*

KissanKulmasta

EU28 kehittymässä kehitysmaaksi?

  • Köyhyys EU:ssa
    Köyhyys EU:ssa
  • Muutokset bkt:ssa
    Muutokset bkt:ssa
  • Työttömyys Suomessa 1990-2010
    Työttömyys Suomessa 1990-2010
  • Reaalitalous vs. finanssitalous
    Reaalitalous vs. finanssitalous
  • Teollinen tuotanto vs. kuluttajahinnat
    Teollinen tuotanto vs. kuluttajahinnat
  • Pankkiunioni ratkaisee kaiken (vitsi)
    Pankkiunioni ratkaisee kaiken (vitsi)

Elinkeinoelämä, hallitus ja moni muu intressitaho haluaisi mielellään veronmaksajien ja palkansaajien uskovan, että menojen nousuun ovat syynä törkeän korkeat palkat, liian lyhyet työurat ja liian hyvät eläkkeet, liian isot sosiaalimenot ja muu vastaava "heikomman aineksen" hyysääminen, jota hyvinvointivaltioissa tuhlaillen harrastetaan.

Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempi.

Euroopan unioni on luomassa globaalisti tasa-arvoisempaa maailmaa lähentämällä Euroopan kehittyneiden maiden (OECD-maat) väestön olosuhteita alikehittyneiden ja kehitysmaiden väestön olosuhteita vastaaviksi. Yhdysvalloissa vastaava kehitys on jo pitkällä, ja keskiluokka hävinnyt lähes kokonaan.

 

Mikä on kehitysmaa, miten kehitysmaa määritellään?

Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma UNDP käyttää määrittelyssä inhimillisen kehityksen mittaria (HDI, Human Development Index), jossa tarkastellaan koulutusta, elintasoa ja odotettavissa olevaa elinaikaa. Mittari yrittää tarkastella sitä, kuinka hyvän elämän valtiot kykenevät tarjoamaan asukkailleen.

Kehitysmaan yleisiin määritelmiin kuuluu alhainen bruttokansantuote, kansalaisten enemmistön vähäinen varallisuus, puutteellinen koulutustaso (lukutaito) sekä terveydenhuollon heikko taso ja saatavuus. Muita piirteitä ovat vakaan poliittisen ja oikeudellisten yksilönoikeuksien, vapauden, tasa-arvon ja yhteiskuntaluottamuksen ilmapiirin puute.

Kehitysmaa toimii myös usein raaka-aineiden tuottajana kehittyneemmille maille so. kehitysmaalla ei ole omaa jalostusarvoa tuottavaa teollisuutta. Tunnusomaisia kehitysmaille ovat valtioiden taloudelliset ongelmat ja velkaantuminen. Tuloerot ovat suuria, ja ansiot eivät riitä peruselinkustannuksiin. Työttömyys on korkealla tasolla.

 

Sopivatko EU28-maat ja euroalue kehitysmaamääritelmään?

Euroopan unionin Lissabonin strategia esitti tavoitteina, että "Euroopan unionista on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tieotpohjainen talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta."

Vuoden 2008 kriisin jälkeen euroalueen teollinen tuotanto on pudonnut 15 prosenttia. EU28:n teollinen tuotanto on laskee edelleen. Suomen teollinen tuotanto muisto vain - se alkoi supistua jo 1990-luvulla. Tämä johtui osittain Suomen tärkeän kauppakumppanin Neuvostoliiton hajoamisesta, raha- ja valuuttamarkkinoiden avautumisesta (sääntelyn ja rajoittamisen purku) sekä yritysten kansainvälistymisestä (alihankkijaketjuttaminen ja verojen välttely). Suomen bkt romahti 8,5 prosenttia vuonna 2009. Euroalueen talous supistui 6 prosenttia, eikä nollatasoa ole vieläkään tavoitettu.

Yritysinvestointien määrä EU28:ssa ja euroalueella on laskenut vuoden 2002 jälkeen tasaisesti. (Eurostat: Business investment rate up to 19,2% in the euroarea and 18,9% in the EU27 http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ITY_PUBLIC/2-29102013-BP/EN/2-29102013-BP-EN.PDF )

Palkkavetoisuus ei kilpailukyky-trimmauksen (palkkamaltti, nollalinja) takia ei pysty ylläpitämään kokonaiskysyntää. Talouskuripolitiikka (palkkojen, eläkkeiden ja sosiaaliturvan leikkaukset) on tuhonnut ostovoimaa lisää. Eurooppa on eräs maailman suurimmista yksittäisistä markkina-alueista. Eurooppalaisten heikentynyt ostovoima vaikuttaa negatiivisesti myös maailman muiden maiden talouteen.

Yleinen hintataso sen sijaan on noussut. Tämä tarkoittaa sitä, että korkeammat hinnat pitäisi maksaa vähemmillä tuotannon määrillä ja pienemmillä tuloilla. Se ei ole mahdollista. Köyhiä tai köyhyysriskirajalla eläviä on EU28:n noin 500-miljoonaisesta väestöstä 125 miljoonaa, yli viidennes. Euroalueella suhdeluku on suurempi. Kausipuhdistettu työttömyys oli lokakuussa 2013 EU28:ssa 11% ja euroalueella 12,3 prosenttia.

Voitaneen siis sanoa, että "kylmäpäisen kriisinhallinnan" lopputulemana EU28 on muuntautumassa eriarvoiseksi, sosiaalisesti epäoikeudenmukaisemmaksi, esiteollistuneeksi yhteiskunnaksi, jonka tulevaisuus on epävarma.

 

Veriraha

Occupy Money- ryhmä julkaisi vuoden 2012 alussa professori Margrit Kennedyn tekstin, jossa professori Kennedy hahmottelee syitä kaiken kalleuteen. Syynä alituiseen hintojen ja kustannusten nousuun on yksityisesti omistettu pankkijärjestelmä.

Prof. Kennedyn mukaan kaikesta, mitä ostamme, 35 - 40% menee korkoina pankeille. "Vuonna 2010 yhtä prosenttia edustava osa väestöstä omisti 42% kaikesta rahoitusvarallisuudesta, ja samaan aikaan 80 prosenttia väestöstä omisti 5 prosenttia." Pankkien "veriraha" on piilotettu osto- ja myyntiketjun jokaiseen vaiheeseen. Tuottajat, jälleenmyyjät, tukkumyyjät ja välittäjät ovat pankkien tarjoaman luototuksen varassa liiketoiminnassaan. "He joutuvat maksamaan työstä ja materiaaleista ennen kuin heillä on tuote myytäväksi, ennen kuin ostaja maksaa tuotteesta. Jokainen ketjussa oleva lisää pankin häneltä vaatiman koron tuotantokuluihin. Loppulaskun (ketjun kaikki korot) maksaa kuluttaja", kirjoittaa Julkinen pankkitoiminta-instituutin perustaja ja asianajaja Ellen Brown.

Piilotettua korkoa, toisin sanoen pankeille maksettavaa piilotettua veroa maksetaan veden hinnassa, jätteiden keruusta ja vuokrissa.

Kennedy perustaa laskelmansa Bundesbankin julkaisuja tutkineen ekonomisti Helmut Creutzin tutkimuksiin. Finanssisektori on kasvattanut voitto-osuuttaan jatkuvasti. Vuonna 1980 rahoitussektorin voitot olivat 7 % kun vuonna 2006 ne olivat jo 40 prosenttia. Samalla on kasvanut velkaantuminen.

 

Yhteenvetoa

Syitä nykyiseen olotilaan on useita. Yhteisvaluutta euron valuvika (rahan syntymekanismi: euroalueen keskuspankit eivät saa lainoittaa valtioita vaan valtiot lainaavat rahan "markkinoilta") estää tehokkaasti tilanteen korjaamista. Itsenäistä raha- ja talouspolitiikkaa ei voi harjoittaa. Euroalueen maiden talouksien sisäiset eroavuudet tekevät ostovaluutta eurosta joillekin maille liian kalliin käytettäväksi.

Ellen Brown mainitsee esimerkkinä Bernard Lietaerin, Christian Aspergerin et al. kirjan Money and Sustainability: The Missing Link, jossa sivulla 126 kerrotaan, kuinka Ranskan valtiovarainministeriö lainasi kansallisesti omistetulta Banque de Francelta vuodesta 1946 vuoteen 1973. Sitten lakia muutettiin niin, että valtio ei voinut enää lainata omalta keskuspankiltaan vaan joutui sen sijaan lainaamaan yksityissektorilta. Kirjoittajat päättelevät, että jos Ranska olisi jatkanut vanhaa käytäntöä lainaten keskuspankiltaan, sen valtionvelka olisi pudonnut 21 prosentista 8,6 prosenttiin. Uuden käytännön noudattaminen aiheutti sen, että valtionvelan osuus nousi 21 prosentista 78 prosenttiin bkt:sta.

Maailmanlaajuisesti 40% pankeista on julkisesti omistettuja, ja ne ovat keskittyneet maihin, joita vuoden 2008 pankkikriisi ei koskettanut.

EU28:n maat myös kilpailevat keskenään. Kauppataseen vakauttamisen mekanismit puuttuvat. Maiden keskinäinen verokilpailu (yrityksille annettavat verotukselliset edut) pahentavat tilannetta samalla kun se syö veropohjaa.

EU28:ssa on useita veroparatiiseja. Rahaa häviää veroparatiiseihin suuryritysten verojen välttelyn takia. Verotuksen porsaanreikien ja pääomien liikkuvuuden vapauttamisen vuoksi monikansallisten yritysten yritysryppäänsä sisällä harrastaman siirtohinnoittelun valtioiden saamat verotulot hupenevat.

Budjettialijäämät, kestävyysvajeet ymv. ovat seurausta harjoitetusta politiikasta. "Markkinat" hyötyvät talouskurista palkkavaatimusten alenemisena, suuryritykset pk-yritysten alihankintahinnoittelun alenemisena, sijoittajat pakkomyyntiin tulevan omaisuuden määrän kasvussa.

Kokonaisuutena reaalitalous ja finanssitalous ovat erinneet jyrkästi aivan omiksi kokonaisuuksikseen.

On matemaattinen mahdottomuus, että reaalitalous voisi kasvaa tilanteessa, jossa taloudellinen toimeliaisuus on siirtynyt rahastosijoittamiseen ja pörssipelaamiseen. On matemaattinen mahdottomuus, että reaalitalous voisi kasvaa tilanteessa, jossa varallisuus keskittyy vain harvoihin käsiin.

 

Korjausehdotuksia

Koska veroparatiisien toimintaan ei varmasti puututa valtioiden suverenisuuteen vedoten, voitaisiin verottaa globaalilla sopimuksella veroparatiiseihin kulkevaa rahavirtaa. Alin veroaste 25 prosenttia.

Verotuksen painopistettä voitaisiin hivuttaa yritysten kassavirtojen verotuksen suuntaan. Tämä suitsisi edes jonkun verran siirtohinnoittelua.

Pääomien liikkuvuuden kontrollointia voitaisiin lisätä. Palkoille, eläkkeille, yritysjohdon bonuksille ja optioeduille katto. Bonuksien maksaminen sidotaan tuloksiin.

Kaikkein järkevin vaihtoehto (jos velka = raha -talousmallista ei haluta luopua) olisi tietenkin paluu julkiseen pankkitoimintaan, jossa valtion omistama pankki lainoittaa valtion projekteja. Tällöin korkotuotto palaisi valtiolle sijoitettavaksi uusiin reaalitalouden projekteihin ja muuhun käyttöön. Nykymallissa korkotuotto menee sijoittajille piilotettavaksi veroparatiiseihin.

EU28 siis velkaantuu yksityisille kun taas Yhdysvallat "velkaantuu itselleen", eikä talouksien vertailu ole mielekästä muuta kuin amerikkalaisen ja eurooppalaisen yhteiskuntamallin samankaltaisuuden vuoksi.

Näin ei tarvitsisi olla. Kyse on valinnoista.

 

Lue myös:

Talouden toipuminen - tilastoharhaa vain http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/156273-talouden-toipuminen-tilastoharhaa-vain

EU:n kuihtunut kasvustrategia - todellisuus kohtaa tavoitteet http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/155958-eun-kuihtunut-kasvustrategia-todellisuus-kohtaa-tavoitteet

Timo Isosaari: Ei ne pienet tulonsiirrot vaan suuret menonsiirrot http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/157121-ei-ne-pienet-tulonsiirrot-vaan-suuret-menonsiirrot

 

Suomi

Työttömyysaste Suomessa ei ole järin tyrmäävä, kun sitä tilastollisesti tarkastelee ("vain yli 400 000 henkilöä"). Paljolti "matala" työttömyysaste on eläköityvien suuren määrän ansiota so. väkeä on poistunut työmarkkinoilta eläkkeelle keventäen työttömyystilastoa. Myös tilastoa kaunistaa se, keitä kaikkia ei lasketa työttömiksi: työvoimakoulutuksessa olevat, omaehtoisesti opiskelevat, osa-aikatyötä tekevät jne.

Alhainen syntyvyys pitää sekin kurissa työikäisten määrää. EU28:ssa syntyvyys ei ole kestävällä tasolla: lapsia (uusia kuluttajia) ei synny riittävästi tulevaa talouskasvua silmällä pitäen. Kouluttamattomien henkilöiden (humanitaarinen maahanmuutto) määrän kasvattaminen tuskin on ratkaisu talousongelmiin, alkuperäisväestön ikääntymiseen tai sosiaalisen yhteenkuuluvuuden puutteeseen EU28:ssa.

Julkisen sektorin (valtio, kunnat, kirkko) tarjoamien työpaikkojen määrä on vähentynyt. Julkisella sektorilla työskenteli vuonna 2010 vähemmän ihmisiä kuin 20 vuotta aiemmin, huomauttaa Antti Kaihovaara. Kunnilla on suhteessa vähemmän työntekijöitä kuin aiemmin vaikka palveluiden tarvitsijoiden (yli 64-vuotiaat) on kasvanut. Kuntatyöntekijöiden palkat ovat nousseet muita ryhmiä hitaammin.

Valtion menot sen sijaan (sosiaalimenot) nousivat bkt:n romahduksen takia, mutta myös EU:lle menevien maksujen nousun takia. Kunnilla menokasvu johtuu ostopalveluiden lisääntyneestä käytöstä.

Julkisen sektorin henkilötyövuosien vähentäminen ei ole tuonut kustannussäästöjä. Julkisen sektorin "kasvu" johtuu bkt:n alenemasta, ei työpaikkojen määrän lisääntymisestä tai huikeista palkoista.

 

Pääasialliset lähteet:

Europarlamentti: Lissabonin strategia: kilpailukykyisempi Eurooppa sekä useampia ja parempia työpaikkoja http://www.europarl.europa.eu/highlights/fi/1001.html

European Commission: Industrial production (volume) index overview http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php/Industrial_production_(volume)_index_overview

Tilastokeskus: Työpaikkojen määrän kehitys kunnittain 1990-2011 http://www.stat.fi/tup/seutunet/businessoulu_toimialat.html

Työ- ja Elinkeinoministeriö: Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 http://www.tem.fi/files/36091/Maakuntien_suhdannekehitys_2011-2013.pdf

Kalevi Sorsa-säätiö - Antti Kaihovaara: Onko hyvinvointivaltio kasvanut liian suureksi? http://sorsafoundation.fi/files/2013/12/Kaihovaara-Onko-hyvinvointivaltio-kasvanut-liian-suureksi-FINAL.pdf

Kunnat.net: Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2011 http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/kuntatalous/kuviot/kuntatalouden-tilastot/Documents/menot_ja_tulot_syyskuu2013.pdf

Global Times: Classic welfare society no longer relevant in nowaday Holland: King http://www.globaltimes.cn/content/812184.shtml#.UrvzAPuYQuc

The National Bureau of Economic Research - Ignazio Angeloni, Anil K. Kashyap, Benoit Mojon, Daniele Terlizzese: Monetary transmission in the Euro Area: Does the interest rate channel explain it all? http://www.nber.org/papers/w9984

Global Research - Ellen Brown: It´s the interest, stupid! Why bankers rule the world http://www.globalresearch.ca/its-the-interest-stupid-why-bankers-rule-the-world/5311030

Eurostat: At risk of poverty or social exclusion in the EU28: In 2012, a quarter of the population was at risk pf poverty or social exclusion, Corresponding to around 125 million persons (05.12 2013) http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ITY_PUBLIC/3-05122013-AP/EN/3-05122013-AP-EN.PDF

Eurostat: Regional Yearbook 2013 http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/publications/regional_yearbook

Trading Economics: Unemployment rate - countries -list http://www.tradingeconomics.com/country-list/unemployment-rate

Eurostat: Euro area and EU28 government debt up to 93,4% and 86,8% of GDP http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ITY_PUBLIC/2-23102013-AP/EN/2-23102013-AP-EN.PDF

John Pilger: The New Rulers of the World -dokumentti globalisaatiosta, varallisuuden jakautumisesta ja tehtyjen valintojen seurauksista. Onko tämä myös EU28:n tulevaisuus? https://

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

32Suosittele

32 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (47 kommenttia)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Lepopäivän ratoksi... viidellä sisäänkirjautumisella ja melkein neljän tunnin työllä US-alusta vihdoin hyväksyi tämän tekstin kuvaliitteineen.

Taidanpa keittää kahvit.

---------
Blogitekstiini liittyen: Ei ihme, että "EU:n uutisointi ja kriittinen analyysi lopetettu"
http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1572...

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Suomen työttömyys näyttäisi nousseen EU:hun liittymisen jälkeen pysyvään olotilaan. Suomen sosiaaliturva on EU-maista parhaita josta johtuen esimerkiksi maahanmuutto johtaa korkeimpiin kustannuksiin kun meillä on sosiaalikustannukset asumisperusteisina. Toisin sanoen aina kun saa oleskeluluvan niin tulee sosiaaliturvan piiriin. Enimmäkseen EU-maissa sosiaaliturva on työperusteinen, joka taas taitaa olla luomassa maahan työllisyysasteen kohoamista.

Tosin Saksaan ennustetaan kohtuuttoman suurta sosiaalikustannusten kohoamista kun sekä Bulgarian että Romanian kansalaisilla on vapaan liikkuvuuden suomat oikeudet päästä maahan, jossa on myös asumisperusteinen sos.turva. Katsotaanpa mitä tapahtuu komission taholla mahdollisesti Saksan painostuksesta.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Minusta työttömyys näyttää olevan nousujohteisella käyrällä vähän joka puolella, ei pelkästään Suomessa.

Raha hakeutuu pörssiin tekemään rahasta rahaa. Kun reaalitaloudessa ei ole ostovoimaa, niin hittoako sitä minkään materiaalisen tuottamiseen sijoittamaan.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Tottahan toki työttömyys on varsinkin eteläisissä maissa jopa ongelman ydin. Otin esille vain Suomen kun pidin niin itsestään selvänä noiden muiden maiden kohtaloa. Vartiainen tosin haluaa meillekin lisää työttömiä maahanmuuton kustannuksella.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #6

Juhana Vartiainen ja Matti Virén ovat kaksi taloushemmoa, joiden aivoitukset viime aikoina ovat ällistyttäneet minua eniten.

Virén vaatii säännöllisesti jossain lehdessä palkkojen jäädyttämistä ymv.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Ihmettelen miten koko Euroopan poliitikot voivat olla niin tyhmiä että hyväksyvät EKP: lainat pankeille, joilta valtiot lainaavat sitten samaa rahaa korkeammalla korolla? Systeemihän on aivan järjetön kansalaisille, joita poliitikkojen pitäisi edustaa!

Mitään muuta mahdollisuutta ei ole, kuin että kaikki tai ainakin lähes kaikki poliitikot on ostettu!

Mutta onko siinäkään vielä kaikki, onko kyseessä kenties vielä jotain suurempia suunnitelmia kuin kansallisvaltioiden alasajo ja niiden omaisuuden ryöstäminen? Kenties YK:n Agenda 21?

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

"Ihmettelen miten koko Euroopan poliitikot voivat olla niin tyhmiä että hyväksyvät EKP: lainat pankeille, joilta valtiot lainaavat sitten samaa rahaa korkeammalla korolla? Systeemihän on aivan järjetön kansalaisille, joita poliitikkojen pitäisi edustaa!"

Samaa ihmettelee moni muu. Itse olen sitä mieltä, että vaaleissa äänestyttämisillä vain piilotellaan todellisia valtarakenteita, joissa suuryritykset vapaakauppasopimusvirityksineen kolonisoivat maan toisensa jälkeen.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tämä kuvio johtunee ns. isännättömän rahan ongelmasta: leväperäisyydestä. On ajateltu, että yksityinen hoitaa tarkemmin rahoituksen järkeviin kanaviin, koska sen oma toimeentulo riippuu pitkälti tästä onnistumisasteesta.

Tavallaan tässä on perinpohjainen oikeistolaisuuden ja vasemmistolaisuuden ristiriita. Euroopassa on toki se huono asia, ettei kumpaakaan kokeiltu sellaisenaan, vaan lopputulos oli eräänlainen sekasikiö: poliitikot ujuttivat puoluelonkeronsa moniin pankkeihin, rahoitus ujutettiin sitä kautta esim. "hyvien veljien raksafirmoille", eli niille, jotka olivat tuoneet riittävän pulleat matkalaukut sisältöineen johtavien puolueiden toimistolle.

Ongelma äityi niin pahaksi, että kun mielekäs rakentaminen loppui niin keksittiin lisää.

Periaatetasolla ymmärrän yksityisen rahan kauttakulkumallin rakenteen, mutta sanon lisäksi, ettei korruptiolta pelasta mikään malli. Yhtä lailla korruptiolla voidaan pilata muunkinlainen malli, esimerkiksi se, että EKP rahottaisi valtiota. Toisin sanoen: suoraan poliitiikkoja.

Nyt hienoa korruptionäytelmää voi seurata melkeinpä "livenä" Turkista.

Käyttäjän mertsilanki kuva
Mertsi Lanki

"Tavallaan tässä on perinpohjainen oikeistolaisuuden ja vasemmistolaisuuden ristiriita. Euroopassa on toki se huono asia, ettei kumpaakaan kokeiltu sellaisenaan, vaan lopputulos oli eräänlainen sekasikiö..."

Näen asian hyvin samanlaisena, Euroopassa on ikäänkuin vasemmanpuoleinen ja oikeanpuoleinen liikenne - yhtä aikaa! Tämän tällainen sekasikiö on ollut mahdollista niin kauan kuin on ollut teknistä etumatkaa muuhun maailmaan nähden. Nyt kuitenkin Aasia hengittää ja ajaa ohi. Eikä pelkästään taloudessa vaan arvomaailma, ns. länsimainen liberalismi/ihmisoikeudet (feminismi, homoseksuaalisuus)vs idän arvot, sotilas sekä poliittinen voimatasapaino siirtyy kiihtyvää vauhtia kohti itää. Euroopan pitää herätä ymmärtämään että enää ei ole kyse eurooppalaisen oikeiston ja vasemmiston välisestä sisäisestä kädenväännöstä vaan Aasian jättiläinen on astunut tatamille!

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

"Tavallaan tässä on perinpohjainen oikeistolaisuuden ja vasemmistolaisuuden ristiriita. Euroopassa on toki se huono asia, ettei kumpaakaan kokeiltu sellaisenaan, vaan lopputulos oli eräänlainen sekasikiö: poliitikot ujuttivat puoluelonkeronsa moniin pankkeihin, rahoitus ujutettiin sitä kautta esim. "hyvien veljien raksafirmoille", eli niille, jotka olivat tuoneet riittävän pulleat matkalaukut sisältöineen johtavien puolueiden toimistolle."

Ei taida olla pullea matkalaukku ainutlaatuinen näky, oli ideologia maassa mikä tahansa. Ostin taannoin Richard McGregorin Kiinasta kertovan kirjan "Puolue". Lahjaraha kelpaa poliitikoille ja virkamiehille kommunistimaissakin, koska palkat ovat huonot.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

"Periaatetasolla ymmärrän yksityisen rahan kauttakulkumallin rakenteen, mutta sanon lisäksi, ettei korruptiolta pelasta mikään malli. Yhtä lailla korruptiolla voidaan pilata muunkinlainen malli, esimerkiksi se, että EKP rahottaisi valtiota. Toisin sanoen: suoraan poliitiikkoja."

Minäkin luulen ymmärtäväni Henrin ymmärryksen, mutta sitä minä en ymmärrä, että luullaanko todellakin niin, että yksityistämällä raha saadaan kansalle hyvinvointia? Kansalleko saadaan hyvinvointia vain siten, että liikepankit päättävät rahanjaosta ja lisäksi vielä rahastavat välistä haluamansa summan? Liikepankeissako se viisaus piilee; käyttäisivät sitä sitten!

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #25

Henri, mitä mieltä sinä olet?

Käyttäjän MauriNygard kuva
Mauri Nygård Vastaus kommenttiin #25

No mutta eikös se ole niin, että se on viisain, jolla on eniten rahaa? Ja köyhin on tyhmin. Ja jokainen on oman onnensa seppä. Rikas on ihan yksin kaiken omaisuutensa ansainnut. Rikkaimmalla pitää olla eniten valtaa. Tämän ideologian pohjaltahan nyt maata, EU:ta ja maapalloa hallitaan, ja myös kaikkia Suomen eduskuntapuolueita, ja niitä me nyt myös seuraavissa vaaleissa sankoin joukoin äänestämme.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Muutama päivä pitää odottaa, että suuren yhteisvaluutan kansansuosion villiinnyttämänä upporikas Latvia tulee eurokerhoon korjaamaan kaikki nämä epäkohdat.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Riikassa näkyi olevan paljon katumaastureita ja ratissa taas kuntosalilla käyneitä iloisia veikkoja tatuointeineen...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tarvitseeko sitä noin seikkaperäisesti kertoa, mitä on blogin avaajassa nähnyt? ;)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Kyllähän minulla tietysti tatuointi on ja kokoluokka lähellä katumaasturia :D

Vaan Latvian liittymisen euroon pelätään tuovan likaista rahaa talouteen (no shit!). Komissio kaiketi on tietoinen siitä, että euroalueen talous pyörii paljonkin rahapesulana ja Italian järjestäytyneiden miesten operaatioilla. Latvia tuo lisää potkua talouteen :D

"Latvia's entry into the euro is expected to spike the flow of dirty money from former Soviet-states into its banking sector, reports the AP. Thirteen of Latvia's 20 banks operate by moving foreign funds and are considered safe havens for dubious funds. Stability and "permissible politics" are pull factors."
http://euobserver.com/tickers/122610

Ei siis kummakaan, että niin varmana todetaan eurokriisin olevan ohi LOL

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Latvia on tullut jo, sikäli kuin maastamuutto on suuntautunut Euroopan unioniin :D
Työikäisen väestön kato on Latviassa ollut melkoinen.

Käyttäjän TimoTarus kuva
Timo Tarus

"EU28:n maat myös kilpailevat keskenään. Kauppataseen vakauttamisen mekanismit puuttuvat. Maiden keskinäinen verokilpailu (yrityksille annettavat verotukselliset edut) pahentavat tilannetta samalla kun se syö veropohjaa."

Tämä on juuri se, mitä en ole koskaan ymmärtänyt.

Miten EU-maat voivat harjoittaa liiketoimintaa omaksi edukseen kun ei edes pelisäännöt ole samat kaikilla? Erilainen verotus, erilainen palkkataso, erilainen yleinen hintataso jne.

Suomihan ei Länsi-Euroopan maihin verrattuna kansalaisten ostovoimalla pääse leuhkimaan.
Korkea verotus, matalat palkat, kalliit elinkustannukset...

Suomalaisen elinkaari tulevaisuudessa:

(98%):
1. Syrjäytyminen 18-25 v
2. Matalapalkkainen pätkätyöläinen 18-75v
3. Köyhä eläkeläinen (300 e/kk) 75-

(2%): ei ongelmaa

(0%): keskiluokka (puuttuu; ei ongelmaa)

Tapio Vehmaskoski

* Luin Mika Waltarin "Ihmiskunnan viholliset" http://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmiskunnan_viholliset

* Mietin paluulennossa Espanjasta olemmeko Rooman maailmanvaltion uutena tulemisena EU:n-nimissä periaatetasolla kehittyneet?

* Riitan blogia lukiessani vertasin Takkiraudan erilliskohtiin Rooman valtakunnasta kontra nykyinen EU-rakennelma.

* Poliitikot sitoutetaan mahdollisesti korruptoituneina taustalla hyörivään talousjärjestelmään, jossa ei demokratiaa tunnusteta. Voiko tällaisesta seurata mitään hyvää?

* "Mitä on ollut sitä vastakin on, ja mitä on tapahtunut, sitä vastakin tapahtuu. Ei ole mitään uutta auringon alla. Jos jotakin on, josta sanotaan: Katso, tämä on uutta, niin on sitä kuitenkin ollut jo ennen..." Saarnaaja 1:9-10.

http://takkirauta.blogspot.fi/2009/10/rooman-valta...

"Rooman valtakunta oli tuhoontuomittu jo startissa - se saattoi menestyä vain niin kauan kun se laajeni, koska se perustui ryöstötaloudelle."

"Kaikille teorioille yhteistä on se, että germaanisen kulttuuripiirin kirjoittajien mielestä barbaarit ovat hyviksiä ja Länsi-Rooman oikeastaan sietikin tuhoutua, kun taas latinalaisen kulttuuripiirin kirjoittajien mielestä kyseessä oli hirvittävä katastrofi ja menetys koko maailman sivistykselle."

"Rooman valtakunnassa ei ollut minkäänlaista teollisuustuotantoa päivittäistavaroiden ja välttämättömyyshyödykkeiden ohella. Se ei tuottanut mitään vientiin, mutta toi valtavan määrän ylellisyystuotteita ulkomailta. Kassavirta siis virtasi kassasta pois."

"Koska valtakunnan talous perustui orjuudelle ja orjille ei makseta palkkaa, mitään ostovoimaista palkansaajaluokkaa, yritteliäisyyttä ja keskiluokkaa ei koskaan syntynyt"

"Roomassa kaikki meni hyvin niin kauan kun valtakunta laajeni ja ryöstettävää riitti"

"Ja kun laajeneminen loppui, loppui myös kassavirta. Rahan kvantiteettiteorian mukaan tällaisessa tilanteessa, jolloin valtakuntaan ei enää virtaa rahaa sisään eikä uutta lisäarvoa synny, mutta rahaa alkaa virrata ulos, alkaa deflaatio"

"Deflaatio puolestaan on melkoinen peikko - rahan määrä vähenee, jolloin hyödykkeiden hinnat (ja palkat) laskevat ja yhteiskunta alkaa polarisoitumaan köyhien (= heidän, joilla ei ole rahaa) köyhtyessä ja rikkaiden (he, joilla on rahaa) rikastuessa rahan arvon noustessa ja hyödykkeiden laskiessa."

"Kun valloittajameemipleksi pysähtyy, se alkaa luhistua sisäänpäin ja näin kävi myös Roomalle"

"..vastikkeeton työ, jonka hinta on keinotekoisesti poljettu alas, vääristää taloutta ja syrjäyttää kaikki muut tuotannonhaarat..."

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Kyllä Roomassa oli teollista tuotantoa ja teollista maanviljelyä. Ritarisäädyn voi katsoa jossain mielessä edustaneen keskiluokkaa.

Erään teorian mukaan Rooma alkoi romahtaa Julius Caesarin esiteltyä käyttöön kultarahan ja vedettyä liikenteestä siihen asti käytössä olleet kupari- ja hopearahat, jotka valtio laski liikkeelle. Kultarahan myötä varallisuus alkoi kiihtyvästi kertyä jo ennestään rikkaille.

EU toteuttaa laajentumista (valloitus) haalimalla lisää jäseniä (maksajia) EU-ponziin. Mutta kun uudet jäsenmaat (maksajat) on tyhjennetty, tarvitaan taas lisää jäseniä kerhoon kuluja kattamaan.

Espanjassa 2-3 euron tuntipalkkoineen näkyy nyt, mitä "vastikkeeton työ" tekee taloudelle. EU:ssa se näkyy myös.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"tarvitaan taas lisää jäseniä kerhoon kuluja kattamaan."

Ehkä neuvotteluja Turkin liittämisestä kiirehditään.

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

Rooman talouden rappioon vaikutti sen epäedullinen ulkomaankauppa. Mm.Intiaan vietiin suunnattomat määrät kultarahoja vastineeksi
ylellisyystuotteista.

Intiassa ei roomalaisia rahoja käytetty maksuvälineinä, vaan intialaiset arvostivat niitä koristeina ja koruina yms. Raha ei kiertänyt takaisinpäin.

Aikaa myöten valtion varallisuus hupeni ja roomalaiset alensivat rahojen kultapitoisuutta. Intiassa huomattiin tämä ja kauppa hiipui.

Keisari Diocletiamus määräsi v.301jkr. laajan hinta ja palkkasulun vastustaakseen kiihtyvää inflaatiota.

Hänen suuri enimmäishintaasetuksensa(edictum de pretiis) vahvisti kiinteät hinnat elintarvikkeille, teollisuustuotteille, työpalkoille ym.-Tulos oli kielteinen.

Enimmäishintoja huokeammat tavarat kallistuivat heti niiden tasolle, muut tavarat hävisivät markkinoilta.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #20

Varmaan pitää tämäkin paikkansa. Kaiketi on käynyt siis niin, että rikkaat ovat ostaneet ulkomaan tavaraa (koska muilla ei ole ollut siihen varaa) ja varallisuus on karannut sitä tietä ulkomaille jääden sinne.

Ja koska rikkaiden määrä ei ole ollut suuri suhteessa väestöön, rikkaiden arkitavaran kulutus ei ole pitänyt yllä kotimaan kysyntää ja sitä kautta työllisyyttä.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

Eikö ole hieman liiallista sanoa, että USA:ssa on keskiluokka hävinnyt lähes kokonaan. Onhan kotitalouksien mediaanitulo $50k paremmalla puolella.

Älä ymmärrä väärin. Olen kyllä sitä mieltä että syytä huoleenkin on ja korjattavaa löytyy useimmilta osa-alueilta. Pelkään että yksittäiset hieman liioittelevat kohdat vievät uskottavuutta monilta oikeilta ja tärkeiltä huomioilta.

https://drive.google.com/file/d/0B4e1RBANe0uVdG1TU...
https://drive.google.com/file/d/0B4e1RBANe0uVeTdoc...

Jos meidänkin teollisuustuotantoa katsoo, ylivoimaisesti suurin ongelma on euro. Siitä eroon pääseminen tuntuu olevan helpommin sanottu kuin tehty.

Tuolla Tyhmyriltä kiinnostavia havaintoja teollisuustuotantoon liittyen:
http://tyhmyri.wordpress.com/2013/12/27/suomen-tal...

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Ei minusta ole liiallista sanoa keskiluokan hävinneen lähes kokonaan.

http://www.pewsocialtrends.org/2012/08/22/the-lost...

Pew:n tutkimus on viitteellinen. Kun yhdistää sen muihin tutkimuksiin sekä ruokakuponkien avulla elävien määrän kasvuun (vaikka ruokakuponkiavun saantia vaikeutettiin) niin missä on tuloillaan pärjäävä keskiluokka? Missä on väki, joka ei joudu paikkaamaan tulojen pienuutta kulutusluotoilla?

Keskiluokan määrä on pienentynyt, samoin ovat keskiluokan tulot. Keskiluokan DUUNIT katoavat.

Tämä on aika selkeä esitys: Wealth inequality in America http://www.youtube.com/watch?v=QPKKQnijnsM

Tyhmyrillä on usein hyviä havaintoja ja juttuja, aivan kuten Kaninkolon Ebolakanillakin.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

Pew teki esitti tällaisen havainnon:
"Since 2000, the middle class has shrunk in size, fallen backward in income and wealth, and shed some—but by no means all—of its characteristic faith in the future."

Katsotaan hieman miltä teollisuus ja BKT näyttävät:
http://research.stlouisfed.org/fred2/graph/?chart_type=line&width=1000&height=600&preserve_ratio=true&s[1][id]=GDP
http://www.federalreserve.gov/releases/g17/current...

USA on vasta toipumassa eräästä historiansa suurimmasta BKT:n romahduksesta. Ei ole ihme että keskiluokka kokee tilanteensa vaikeaksi. Keskiluokan duunien katoaminen onkin laajempi ja hankalampi yhteiskuntapoliittinen kysymys. Se on kuitenkin erillinen ilmiö tähän viimeaikaiseen talouspoliittiseen ryssimiseen nähden.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #26

Saatan olla taas jokusen vuoden etuajassa arvioineni. Itse ajattelen siitä vinkkelistä, että keskiluokan duunit ovat häviämässä. Niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin.

Keskiluokan duuneja ovat esim. opettaja, sairaanhoitaja, poliisi, palomies, virkamies, armeijan kantahenkilökunta jne.
Myös teollisuustyöpaikat voi laskea tässä keskiluokan duuneiksi.

Koska jokapuolella säästetään, tehostetaan ja rakennesopeutetaan, julkisilla varoilla rahoitetut yleishyödylliset jobit ovat leikkurissa. Tai se mikä voidaan, ulkoistetaan halvempien palkkakustannusten maihin.

Miten em. ammattien edustajat siirtyvät yksityissektorille, jos yhteiskunnalla eikä yksityissektorilla ole rahaa maksaa heidän palveluistaan yksityisinä ammatinharjoittajina?

Tekevätkö he vast´edes työtään vapaaehtoisina kolmannen sektorin avustustyöntekijöinä (ja ollen samalla tuottamatta verotettavaa kansantuloa)?

Mistä tempaistaan tulevaisuuden osaajat, jos koulujärjestelmä puretaan tai koulutuksesta tulee niin kallista, että matalatuloisilla ei ole siihen varaa?

Luulisi vakuutusyhtiöiden havahtuvan jossain vaiheessa siihen, että poliisin, palokunnan ja perusterveydenhuollon hävittäminen alkaa jossain vaiheessa vaikuttaa heille koituviin kuluihin tuntuvasti.

Vai onko vastaus esim. se, että vakuutusta ei myönnetä, ellei paikkakunnalla ole palolaitosta tai vakuutuksenottajalla varaa maksaa erikseen palokunnalle palveluvarausmaksua? Yhdysvalloissa joissain osavaltioissa tällainen käytäntö muistaakseni on.

Käyttäjän mertsilanki kuva
Mertsi Lanki Vastaus kommenttiin #28

"Vai onko vastaus esim. se, että vakuutusta ei myönnetä, ellei paikkakunnalla ole palolaitosta tai vakuutuksenottajalla varaa maksaa erikseen palokunnalle palveluvarausmaksua? Yhdysvalloissa joissain osavaltioissa tällainen käytäntö muistaakseni on."

- Joo, Yhdysvallassa on jo kuntia jossa yksityisiä palokuntia. Jos et ole palokunnan jäsen ja talosi palaa, tulee palokunta paikalle ja antaa talosi palaa, mutta huolehtii että palo ei leviä naapuri taloon joka on palokunnan asiakas.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #28

Riikka, ei nuo duunit ole minnekään katoamassa. Niiden tekemisestä vain ei makseta jatkossa riittävästi.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #36

Häviäähän ne, jos ei ole maksajia. Tai jos sillä ei elä.

Yhdysvalloista työttömätkin ovat häviämässä, ainakin tilastoista.

"Jos liittovaltion työttömyystukiohjelman jatkosta ei päästä sopuun, uutistoimisto Bloombergin mukaan ilman tukea jääneiden amerikkalaisten määrä kasvaa näillä näkymin ensi vuoden loppuun mennessä viiteen miljoonaan.

Bloombergin mukaan tukien loppuminen saattaa johtaa siihen, että työttömät lopettavat myös töiden etsimisen. Se puolestaan johtaisi heidän katoamiseensa työttömyystilastoista, jolloin Yhdysvaltain työttömyysaste kohenisi näennäisesti."

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2013/12/28/yl...

Ah tätä hyvinvoinnin, demokratian ja tasa-arvon määrää!

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #26

Kaivelin lisää dataa minäkin :D

Social Security Administration raportoi, että lähes 40% työntekijöistä tienasi vähemmän kuin $20 000 vuodessa ja lähes 50% tienasi alle $30 000 vuodessa http://www.ssa.gov/cgi-bin/netcomp.cgi?year=2012

Mediaanipalkka vuonna 2012 oli $27 519 (laskennallinen keskipalkka)

Köyhyysraja löytyy ASPE:n tilastoista http://aspe.hhs.gov/poverty/13poverty.cfm#thresholds

Perheellisillä menee heikosti ansiopuolella. Lisäksi Yhdysvallat on kallis maa elää.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kyllä EU laajassa mielessä talouspolitiikallaan on vammauttanut Eurooppaa noin könttänä.

Keskiluokka ja varakkuus ovat hankalia käsitteitä määritellä eri maissa. Köyhyys yhdessä on toista kuin köyhyys toisessa. Kyllä USA:ssa on keskiuokkaa edelleen, vaikka tulotaso joustaisi ylös tai alas.

Meilläkin löytyy tyytymättömiä eläkeläisiä, joilla vuositulot ovat +-40.000€/v. Kun kuntatyöntekijöiden perustyön keskipalkka on yli 3.000€/kk, niin siellä sitä keskiluokkaa piisaa. Suomalaisessa jäykässä järjestelmässä ei vain ole kyetty aikaisemmin sopimaan palkkajoustosta sekä ylös- että alaspäin [saavutetut edut!], vaan kaikki näyttäisi tapahtuvan kriisin kautta.

En siis syyllistä tässä ketään, vaan totean po. sopimuskulttuurin pitkään jatkuneen luonteen, jossa jouston on sitten kortisto. Minulle olisi voinut kelvata työajan ja -palkan tilapäinen jousto kortiston vaihtoehtona. Jollekin toiselle ei missään tapauksessa. :-)

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

Normaalisti toimivassa taloudessa palkkajoustoja ei juurikaan tarvita. Inflaatio hoitaa homman. Nyt olemme luopuneet (tai toistaiseksi ainakin uskottelemme niin) rahapolitiikasta tällaisena globaalina säätimenä ja siirtyneet aikaan jolloin muut taloudelliset rakenteet joustavat. Tätä eivät ihmiset Suomessa ole vielä tajunneet. Oppi menee kyllä perille, jos kestävyysvaje korjataan.

En kyllä hetkeäkään usko, että euroopan valtioiden yhteiskuntajärjestelmiä sovitettaisiin euroon. Kyllä euro sovitetaan niihin. Ehtiikö Suomi kuitenkin kokeilla sitä 90-luku tyylistä sopeutusta ennen sitä, on meidän kannaltamme melko kiinnostava kysymys.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #27

Yritys sovittaa Euroopan yhteiskuntajärjestelmä euroon ainakin on kova :D
Euro on pelastettava, maksoi mitä maksoi, Draghi & co tuumii.

Katsoitko Mikko-Ville tuon John Pilgerin dokumentin? Sen katsottuani tuumailen taas, näinköhän euro on väline, jolla eurooppalaiset yhteiskuntajärjestelmät nimenomaan sovitetaan väkisin "markkinatalouteen", jossa megayritykset sanelevat säännöt.

Käyttäjän mertsilanki kuva
Mertsi Lanki

"Rooman valtakunta oli tuhoontuomittu jo startissa - se saattoi menestyä vain niin kauan kun se laajeni, koska se perustui ryöstötaloudelle."

– Saksan motiivi? Onko Saksa hyvis vai pahis? Kansleri Angela Merker: ”Emme voi antaa Kreikan irtautua rahaliitosta, sillä silloin muut lähtisivät perässä, ja se olisi eurooppalaisen unelman loppu.” Rauhan ja vapauden missioon ei tätä unionia ole rakennettu enää aikoihin. Mikä todellisuudessa ajaa Saksaa "viimeiseen asti"? Toisen maailmansodan tapahtumat, trauma, syyllisyyden tunto, hyvitys, takaisinmaksu? Vai,haluaako Saksa turvata omalle, eurooppalaisesti ylivoimaiselle, tuotantokoneistolleen yhä jatkuvasti laajentuvat sisämarkkinat?

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Saksa haluaa pitää Kreikan eurossa ainakin, koska haluaa irtautua energiariippuvuudestaan Venäjään.
Saksan teollisuus tarvitsee energiaa.

Kreikan merialueilla on kaasua ja öljyä. Kreikka toimii (Turkin ohella) myös kauttakulkumaana suunnitellulle TAP-putkelle.

Tässä F. William Engdahlin "Vastassa suuri Lähi-Idän energiasota" -artikkelissa hahmotellaan yhtä näkökulmaa http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&id=5358

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff

"kaikesta, mitä ostamme, 35 - 40% menee korkoina pankeille. "Vuonna 2010 yhtä prosenttia edustava osa väestöstä omisti 42% kaikesta rahoitusvarallisuudesta, ja samaan aikaan 80 prosenttia väestöstä omisti 5 prosenttia." Pankkien "veriraha" on piilotettu osto- ja myyntiketjun jokaiseen vaiheeseen. Tuottajat, jälleenmyyjät, tukkumyyjät ja välittäjät ovat pankkien tarjoaman luototuksen varassa liiketoiminnassaan. "He joutuvat maksamaan työstä ja materiaaleista ennen kuin heillä on tuote myytäväksi, ennen kuin ostaja maksaa tuotteesta. Jokainen ketjussa oleva lisää pankin häneltä vaatiman koron tuotantokuluihin. Loppulaskun (ketjun kaikki korot) maksaa kuluttaja"

Tämä on tärkeä havainto, tämähän on se on suurin ongelma, joka on nyt johtamassa siihen, että kaikki fyrkka ja lopulta myös siihen sidottu käyttöomaisuus valuu imumekanismilla finanssisektorille, jonka omaisuusarvot kohoavat maksimiinsa, mutta niiden verotukselta se pyrkii kaikinkeinoin välttymään. Loppuuhan reaalitaloudelta happi ja ostovoima tällaiseen hullunpyörään ja toimintakulujen kertaantumiseen, jota ostetut poliitikot haluavat vankkumattomassa lapsenuskossaan pitää yllä.

EMU ei anna tähän touhuun minkäänlaista liikkumavaraa ja sitä keinovalikoimaa, jolla siitä voitaisiin mahdollisesti, kansan demokraattisesti hyväksymillä järkevillä uudistuksilla päästä ulos, vaan hullunpyörä jatkaa kiihtymistään vaikkei oikein kenellekään pl.finanssisektori ja globaalit suuryritykset, siitä mitään käteen jääkään, paitsi velkaa tietenkin.

Paluu omiin valuuttoihin ja pankkisektorin hallittus siirtäminen kansan päätösvallan alle on ensimmäinen järkevä ratkaisu. Samalla se tarkottaisi poliittisten toimintarakenteiden muuttamista avoimeksi kansanvaltaiseksi toiminnaksi, jossa jokaisella kansalaisella on mahdollista vaikuttaa, ja tämä on siis ulotettava myös talouden+pankkitoiminnan alalle. Jos muutetaan vain rahanluonnin hallinta valtiolle, muttei avata demokraattista toimintarakennetta, niin rakenteellinen poliittinen korruptio ei katoa mihinkään.

Käyttäjän KajRisberg kuva
Kaj Risberg

Hyvää kritiikkiä, mutta tässäkään ei puututa ydinkysymykseen; n. 60% pankkien luotonannosta ovat kotitalouksien asuntovelkoja. Vain 20-30% muita arvopaperiluottoja ja reaali-investointeja ehkä vain 10 prosenttia. Artikkelissa ei ole nähdäkseni mitään, mikä estäisi velkakuplan synnyn (asuntomarkkinat). Finannssikriisiä eli rahoitusponzihuijausta ei voida hoitaa ilman finanssipolitiikkaa eli ennen kaikkean asuntokysymyksen ratkaisua ja pankkireformia. Valuuttareformi on suureksi hyödyksi, mutta jos oletetaan pelkästään sen nujertavan finanssikapitalismin, niin ollaan aika heikoilla jäillä.

Käyttäjän MauriNygard kuva
Mauri Nygård

Oma valuutta auttaa taloutta kokonaisuutena ja antaa työtä asuntovelallisille. Toisaalta sopii kyllä kysyä, miksi yksityisten voittoa tavoittelevien pankkien pitää olla asuntoja rahoittamassa? Aikaisemminhan valtion rahalaitokset ovat olleet voimakkaastikin tässä puuhassa, erityisesti asutustoiminnan vaiheessa. Silloinhan kansatulo kasvoikin nopeasti. Samalla oli inflaatiota ja devalvaatiota. Toki euroalueellakin alkaa hellittämään ainakin väliaikaisesti, kun euro devalvoidaan (virallisesti devalvoituu). Ipun EU-vaalislogan Omalla rahalla tulevaisuuteen sisältää myös mahdollisuuden, että valtio ryhtyy jälleen nykyistä aktiivisemmaksi asuntorahoittamisessa. Viimeksihän valtion roolia heikennettiin tahallisesti korkealla korolla.

Sopii myös kysyä, onko moraalisesti oikein, että kääritään voittoja ihmisten sairauksilla? Kysymyksellä on jotain sukulaisuutta asuntojen rahoittamisen kanssa.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Hyviä huomioita sinullakin. Osittain nuo asuntojen hinnat syntyvät pankkien "verirahasta" asunnon rakentamisen/rakennuttamisen ketjun jokaisessa osassa, materiaalihankinnoista itse työhön ja tonttiin.

Keskittävä metropolipolitiikka taas nostaa tonttien (ja asuntojen) hintoja ns. kasvukeskusten liepeillä ja kasvukeskuksissa: tarvitaan aina enemmän lainarahaa. Tai enemmän asumistukia...

En oletakaan valuuttareformin nujertavan finanssikapiltalismia ("jos ei haluta luopua velka = raha -talousjärjestelmästä" jne).

Käyttäjän KajRisberg kuva
Kaj Risberg

Asuntokuplat eivät ole reaalitalouden ilmiöitä. Rakennuskustannuksilla ei ole asuntojen hintojen nousun kanssa mitään tekemistä. Ne ovat velasta syntyvää monetaarista inflaatiota, mikä inflatoi maan (tontin) hinnan. Rakennusten arvo ei nouse. Alalla on kyllä pitkät perinteet "vesitettyjen kustannusten" (watered costs) luomisessa, mutta uustuotanto on marginaalista ja saalistus tapahtuu ensi sijassa keinottelusta ja luotonannosta jo olemassa olevaan varallisuuteen.

(Esim. pelkästää Helsingissä on 300 000 asuntoa ja poliitikot ilmeisesti luulevat, että rakentamalla pari sataa vuokra-asuntoa johonkin marginaalliin hinnat laskisivat? Ei näillä ole asian kanssa mitään tekemistä. Itse asiassa "marginaalin laskeminen" nostaa asuntojen arvoa eikä laske niitä (Ricardon maankoron laki).)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #45

Asuntokuplat (hintakuplat) eivät tosiaan ole puhtaasti reaalitalouden olemuksen ilmiöitä. Asuntojen hinnat sen sijaan osittain ovat (reaalitaloudessa tuotannosta syntyvät kustannukset, voittomarginaali).

Muutoin hinta muodostuu paljolti keinottelusta. Mikä on selvää jokaiselle, joka käyttää vaikka muutaman tunnin verratakseen vastaavan kokoisia asuntoja eri alueilla.

Keskittävä politiikka ja kaavoituspolitiikka auttaa kuplien synnyssä.

Jollain lailla "älykkään ja oikeudenmukaisen liikenteen" työryhmän km-vero mietintö seurantalaitteineen muistuttaa tätä: on teknologia; luodaan sille kysyntä/tarve säätämällä laki ja saadaan (ehkä) talouskasvua.

Käyttäjän KajRisberg kuva
Kaj Risberg Vastaus kommenttiin #46

Kommentteja

Watered costs eivät ole todellisisia kustannuksia. Olisi mielenkiintoista tietää niiltä joiden mukaan hinta johtuu kustannuksista, miksi rakennusteollisuuden tuottavuus Suomessa on täysin romahtanut viimeisen 15 vuoden aikana. Kun tuottavuus muussa teollisuudessa on korkeampi kuin koskaan. Ja kun rakennuskustannukset muualla maailmassa ovat kehittyneet täysin normaalisti.

Rakennusyhtiöiden 60-70% voitot eivät ole mitään "innovaatiokorkoa" vaan myyntivoittoja tontista, jonka veronmaksajat luovuttavat rosvoparonille pilkkahintaan.

Uustuotanto ja muutaman prosentin muuttovoitto ovat markkinoilla marginaalitekijoitä eikä näillä ole mitään perustetta hintojen kaksin- kolminkertaistumiselle. Esimerkiksi pääkapunkiseuden kasvu oli suurinta 60-luvulla, mutta on säilynyt suhteellisen vakiona koko itsenäisyyden ajan.

Asuntojen hinta eri alueilla ei johdu keinottelusta vaan siitä, että asuntojen hinnasta keskimäärin 50% on sijainnin hintaa. Miksi ihmeesä joku maksaisi tontista pellonreunassa pohjoiskarjalassa saman mitä tontista Kulosaaressa?

Talouskasvua ei tietenkään saada aikaan kustannuksia lisäämällä vaan tuottavuutta nostamalla. Poliitikot ja "talousasiantuntijat" taitavat kuitenkin uskoa päinvastoin.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #47

Taidamme puhua hieman ristiin keskenämme.

"Asuntojen hinta eri alueilla ei johdu keinottelusta vaan siitä, että asuntojen hinnasta keskimäärin 50% on sijainnin hintaa. Miksi ihmeesä joku maksaisi tontista pellonreunassa pohjoiskarjalassa saman mitä tontista Kulosaaressa?"

Puhutaanko nyt pelkästään tästä hetkestä vai historiallisesti pidemmästä ajanjaksosta? Koska sijaintien haluttuus vaihtelee eri aikoina, ja se haluttuus taas synnyttää keinottelumahdollisuuksia.

------
Moneen otteeseen palkittu Four Horsemen -dokumentti käy läpi pankkien osuutta hinnan muodostuksessa ja rahan hinnassa (n. 20 min kohdalta).
http://www.youtube.com/watch?v=5fbvquHSPJU

Käyttäjän KajRisberg kuva
Kaj Risberg Vastaus kommenttiin #48

Puhutaan perusekonomiasta. Ei tässä ajalla ole mitään tekemistä. Kaupunkimaan vuokratuotto riippuu kysynnästä ja sijainnista. Pelkitetysti kysymys on tontin keskustaetäisyydestä ja rahoituksen ehdoista. Laitakanpungin tontit ovat aina keskustatontteja vähäarvoisemmat. Kaavoittaja tai suunnittelija ei eroa luo. Voi kyllä ehkä sitä hieman "loiventaa."

Keinottelumahdollisuudet perustuvat ennen muuta kahteen tekijään: 1) maan käytön estämiseen (omistaja estää maan kehittämisen, joka pakottaa huonon maan käyttöönottoon ja vuokrien nousuun) 2) rahoituksen (velan) aiheuttamaan hintainflaatioon. Kun hinnat nousevat voidaan sitten velkapääomalla saalistaa myyntivoittoja.

Jälkimmäisessä tapauksessa vanhat velat maksetaan myyntivoitoilla, joten kun ennen pitkää velanotto pysähtyy, jää inflaatio tulematta, siten myyntivoitot tulematta ja velat jäävät maksamatta.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Alla osa senaattori Bernie Sandersin uudenvuoden puheesta:

"- The middle class continues to decline, with median family income some $5,000 less than in 1999.

- More Americans, 46.5 million, are now living in poverty than at any time in our nation's history. Child poverty, at 22 percent, is the highest of any major country.

- Real unemployment is not 7 percent. If one includes those who have given up looking for work and those who want full-time work but are employed part-time, real unemployment is over 13 percent - and youth unemployment is much higher than that.

- Most of the new jobs that are being created are part-time and low wage, but the minimum wage remains at the starvation level of $7.25 per hour.

- Millions of college students are leaving school deeply in debt, while many others have given up on their dream of a higher education because of the cost.

- Meanwhile, as tens of millions of Americans struggle to survive economically, the wealthiest people are doing phenomenally well and corporate profits are at an all-time high. In fact, wealth and income inequality today is greater than at any time since just before the Great Depression. One family, the Walton family with its Wal-Mart fortune, now owns more wealth than the bottom 40 percent of Americans. In recent years, 95 percent of all new income has gone to the top 1 percent.

- The scientific community has been very clear: Global warming is real, it is already causing massive problems and, if we don't significantly reduce greenhouse gas emissions, the planet we leave to our kids and grandchildren will be less and less habitable....

...Clearly, if we are going to save the middle class and protect our planet, we need to change the political dynamics of the nation. We can no longer allow the billionaires and their think tanks or the corporate media to set the agenda. We need to educate, organize and mobilize the working families of our country to stand up for their rights. We need to make government work for all the people, not just the 1 percent."

Huffington Post: Seize the moment

Toimituksen poiminnat