KissanKulmasta

"Mitä toivoa on Euroopan 27 miljoonalla työttömällä?"

Aina silloin tällöin vastaan tulee täydellinen artikkeli, jonka sisällön haluan tuoda vain suomenkieltä taitavan lukijan ulottuville. Tällainen täydellinen artikkeli on Social Europe Journalin julkaisema, Frank Roelsin kirjoittama "What hope there is for the 27 million unemployed in Europe?" ("Mitä toivoa on Euroopan 27 miljoonalla työttömällä?").

Ghentin yliopiston emeritusprofessori Frank Roels purkaa artikkelissa tyylikkäällä tavalla poliittisen eliitin hokemat investointien kaiken parantavasta vaikutuksesta, kilpailukyvystä ja työttömien aktivoinnin tarpeellisuudesta osasiinsa, ja osoittaa, kuinka heikoin perustein politiikkaa tehdään.
Sanotaan, että puhe on ilmaista, mutta se ei pidä paikkaansa: me maksamme löysästä puheesta työpaikkojen, elintason ja mahdollisuuksien menetyksenä. Löysä puhe mahdollistaa näennäisen puuhastelun todellisten parannusten sijaan.

 
Investoinnit eivät lisää työllisyyttä nykytaloudessa

Frank Roels toteaa heti alkuun, että monissa aloitteissa ja keskusteluissa investointeja (investment for growth) pidetään tienä kasvuun, usein se yhdistetään työllisyyden lisääntymiseen. Nykytaloudessa kuitenkin tuo johtopäätös on väärä. "Nykypäivän isoimmat investoinnit, kymmenien miljardien arvoiset vuositasolla, ovat fuusioita tai haltuunottoja, joissa yksi yritys sulattaa toisen yrityksen itseensä, seurauksena ´synenergia´ tai toimintojen yhdistäminen, minkä seurauksena tarvitaan vähemmän henkilökuntaa. Lopputulos on työpaikkakato."

Toinen tyypillinen ´investointi´ on uudelleenjärjestely, rakennesopeuttaminen; tuottavuutta pyritään lisäämään ja/tai supistamaan tuotantokapasiteettia kysynnän vähenemisen takia; päämaalit ovat työvoimakustannusten vähentäminen työpaikkoja vähentämällä sekä nettovoiton säilyttäminen tai parantaminen, toteaa Roels.

Kilpailukyvyn lisääminen on toinen uskontunnustuksellinen hokema, jota poliitikot ja liike-elämän edustajat toistelevat, kirjoittaa Roels, ja aina sen toteuttaminen päättyy työpaikkakatoon vähemmän kilpailukykyisissä yrityksissä, vähempiin työpaikkoihin kilpailukykyisemmissä yrityksissä. "Euroopan sisämarkkina-alueella syntyneiden työpaikkojen määrä on nolla. Ja kun ajatellaan Euroopan vientiä, onko todella olemassa liikemiehiä, jotka uskovat pystyvänsä päihittämään Kiinan ja Intian työolosuhteet?"

Työpaikkojen määrän kasvu riippuu yksityissektorilla aina siitä, että kysyntä on suurempaa kuin tuotanto - asiakkaat maksavat yrityksen toiminnan. Jos kysynnän määrä tulevaisuudessa on epävarma, palkkaamista lykätään. Sen sijaan henkilökunta tekee ylityötä.

 
Innovaatiot ja aktivointi

Roels ottaa esiin innovaatiot, ja innovaatio-uskon. Innovaatioista ei välttämättä ole työllisyyden pelastajaksi, koska hyvin monet innovaatiot ovat tietokoneohjelmia, jotka korvaavat työntekijöitä (esimerkiksi pankkien itsepalvelu-palvelut). Työpaikkoja syntyy vain, jos investointi ja innovaatio lisäävät kysyntää (rakennustyö, koulut, sairaalat, tiet, energialaitokset, vanhuspalvelut, sotilasteknologia jne). Ja tässäkin tärkeänä tekijänä, moottorina toimii usein julkinen rahoitus.

Useimmat Euroopan valtiot propagoivat ja rahoittavat työttömien aktivointia, Roels huomauttaa. Aktivointi sisältää lyhytaikaista harjoittelua kielissä, taidoissa ja työpaikoilla, pakollista keskeytymätöntä työnhakua sekä pakotteita tottelemattomille. Joissain maissa aktivointi on myös työttömille määrätty pakkotyö, niin kutsuttu vastikkeellinen työttömyysturva.

Työttömyysturvaa pyritään alentamaan monin tavoin, sanoo Roels. Esimerkiksi Belgiassa työtön nuori menettää oikeutensa työttömyysturvaan, jos hän ei tehnyt kolmen vuoden sisällä 312:ta työpäivää; alle 45-vuotiaat lesket menettävät oikeutensa leskeneläkkeeseen 1-2 vuodessa, jotta heidät "motivoitaisiin tekemään työtä".

"Aktivointi ei kuitenkaan lisää työpaikkoja. Aktivointipolitiikan kannattajat jättävät kokonaan huomiotta pysyvän epäsuhdan avoimien työpaikkojen ja työttömien määrän välillä... Euroopan komission mukaan Euroopassa on 2 miljoonaa avointa työpaikkaa. Jos luku nyt edes pitää ylipäänsä paikkansa, se osoittaa epäsuhdan kokoa. Euroopan 27 miljoonaa työtöntä  eivät yksinkertaisesti voi löytää töitä, koska niitä ei ole. Aktivoinnin tehottomuus työttömyyden ratkaisijana näkyy selvästi työttömyyslukemista: työttömyys ei ole vähentynyt vaikka aktivointia on vuosien mittaan tehostettu ja pakotteista on tullut järjestelmällisempiä."

Hiljattain Alankomaiden (Hollanti) aktivointipolitiikkaa arvioi Rutger Bregman. Hallitus käyttää vuodessa 6,5 miljardia euroa erilaisiin työllistämistoimiin, mutta niiden tehoa ei ole voitu todentaa, se ei näy missään, työttömiä on jatkuvasti 700 000."

(Jatkuu myöhemmin).

 
Kommentti:

Odotan kiinnostuneen Roelsin mietteiden jatko-osaa.

Periaatteessa nämä asiat ovat itsestään selviä heti kun pysähtyy ajattelemaan, eikä hämäänny hienon kuuloisista sanoista.

Rahaton ei osta. Ilman ostavia asiakkaita ei ole yritystoimintaa. Ilman yritystoimintaa ei ole verotuloja. "Aktivointi" vähentää ostovoimaa (asiakkaiden määrää). Julkisen sektorin menojen leikkaaminen (talouskuri) vähentää ostovoimaa ja sitä kautta talouskasvua.
Tuloerojen kasvu vähentää talouskasvua kumulatiivisesti.

Miksi 7 prosentin työttömyyslukua hurrataan saavutuksena? Koska nykyään se on sitä. Työttömyys jämähtänee pysyvästi 12-25 prosentin välille tulevaisuudessa ellei talousjärjestelmäämme muuteta radikaalisti.

Tätä puolta valottaa Project Censored -ryhmän tekemä videosarja

https://

Sarja alkaa rahan luomisesta ja sen vaikutuksesta talouteen.

Tuloerojen merkityksestä talouskasvulle kiinnostuneet voivat tutustua esimerkiksi Jon D. Wismanin "Wage stagnation, rising inequality and the financial crisis of 2008" -paperiin, jonka voi ladata Oxford Journalin kautta http://cje.oxfordjournals.org/content/37/4/921.abstract

 
 
Lähde: 

Frank Roels: What hope there is for the 27 million unemployed in Europe?
http://www.social-europe.eu/2014/03/unemployed/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (33 kommenttia)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Lue myös Ville Iivarisen "IMF tutki: mitä jos pankit eivät loisikaan enää meidän rahaamme?" http://rahanvalhe.puheenvuoro.uusisuomi.fi/122196-...

Pekka Iiskonmaki

Moniko niistä kykenee töihin ja moniko edes haluaa töitä?

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Pidätkö realistisena ja/tai oikeudenmukaisena kommenttisi perusolettamusta so. että Euroopan 27 miljoonassa työttömästä enin osa
1) ei halua töitä 2) ei osaa tehdä minkäänlaista työtä 3) ei tarvitse elämiseen riittävää palkkaa tekemästään työstä, johon heidän kykynsä riittävät ?

Käyttäjän KatriRonkainen kuva
Katri Ronkainen

Ihmismieli toimii sitten kummallisesti. Amerikkalaistenkin on ollut helpompi uskoa 150 000 000 ihmisen olevan laiskoja, kuin 400 olevan ahneita. Omassa mielikuvituksessani on kylläkin jotain vikaa, kun en osaa ajatella noin monen eurooppalaisen olevan totaalisen työkyvyttömiä tai -haluttomia.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Eipä nämä hallituspuolueita kannattavat eurofantsuttelijat näihin keskusteluihin osallistu, julistavat vain omaa katteetonta höpinäänsä.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Johtuu ehkä siitä, että "Poliittisen retoriikan avainsanat" -teoksesta ei ole tullut vielä uudistettua laitosta, joten heillä ei ole uusin konsulttisanasto hallussa eivätkä he uskalla ottaa kontaktia asiakasrajapinnassa ;)

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Jokaisella voi olla toivoa, jokaisella, vaikka lukumäärä olisi suurikin. En usko oikeastaan työhön ja työllistämiseen ilman hyötymielekkyyttä. Euroopan alueella on nykyisellään runsaasti ihmisten aktiviteettia ja yleisesti katsottuna elämänlaatu on vähintäänkin kohtalaista. Avainsana nykytilanteeseen olisi kansalaispalkka. Kansalaispalkan avulla jokaiselle olisi perustoimeentulo, jonka avulla henkilö voi järjestää itselleen perustasoisen asumisen, vaatetuksen ja ruuan. Kun siitä paremman elintason voi saavuttaa tekemällä esimerkiksi palkkatyötä tai omistuksilla, niin elämänlaatu koko maanosassa paranisi hyvällä tavalla. Olen kirjoittanut perustelut kansalaispalkalle blogikirjoituksessani tässä samassa blogialustalla "Miten raha pyörii Euroopassa".

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Kyllä, ihmiset tekevät nykyään kaikenlaista ohi nykyjärjestelmän (enkä tarkoita harmaata taloutta tai rikollisuutta).

Esimerkiksi jakamistalous/yhteiskäyttö ovat lisääntyneet huikeasti joissain Euroopan maissa samoin kuin Yhdysvalloissa. On luovuttu omistamiseen perustavasta ajattelusta ja siirrytty jaettuun käyttöön (kimppakyydit, yhteisasuminen, välinevuokraus, yhteisviljely jne).

Voisi sanoa, että osa Euroopan väestöstä kolhoosisoituu vapaaehtoisesti - tai koska on pakko ;)

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

On varmaan luontaista monille ihmisryhmille jakaa taloutensa ja elää yhteistaloudessa. Monelle ihan luovia ja hyviä vaihtoehtoja.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Mielenkiintoinen artikkeli jälleen kerran.

Toisin yhden näkökulman tähän "aktivointiin" lisää. Nimittäin on pirun hankalaa löytää sellaisia aktivointihommia, jotka eivät kilpailisi muutoin yksityisillä markkinoilla. Tällainen toiminta vääristää kilpailua.

Firmassa palkataan sen verran väkeä, että henkilöstökustannukset (tai tarkemmin ja hienommin ottaen "tuotannontekijäkustannukset") eivät nouse kiihtyvämpää tahtia kuin saatu tulos. Sen vuoksi formulavarikollakaan ei ole 20 miljoonaa renkaanvaihtajaa tallia kohden: väki alkaisi jo olla toisten edessä, eikä auto pääsekään enää tarpeeksi nopeasti matkaan.

Tällainen firma jos palkkaa ns. palkkatukeen oikeutetun henkilön johonkin triviaaliin puuhaan (valokopioiden ottamisesta pihan haravoimiseen ja ikkunoiden pesemiseen) niin tästä muodostuu kilpailuetua. Se vain ilmoittaa ikkunanpesufirmalle, että emme tarvitse enää palveluksianne. Sitten syntyy taas työttömiä.

Mitä tuossa tosiasiallisesti sitten tehtiin? Siinä suoritettiin ikkunanpesupalveluihin sisäistä devalvaatiota. Jos ei suostuta palkkatuellisten tuotannontekijäkustannuksiin niin viimeinen sammuttaa valot.

Työttömien määrä pysyy ennallaan, jos sisäinen devalvaatio ei maistu. Työttömien määrä laskee ja ikkunat kiiltää, jos se taas maistuu. Mutta kiertääkö sisämarkkinoilla nyt sitten enemmän vai vähemmän rahaa? Entä sen firman tulos, joka sai kilpailuetua? Miten muut saman alan firmat, jotka pesetyttävät ikkunansa kalliimmalla?

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Tuo pätee myös julkisella sektorilla. Kunnilla ja valtiolla on paljon työllistettyjä ja työharjoittelijoita tekemässä työllistämisvaroilla näitä muuten omaan laskuun ostettavia tehtäviä/palveluita.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Liittyy tuohon Henryn näkökulmaan "kilpailun vääristymisestä".

Jouduttuani ns. pitkäaikaistyöttömäksi, tarjouduin vapaaehtoisesti tekemään 1/4-1/3 -aikaisesti entisiä töitäni, koska koin, että saamaani etuutta vastaan kotona istuminen olisi kohtuutonta, itselleni ja läheisilleni "vaarallaista" ja koko yhteiskunnan kannalta älytöntä. Se ei olisi vienyt kenenkään työpaikkaa, mutta olisi pelastanut mm. opiskelijoita isoilta leikkauksilta kurssitarjottimella.

Tällainen tarjous toki torjuttiin, joskin sille ei löytynyt tarkasti ottaen varsinaista lakipykälää perusteluksi. Kilpailuedusta ei ollut kyse, koska ala ei ollut "kilpailtu". Sen sijaan vahinkoa syntyi tästä tyssäämisestä hyvin monelle osapuolelle.

Mutta siitähän ei suomalaisessa sos.dem.-hyvinvointi-valvonta-järjestelmässä (tai pahoinvointivankilassa) vastuuta joudu kukaan kantamaan, että ratkaisusta syntyy vain menetyksiä ja tuhlausta - kaikille. :D

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Björklidin Henry kertoi aikanaan opettavaisen tarinan siitä, kuinka vaikeaa työttömän on yrittää tehdä vapaaehtoistyötä. Hän olisi halunnut opettaa ilmaiseksi nuoria käyttämään tietokonetta ja korjaamaan apparaatteja.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kommentit suurimmalta osaltaan pelkkää jeesustelua. Vain työllistämällä voit vaikuttaa. Jos et kykene työllistämään, et voi mitään muuta kuin jeesustella. Kiitos.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Ari, en usko että kukaan tarkoitti syyllistää pk-yrittäjiä!

Minusta tässä tarkastellaan järjestelmää eri näkökulmista ja sitä, mitä erinäiset poliittiset toimenpiteet ovat saaneet aikaan (mm. vääristäneet työmarkkinoita).

On selvää, että jos ihmisillä ei ole rahaa, yrittäjillä ei ole asiakkaita eivätkä yritykset silloin voi työllistää. Ja se taas ei ole yrittäjien eikä asiakkaiden vika.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

En syyllistynyt ihmisenä enkä yrittäjänä. Se vain on niin, että työpaikka joko tehdään tempuilla tai työllistetään aidosti. Aidosti se työpaikka syntyy tilauskirjan kautta. Sinänsä kaikki kommentit ovat oikeutettuja, mutta eivät tuo maahan yhtään työpaikkaa, jos eivät joskus sitten myöhemmin realisoidu hieksi.

Arvostan sinun osuuttasi tämän asian esille saattamisessa, eli keskustelua asian tiimoilta kaivataan lisää, mutta se ei poista tosiasiaa, että vain tarpeellinen työllistäminen on vakaalla pohjalla.

Kansalaispalkka voisi olla yksi hyvä keino poistaa "työttömyys", mutta sekin vaatii työpaikkoja, joista otetaan raha tähän rulettiin.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari Vastaus kommenttiin #18

Ari hoi, työ ei itsessään luo minkäänlaista rahallista arvoa, vaan on täysin riippuvaista siitä, että joku taho on halukas maksamaan siitä työstä. Se puolestaan edellyttää, että yrittäjä tai asiakas ottaa velkaa, tai he käyttävät säästöjään, jotka ovat jonkun muun ottamaa velkaa. Koko talous perustuu pelkästään velalle.

Koska näin havaitsimme, että työ itsessään ei luo lainkaan arvon mittaa, eli rahaa, on rahan luomiseen käytettävä keskuspankkia, työaikapankkia, paikallisvaluuttaa tai jotakin muuta järjestelmää, joka luo työpanosta vastaavan tulon niissä tapauksissa, joissa maksuhalua ei löydy ilmeisestä tarpeesta huolimatta.

Suomen tilanne tässä suhteessa on konkurssia vaille valmis, koska matalan tuottavuuden alat ovat loppuneet rahoituksen puutteeseen aikoja sitten ja korkean tuottavuuden alat hinnoittelivat itsensä ulos markkinoilta.

Odottavissa tunnelmissa odottelemme nälkään näivettymistä, mitä hallitus onn ystävällisesti luvannut nopeuttaa julkisen sektorin leikkaamisella. Yksityinen sektorihan on jo kieltäytynyt aiemmin kunniasta ja odottaa lamalle tyypilliseen tapaan alennusmyyntejä.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #18

"Aidosti se työpaikka syntyy tilauskirjan kautta."

Sepä se. Toisaalta Euroopan keskuspankin M3 osoittaa, että pk-yrityksiä ei luototeta. Tyhmyri oli etsinyt kuvan http://tyhmyri.wordpress.com/2014/03/17/euroalueen...

Minä selailin vain EKP:n tiedostoja.

Vaikea on tehdä bisnestä, jos ei luototeta/raha ei kierrä eli sikäli Isosaaren Timo on oikeassa arvostellessaan rahanluontijärjestelmää.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Jos jeesustelun lomassa syntyisi ratkaisevan hyviä ideoita työllistämisen mahdollistamiseksi, niin saisiko vähän jeesustella? Ihan vähän vaan..

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Jeesustella saa vapaasti, kunhan se todella johtaa johonkin, eli edes yhteen puolipäiväiseen työpaikkaan viikoksi tai ainoastaan päiväksi.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski Vastaus kommenttiin #19

Jeesustelu tässä tilanteessa on aivan välttämätöntä, koska ilman tietoista yhteiskunnallista tahdonmuodostusta, jolla tätä meidän rakasta Suomeamme muutetaan siihen suuntaan, että työllistäminen tai työllistyminen on mahdollisempaa, ei suuntaa korjata. Voi tässä jokunen joskus hätäpäissään jonkun työpaikan luoda, vaikkapa itselleen, vaikkapa päiväksi, jonka jälkeen hätä on tuplat, jos vaikka yrittäjäksi erehdyt.

Pidän arvokkaampana ajatella asiat uudelleen ja korjata tilannetta kokonaisvaltaisesti, kuin arvottaa puolen päivän rimpuilu mahdottomissa olosuhteissa sen edelle.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #22

Olisiko näistä tiedoista apua tietoiseen tahdonmuodostukseen.

Hyväntekeväisyysjärjestöjen verkosto Caritas Europa on koonnut tietoja maista, jotka ovat käyneet läpi Troikan talouskuriohjelman (Kypros, Kreikka, Irlanti, Espanja, Italia, Portugali, Romania).

Mailla menee todella huonosti, vaikka julkisuudessa väitetään muuta. Ihmisillä ei ole varaa lämmitykseen, kaikilla ei ollut sähköjäkään talvella, kodittomuus Kreikassa lisääntynyt 25% vuoden 2009 jälkeen, eläkkeiden maksut ovat myöhässä koska julkisen sektorin työntekijät on säästösyistä irtisanottu, terveydenhuoltoa ei saa, ihmiset hankkivat ravintonsa leipäjonoista jne.

--

Hei, nehän on tarkkailleet hyvinvointi-Suomea!

No, se oli mustaa huumoria. Raportti on masentavaa luettavaa, jos tuntee yhtään myötätuntoa kanssaihmisiä kohtaan.

Tiivistelmää löydöksistä EuObserverin artikkelissa "Charity documents ´human cost´ of EU austerity"
http://euobserver.com/social/123643

Voi tätä sosiaalista rauhan, vaurauden ja vakauden ihmisläheistä Eurooppaa! Ilmankos komissio tilasi taiteilijoilta uuden narratiivin Eu:sta kun vanhaan satuun ei enää uskota.

Merkel pläjäytti että uutta tarinaa hyödyllisempää olisivat tepsivät keinot. Pisteet siitä Merkelille.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Kiitos loistavasta referaatista, jonka pitäisi liikauttaa edes joitakin aivosoluja jossakin. Tosin tuntuu, että tuulehen huudetaan, aina. Silti.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Huudetaan silti, sinnikkäästi. Kohta kaiku viestiä tuo ja metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan.

Huudetaan niin kauan, että se kuuluu. Niin kauan, että meitä kuunnellaan.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kommentissa 23. kaiku vastaa - hieman toisenlaisesta näkökulmasta. :D
Joskus olen pohtinut sitäkin "nurinpäin": Ehkäpä iso osa ongelmistamme johtuu siitä, että työmarkkinat ovat juuri niin vääristyneet, että niitä pitääkin järkyttää? En tässä kehittele asiaa enempää, vaan jeesustelen kysymykselläni...

Jos aktivointi sallitaan ns. päämiehen ehdoilla, voidaan säästää psykiatriassa, syrjäytymisessä, ammattitaidon katoamisessa, kv. kontakteissa, henkisessä vireyden säilymisessä, kotiväkivallassa, verkoston näivettymisessä, terveysmenoissa, jopa yksilön elämänlaadussa ja yhteiskuntarauhassa? Näin tuumin oman tilani riskeistä, kun tein liikkeen itseaktivoimiseksi.

Työmarkkinoiden ns. korporaatioiden valtaahan siinä leikattaisiin...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mitä tarkoitat selvällä suomen kielellä tällä "Jos aktivointi sallitaan ns. päämiehen ehdoilla" ?

Eero Mattila

Jos 27 miljoonaa työtöntä alettaisiin pakkokouluttaa olemaan työttömänä. Samalla tavalla kuin työssäkäyvät joutuvat täysin tarpeettomille "tulityö, työturvallisuus, tieturva jne." kursseille.
Työttömyysturvan ehdoksi viikon mittainen pakkokurssi kerran vuodessa tarkoittaisi 20 hengen ryhmissä 1 350 000 viikon kurssia. Jos jokaisela kurssilla olisi yksi opettaja, saataisiin helposti jokaiseen Euroopan maahan tuhansia uusia työpaikkoja. Näinhän vihervasemmistolainen talouspolitiikka toimii. Työttömistä tuleekin yhteiskunnan voimavara.

Eihän tästä tietenkään mitään hyötyä ole, mutta eihän nykypäivänä muutenkaan mitään ongelmia yritetä poistaa. On helpompi tehdä uusia;-)
- Tässä olisi uraa vaikka niille uusille korkeakoulutyöttömille, mitä Krista Kiuru toivoo tähän maahan lisää.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Seppo ja Eero, jospa valtio antaisi starttirahaa? Voisimme työllistää itsekukin itsemme tekemällä itsearviointia, itsehoitoa ja itseistämistä :D

Tuo työttömäksi kouluttaminen on kyllä erinomainen ajatus. Mieti niitä rekry-mainoksia: "Työttömyys on tulevaisuuden ala. Liity sinäkin osaajien joukkoon ja hanki itsellesi työttömyyspätevyys Itä-Suomen ammattikorkeakoulussa. Siitä on hyvä jatkaa pitkäaikaistyöttömän pätevyyteen esimerkiksi Helsingin yliopistossa."

Eero Mattila

Niinpä, työttömäksi ei kaikkia kannata kelpuuttaa. Mulla on omakohtainen kokemus vuoden takaa. Välilevy repesi työssä ja jostain tuntemattomasta syystä lääkärinlausunnoista piittaamatta Työeläkeyhtiö totesi, että kyseessä ei ole työtapaturma(syytä en vieläkään tiedä) ja myöskään Kela ei suostunut maksamaan sairaspäivärahaa.(sitäkään syytä en vielä tiedä)
- Kun sitten Kelan virkailija älysi, että lain mukaan minulla on kuitenkin oikeus toimeentuloon kun olen Suomen kansalainen, hän passitti minut työvoimatoimistoon. Opin samalla, että työvoimatoimistossa voi olla työnhakijana vaikka ei olisikaan työmarkkinoiden käytettävissä.
- Mutta koska en pystynyt todistamaan, että en ollut lopettanut 8 vuotta vanhaa iltakurssia, en päässyt kokemaan miltä tuntuu olla työnhakijana, joka ei ole työmarkkinoiden käytettävissä.

- Eli ehdotan myös että aloitetaan kouluttamaan virkailijoita, jotka ohjaavat kansalaisia tällaiseen päättymättömään kehäpäätelmään. Ohjataan vaan ihmisiä luukulta toiselle ja aina välissä pyydetään todistuksia aikaisempien luukkujen läpikäynnistä. Siinähän olisi sitten ajankulua, näille AMKtyöttömille.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Ei tässä mitään nauramista ole ja silti nauran. Muistin kuinka Kelalta meni monta vuotta erään henkilön suhteen päättää, onko kolmen sormen menetys pysyvä invaliditeetti.

Käyttäjän RaikoKarvonen kuva
Raiko Karvonen

Ei tässä ole mitään tehtävissä. Minä olen yksi näistä Eu:n lähes 27 miljoonasta työttömästä.

Mihinkään en tule enää pääsemään töihin. Se on takuulla varmaa. Pätevyyttä on sen verran, että minä olen opiskellut tähän asti kolme ammatillista tutkintoa, joista yksi on ammatillinen perustutkinto, yksi ammattikorkeakoulututkinto, yksi ammattitutkinto aikuiskoulutuksessa ja melkein toinen ammattitutkinto on jo lähes suoritettu.

Jouduin työttömäksi ja oikeastaan työkyvyttömäksi vuonna 2008 ja sen jälkeen on ollut erittäin vaikea saada mistään, mitään työtä. Minulle sopisi osa-aikainen työ, mutta sellaista ei ole tarjolla täällä nykyisessä asuinpaikassa.

Työttömyys ei vaikuta loppuvan koskaan. No kyllä se sitten joskus aikanaan aivan varmasti päättyy mutta siihen voi mennä vielä hyvin pitkä aika.

En keksi mitään keinoa, millä pääsen takaisin työelämään edes osa-aikaisesti. Työntarvitsijoita on aivan liikaa ja aina valitaan töihin se joku muu hakija. Tilanne vaikuttaa täysin toivottomalta mutta onneksi elämässä on myös muita aktiviteetteja.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Sinulle saattaa käydä kuten minulle noin monella tutkinnolla. Minulle sanottiin aikanaan parissa työhaastattelussa, että olen liian hyvin koulutettu; ei kannata palkata koska minulle joutuisi maksamaan ammattitaidon mukaan. Ja pysyisinkö edes vaikka palkattaisiin, koska olen niin pätevä.

Aina on puuro väärinpäin lautasella.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Ammattitaito ei lienee sama asia kuin tutkinnot. Ammattitaito karttuu työn tekemisen myötä ja siinä mielessä ei kenelläkään pitäisi olla tutkintojenkaan vuoksi estettä työn vastaanottamiseen. Työhaastattelussa kannattaa ehkä kiinnittää huomiota omaan asenteeseensa työtä kohtaan. Ennen kuin työn tai ammatin oppii, on työntekijänä ns. oppipoika, oppimassa uutta ammattia. Oppiminen edellyttää aina myös nöyryyttä uuden asian edessä (ja usein myös ihmisten).

Toimituksen poiminnat