KissanKulmasta

Talousjärjestelmä osa järjestelmäkriisiä

  • Deflaatiosykli
    Deflaatiosykli
  • Muutokset kulutuksessa
    Muutokset kulutuksessa
 Toipuuko talous todella? Helpottaako pankkiunioni Euroopan velkakriisiä?
Vastaus näyttää olevan jyrkkä EI!
Talousjärjestelmämme on osa järjestelmäkriisiä.
Ihmisten keskuudessa vallitsee laaja tietämättömyys siitä, miten rahajärjestelmämme toimii, miten raha hinnoitellaan ja kuka sitä kontrolloi, kirjoittaa PRIME -tutkimuslaitoksen johtaja Ann Pettifor . PRIME tutkii makroekonomiaa.

Useimmat luulevat keskuspankkien sekä luovan että hinnoittelevan rahan, vaikka tosiasiassa raha luodaan pääasiassa yksityisesti omistetuissa liikepankeissa sekä globaaleilla pääomamarkkinoilla. Vaikka keskuspankkien roolista pankkitoiminnan valvojana touhotetaan paljon, tosiasiassa näillä julkisilla viranomaisilla on hyvin vähän vaikutusta globaaliin rahoitusjärjestelmään, Pettifor toteaa.

Toisin sanoen pankkiunionin perustamisella ei ole rahoitusjärjestelmän valvonnan ja talouden tervehdyttämisen kannalta mitään käytännön merkitystä. Pankkiunionin eräs merkitys piilee siinä, että sen avulla toivotaan saatavan markkinoille EU:n yhteisvelka, eurobondit. Eurobondeissa kriisimaiden velka paketoitaisiin AAA-maiden velan kanssa samaan pakettiin siinä toivossa, että saadaan velkatuotteelle parempi luokitus ja se voidaan myydä markkinoilla paremmasta hinnasta. Rakennetaan siis vastaavia huijauspapereita kuin Yhdysvaltain subprime-johdannaiset.
Velkaantumista pankkiunioni ei vähennä.

Nykyinen, yksityispankkien synnyttämään velkaan perustuva (Velka = Raha = Ostovoima = Työpaikka) talousjärjestelmämme, jossa korkotuotto kulkee pankeille, synnyttää kansantalouteen vakavia seurauksia tuottavia vääristymiä, jotka läpäisevät koko yhteiskuntarakenteen.

Esimerkkinä olkoot Yhdysvallat ja Eurooppa.

Euroopassa ostovaluutta euro on repäissyt yhteismarkkina-alueen erot levälleen. "Euroalueen sisällä vaihtotaseiden kehityserot repesivät heti alueen synnyttyä", kirjoittaa Aalto-yliopiston professori Pertti Haaparanta.

"EGLS:n tulosten perusteella euroalueella vaihtotaseiden vajeiden kasvu ja talouskasvu kulkevat käsi kädessä, kun taas euroalueen ulkopuolella tällaista yhteyttä ei ole. Tämä pätee sekä ennen kriisiä että sen aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että euroalueen vajemaat eivät ole investoineet vientinsä kehittämiseen vaan investoinnit ovat menneet suurelta osin suljetulle sektorille sellaiseen tuotantoon, joka ei palvele laajemmin talouden kasvua, ei siis esimerkiksi infrastruktuurin kehittämiseen."

Osakemarkkinoilla tämä näkyy erityisen selvästi.

Yhdysvaltain hallitus tiedottaa kuukausittain talouteen syntyneet työpaikat median kautta. Harvoin, jos koskaan samassa uutisessa kerrotaan, montako työpaikkaa vastaavana ajanjaksona hävisi.

Taloudesta kerrotaan myös ilmoittamalla bkt:n kasvu prosentteina. Yleensä vertauskohde on edellinen vuosineljännes tai edellinen vuosi vastaavana ajanjaksona.
Jos talouslukuja tarkasteltaisiin 20-40 vuoden ajalta, nähtäisiin, että edellisestä taantumasta ei ole ehditty tulla edes nollaan kun jo uutta taantumaa pukkaa.

Bkt:n ilmoittaminen on oikeastaan turhaa. Se kertoo, että jokin sektori taloudessa kasvaa tai supistuu, mutta se ei kerro, tapahtuuko kasvu reaalitaloudessa vai finanssimaailmassa. BKt ei kerro myöskään varallisuuden jakaantumisesta yhteiskunnassa.

Talouden toimivuuden kannalta on valtavasti eroa sillä, nostiko bkt:ta sadan ihmisen osaketienestit vaiko kymmenentuhannen palkan nousu.

Yhdysvallat on ilmoittanut tammikuussa 2014 reipastuneesta kasvusta, on saavutettu 2 prosentin kasvu, dollareissa $340 miljardia.
Vuoden 2009 romahduksen jälkeen kotitalouksien varallisuus on kasvanut noin $21 biljoonaa ($50trn to $71trn). Samana ajanjaksona kotitalouksien ansiotaso on laskenut, palkat ovat laskeneet. Kotitalouksien nettovarallisuus on laskenut. Väestöön suhteutettuna työssä käyvien määrä on pudonnut.

Toisin sanoen vuoden 2007 jälkeen bkt on kasvanut vain 7% mutta silti kotitalouksien varallisuus kasvoi 20 kertaa nopeammin kuin bkt. Ihme? Eihän toki, vaan keskuspankin pumppaama raha ohjautui osakemarkkinoille tekemään rahasta lisää rahaa mutta reaalitalous, jossa tuotetaan tavaraa ja palveluita, ei hyötynyt esimerkiksi investointien tai kasvun muodossa.

"Varallisuus on joko fyysistä, kuten silloin kun omistaa ison talon tai Modiglianin maalauksen tai sitten se on paperivarallisuutta. Nyt meillä on $21 biljoonan edestä uusia vaatimuksia reaalituotantoon tai reaalivarallisuuteen. Jos reaalivarallisuus ei kuitenkaan ole kasvanut,  tuo raha vain kilpailee samoista tuotteista ja palveluista, jotka viisi vuotta sitten hinnoiteltiin $50 biljoonaan. Toisin sanoen emme ole penniäkään varakkaampia", selittää Money Weekin Bill Bonner.

"Kaikki paperivarallisuusvaatimukset ovat reaalituotannon ja reaalipalveluiden vastaisia vaatimuksia. Ei voi saada enempää tuotteita ja palveluita kuin talous tuottaa. Koska talous on tuottanut vuosien 2008-2013 välillä vain rippusen enemmän kuin siihen kohdistuvat paperivaatimukset, nuo vaateet täytyy siirtää tulevaisuuden tuotantoon."

Ja koska Yhdysvaltain reaalituotanto on kasvanut alle 1,8 prosentin vuosivauhtia, osakevarallisuus on kangastusta. Nykyvauhdilla niiden vaateeseen vastataan vuonna 2084, jos silloinkaan, sanoo Bonner.

Euroopassa on metka tilanne. Osa euromaista on deflaatiossa, on ollut jo pitkään, ja osa on siirtymässä stagnaation kautta deflaatioon. Rahan kiertonopeus on vähäinen, mikä näkyy keskuspankki EKP:n datasta.
Samaan aikaan sekä Euroopan että Yhdysvaltain taloudessa on rahoitusjärjestelmän takia on syntynyt finanssi-inflaatio, valtionvelkakirjakupla sekä maksukyvyttömät pankit.

Selkokielinen, kokonaisvaltainen esitys on FT Aki Järvisen "Talousongelmat osa systeemikriisiä"


Kehittyneiden maiden rahoitusjärjestelmät ovat syntyneet suurista, yksityisen varallisuuden ja laajemman, demokraattisen yhteiskunnan välillä käydystä kamppailusta, kirjoittaa Ann Pettifor. Rahoitusjärjestelmiä kehitettiin tuottamaan suurempaa hyvää, yleistä ja yhteistä etua palvelemaan, mutta aina ajoittain yksityisvarallisuutta edustavat saalistajaparonit onnistuvat kaappaamaan rahoitusjärjestelmät, ja ruokkimaan niillä itseään, Pettifor lausuu.

Suomi on velkaa pääasiassa ulkomaisille sijoittajille, Taloussanomien laskelmien mukaan 88%. Jos sijoittajat päättävät vetää rahansa pois, olemme pulassa.

Rahan on tarkoitus olla vaihdonväline, vaihtokauppaa helpottava laskentayksikkö.

Mitään sosiaalisia, yhteiskunnallisia ongelmia ei pystytä ratkomaan yleisen edun vaatimalla tavalla, ennen kuin rahoitusjärjestelmä on taas palautettu kansalaisten valvontaan, toimimaan kansalaisten eduksi.

Talousdemokraateilla on ehdotus nimeltä Täyttä rahaa http://talousdemokratia.fi/tiedostot/Taytta%20rahaa%201_00.pdf

 
Lue myös:

Ville Iivarinen "IMF tutki: Mitä jos pankit eivät loisikaan enää meidän rahaamme?"
http://rahanvalhe.puheenvuoro.uusisuomi.fi/122196-imf-tutki-mita-jos-pankit-eivat-loisikaan-enaa-meidan-rahaamme

Lauri Holappa, Jussi Ahokas: Valtion rahoitusvaje on poliittinen valinta
http://rahajatalous.wordpress.com/2010/11/20/valtion-rahoitusvaje-on-poliittinen-valinta/

 
Lähteet:

Money Week - Bill Bonner: This Recovery is fake
http://moneyweek.com/bill-bonner-this-recovery-is-fake/

Social Europe Journal - Ann Pettifor: Money as a social contruct  and public good
http://www.social-europe.eu/2014/01/money-public-good/

Akateeminen talousblogi - Pertti Haaparanta: Eurostako hyötyä Suomelle?
http://blog.hse-econ.fi/?p=5995

EKP: Statistical Data Warehouse
http://sdw.ecb.europa.eu/home.do?chart=t1.2

Taloussanomat - Janne Soisalon-Soininen: Suomi otti velkaa - kenelle maksamme?
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2013/08/22/suomi-otti-meille-velkaa-kenelle-maksamme/201311480/12?rss=13

Liite:

Suomen pankin julkaisuissa on tällainen kuin Suomen Pankin keskustelualoitteita 26/95, tekijä Vappu Ikonen.


Meitä kiinnostava kohta löytyy sivulta 170, "Suomen Pankin luotot julkiselle sektorille".
Huomaamme Suomen Pankin taulukosta, että Suomen liityttyä EY:n Suomen Pankin luotot julkiselle sektorille (valtio) loppuivat, ja Suomi siirtyi ostovaluutta euroon = velkaantuminen yksityisille pankeille alkoi.

Periaatteessa siis voidaan sanoa, että valtio toimii yksityissektorin veronkerääjänä siirtäen kansalaisten varallisuutta pankeille, ja meillä on velka, jota ei voida maksaa niin kauan kuin Suomella ei ole omaa valuuttaa.

 
Liite 2:

"Pankkiraha, eli likvidi pankkitalletus, syntyy nykyisin valtaosin pelkkänä tilikirjauksena luotettavan talletuspankin myöntäessä luottoa asiakkaalleen. Tässä ostovoimaa syntyy tyhjästä. Rahalaitosten toteuttama rahan luominen on pitkän päälle inflaation välttämätön ehto ja tavallaan aina sen pohjimmainen lähde...Raha on nykyisin pääosin aineetonta, vain numeroita pankkien tietokoneissa. Se onkin pohjimmiltaan pelkkää luottamusta siihen, että joku lopulta vastaa maksusitoumuksesta. Raha on velkarahaa, käytännössä keskuspankin (keskuspankkiraha) tai yhä hallitsevammin talletuspankkien (pankkiraha) likvidiä velkaa, jota voidaan käyttää maksuvälineenä. "

Suomen Pankki - Tapio Korhonen: Raha ja luotto rahapolitiikassa (s. 8)
http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/selvitykset_ja_raportit/bof_online/Documents/BoF_Online_3_2007_Korhonen.pdf

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

19Suosittele

19 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (57 kommenttia)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Ihan tiedoksi vaan lukijoille: vastaamiseni kommentointiin takkuaa jatkuvien tietokoneongelmien takia.

Muuan toimittajatuttu epäili oman koneensa sammahtelun syyksi etämittaria.
Meillä ei etämittaria ole, mutta kone sammahtelee itsekseen anyways.

Muillakin "tutkivilla" on saamani tiedon mukaan alkanut ilmetä vastaavaa ongelmaa.

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Mitähän, jos siirtyisit uuden tyyppiseen tekniikan käyttöön. Pidä varsinainen työkoneesi internetin ulkopuolella. Siirrä siitä lähetettävät kirjoitukset tabletille, nettitikun avulla ja siirrä saman tien viestiesi lähettäminen ja vastaanotto tabletille. Onhan se mutkikasta, mutta vain siten työkoneesi pysyy virusvapaana ja häiriöttömänä. Nykyisiin häiriöihin menee varmasti enemmän aikaa kuin tällaiseen järjestelyyn.

Susanna Kaukinen

Tuossakin se tikku voi kuljettaa haittaohjelmia työkoneeseen.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

"Onhan se mutkikasta, mutta vain siten työkoneesi pysyy virusvapaana ja häiriöttömänä."

Jos työkoneessa on tuollaisia häiriötä ja virusongelmia, niin ensimmäinen tehtävä on ottaa linux käyttöön. En voisi kuvitellakaan työkoneessani muuta käyttistä kuin linuxia.

Susanna Kaukinen

Ainahan se on mahdollista, että eliitin rakkikoirat tekee kiusaa, mutta sammahtelee nämä läppärit ihan muutenkin. Yksi syy on ylikuumeneminen, jos tuulettimet on tukossa - toinen syy on se, että ohjelmistot yksinkertaisesti kaatuu. Virransyötössä voi myös olla vikoja.

Etenkin windows-koneet pitäisi ikävä kyllä aika ajoin asentaan kokonaan ihan uudestaan, ohjelmistot vain ovat sellaista laatua. Kapitalistista laatua, etten paremmin sanoisi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tarvitaanko "finanssimaailmaa". Eikö todellinen maailma riitä?

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Minusta finanssimaailmaa ei tarvita :D

Susanna Kaukinen

Sen tarkoitus oli kai aikanaan rahoittaa yrityksiä. Enäähän se ei tuota tarkoitus oikeastaan palvele, joten eihän siitä ole kuin pelkkää haittaa.

Susanna Kaukinen

Glass-Steagal - asetus irrotti 30-luvun laman jälkeen keinottelupankit tavallisen kansan pankeista suojatakseen yhteiskuntaa keinottelijoiden aiheuttamilta katastrofeilta.

USA:n kilipääkapitalistit purkivat Glass-Steagal asetuksen hieman ennen vuoden 2008 taloustsunamia.

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen

"Useimmat luulevat keskuspankkien sekä luovan että hinnoittelevan rahan, vaikka tosiasiassa raha luodaan pääasiassa yksityisesti omistetuissa liikepankeissa sekä globaaleilla pääomamarkkinoilla"

Olen sitä mieltä, että rahan luontimonopoli on keskuspankeilla. Salaliittoteoriat ovat satuja, ethän sinä Riita niihin usko?

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Miksen uskoisi. Olen hyvässä seurassa IMF:n, Suomen Pankin ja monien muiden instituutioiden ekonomistien ja tutkijoiden kanssa :D

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen

Rahahan on määritelmänsä mukaan vaihdon väline ja arvon mitta. Rahan arvo voi muuttua riipuen sen uskottavuudesta esim. vaihdon välineenä. Arvon mitatasta en koskaan ole ollut varma,mutta että jokin yksityinen sektori voisi luoda uutta rahaa on minulle uutta ja tältä istumalta en siihen usko.
Omaisuuksien arvo vaihtelee niinkuin kaikki tietävät ja se on normaalia, samoin kuin eri valuuttojen suhde toisiinsa.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #9

VoxEU on julkaissut Manmohan Singhin ja Peter Stellan artikkelin ´The (other) deleveraging: What economists need to know about the modern money creation process´ ("Se (toinen) vivuttaminen: Mitä ekonomistien tulisi tietää nykyaikaisesta rahan luomisen prosessista").

Singh on IMF:n vanhempi ekonomisti, ja Peter Stella johtaa konsulttiyritys Stellar Consulting LCC:ta. Jälkikirjoituksessa muistutetaan, että kirjoittajat esittävät omia, eivät kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n näkemyksiä.

Kirjoittajat toteavat heti kärkeen, että edes kaikki ekonomistit eivät ole selvillä siitä, kuinka raha nykyään syntyy. Koulukirjaesimerkki talletuksista ja pankin sen perusteella myöntämistä luotoista ei pidä paikkaansa. Raha syntyy nykyään panttiketjun (collateral chain) kautta.Kollateraalia voisi kuvat myös rinnakkaiseksi tai vakuudeksi.

Perinteisessä mallissa kollateraali koostui keskuspankkireserveistä, nykymallissa se on olemassa ´katsojan silmässä´, kirjoittajat sanovat. Sama vakuus ´käytetään moneen kertaan´, ja samalla ´luodaan luottoa´, toisin sanoen rahaa.

Ero on siinä, kuka ´luoton laskee liikkeelle´. Perinteisessä mallissa se on hallitus, nykymallissa yksityinen pankki. Kun pankit lakkaavat luottamasta toisiinsa, yksityisesti (panttiketjun kautta) luodun rahan määrä supistuu. Talous alkaa shakata. Rahan hinta (BBB-indeksi) nousee. Euroopassa se on nyt nelinkertainen verrattuna aikaan ennen vuotta 2007.

Kohonneet lainakulut siirtyvät reaalitalouteen joka sektorille.

Euroopan keskuspankki EKP:n ja Yhdysvaltain keskuspankki FED:in ratkaisu kiristyneeseen tilanteeseen - EKP:n LTRO-lainat pankeille ja FED:in kvantitatiivinen kevennys - eivät puuttuneet millään lailla todelliseen ongelmaan, eli luoton syntymiseen kollateraalien ´uudelleen panttauksen´ kautta.

EU:n jäsenmaiden keskuspankkien ELA-ohjelmat "ovat altistaneet keskuspankit riskin ottaviksi välittäjiksi, ja tästä voi olla potentiaalisesti merkittäviä seurauksia, joita ei oltu suunniteltu" - ja joihin ei ole varauduttu.

Rahasta on tullut yksinkertaisesti liian kallista käytettäväksi.

VoxEU, Manmohan Singh, Peter Stella: The (other) deleveraging: What economists need to know about modern money creation process

http://www.voxeu.org/article/other-deleveraging-wh...

Lue myös: Järjestelmämme on niin viallinen, että petos on matemaattisesti taattua

http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1062...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #9

Eihän raha voi mikään mitta olla kun sen arvolla ei ole standardia. Rahan arvo määritellään aina suhtessa johonkin, yleensä toiseen valuuttaan.
Hinta ilmaistaan rahayksiköissä, mutta hinta on eri asia kuin arvo.
Minuakin askaruttaa väite, että liikepankit voisi myöntää lainaa ilman katetta.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #28
Käyttäjän KajRisberg kuva
Kaj Risberg Vastaus kommenttiin #28

Miten niin "ilman katetta?" Luotonluontitapahtumassa talletus ja luotto syntyvät yhtä aikaa PER VELKA AN TALLETUS. Luotolla on aina "kate" pankin tilinpidossa.

Itse asiassa edes pankkiirit eivät tiedä luovansa rahaa. He luulevat jotenkin (tai selittävät itselleen), että tilin saldon kasvatus pankin toimesta syöttämällä numeroita näppäimistöltä (tai luottokorteilla) olisi jotain muuta. Uskomatonta mutta totta.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #9

Onhan se shokki kun "maailmankuva" romahtaa. Jos et usko Riikkaa tai minua tai ketään "tavallista" tallaajaa niin uskotko Suomen Pankkia. Totta tosiaan sieltä saa vahvistuksen siihen että raha todellakin sikiää pankeissa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #9

Muuttaisko Seppo se sinun ajatuksiasi johonkin,jos saisit tietää yksityisensektorin luovan uutta rahaa?

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen Vastaus kommenttiin #34

Varmaankin muuttaisi. Kaikesta huolimatta mielestäni keskuspankit luovat sitä eniten, esim. tällä hetkellä etenkin JOB,FED ja BOE.
FED:n rahahanojen pieneneminen koskettaa näemmä eniten kehittyviä maita, mikä on sinällään mielenkiintoista. Näemmä Setä-Samulin dollarit ovat levittäytyneet suurelta osin USA:n ulkopuolelle ja kun niiden määrä vähenee se vaikuttaa merkittävästi noiden maiden talouteen.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #61

Eli se ei muuttaisikaan,koska kirjoitit juuri "koska kaikesta huolimatta"

Keskuspankit luovat vähiten valuuttaa taloudessa ja liikepankit huomattavasti enemmän. Niin se vain on..mitä vaadit todisteeksi?

Käyttäjän JarmoHkkinen kuva
Jarmo Häkkinen Vastaus kommenttiin #61

Fed on yksityisomisteinen pankki.

Käyttäjän TimoTarus kuva
Timo Tarus

Mielestäni koko sanan ”salaliittoteoria” voisi pikkuhiljaa unohtaa.

Tutkivaa journalismia tarvitaan, eikä siinä ole ”satukirjojen” kanssa mitään tekemistä.

Varmuudella tiedetään, että valtioilla on aina ”salaisuuksia” ja näin ollen varsinkin pankkisektorin toimet vaikuttavat kaikkein eniten meidän jokapäiväiseen elämäämme.

Asioita pitääkin seurata. Enemmän on typeryyttä jos kaikki kelpaa ja kansa kurjistuu.

Salaliittoteoria-termi ei ole mitään muuta kuin yritys leimata ”totuudentorvet” vainoharhaisiksi tai pelleiksi!

Kukapa työntekijä esimerkiksi tietää, mitä työpaikkansa hallituksessa suunnitellaan.
Sitten irtisanomiset tulevat täydellisesti ”puun takaa”.

Samoin toimitaan pyramidin huipullakin.

Mitäpä me ”muurahaiset” siitä tietäisimme?

Seuraukset toki sitten näemme!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ei kai sentään raha ole pelkkä mielipidekysymys, vaikka sitä ei ole olemassa muualla kuin korvien välissä?

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Oikeastaan fiat-raha on uskomus-/luottamus-/mielipidekysymys. Sitähän ei tosiaan ole muualla kuin ajatuksenamme rahasta, joita ilmentää pieni määrä kierrossa olevia seteleitä ja kolikoita. Loppu on tietokoneiden muistilla olevia bittejä ja sopimuspapereita (osakkeet jne).

Jos bitit yms. pyyhkäistäisiin pois, häipyisi merkittävä osa "varallisuutta" sen siliän tien.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #8

Vastaavasti, kun luottamus järjestelmään menee, nuo bitit muuttuvat arvottomiksi yhdessä hujauksessa samoin kuin paperiraha, jota sentään silloinkin voi vielä käyttää huonona talouspaperina.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #8

Ytimeen! Kaikki raha perustuu uskomukseen/luottamukseen.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #32

Arvaa huviksesi, kuinka paljon mulla sitä luottamusta riittää... ;-) Siinä määrin, että kammottaa ettei ole perunapeltoa. Onneksi taitaa jo ystäväpiiristä löytyä tiukan paikan tullen.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #46

Perunaa, kesäkurpitsaa, kurpitsaa, tomaattia ja yrttejä voi kasvattaa parvekkeella tai huonekasveina ämpäreissä, joissa on pohjalla salaojituksena soraa, sen päällä multaan sekoitetua kompostia.

Onnistuu, tiedän kokemuksesta :D

Tai sitten niin kuin muinoisessa NL:ssa eli tienvarressa puhelintolppien välisellä osuudella.

Kyllä kaalitkin varmaan ämpäreissä onnistuisi.

Susanna Kaukinen

Käytännössä tuo ei pidä paikkaansa, vaan yksityispankit luovat velasta rahaa niin suoraan, että on harhaanjohtavaa väittää sen syntyvän keskupankeissa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Niin, mutta sopimisoikeus eli millä tahoilla on oikeus "laskea rahaa liikkelle" on kaiketi jotenkin säänneltyä?
Olen tullut siihen tulokseen ettei kukaan enää oikein käsitä mistä raha tulee. Finanssimaailmaa on niin sotkuinen verkko, ettei parhaaimmatkaan ekonomistit enää kykenee sitä selvittäämään.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Teoriassa se on säänneltyä. Niin kuin lehtiotsikoista, pankkituen tarpeesta ja manipulointisyytteistä olet kenties huomannut, käytännössä se ei ole säänneltyä.

Sääntelyn purkamisen aloittamisen jälkeen alkoi rahoitussektorin villin lännen päivät.

Susanna Kaukinen

Kaaosta on jatkunut jo vuosia. Jossain mielessä koen, että kun tätä ongelmaa yhdistelee muihin olemassaoleviin ongelmiin, voitanee todeta, että järjestelmän kello käy.

Öljykriisin paluu ja loppulama:
=> http://susannakaukinen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #20

Sun kandee katsoo tuo Aki Järvisen 7-osainen luento. Siinä vedetään energiakysymykset mukaan talousongelmiin. Kello käy kunnes pysähtyy.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #22

Joo, pitää tsiigaa. Olet varmaan nähnyt youtube:sta näitä muita vastaavia, myös?

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #20

Energian yhteydestä järjestelmäkriisiin vielä: "kilpailukyvyn vaatimia" yksikkökustannuksia tulee olemaan vaikea painaa alas, koska energian saatavuus on huonontunut (esim. öljyntuotanto ei ole noussut vaikka hinta on; markkinapaine ei olekaan vaikuttanut tuotantoon...), sen esiin ottaminen on entistä vaikeampaa ja vie enemmän energiaa kuin aiemmin. Hinta nousee.

Kuitenkin tuotantoprosessit ovat energiaintensiivisiä, sekä maataloudessa, teknologiassa että teollisuudessa. Energian kuljetukset vaativat nekin energiaa. Hinta nousee.

Osa talteensaadusta energiasta käytetään sotakalustojen rakentamiseen ja sotimiseen, jotta varmistellaan tulevasiuuden energiansaantia. Tätä voi pitää pitää tai olla pitämättä järkevänä energian käyttönä. Mutta se vaikuttaa energian hintaan ja saatavuuteen muilla sektoreilla.

Hyötysuhde monissa energiaa tuottavissa malleissa (ydinvoima, tuulivoima jne) öljyyn verrattuna ei ole kovin kehuttava.

Nyt jos tässä kuviossa "haetaan säästöjä" painamalla palkat alas ja vähentämällä väkeä, vähennetään samalla kokonaiskysyntää taloudessa, mikä taas aiheuttaa pienimuotoisia romahduksia eri sektoreilla. Rahaton ei osta, ostamaton ei työllistä.

Lisäksi uusliberaalin globalisaation (= kaiken yksityistämisen) "toimivuus" vaatii, että niukkuutta ylläpidetään. Ilman niukkuutta ei ole kysyntää. Omavaraisuus on kauhistus, koska omavarainen ei ostele.

Valitettavasti vain Suomen omavaraisuusaste energiassa on heikko (noin 6%); Suomi tuo noin 70% energiastaan, kuten Timo Isosaari on muistuttanut.
Emme siis voi ainakaan sitä kautta vaikuttaa ns. kilpailukykyymme, koska emme voi vaikuttaa energian hintoihin.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa Vastaus kommenttiin #54

6% Mihin analyysiin tuo perustuu?

"Valitettavasti vain Suomen omavaraisuusaste energiassa on heikko (noin 6%); Suomi tuo noin 70% energiastaan, kuten Timo Isosaari on muistuttanut."

http://energia.fi/sites/default/files/images/sahko...

Minä saan tuosta 45,1% omavaraisuusasteeksi, jos ydinvoimaa ei lasketa mukaan, se kanssa, 78,4%.
Tietysti tuotanto vaatii tuontiteknologiaa, mutta se on oma tarinansa. Esim puu- ja turve-energian korjaaminen ilman öljyä ei helpolla onnistuisi ilman sopeutumisaikaa. Teknisesti kyllä tuontiöljy olisi korvattavissa näissä asioissa jollakin sopeutumisajalla, mutta silti aina tarvittaisiin jotakin ulkomaankauppaa.

Silti 6% tuntuu kovin pieneltä luvulta kun vesivoima on 18,7% ja biomassa 15,7%.
6%:lla ei edes asunnot lämpiäisi, vaikka todellisuudessa aivan varmasti öljyntuonnin loputtuakin.

Koko globaali talous ja kehittynyt teknologia vaatii hyvin monimutkaisen ja minun ymmärrykseni mukaan melko romahdusherkän infran. Se on isompi kysymyksensä kuin Suomen energiaomavaraisuus.

Edellisestä selviää, että kyllä minä olen hyvin huolissani kaikesta omavaraisuudesta, ei ainoastaan energiasta ja elintarvikkeista.

Käyttäjän RogerB kuva
Alexander Holthoer Vastaus kommenttiin #74

Muistelen että tuo Isosaaren 6% koski ruokaomavaraisuutta, ei energiaa. Siitä tosin suurin osa vaatii suurta energiapanosta syntyäkseen.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa Vastaus kommenttiin #76

Olen samaa mieltä, sekä elintarvike, että energiaomavaraisuus edellyttävät öljyä, jota ei ole varastoissa pitkäksi ajaksi.
Yksi tärkeimmistä teknisistä kehityskohteista, omavaraisuuden kannalta, olisi keinofotosynteesi, joka tuottaisi vaikka mutakan kautta polttonestettä auringon valosta.
http://en.wikipedia.org/wiki/Artificial_photosynth...
http://www.technologyreview.com/news/521671/cheap-...
http://www.sciencedaily.com/releases/2012/04/12041...

Tähän kannattaisi Suomessakin panostaa nykyistä enemmän. Se on niin arvokas kala, että sitä kannattaa pyytää, vaikka ei saisikaan.

Käyttäjän KajRisberg kuva
Kaj Risberg

Ei se ole säänneltyä. Pankkivelka on rahaa, joka syntyy vain kysynnän mukaan. Termi kuuluu: "endogeeninen raha." Siihen ei vaikuta ulkopuolinen taho. Ainoastaan pankin oma pääoma, jota pankki voi helposti kasvattaa (leikkaamalla bonuksia ja osinkoja,) mitä pankit eivät ole tehneet vaan vivuttaneet yli 30-kertaisesti. Kun maksukelpoiset velanottajat markkinoilta loppuvat, velkaponzi romahtaa. Julkisella velalla ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

Susanna Kaukinen

Hyvä teksti! Kirjoitat usein hyviä tekstejä, mutta se auttaisi, jos ne olisivat edes kolmasosan lyhyempiä. :-)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Hah! Minähän tiivistin tästä 2/3 pois :D

Susanna Kaukinen

Munkin blogit on ajan mittaan kyllä kasvanu, mutta jotenkin tuntuu, että tehokkaampaa se on, jos saa tiiviimmäksi - ihmiset jaksaa lukea paremmin. Sanon tämän ihan itsellenikin. :-)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Minäkin arvostan Riikan perehtyneisyyttä kansantaloustieteeseen. Yhdyn edelliseen ja samat sanat sinullekin Susanna.)

Susanna Kaukinen

Kirjoitin tästä hieman toisesta näkökulmasta, on hienoa, että artikkelit tukevat toisiaan!

=> http://susannakaukinen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Susanna Kaukinen

Riikka, onko sinulla facebook-profiilia?

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Ei ole eikä tule. Välttelen kaikkia profiloijien ja tämmöisten suosimia datan keräyspaikkoja :D

Ei siitä niin monta vuotta ole kun sanoin minua fb:n houkutteleville kavereille turvallisuuspalvelujen metsästävän fb:ssa ja minua pidettiin vainoharhaisena.
Vaikka minusta se oli silkkaa logiikkaa: ihmiset kertovat yhdessä paikassa vapaaehtoisesti kaikenlaiste itsestään. Tottakai sellainen tilaisuus hyödynnetään.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

Kyllä tältäkin foorumilta kerätään tietoja.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tämän päivän new deal: lopetetaan raha!

Käyttäjän KajRisberg kuva
Kaj Risberg

Jos valtio voi mahtikäskyllä lopettaa rahan (lopettaa verotuksen), voi se myös käyttää sitä hyödyllisesti. Kysymys on vain poliitisesta valinnasta eikä mistään helvetinkoneesta.

Älkää äänestäkö euroa kannattavia puolueita. Ainakaan EU-vaaleissa. (btw Perussuomalaiset eivät halua euro-eroa.)

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Älkää äänestäkö euroa kannattavia puolueita...

Eduskunnassa kaikki puolueet ovat euron kannattajia. Vastauksia on haettava muualta. Hyvä niin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Raha ei voi käyttää hyödyllisesti, koska nykyisin sen käyttö on aivan liian kallista.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Pakko koittaa vielä "ei ole muuta mahdollisuutta kuin elää suu säkkiä myöden" Sieltä se auvoisuus tulee ja se on se taso mitä ymmärretään taloudesta.

Petteri Sahinjoki

Yksinkertaisesti sanottuna.

Euroopan maiden (ja kaikkien maailman maiden, joissa ko. järjestelmä on käytössä) velkaantuminen ja tämä talouskriisi ei johdu yli varojen elämisestä, holtittomasta velanotosta, huonosta taloudenpidosta tms. vaan tästä euron yksityistetystä ja velkaperusteisesta rahajärjestelmästä itsestään.

Yksityiset pankit luovat rahan velkakirjan allekirjoitusta ja mahdollista panttia vastaan suoraan sanotusti tyhjästä.

http://rahajatalous.wordpress.com/2012/08/15/toimi...

Eurojärjestelmän pankit eivät yleensä lainaa omaansa, eikä tallettajien rahaa, tai EKP:n luomaa rahaa.
http://idiotiantyranniasta.wordpress.com/2013/08/0...

Euroopan keskuspankki takaa tämän toiminnan ja lainaa näille pankeille korkeintaan tämän vähimmäisvarantovaatimuksen 0-2% edellyttämän rahamäärän näille jo myönnetyille lainoille jälkijättöisesti.

100000 euron lainasta tämä tarkoittaa 2000 euroa ja loput 98000 euroa pankki tekee tilikirjauksena tyhjästä.

Tuo on se osuus joka "hyväkuntoisen" pankin tarvitsee jälkikäteen ns. jälleenlainata, loput se voi väärentää, eli "luoda" tilikirjauksena omatoimisesti. Alun perin uloslainattavaa rahaa ei ole siis tarvinnut olla olemassa millään pankin omalla tilillä, eikä holvissa tms.

http://www.talousdemokratia.fi/?q=vakavaraisuus_ja...

Lisäksi:

Pankki tuhoaa rahan, kun velka maksetaan takaisin.

"Kun pankille maksetaan laina takaisin, niin kyllä se raha katoaa. Aina, jos asiakas maksaa pankille eikä toiselle asiakkaalle, rahan määrä supistuu."
http://www.talousdemokratia.fi/?q=suomen_pankin_va...

Tämä rahan tuhoutuminen aiheuttaa sen ongelman, että kun lainaaminen tyrehtyy ajaudumme deflaatioon. Tätä deflaatio-huutoa on jo alkanut kuulua, mutta yllätyksenä se ei pitänyt tulla, niille jotka tuntevat eurorahajärjestelmän toiminnan.

Joten,

Päätelkää itse onko tämä rahan luonti yksityisesti tyhjästä ongelma, ja millaisen vallan se antaa heille, joilla on oikeus luoda rahamme talouden kiertoon tällä tavalla?

Se joka hallitsee rahaa, hallitsee valtiota.
http://ebolakani.blogspot.fi/2010/02/se-joka-halli...

Nykyisen raha- ja pankkijärjestelmän (euro) vallitessa velkoja ei voida koskaan maksaa takaisin (koko ajan on pankeille takaisin maksettavaa enemmän kuin rahaa on olemassakaan - rahahan tulee liikenteeseen vain korollisena velkana). Velat voivat vain lisääntyä, ja tämä tarkoittaa sitä, että maat, joissa ko. rahajärjestelmä on käytössä, voivat vain tuhoutua.

Jos maamme päättäjät eivät tunne raha- ja pankkijärjestelmämme tuhoisaa luonnetta ja velkaantumisemme syytä, he eivät osaa luopua kyseisestä järjestelmästä ja silloin työntävät maamme ja kansamme väkisin tuhoon.

Eli moraalin ja oikeustajun kanssa euron rahajärjestelmällä, ei ole mitään tekemistä, kuten on nähty.

Lähteitä:

where does money come from ?
http://www.youtube.com/watch?v=hwpX3h3bcoc

Talouskasvu perustuu velkaan. Joten,
M3 rahamäärän kasvu = talouskasvu
http://fingfx.thomsonreuters.com/2011/11/28/091102...

"The World is full of lemmings who live in a World of false reality and magical delusions without even knowing it. These pathetic lemmings then die without even having lived in reality."

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Siinäpä oivallisesti tiivistettynä. Kiitoksia Petteri Sahinjoelle.

Petteri Sahinjoki

Olennaista tässä on se, että nykypäivän liikepankkien lainaustoiminta perustuu petokseen.

Velkarahan pääoma synnytetään käytännössä rahanväärennöksellä. Jos tavallinen rahvas näin tekisi, se olisi rikos.

Kannattaa todellakin katsella tämä oheinen video.

Where does money come from ?
http://www.youtube.com/watch?v=hwpX3h3bcoc

Siinä on hyviä lähdeviittauksia ihan oikeisiin pankkien yms. säädöksiin ja papereihin, missä tämä rahanluontiasia on kerrottu.

Videon lopussa on mielenkiintoinen juttu tuo kohta 2)

Pankit eivät todellisuudessa ole lainanneet mitään omaansa eikä velkasuhdetta niin ollen ole voinut muodostua. Pankit eivät kykenekään esittämään oikeudelle esimerkiksi seuraavia asiakirjoja:

1) Alkuperäinen lainasopimus, jossa molempien osapuolten allekirjoitukset. Molempien osapuolten allekirjoittamaa sopimusta ei ole olemassa, koska pankki ei sellaista allekirjoita, ettei joutuisi vastuuseen sitoumuksesta myöntää laina lainaamatta kuitenkaan mitään todellista ja omaansa. Asiakas on pannut likoon velkakirjansa ja omaisuutensa, pankki ei mitään, ja sellainen sopimus on pätemätön. Pankki myös vain muuttaa velkakirjan rahan muotoon lainaamatta mitään omaansa, ja tällaisenakin sopimukselta putoaa laillinen pohja;

2) Kopio pankin tilikirjoista, joka osoittaa, että pankki on lainannut jotain omaansa. Tällaista kopiota pankki ei esitä, koska pankki ei ole lainannut omaa rahaansa;

3) Vahvistus velasta (valaehtoinen todistus tai allekirjoitettu toimitustodistus). Tällaista vahvistusta pankki ei anna, koska se ei ole lainannut mitään omaansa.

Pankit eivät siis voi näyttää toteen lainoja. Ne eivät ole lainanneet mitään jo olemassa ollutta.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Rahanväärentäminen synnyttää myös inflaatiota, sanoi edesmennyt Murray N. Rothbard.

"Kupla taas syntyy, koska raha on velkaa ts. raha syntyy, kun pankissa kirjataan jonkun ottama velka "rahana" tilille. Pankki siis väärentää rahan tyhjästä. Väärentäjä hyötyy, mutta väärän rahan lähtiessä kiertoon, sen arvo on alempi mitä edemmäs se käyttäjäketjussa siirtyy jolloin seuraa inflaatio. Pankit siis luovat inflaation, sanoi edesmennyt professori Murray N. Rothbard."

http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/9209...

Sitaatti blogista "Aika kuunnella taloustieteilijöitä: mikä maailmassa mättää", joka on kirjoitettu 2011. Siinä jo arvellaan sitä deflaatiovaaraa, joka yllätti päättäjät tulemalla puun takaa.

Toimituksen poiminnat