vain toteuttamistaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Konkurssit tulevat yksityiselle puolelle, mutta molempien omaisuutta tullaan realisoimaan niin railakkailla alennuksilla, että joku ostaja löytyy."

Aivan kuin tämä olisi ollut jo alkuperäinen ideologia kuten Neuvostoliiton kansallisomaisuuksien hävittäminen. Suomessa tätä tehtiin jo 90-luvulla ja suunta on aivan sama. Valtio myy pohjavedet ja kunnat myy sähkö ja vesilaitoksensa ja kansa maksaa uudelle monopolille mitä vaaditaan.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #21

On tätäkin aihetta sivuttu jokusessa tekstissä.

US-blogeissa ainakin "Talouskuri hyödyttää pankkeja ja federalisteja" http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1104...

sekä "Suuret pankit uhka maailmantaloudelle" http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1337...

Mainitsin aiemmassa kommentissa alkaneeni tutustua FED:in stressitestien tuloksiin. Näyttää, että isot pankit, joiden kokoa oli määrä riskien vähentämiseksi pienentää, ovat nykyisellään entistäkin suurempia eli järjestelmäriskit ovat kasvaneet.

Riskin laukeamisen maksajahan me jo tiedetäänkin.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

"1. Tärkeimmät vientiyritykset ovat siis jo paenneet ulos. Mitä ne pakenivat? Ei suinkaan korkeita palkkoja, vaan holtittomien sivukulujen ja työhön liittyvien sosiaalisten etujen aiheuttamia kokonaiskustannuksia ja veroja."

Lisään: pakenivat hallinnon ennalta arvaamattomuutta. Politiikka on Eu:ssa ja Suomessa niin tempoilevaa ja muuttuvaa (vrt. esim. verotuskohellus) että hallinnosta on muodostunut yrityksille liian iso riskitekijä.

Yritykset eivät voi tehdä mitään laskelmia tulevaisuutensa suhteen kun ei yhtään osaa aavistaa, mikä uskomaton älynväläysliike hallinnon taholta on seuraavaksi tulossa. Mitä järkeä silloin on investoida esim. tuotantolaitoksen rakentamiseen? Ei niin mitään.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari Vastaus kommenttiin #35

Tuo on aivan totta ja ei olisi saanut unohtaa listalta. Energiapuolella puolivillaisia päätöksiä on viljelty niin taajaan, että laitoksia aletaan myydä ulos, eikä uusia ole tulossa, ellei joku ole riittävän tyhmä kokeilemaan.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #37

Niinpä. Poliittisessa puheessa vilahtaa vähän väliä "vakaat olosuhteet" mutta kuten liian usein, todellisuus on toisenlainen.

Käyttäjän KatriRonkainen kuva
Katri Ronkainen Vastaus kommenttiin #39

Alan epäillä, että tavoitteena on täysi taloudellinen kuolema, sillä äkkiseltään ajatellen kuolema on hyvin vakaa olosuhde.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #46

Jos larppaajalle haluaa myydän säkillisen sontaa kullan hinnalla niin pitää väittää, että säkki on keskiajalta.

Sama logiikka pätee tämän "vakauden" myynnillä.

Hiemankin kun uutisotsikoita ihmisten arjesta lukee euroalueen maissa niin vakaus on vähiten mieleen tuleva sana.

Reino Jalas

Uuden Suomen mukaan Niinistö olisi sanonut sanatarkasti näin:
“Julkisen sektorin osuus bktstä on 58 prosenttia.”
Menee hiukan semantiikan puolelle että olisiko parempi ja tarkempi ilmaisu ollut vaikka:
“Julkisen sektorin menot suhteutettuna Bkt:een on 58 prosenttia.”

Jälkimmäisestähän tuossa mainitussa 58%:ssa kuitenkin on kyse.

Kyseinen julkiselle sektorille suoraan BKT-tuotoksen päältä ohjautuva runsaan 110 Mrd € rahavirta jakautuu tarkennettuna näin:

  • Valtionhallinnon menot 27 %
  • Paikallishallinnon menot 40 %
  • Sosiaaliturvarahastot 32 %

Suhteutettuna BKT:een, Suomen julkinen sektori kerää verotuloina ja sosiaaliturvamaksuina 58%. Vuositulosta vain 42% on suoraan elinkeinoelämän, yritysten ja kansalaisten oman päätösvallan alaisena.

Ruotsissa ja Tanskassa suuntaus vuosille 2013..2015 osoittaa julkisen kulutuksen osuuden alenemista. Yleinen pohjoismainen kehitys näyttäisi siis olevan Caritaksen suosituksen vastainen.
Poikkeuksena toki uskollinen Suomi. Se talouksineen syöksyy edelleen kohti kivikkoa. Meillä julkisen kulutuksen osuus BKT:stä kasvaa tulevinakin vuosina.

Tämä arvio ei oikein anna todellisuutta vastaavaa kuvaa asiasta:
“julkisten palvelujen osuus bruttokansantuotteesta on viime
vuosina ollut hiukan alle 20 prosenttia”

Noin pienelle lukemalle tai arviolle en oikein löytänyt minkäänlaisia perusteita.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Nostat esiin huomionarvoisia seikkoja. Kiitos siitä. Voisitko ottaa tehtäväksesi selvittää, mistä erot johtuvat ja infota sitten meitä?

Johtuisiko se esim. laskutapaeroista kuten lasketaanko joka maassa aina valtionkirkko julkiseen sektoriin vai onko se toisilla mukana ja toisilla ei?

Mitä kaikkea eri maissa sisällytetään julkiseen sektoriin jne?

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

""Tämä on harha, jota poliitikot Niinistöstä lähtien ovat kansalle tarjoilleet. Kuitenkin mm. Tilastokeskuksen Talous- ja ympäristötilasto-yksikön kansantalouden tilinpidon asiantuntija Olli Savela on yrittänyt korjata tätä näkemystä lähettämällä tämän bloginsa presidentin kansliaan:
http://tietotrenditblogi.stat.fi/julkiset-menot-ja-vielä-isommat-yksityiset/
"Tarkkaan ottaen on harhaanjohtavaa sanoa, että julkisten menojen osuus bkt:stä olisi 57 prosenttia, koska bkt ei koostu julkisista ja yksityisistä menoista. Bruttokansantuote koostuu yksityisestä ja julkisesta arvonlisäyksestä. Viime vuonna julkinen sektori tuotti 20 prosenttia bruttokansantuotteesta ja yksityinen sektori 80 prosenttia.
Kun verrataan julkisia menoja bruttokansantuotteeseen, on kyse kahden tunnusluvun suhteesta, ei osuudesta."
"Julkisen talouden tasapainon kannalta tärkeää ei ole menojen suuruus vaan menojen ja tulojen erotus. Myös julkiset tulot olivat Suomessa suuret, yli 54 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Alijäämä oli noin 2 prosenttia bkt:sta, yksi EU-maiden pienimpiä."

Varmasti molemmat kelpaavat perusteluiksi omille uskomuksille, se mikä tässä pistää huolestumaan on se, että vain toisen osapuolen näkemystä pidetään oikeana totuutena ja toinen on pelkkää valetta. Sen kuka asioita esittää ei pitäisi olla se määräävä tekijä päätettäessä siitä kumpi totuus on totta vai tarua.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Totta näyttää ihan erilaiselta, kun käy itse katsomassa lukuja eikä usko höpinöitä.

Reino Jalas

Kyseinen Niinistön sanoma, muistakin alkuvuoden lehtiuutisista lainattu sanamuoto on tietenkin epätarkka.

Mutta taustalla oleva asiahan ei tästä kuitenkaan muutu miksikään. Nuo Tilastokeskuksen kaksi lukua ja niiden keskinäinen vertailu pysyvät ennallaan.

Koko EU-alue käyttää tilastoissaan juuri samojen lukujen vertailua. Tässä vertailussa Suomi näyttää taloudeltaan pysähtyneeltä, sosiaaliselta holhousvaltiolta.

Ja suuntaus on että muut pohjoiset naapurimme ovat jo prosentti kerrallaan alkaneet reivata omaa kurssiaan toiseen suuntaan. Mutta Suomi edelleen vaan jatkaa.

Eero Mattila

Tässä toinen näkökulma. Vuonna 2008 julkisella sektorilla on yhteensä noin 644 000 työpaikkaa, joista valtion työpaikkojen osuus on 23 prosenttia (julkisen sektorin työpaikkoihin tilastoidaan myös kuntien ja valtion liikelaitokset, joissa on yhteensä 15 000 työpaikkaa). Yksityisiä työpaikkoja on noin 1 670 000.

Toisaalta tällä hetkellä jokaista 100 työtätekevää kohden on 135 työtätekemätöntä henkilöä.

- Oleellista, että yhteiskunta voisi toimia on työn tuottavuus. Onko julkisen sektorin työt todella sellaisia mitä tarvitaan vai voidaanko ne korvata yksityisellä palveluntarjoajalla. Tarvitaanko toimikunta miettimään suvivirren laulamista? Tarvitaanko tarkastaja laskemaan siemeniä pellosta? Tarvitaanko kunnalle tarkastaja tarkastamaan, että muut tarkastajat ovat tarkastaneet oman sektorinsa? Tarvitaanko kaikkeen tekemiseen lupa? Kuulin juuri kaverilta, että kesäkuun jälkeen pitäisi ilmoittaa verottajalle kaikista yli 15 000 euron rakennusprojekteista teki työn sitten itse tai ei...
- Mikään yhteiskunta ei kestä tällaista työnteon ja työllistämisen vaikeuttamista.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Anteeksi, en ymmärrä. Olen ollut mukana saneeramassa firmoja ja muita organisaatioita, jos tehdään niin kuin nyt on ehdotettu eli karsitaan yleiskuluja ja panostetaan tuotantoon, niin lähtee normaalisti kasvuun. En ymmärrä, miten valtio voisi olla tässä suhteessa erilainen. Mutta jos joku perustellusti sen selittää, niin sitten voin uskoa. Mutta taitaa kansantaloustietelijätkin olla vähän samoilla linjoilla. Ainoa mitä ovat todenneet on, että leikattiin ehkä liian vähän ja että tämä päätös olisi pitänyt tehdä jo aiemmin.

Mutta epäsuhta johtuu kyllä taloustilanteesta eikä mistään muusta ja varmaan tarvitsisi myös elvyttää Keskustan Sipilän ehdottamalla tavalla reippaasti eikä hallituksen pikkupaketilla, joka on suunnilleen saman kokoinen kuin hallituksen ostovoiman leikkauspaketti. Sipilällä oli myös hyvä vaihtoehto lapsilisien leikkaamiselle.

Turhan toimintaa haittaavan byrokratian karsiminen haittaamasta yksityistä sektoria olisi paikallaan. Sitä tämän hallituksen aikana on rakennettu kuten tuo rakennusalan täysin turha ilmoitusvelvollisuus. Sen edeltäjähän oli asunto-osakeyhtiölle tehtävä ilmoitus. Energiatodistuksiin joku onkin jo reagoinut. Kuljetusalaa on piinattu ammattipätevyyden osalta ihan tarpeeksi. En oikein ymmärrä miten auton ajamiseen tarvitaan noin paljon teoreettista opetusta. Ei ajotaitoa kirjoista opita. Tietysti joku kertaus voisi olla paikallaan, mutta ei tämä nykyinen älytön järjestelmä. Muitakin esimerkkejä varmaan löytyy.

Kansantalous on vähän isompi juttu kuin yksittäinen yritys. Jos päätökset eivät ole uskottavia ja ne herättävät paljon vastustusta, niin taitaa homma mennä poskelleen oli päätökset, mitä tahansa.

Eero Mattila

Toki olisi hyvä on selvillä käsitteistä. Mitä leikkaaminen ja elvyttäminen tarkoittavat?

Minun mielestä ne on lähinnä sanoja, joilla peitetään tosiasiallisia toimia. Itse ymmärrän, että leikkaaminen tarkoittaa jonkun palvelun lopettamista tai vähentämistä. Elvyttäminen tarkoittaa jonkin alan tukemista. Ennen kumpaakaan toimenpidettä pitäisi ensin ottaa järki käteen ja miettiä mitä tehtäviä julkisella sektorilla pitää tehdä
- Jos perustetaan esim. ympärivuorokautinen terveyskeskusasema, jollakin järkeenkäyvällä tavalla pitää pystyä selvittämään montako henkilöä sen pyörittämiseen tarvitaan? Mitä koulutusta nuo henkilöt tarvitsevat? Kuinka monta potilasta he keskimäärin pystyvät hoitamaan vuorokaudessa... Mitä hoito maksaa per potilas?
-> Tällä hetkellä esim. HUSin toimipisteissä ei välttämättä edes tiedetä kuinka monta henkilö siellä on töissä. Kokonaisuuden pyörittäminen on täysin hukassa. Sisäiseen kaaokseen väsyvät yhtä lailla potilaat kuin työntekijätkin. Hoidon loppulaskua ei tiedä kukaan, eikä myöskään kunnat pysty siihen mitenkään järkevästi varautumaan. Sote uudistuksella pyritään entistä suurempiin yksiköihin, joissa on vaan entistä suuremmat ongelmat, jos perusasioita ei ratkaista.
- Elvyttäminen. Ennen elvyttämistä kannattaisi purkaa pikapikaa tämä täysin älytön byrokratia joka rasittaa työllistymistä. Toki se rasittaa lähes jokaista suomalaista, mutta työllistyminen on kansantalouden kannalta ensiarvoinen. Byrokratian purkamisen jälkeen voi miettiä elvytystoimia. Esim. perjantaina mulle tuli investointitukitarjous sähköpostiin. Mutta sen edellytyksenä on kasa täysin tarpeettomia laskelmia ja tarkastuksia, joten hakematta jää. Investointeihin tarkoitetut rahat kuluvat investointitukea myöntävän organisaation pyöritykseen. Näillä nykyisillä "elvytystoimilla" vaan lisätään byrokratiaa. Nyt pitäisi tehdä pysyviä muutoksia rakenteisiin ja keventään hallintoa eikä rakentaa uusia avustusluukkuja.
- Olen pienyrittäjä ja työllistän kausiluontoisesti muutaman nuoren. Viime talvena työt on olleet vähissä työtapaturman vuoksi. Silti saan viikottain selvityspyyntöjä verottajalta, elykeskuksesta, erilaisilta tarkastajilta... ihan oikeasti minua pyydetään lähettämään todistus siitä, että en ole käyttänyt ulkomaista työvoimaa.
- Poliitikoilla pitäisi olla ehdottomasti jonkin alan ammattipätevyys ennen kuin ryhtyvät sähläämään ihmisten asioita. Pelkkä pyrkyriys ja oma halu ei riitä. Auttaisiko jos puolueet joutuisivat taloudelliseen vastuuseen omien ministereidensä hölmöilyistä? Kepulle vaan korvausvaatimus jätevesiasetuksen aiheuttamista turhista kuluista. Vihreille lasku, koska Niinistö ei käytännössä ole tehnyt mitään Talvivaaran ympäristöongelmien ehkäisemiseksi.. kokoomukselle ja SDP:lle lasku Eurooppalaisten pankkien tukemisesta. Mutta todellisuushan on hölmöläistarinoitakin kummallisempi. Me köyhät maksetaan näille puoluetukea!

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Tätä samaa olen kohta kolmekymmentä vuotta enemmän tai vähemmän yritystoiminnassa mukana olleena ihmetellyt eikä viimeaikoina ainakaan parempaan suuntaan ole mennyt, kun kaikennäköinen muu tuntuu vievän/saavan aikaa, vaikka maan talous on ihan kuralla.

Niin kyllä se elvytys täytyy tapahtua muulla tavalla kuin kaavakkeita täyttämällä.

Mutten kyllä lähettäisi laskua manitsemillesi puolueille. Kyllä turha huutelu ilman vaihtoehtoisia ratkaisuja on isoin ongelma.

Eero Mattila

Turha huutelu.. minähän en turhaan huutele;-)
Mutta joo tämän ohjaisin juurikin julkiseen sektorille. Julkinen sektori ei saisi itse päättää tehtäviään. Kansanedustuslaitoksessa pitäisi olla kykyä määritellä julkisen sektorin tehtävät selkeästi ja yksiselitteisesti. Julkisen sektorin palvelut tulisi kohdistaa pääasiassa Suomen kansalaisiin. Tällä tavalla ehkä voitaisiin määritellä myös niiden hinta. Nyt ollaan tilanteessa jossa KELA käännättää hoitokorvauslomakkeita eestiksi ja ohjaa näin potilaita Eestiin.

Vastuu paisuneesta byrokratiasta kuuluu puolueille. Tämä on seurausta joko niiden päätöksistä tai päättämättä jättämisestä.

Ihan muutamalla keskeisellä korjauksella asioita voisi helpottaa.
Palkkaus. Ainakin lyhytaikaisissa työsuhteissa joku selkeä prosentti joka kattaa kaikki sivukulut. Ei maksuja sinne tänne eri päivämäärinä. Helpottaisi ainakin nuorten työkokeiluja.

Vastuu. Jos virkamies tekee virheellisen päätöksen, joka viivästyttää asiakkaan toimintaa tai aiheuttaa ylimääräisiä kuluja, hänellä pitäisi olla henkilökohtainen korvausvastuu. Nyt oikeusasteet ovat täynnä viranomaisten tekemiä tulkintoja.

Poliittiset nimitykset pitäisi ottaa tarkasteluun ja ne pitäisi kriminalisoida. Jonkinlainen totuuskomissio olisi paikallaan puhdistamaan ministeriöt palkintoviroista. Jäljelle jääneet voisivat keskittyä niihin asioihin joihin ministeriö on tarkoitettu.

Tätä yhteiskuntaa voidaan parantaa, mutta nykyinen vastuuton politikointi estää sen tehokkaasti. Ilman vastuuta ei pitäisi olla valtaakaan.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

En nyt ihan sinua tarkoittanut, vaan sitä, että politiikka on muuttunut joksikin muuksi kuin yhteisten asioiden ajamiseksi. Hirveää meuhkaamista, mutta mitään ei tapahdu.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Täällähän käydään erinomaista keskustelua sillä aikaa kun hain puita, lämmitin uunin, tiskasin, keräsin lasten levittämät tavarat sisältä ja ulkoa yms. kotiaskaretta.

Jos nyt yritän summata esiin nostettuja kohtia (huomauttakaa, jos unohdin jotain listasta) niin saadaan kasaan seuraavaa:

* Julkisen sektorin tehtävät pitää määritellä selkeästi ja harkiten, mitä tarvitaan, mihin on varaa

(Sivuhuomautus: Eero Mattila kysyy, tarvitaanko tosiaan toimikunta miettimään suvivirren laulamista. Maaseudun Tulevaisuuden maaliskuun Kantri-liitteessä MT:n pt. Lauri Kontro kertoo lomakkeesta, jolla haetaan "rauhoittamattomien lintujen rauhoituksesta poikkeamisen" lupaa. Tällainen lupa tarvitaan, jos haluaa harventaa häiritsevän isoksi kasvanutta variskantaa. "Luvan saanti kestää viikkoja. Yksinkertaisin lupa on kahdeksan sivua pitkä paperi, jossa määritellään tarkasti, miten variksia saa ampua...Lupa on niin monimutkainen, että yksi virkamies ehtii tehdä niitä vain kaksi kappaletta päivässä.")

* Turha byrokratia tulee karsia

* Verotusta on tasapuolistettava ja järkiperäistettävä

* Julkisen palvelun tarjoaja ei saa päättää, mitä yksityisen palvelun tarjoajan palvelut maksavat

* Järjestelmän pitää kohdella kaikkia tasa-arvoisesti

* Palveluiden/järjestelmän käyttäjiä tulee kuulla

* (hallinnon) Toiminnan ennustettavuus on tärkeää yritystoiminnan kannalta

* Poliittiset nimitykset eivät saisi vaikuttaa virkanimityksiin

(Sivuhuomautus: Itse arvelen, että osa julkista sektoria on puhtaasti palkintovirkoja puolueiden jäsenille, eikä niitä siksi ole karsittu)

Eero Mattila

Kommenttina tuohon rauhoittamattomien lintujen ampumislupaan, että siitä on ihan omakohtaista kokemusta. Joka vuosi sellainen on haettava ja maksettava. Vaikkakin hyvä viljelystapa velvoittaa pitämään huolta elintarvikkeiden laadusta. Eli käytännössä lupa on pakko hakea, linnunpaskaista elintarviketta ei moni kuluttaja hyvällä katso. Lupaehto edellyttää, että haittalinnut on laskettava ja raportoitava vuosittain viikon sisällä poikkeusluvan päättymisestä.
- vastaavaa olisi vaatia lupa hiirien tai rottien pyydystämiseen. Suomen Birdlife taisi tänäkin vuonna silti moittia kun lupia on myönnetty liian helpoin perustein. Pitäisikö eläimille vaatia tasa-arvoa? Onko räkättirastaalla enemmän oikeuksia kuin rotalla, siksi että sillä on siivet? Täytyisi varmaan pyytää Birdlifen asiantuntijoita vastaamaan... Samalla voisi testata asiantuntijuutta ja kysyä koskeeko eläintensuojelulaki etanoita? Tässä olisikin oikeusasiamiehelle pohdittavaa...
- Samaan syssyyn ihmettelen sitäkin, että koska haittaeläinten aiheuttamia vahinkoja ei millään tavalla korvata viljelijälle, (päinvastoin viljelijä voi ja myös joutuu vastuuseen jos asiakas saa haittaeläimen sotkemasta tuotteesta salmonellan) miksi ihmeessä pitää erikseen hakea lupa ja vielä maksaa siitä...
- Onpahan taas lupaviranomaisille paperia mitä mapittaa;-)Ja tietenkään tuontielintarvikkeilla ei ole tällaista byrokratia taakkaa ja kas kummaa kun käskevät keittämään niitä ennen syöntiä. Mutta mitäpä siitä, kauppa se on mikä kannattaa...

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Yhdessä toisessa blogissa keskusteltiin siitä, että olisiko syytä perustaa yli puoluerajojen yhdistys, jonka tarkoituksena olisi pyrkiä vaikuttamaan poliittisen vastuullisuuden lisäämiseen ja äänestysaktiivisuuden nostoon. Olisiko sellaiseen kiinnostusta?

Eero Mattila

Mun mielestäni täällä Usarissa on monta kirjoittajaa, joiden tekstit palvelevat juuri tuota tarkoitusta... ehkä jonkinlainen ryhmätyö kuitenkin tehostaisi vaikutusta??

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Toimituksen poiminnat