KissanKulmasta

Talouspolitiikka ja hallitukset pääoman panttivankeina

  • Reaalitalous vs. finanssitalous
    Reaalitalous vs. finanssitalous
  • Muutokset keskuspankkien taseissa
    Muutokset keskuspankkien taseissa
New Delhin Jawaharlal Nehru -yliopiston vuonna 2010 eläköitynyt talousprofessori Prabhat Patnaik kirjelmöi Global Reseachin artikkelissa "The Elusive Economic Recovery. The Tide of Cheap Money" maailman taloustilanteesta.
Vaikuttaa siltä, että varallisuus on enenevässä määrin siirtymässä enemmistöltä jo ennestään varakkaille. Uusliberalismi on epäonnistunut vaurauden lisäämisessä.

Viimeisin maailman talouskriisi, joka alkoi näkyä vuonna 2008, ei ainoastaan sitkeästi jatku vaan pahenee, toteaa professori Prabhat Patnaik. Vuoden 2013 oli määrä olla alkavan kasvun jakso, sen sijaan kasvu on hidastunut.
Euroalueella kasvu oli häviävän pieni 0,3% kahdella ensimmäisellä vuosineljänneksellä, kolmannella vuosineljänneksellä kasvu putosi 0,1 prosenttiin. Saksan 0,7 prosentin kasvu tipahti 0,3 prosenttiin; Ranska tipahti 0,5 prosentista 0,1 prosenttiin kolmannella kvartaalilla. Italia ja Kreikka jatkoivat "entiseen malliin" huonompaan suuntaan.

Japanissa kasvu puolittui kolmannella vuosineljänneksellä siitä, mitä se oli ollut toisella kvartaalilla.

Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve (FED) pumppasi talouteen viime vuonna yli biljoona dollaria ($1 trillion) parantaakseen työllisyyttä ja elvyttääkseen taloutta pitämällä pitkäaikaisten lainojen korot alhaalla. Tuloksena FED:in rahan pumppauksesta oli se, että vuonna 2013 oli vähemmän työpaikkoja kuin vuonna 2012. Nettotyöpaikkoja Yhdysvalloissa ei ole syntynyt sitten vuoden 2000 jälkeen.
Enin osa syntyneitä työpaikkoja on matalapalkka-aloilla.

FED:in uusi johtaja Janet Yellen kertoi kongressin kuulemistilaisuudessa, että kvantitatiivinen kevennys eli rahan syöttäminen talouteen jatkuu kauas näkymättömissä olevaan tulevaisuuteen, koska "Yhdysvaltain talous ja sen työmarkkinat toimivat paljon alle potentiaalinsa."
Patnaik selkokielistää: Yhdysvaltain talous on edelleen kriisin otteessa ja sitä kuormittaa massiivinen työttömyys.

Isossa-Britanniassa keskuspankki Bank of England odottaa talouden kasvavan 1,6 prosenttia tänä vuonna, kertoo Patnaik. "Financial Times -lehti, joka ei ole tunnettu radikaalina julkaisuna, vangitsi edistyneen kapitalistisen maailman ankeat tulevaisuuden näkymät kirjoittaessaan seuraavat sanat: Vauraus tulee osoittautumaan vaikeasti tavoitettavaksi ilman sellaista toimintaa, jolla rakennetaan kestävä malli globaalille kysynnälle."

Patnaik painottaa olevan syytä panna merkille, että takaisku talouden toipumiselle on ilmennyt keskellä halvan rahan tulva-aaltoa. Halvan rahan tulvalla Patnaik tarkoittaa keskuspankkien - myös Euroopan keskuspankki EKP:n - harjoittamaa kvantitatiivista kevennystä eli rahapohjan laajentamista. Patnaik uskoo, että kunhan halvan rahan tulva laskee, taantuma vahvistuu monien konkurssikypsien yritysten takia, joita keskuspankkirahalla tulvitetut pankit ovat tähän asti kannatelleet.

"Kapitalistinen maailma on siten tilanteessa, jossa halvasta rahasta huolimatta taantuma on pahenemassa, ja jossa ilman halpaa rahaa, se pahenee vielä enemmän."

 
Pankkien rooli

Minkä vuoksi kvantitatiivinen kevennys ei ole saanut aikaan talouden toipumista, vaikka onkin pitänyt järjestelmää pinnalla, kysyy Patnaik, ja vastaa: Tämä johtuu siitä, että keskuspankki FED:in talouteen pumppaama raha on kadonnut rahoitusjärjestelmään; niiden lainojen määrä, jotka kasvattavat kokonaiskysyntää pankkijärjestelmän kautta, ei ole kasvanut. Pankit ovat pitäneet kiinni reservivaroistaan tai tehneet joitain muutoksia tasekirjoihinsa, minkä vuoksi osa talouteen pumpatusta rahasta on levinnyt kaikkialle kapitalistiseen maailmaan, myös kolmannen maailman talouksiin kannattelemaan sellaisia valuuttoja kuin Intian rupia, Brasilian reali ja Etelä-Afrikan randi. Rahan käyttö ei kuitenkaan ole lisääntynyt, eikä niin ollen kokonaiskysyntä ole kasvanut."

Patnaik antaa esimerkin: "Jos amerikkalaiset pankit tulevat intialaiseen pankkijärjestelmään - eivät ehkä edes suoraan vaan epäsuorasti tasekirjojen muuntelun aiheuttaman ketjureaktion kautta - ostamaan intialaista pääomaa osakemarkkinoilta, tämä saattaa auttaa pysyttämään Intiaan alijäämän nykyisellä tasolla ja auttaa siten estämään supistumista maailman kokonaiskysynnässä, jollainen (supistuminen) ilmenisi, jos Intia pidättelisi toimintaansa taittaakseen alijäämäänsä, mutta maailman talouden kokonaiskysyntää se ei kasvata."

Patnaik katsoo, että pankkien nihkeä yritysluototus johtuu osittain siitä, että luotoille ei ole kysyntää: kapitalistisen maailman yksityissektori, erityisesti kehittyneissä maissa, on jo niin velalla kyllästetty, että kukaan ei halua lainata kulutukseen. Paljon mieluummin yksityissektori maksaa velkojaan pois ja parantelee taseitaan, kuin ottaa lisää velkaantumistaan tarkoituksenaan kuluttaa enemmän - ei edes ostaakseen osakkeita so. investoidakseen.

Lopputulemana on, että rahapolitiikasta - keskuspankkien interventiosta - on tullut täysin merkityksetöntä taistelussa globaalia taantumaa vastaan, Patnaik toteaa: "Ohjauskorko on lähes nolla kehittyneissä maissa; sitä ei voi enää alentaa eikä sillä sen vuoksi enää ole merkittävää roolia näyteltävänään."

Ohjauskorolla tarkoitetaan korkotasoa, jolla keskuspankki myöntää pankeille luottoa edelleen lainattavaksi talouteen.

Idea kvantitatiiviseen keventämiseen turvautumisen taustalla oli, että koska lyhyiden korkojen (short term interest rate) teho oli kadonnut, FED:in kaltaisten keskuspankkien tulisi yrittää vaikuttaa talouden tilaan pitkien korkojen (long term interest rate) kautta ostamalla suoraan maturiteetiltaan pitkiä valtion velkakirjoja, selventää Patnaik. "Mutta kuten olemme nähneet, tästäkin on tullut hyödytöntä taloudellisen toimeliaisuuden kasvattamisessa."

Euroopassa Euroopan keskuspankki EKP ei Euroopan unionin sopimusten ja oman peruskirjansa takia edes voi lainoittaa valtioita ostamalla suoraan niiden valtion velkakirjoja.
Euroopan unioni on heittänyt tärkeän työkalun pois.

 
Talouspolitiikka ja hallitukset pääoman panttivankeina

Talouspolitiikka on ainoa jäljellä oleva ase, joka hallituksilla on jäljellä taisteluun taantumaa vastaan, kirjoittaa Patnaik, jatkaen: talouspolitiikka on myös se ase, jota pääoma vierastaa.
"Euroopan unionin jäsenmaiden täytyy pysyä tietyissä rajoissa, jotka on määritelty Maastrichtin sopimuksessa; alijäämien tulee olla tietyssä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Yhdysvallat on painostanut Saksaa, jolla on taseylijäämää, jotta se kasvattaisi kotimaan kysyntäänsä, ja syyttänyt Saksaa nationalistiseksi sen kieltäydyttyä. Jopa talouslehti Financial Times on vedonnut Saksaan, jotta se kasvattaisi kotimaan kysyntäänsä. Mutta sellainen vaatisi hallitusta kasvattamaan menoja, ja julkisten menojen kasvattamisesta kansainvälinen finanssipääoma ei pidä."

Vaihtoehdot ovat julkisen alijäämän kasvattaminen (lisävelkaantuminen) tai verotuksen painopisteen muuttaminen niin, että se kohdistuu nykyistä enemmän rikkaisiin, Patnaik toteaa. "Julkisen kulutuksen rahoittaminen kasvattamalla köyhiin kohdistuvaa verotusta ei toimi, jos tarkoitus on lisätä kokonaiskysyntää."
Ranskan presidentti Francois Hollanden ehdotettua varakkaiden tehokkaampaa verottamista, Ranska sai huomata luottoluokituksensa laskevan ja markkinakorkojen nousevan, huomauttaa Patnaik kuivasti.

Yhdysvalloista ei ole maailman kokonaiskysynnän kasvattamisen avuksi. Yhdysvalloilla on jo ennestään massiivinen budjettialijäämä, joten julkisen kulutuksen kasvattaminen - joka on anateema finanssipääomalle - saa vastaansa myös yleisen mielipiteen, koska se kasvattaisi jo ennestään suurta alijäämää, pohtii Patnaik.

Patnaik arvelee, että amerikkalaiset ajattelisivat Yhdysvaltain lainaavan muulta maailmalta luodakseen työllisyyttä muualla maailmassa. Julkisen kulutuksen lisääminen saisi amerikkalaisten hyväksynnän ainoastaan, jos Yhdysvallat pystyttäisi suojamuureja (kuten tuontitullit), jolloin Yhdysvaltain hallitus voisi väittää kuluttavansa luodakseen enemmän amerikkalaisia työpaikkoja. "Mutta se taas ei olisi kansainvälisen finanssipääoman mieleen, koska se olisi uusliberalismin loppu."

Ja tietenkin täytyy muistaa, lausuu Patnaik, että kehittyneiden kapitalistimaiden pelastaminen nykyisestä ahdingostaan vaatisi huomattavaa elvytystä, kuten Japanin esimerkistä voidaan nähdä: huolimatta suuresta julkisen kulutuksen kasvattamisesta, sen talous puolittui kolmannella kvartaalilla koska kotimaan kysyntä eikä vienti vedä.

Oikeastaan jäljellä on nykyjärjestelmässä vain kaksi vaihtoehtoa, Patnaik kirjoittaa. Ensimmäistä vaihtoehtoa - kehittyneiden maiden yhteistä elvytysyritystä - esitettiin ensimmäisen kerran 1930-luvun Suuren Laman aikana, mutta se tyssäsi pääoman vastustukseen. Nykyään, jolloin pääomapiirit ovat tuotakin ajanjaksoa voimakkaammat, yhteinen elvytysyritys kohtaisi vieläkin suurempaa vastarintaa, arvelee Patnaik.

Toinen vaihtoehto on, että hallitukset elvyttävät kansallisten rajojen sisäpuolella, toisin sanoen protektionististen muurien suojissa, luvaten kasvattaa kotimaan työllisyyttä. Tavallaan siis palattaisiin sodanjälkeiseen aikaan ja (John Maynard) Keynesin ehdotuksiin. "Globaali finanssipääoma tulee kuitenkin raivokkaasti vastustamaan ´paluuta entiseen´," Patnaik kirjoittaa.

"Joten näyttää siltä, että käännymme mihin suuntaan tahansa, globaali kapitalismi on mahdottomassa tilanteessa. Uutta (taloutta kasvattavaa) kuplaa, joka vetäisi järjestelmän ahdingosta, toivotaan, mutta siitä ei näy vielä merkkiäkään. Rahapolitiikka, jonka työkaluna käyttämisen finanssieliitti hyväksyy, on tylsynyt eikä toimi. Talouspolitiikasta, joka saattaisi auttaa, finanssieliitti ei pidä. Tilanne on melko epätoivoinen. Ja siitä tulee vielä huonompi, kun sellaiset talousalueet kuin euroalue juuttuvat deflaatioon."

 
Kommentti:

Deflaatiolla tarkoitetaan kuluttajahintojen yleistä laskua, rahamäärän vähenemistä tai rahan arvon nousua. Deflaatiossa hintojen lasku johtuu kysynnän rajusta laskusta tai jopa romahtamisesta kokonaan.
Velkadeflaatiossa omaisuusarvot romahtavat mutta velan suhteellinen määrä kasvaa samalla kun tulot pienenevät.
Eu-maista deflaatiossa ovat Espanja, Portugali, Kreikka, Irlanti ja kohta myös Suomi.

Hintojen lasku ei ole haitaksi, jos nimellinen kansantuote kasvaa. Mutta näin ei nyt ole, talouden reaalikasvu tökkii pahan kerran.

Koska Euroopan unionissa käytetään ostovaluuttaa (euro), velkaannumme ulkomaan valuutassa. Euron kurssi ei sovi kaikille euromaille niiden talouksien erilaisen luonteen vuoksi.

Valuutan korkea kurssi taas on aina seurausta harjoitetusta rahapolitiikasta. Tämän vuoksi euron "liian korkea kurssi" kertoo useimmille euromaille sopimattomasta rahapolitiikasta.

Patnaik puhui yritysten rahoitusten saannin vaikeuksista sekä yleensä yksityissektorin haluttomuudesta ottaa luottoa kuluttaakseen.
Kun rahapolitiikka on kireää, yritykset eivät saa helposti rahoitusta, jos tuotto-odotukset ovat alhaisia ja vakuusvaatimukset ovat korkeita - mutta usein ne eivät myöskään halua lisää luottoa.
Tiukka luottopolitiikka taas on seurausta tiukasta rahapolitiikasta.

Maailma kärsii puhtaasti itseaiheutetusta taantumasta. Suurin syypää on nykyinen velkaan perustuva raha- ja talousjärjestelmä.

Itse odotan, milloin valtionvelkakirjakupla ja osakekupla puhkeavat.

 
Pääasiallinen lähde:

Global Research - Prabhat Patnaik: The Elusive Economic Recovery. The Tide of Cheap Money
http://www.globalresearch.ca/the-elusive-economic-recovery-the-tide-of-c...

Muualla samasta aiheesta:

William R. White: Ultra easy monetary policy and the law of unintended consequences
http://www.paecon.net/PAEReview/issue63/White63.pdf

Money for Nothing - Inside the Federal Reserve (dokumenttielokuva)
http://www.movie4k.to/Money-for-Nothing-Inside-the-Federal-Reserve-watch...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Hernerokka-indeksi (HERX) nousussa :D

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

99c per purkki päivän noteeraus. Ostin. :-)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Riikka, hyvä avaus, mutta aivan liian pitkä minulle. Asia on selvä kuin pläkki, mutta ei jaksa lukea loppuun.

Susanna Kaukinen

Joo, mä tsemppasin ja luin. Mullakin usein jää lukematta pituuden vuoksi. Tosin omatkin blogit osin ylipitkiä. :-\

Kiteyttäminen on vaikeaa, kun asiat pitäisi saada kerrottua riittävällä tarkkuudelta toisaalta.

Tapio Vehmaskoski

http://www.ted.com/talks/yasheng_huang.html

Ehkäiseekö demokratia vai edesauttaako talouskasvua? Kiinan ja Intian esimerkkien valossa demokratia estää talouskasvun. Sen sijaan Kiinan tapaan keskittynyt yksipuoluevalta (=ei demokratia) on aikaansaanut voimakasta kehitystä. Se siis on edesauttanut talouskasvua.

EU on etääntynyt demokraattisesta päätäntävallasta. Joku väittää jo nyt jonkun salaseuran (="Bildenberg") tekevän kaikki ratkaisevat talouspäätökset. Kenties taustalla häärivä salaseuralaisuus edesauttaa valtioiden tuhoutumista sekasortoon kuten viimeksi on tapahtumassa Ukrainassa.

Niin mihin olimmekaan menossa? Ketkä meitä viime kädessä ohjaavat, demokraattiset vai ei demokraattiset voimat?

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Ainakin "talouskasvu" ehkäisee demokratiaa:

Joint Welfare Association (JWA) julkaisi joulun alla raportin saksalaisesta köyhyydestä vuonna 2013. Raportin nimi on "Between prosperity and poverty - a test to a breaking point"..."Raportti hylkää virallisen väitteen talouden viime vuosina kokeman lievän nousun ja pudonneiden työttömyyslukujen positiivisesta vaikutuksesta työssäkäyvien elämään. Vaikutus on ollut päinvastainen."

Toisin sanoen talouden kasvu on aiheuttanut tulojen pienenemistä, koska voitto on mennyt rahoitus- ja finanssieliitin taskuun ja syntyneet uudet työpaikat ovat olleet matalapalkkaisia.

http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1578...

Susanna Kaukinen

Tosiasiassa kapitalismi on lähtökohtaisesti täysin yhteensopimaton demokratian kanssa. Edellinen perustuu harvainvaltaan ja kaiken rahan ja vallan keskittämiseen ja jälkimmäinen hajautettuun päätöksentekoon ja varallisuuden jakamiseen kohtuudella väen yli.

Polar opposites - täydelliset vastakohdat!

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #22

Keskushallinto on yhteensopimatonta demokratian kanssa :D

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #27

EU-byrokratiaa ja sen yhteyksiä vaivannee myös osaltaan ns. suuruudenhulluus, jota perustellaan pyrkimyksellä, että järjestön tulisi olla suuri ja alati merkittävä yhtenäinen globaali tekijä, "vastapaino" tuolle tai tälle... Hinnasta ei puhuta.

Tuossa ajattelussa pieni ei voi olla kaunista :D Silloin tosin nousevat heti mieleen muut Pohjoismaat, joista ei voi puhua suurina toimijoina.

Francis Fukuyama taisi viitata tulevaisuudessa talouden kautta käytäviin sotiin sekä sotakonfliktien osalta hieman pienempiin, kansallisiin, uskonnollisiin jne. hajoamisprosesseihin - ottamatta kantaa, oliko hän oikeassa joka suhteessa.

"EU:n maailmanpolitiikassa" pohditaan nyt jo Suomenkin osallistumista Keski-Afrikan tasavallan konfliktiin - ilmiö on saman kaltainen, jota mm. NATO-kriitikot pitävät esillä. Suo siellä... :D

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #32

Merkittävä pitää olla, vaikka väkisin. Selvä se.

Saksan presidentti Glauck on ehättänyt esittämään (taisi olla alkuviikosta), että Saksa voisi jo heittää syyllisyyslastinsa II maailmansodasta ja osallistua näin aluksi johonkin pienempään light-sotaan, esimerkiksi Afrikassa.

ARD-tv:n kyselyssä 61% saksalaisista vastusti presidentin ideaa.

Hierarkia on oma entiteettinsä: toimii kuin biologinen/orgaaninen olio eli pyrkii säilymään ja kasvamaan.
Byrokratia/teknokratia on hierarkian ilmentymä.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #32

Italiassa tapahtuu. Italian presidentti Napolitano on paheksunut euro-skeptisen propagandan esille tuomista ennen vaaleja sekä kehottaa EU-johtajia tekemään jotain suurelle kannatuksen puutteelle yleisön keskuudessa, josta EU ja euro kärsivät. Ja että kannatuksen puutteen takia vaalit ovat EU:n totuuden hetki.

Värikkäässä tapahtumaketjussa nähtiin myös Basta euro! -kylttejä (Loppu eurolle!).

Loppu on sitä EU-johdon kanssa sovittua ja yhteisesti käytössä olevaa II maailmansota-pelottelua

http://euobserver.com/political/123010

Susanna Kaukinen

Täysin luonnollista, koska kapitalismi keskittää pääomat. Demokratian tarkoitus on niitä taas hajauttaa, joten on selvää, että nämä kaksi pyrkimystä ovat vastakkaisia ja täten mitä vähemmän demokratiaa, sitä voimakkaammin pääomat kasaantuu ja sitä paremmmin kapitalismi (tavallaan) toimii.

Kapitalismi on ehkä kaikkein tehokkain kuviteltavissa oleva talousjärjestelmä. Tämä on luonnollista, kun ajattelee, että se pakottaa ihmiset tekemään rajatta töitä korvauksella, jolla hädin tuskin elää.

Kun pääoma kasaantuu harvoihin käsiin, sitä voidaan helposti sijoittaa uusia markkinoita luovasti, jolloin kehitys kehittyy ja kasaantuminen kiihtyy. Kapitalismin päätepiste on monopoli, joka omistaa aivan kaiken ja näin ollen kapitalismi päätyy lopulta valtiososialismiksi.

Neuvostoliitto on periaatteessa kapitalismin päätepiste.

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff

"Täysin luonnollista, koska kapitalismi keskittää pääomat. Demokratian tarkoitus on niitä taas hajauttaa, joten on selvää, että nämä kaksi pyrkimystä ovat vastakkaisia ja täten mitä vähemmän demokratiaa, sitä voimakkaammin pääomat kasaantuu ja sitä paremmmin kapitalismi (tavallaan) toimii."

Tämä on minustakin erittäin selkeä ja perusteltu analyysi, ja sen byrokratian/ylhäältähallinnon jatkuva kasvaminen liittyy myös juuri tuohon pääomien keskittymiseen. Pääomien keskittyminen kerää seurauksellisesti ympärilleen keskittymisestä hyötyvää, tuottamatonta joukkoa. Eli kapitalismi ja kasvava byrokratia kuuluvat yhteen, halusi sitten tai ei. Jos väittää jotain muuta, pitäisi olla perustelujakin.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Kolmaskin vaihtoehto on,mutta siitä ei kyllä paljoa puhuta. Se on velkojen pyyhkiminen.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Kaikki pois vaan. Millennium-pyyhkäisy :D

Neljäs vaihtoehto on Odious Debt: emme maksa hallituksen ottamia kunniattomia velkoja.

Susanna Kaukinen

Joo, ei makseta, kun se päivä tulee.

Juhana Näsi

Risto Aallonharja, unohditko mainita jotain EU:n syntytarinoihin liittyvää. Toit tottakai esille kaiken sen mikä mitenkään liittyi NL:oon. Suo anteeksi harhainen päättelyni, mutta Gorbatshov ei tainnut mennä lankaan - eikä Jeltsin myöskään. Eiköhän se IVY:kin perustettu ihan vastavoimaksi EU:lle.

Kaiken lännestä tulevan vaikutuksen ja henkilöt unohdit tyystin, paitsi D Rockefeller jo mainittiinkin lainauksessa. Hänen lisäkseen N Rockefeller, W Donovan, J Monnet, R Marjolie, J Retinger, Leffingwell, A Sloan, G Franklin , A Berle Jr, J Foster Dulles, AW Dulles, B Smith...

Yksikään em. herroista ei tainnut olla byrokraatti?

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

riikka muutama sivu jolla tilastoja, jos haluat tutkia ryysylistön tulokehitystä. (90%, 99%, 99,9%)

http://www.parisschoolofeconomics.eu/en/news/the-t...

http://www.ers.usda.gov/data-products/internationa...

Ooks tutkaillut missään blokissa usa talouskasvu puhdistettuna finanssisektorista? sen osuushan on kasvanut mutta onko se kasvanut nopeammin kuin koko bkt.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

"Ooks tutkaillut missään blokissa usa talouskasvu puhdistettuna finanssisektorista? sen osuushan on kasvanut mutta onko se kasvanut nopeammin kuin koko bkt."

Edellisessä bloggauksessa "Talousjärjestelmä osa järjestelmäkriisiä"
http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1597...

Kiitokset uusista tilastoista.

Käyttäjän donnybird kuva
tuula pakarinen-curry

Ei mielestäni olekaan enää kysymys kapitalismista, vaan harvain vallasta.

Eikös venäjälläkin aina joku omistanut suuria määriä, kun taas muille jaettiin pieniä palkkoja, lääkäreitä myöten.

Ja nyt mielestäni tilanne on syntynyt näistä kuitenkin laittomista toimista. Lainaa piti amerikassa myydä, muuten virkailija sai potkut.

Eli uskoivat asian hoituvan takaisin maksulla, naiivisti. Eihän työntekijät sitä päättäneet, ja tuskin olivat edes talousoppineita, siinäpä ongelma.

Meklariksi lontoossa aikoinaan pääsi melkein kuka vaan!

Toimituksen poiminnat