KissanKulmasta

Talouskuri pysyväksi olotilaksi - Euroopan unioni eliitin orjuuttamishanke?

Talouskomissaari Olli Rehn (kesk) on ehättänyt vaatimaan lisää talouskuria. Sanat Rehnin suuhun on asettanut komission vahva taustavaikuttaja ERT, Euroopan teollisuusmiesten klubi, joka hamuilee yrityksille valtaa demokratian yli.

Talouskuri pysyväksi olotilaksi - Euroopan unioni eliitin orjuuttamishanke?

Euroopan unionin komission talouskasvuennusteet ovat kokemassa komean mahalaskun. Sitä mukaa kun tuoretta dataa tihkuu eri maista, näyttää entistä selvemmälle että koko maailmankauppa on hidastumassa. Vahvaa ja vakaata yhteisvaluutta euroa käyttävien euroalueen maiden taantuma on kestänyt nyt 18 kuukautta.

Financial Times -lehti kertoi pari päivää sitten, että jo viisi vuotta odotettu talouskasvu tyssähti 0,1 prosenttiin vuoden 2013 kolmannella kvartaalilla. Toisella kvartaalilla kasvu oli "huikeat" 0,3 prosenttia, mistä nyt siis on tultu alaspäin. Saksan ja Ranskan taloudet ovat molemmat hidastuneet, kertoo FT.

Ennusteissaan komissio odotti 0,3 prosentin kasvun jatkuvan loppuvuoden. Vuodelle 2014 komissio ennustaa toiveikkaasti 1,1 prosentin kasvua ja vuodelle 2015 peräti 1,7 prosentin kasvua. Euromaista Espanjan ja Italian viennin kasvu näyttäisi pääasiassa johtuvan tuonnin putoamisesta eikä mistään todellisesta viennin lisäyksestä.

Kreikan "pikku talousvaje" on Troikan arvioiden mukaan 2,9 miljardia. Troikalla tarkoitetaan kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n, Euroopan keskuspankki EKP:n ja komission muodostamaa kolmikkoa. Kreikan arvioidaan tarvitsevan vuonna 2014 ylimääräisen neljännen avustuspaketin, suuruudeltaan 10 miljardia euroa, kertoo EuObserver.

Japanin bkt:n kasvu puolittui alaspäin kolmannella kvartaalilla. Venäjän suunnalta on saatu tietoa, että Venäjän talouskasvu tippui 1,4 prosenttiin. Kiinassakin talous hidastuu.

Globaalitaloudessa tätä ei ole syytä kummastella. Kun eurooppalaisilta on viety ostovoima talouskurilla ja palkkamaltilla, sillä on vaikutuksensa muiden maiden vientiin mistä taas seuraa, että kun muissa maissa vienti shakkaa, työvoiman tarve ja sitä kautta ostovoima tipahtaa.

Työttömyys on sekä EU28:ssa että euroalueella kaksinumeroinen (11% ja 12,2%) siitä huolimatta, että tilastoinnista on jätetty pois työvoimapoliittisien palveluiden piirissä olevat eli työllistetyt, työharjoittelussa / työelämävalmennuksessa olevat, lomautetut, työ- tai koulutuskokeiluissa, työvoimakoulutuksessa, vuorotteluvapaalla, kuntouttavassa työtoiminnassa, työnhaku- ja uravalmennuksessa olevat, pätkä-, projekti- tai osa-aikatyössä olevat sekä omaehtoisesti opiskelevat. Työttömyyslukemien odotetaan pysyvän ennallaan vuonna 2014 eli aiempaa ennustetta (12,1%) korkeampana.

 

Espanja ja Italia hilkulla rikkoa sääntöjä

Joulukuun 9. päivä 2011 Euroopan neuvosto ilmoitti uudesta taloussopimuksesta, osana niitä toimenpiteitä, joilla oli määrä ratkaista euroalueen valtioiden velkaongelmat ja pankkikriisit. Sopimus liitettiin toiseen, kasvu- ja vakaussopimukseen (TSCG; Treaty on Stability, Coordination and Governance), jonka allekirjoitti 25 EU:n jäsenmaata maaliskuussa 2012.

Sopimus tuli allekirjoituksilla ratifioitua ja se astui voimaan tammikuussa 2013. Sopimuksella hallitukset sitoutuivat enintään 0,5 prosentin ns. rakenteelliseen alijäämään joka täytyy huomioida kansallisvaltioiden budjettisuunnitelmissa.

Komissio tarkistaa jäsenmaiden budjettisuunnitelmat ja antaa niille hyväksyntänsä. EuObserver raportoi komission nyt tarkastaneen jäsenmaiden budjettisuunnitelmat ja antaneen niille hyväksyntänsä. Tämä tarkoittaa sitä, että jäsenmaiden parlamenteilla ei enää ole kansallista valtaa budjetteihin kuin rajoitetussa mielessä.

Komission hyväksynnän budjeteilleen ovat saaneet ainoastaan Viro ja Saksa. Sapiskaa ovat saaneet Suomen lisäksi Espanja, Italia, Luxemburg ja Malta. Tukipakettimaat Kreikka, Kypros, Irlanti ja Portugali eivät olleet mukana komission arvioinnissa. Espanjassa, Irlannissa, Kreikassa ja Kyproksella pelätään deflaatiota; stagnaatio eli talouden pysähtyneisyys tukipakettimaissa jo talouskurin seurauksena on.

 

Epävakauden ja nollakasvun sopimus

Kasvu- ja vakaussopimus tunnetaan myös nimillä talouskurisopimus, EU:n pakkopaita sekä epävakauden ja nollakasvun sopimus, vahvistaa olemassa olevat, Maastrichtin sopimuksessa määritellyt taloutta koskevat säännöt taloussopeutusmääräysten kautta, joita valvoo Euroopan oikeustuomioistuin European Court of Justice (ECJ).

Kasvu- ja vakaussopimuksen finanssipoliittisten sääntöjen mukaan rakenteellinen alijäämä saa olla enintään 0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Jos julkisen talouden velkasuhde on alle 60 prosenttia, alijäämäsuhde saa olla enintään prosentin. Suomi oli ensimmäisenä ratifioimassa kasvu- ja vakaussopimusta.

 

Sopimuksilla talouskuri pysyväksi olotilaksi

Poliittisen taloustieteen tutkija Hugo Radicen helmikuussa 2013 esittämän tulkinnan mukaan kasvu- ja vakaussopimus, kun täysin toteutettu, ei ainoastaan saa aikaan pysyvää talouskurin tilaa vaan se myös siirtää makroekonomisen politiikan pois demokraattisesta kontrollista, ja näistä syistä sitä pitäisi vastustaa suurella tarmolla joka puolella.

Artikkelissa "Reshaping Fiscal Policies In Europe: Enforcing Austerity, Attacking Democracy" eli "Talouspolitiikan uudelleenmuovailu Euroopassa: Talouskurin pakottaminen, hyökkäys demokratiaa vastaan"  Radice käy lyhyin maininnoin läpi eri koulukuntia edustavien taloustieteilijöiden esittämiä ajatuksia ja tekee yhteenvedon, jossa hän toteaa, että Euroopan unionin kasvu- ja vakaussopimus on suunniteltu pakottamaan voimaan ikuisesti kestävä talouskuri, joka toteutetaan asettamalla tähtäin rakenteellisen alijäämän kurissa pitämiseen mutta myös sementoimaan demokratiavaje ottamalla makroekonomian kontrolli pois kansallisilta parlamenteilta.

Artikkeli löytyy Verkkomediasta otsikolla "Talouspolitiikka demokratian palkkatappajana". http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&id=6956

 

Plebeijit kärsikööt!

Radicen esittämälle tulkinnalle antaa vahvistusta irlantilainen toimittaja David Cronin. Brysselistä käsin kirjoittava Cronin kertoo saaneensa käsiinsä muistiinpanot, jotka oli valmisteltu Euroopan komission puheenjohtajan Jose Manuel Barroson ja yritysjohtajien lounastapaamiseen 19. helmikuuta.

Eräs liikemiesten esittämistä avainvaatimuksista oli se, että talouskuria pitäsi vahvistaa kautta Euroopan unionin. Kyseisiä yrityksiä lounastapaamisella olivat esimerkiksi Ericsson, Fiat, Telecom Italia, SAP sekä Solvay. Kaikki yritykset kuuluvat Euroopan teollisuusmiesten klubiin ERT:n, European Roundtable of Industrialists.

Samaisella lounastapaamisella ERT suositteli myös, että komissiolla tulisi olla suurempi valta jäsenmaiden budjetteihin. Helmikuun jälkeen ERT:n "suositukset" ovat toteutuneet.

"Ennen kuin vuoden 2008 finanssikriisi puhkesi, todennäköisyys sille, että nimellisesti itsenäiset valtiot lähettäisivät budjettiesityksensä vaaleilla valitsemattoman byrokratian ennakkotarkistukseen vaikutti etäiseltä. Tällä viikolla kuitenkin Barroso kuulosti riemuitsevalle puhuessaan siitä, kuinka sellaisia ennakkotarkistuksia nyt tehtiin ensimmäistä kertaa. Kaiuttaen ERT-lounaskumppaneidensa mielipiteitä Barroso varoitti talouskuriuupumuksesta. Myönnettyään, että suuria uhrauksia on tehty, hän päätteli, että lisää uhrauksia tarvitaan. On huomionarvoista, että Barroso ei ole tarjoutunut luopumaan omasta eläkkeestään ... sen sijaan se on pienet tavalliset ihmiset, joilta uhraukset vaaditaan", Cronin kirjoittaa.

Cronin kertoo lukeneensa läpi ERT:n joulukuussa 2012 julkaisemat, luottamukselliseksi merkityt asiakirjat. Kyseisissä asiakirjoissa keskustellaan "työmarkkina- ja koulutuspolitiikkojen modernisoimisesta". "Huolellisella lukemisella ERT:n vaatimukset kertovat, että ´tulevaisuuden työpaikat´ ovat prekariaattityötä." Prekariaattityöllä tarkoitetaan epätyypillisiä työsuhteita so. määräaikais-, projekti- ja osa-aikatöitä.

Samaisessa joulukuun asiakirjassa vaaditaan, että hallitukset edistävät kilpailukykyä joustavoittavoittamalla työmarkkinoita mm. vähentämällä koulutuksessa olevien työntekijöiden saamia sosiaalisia maksuja ja "palkkojen evoluutiota" poistamalla palkkojen indeksisidonnaisuuden.

Suomessahan tätä on jo alustavasti tarjoiltu kokoomuksen puheissa. Kilpailukyvyn parantamisella tarkoitetaan arkikielessä työntekijöiden aseman ja neuvottelumahdollisuuksien huonontamista.

ERT:n voidaan katsoa vaativan ja komission toteuttavan sosiaalista väkivaltaa. Sosiaalisella väkivallalla tarkoitetaan mm. alempien tuloryhmien toimeentulomahdollisuuksien huonontamista palkkoja alentamalla, eläkkeitä leikkaamalla/jäädyttämällä sekä leikkaamalla terveydenhuollosta, koulutuksesta ja perustoimeentuloturvasta. Poliittisessa puheessa sosiaalinen väkivalta kulkee nimillä ´talouskuri´, ´tehostaminen´, ´uudistus´, ´rakennemuutos´ sekä ´välttämättömyys´.

 

Koulutus: Ei elämää vaan yrityksiä varten

Ericssonilla työskentelevä ERT:n puheenjohtaja Leif Johansson on ehdottanut, että kilpailukyvyn säilyttämiseksi suuryritysten tulisi saada sanoa sanansa koulutukseen kaikilla tasoilla.

ERT:n Gerhard Cromme ehdotti vuonna 2000 kaikkien koulujen yksityistämisen ja niiden markkinavoimille alistamisen puolesta. Tarkoittiko Cromme, että lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen sijaan lapsille aletaan opettaa piirilevyjen kokoamista veronmaksajien kustantamina?

Kvartaalivasemmisto ja "sosiaalidemokraatit" auttavat komissiota ERT:n työ- ja koulutuspoliittisten tavoitteiden toteutuksessa jäsenmaissa käyttämällä uusliberaalia harhautussanastoa omassa poliittisessa retoriikassaan.

 

Kommentti: Talouskasvua, mutta kenelle?

Komission ja ERT:n logiikkaa on vaikea tajuta. Miten muka talouskasvu onnistuu tilanteessa, jossa on ylituotantoa, palkansaajien ostovoimaa on leikattu veroilla ja palkkamaltilla, suuryritykset kiertävät veroja ja pk-yritykset maksavat keskimäärin 30% veroja?

Miten talouskasvu onnistuu tilanteessa, jossa euromaat kilpailevat keskenään yhteismarkkinoilla, mikä johtaa väkisinkin paitsi verokilpailuun (maat alentavat yritysverotusta) myös palkkakilpailuun (matalammat palkat). Tästä seuraa, että ostovoima katoaa, minkä jälkeen reaalitalous hyytyy ja verotulot pienevät.

Eräs osoitus tästä on Suomen valtiovarainministeriön 13. marraskuuta julkaisema esitys yhteisöverokannan alentamisesta 20 prosenttiin. Aiotaanko menetetyt verotuotot korvata kiristämällä tasaveroja kuten alv:ta - joka sekin leikkaa alempien tuloryhmien ostovoimaa?

Miten talouskasvu onnistuu tilanteessa, jossa lähes jokainen maailman maa yrittää yhtä aikaa leikata menojaan, vähentää velkaansa, parantaa kilpailukykyään sisäisellä devalvaatiolla, lisätä vientiään ja vähentää tuontiaan?

Miten reaalitalouden kasvu onnistuu tilanteessa, jossa maailmankauppaa hallitsee pääasiassa 147 yritystä? Nämä yritykset käyvät kauppaa pääasiassa keskenään tai oman yritysryppäänsä sisällä. Verojen suhteen niillä on "kaksoisverottomuuden käytäntö", jossa veroja ei makseta kotimaahan eikä toimintamaihin; siirtohinnoittelun ja verokeitaiden käytön avulla suuryrityksen keskimääräinen veroposentti on 5 prosenttia.

Pääomien kasautuminen heikentää kasvun mahdollisuuksia.

Ellei sitten tarkastele asiaa siltä kantilta, että tarkoituskaan ei ole saada reaalitaloutta kasvuun vaan varmistaa rahoitussektorin ylivalta kansantalouksien yli - ja sementoida se mm. vapaakauppasopimuksin.

Onhan tiettyä, että komission korva on Euroopan talousmiesten klubi ERT:n niin tiukassa otteessa, että kaikki ERT:n "ehdotukset" ja "suositukset" on kirjattu lähes sellaisinaan komission aloitteisiin.

Vaalit ja muut kulissidemokratian prosessit toimivat todellisen vallankäytön piilottajina. Sillä miten asia todellisuudessa on, on harvinaisen vähän tekemistä sen kanssa, miten asia suurelle yleisölle esitetään median välityksellä. Totuus on näille tahoille vain järjestelykysymys.

 

Lue myös:

Vallan asymptootit http://riikkasoyring.nettisivu.org/vallan-asymptootit/

Tulevaisuusarvioita aikajanalle 2012-2016 http://riikkasoyring.nettisivu.org/tulevaisuusarvioita-aikajanalle-2012-2016/

Hasbara - mielipiteen muokkauksen taide http://riikkasoyring.nettisivu.org/hasbara-mielipiteenmuokkauksen-taide/

Nordean analyysi - Mitä jos euroalue hajoaa? http://riikkasoyring.nettisivu.org/nordean-analyysi-mita-jos-euroalue-hajoaa/

 

Lähteet:

European Economic Forecast, Autumn 2013 - EU Economy: Gradual recovery, external risks http://ec.europa.eu/economy_finance/eu/forecasts/2013_autumn_forecast_en.htm

Valtiovarainministeriö: Hallitus esittää yhteisöverokannan alentamista 20 prosenttiin sekä muutoksia osinkoverotukseen ja yritysveropohjaan http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20131113Hallit/name.jsp

Verkkomedia: Vapaakauppasopimus TAFTA-TTIP on kuolinisku demokratialle (eli "147 yritystä") http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=9119

toim. Teppo Eskelinen, Ilkka Kauppinen & Olli-Pekka Moisio: Tieto ja globalisaatio (Tampereen yliopisto 2011)

EuObserver: Greece returns to haunt euro ministers http://euobserver.com/news/122076

EuObserver: Italy and Spain close to breaking euro rules http://euobserver.com/economic/122123

David Cronin: Business chiefs demand more austerity http://blogs.euobserver.com/cronin/2013/11/15/business-chiefs-demand-more-austerity/

EuObserver: Spain stokes fears of deflation http://euobserver.com/tickers/122099

Financial Times: Eurozone third-quarter growth falters, slowing to 0,1%

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Ah tätä informaatio- ja teknologiayhteiskuntaa! Meillä oli aamupäivän kuluessa 7 sähkökatkoa :D

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Täälläpäin Helsingissä tapahtui sähkökatko viimeksi muistaakseni 2004. Sekin kesti 15 minuuttia.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Suomessa talouskuri on 1,5 miljoonalla pysyvä hyve. Heillä, joita muut sättivät ja sorsivat.

Oletko havainnut jonkun, joka yritteleikse poistaa köyhyyttä EU:ssa? Ja miksi yrittäisikään, eihän se toinna. Toisen köyhyys on toisten hyvinvointi.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Täytyy vastata kaikille yhteisesti koska edistynyt teknologia on viskannut minut jo kolmesti ulos US:sta tänään kesken kommentoinnin.

Katriina,
Suomessa 1,5 miljoonaa kestoköyhää, EU:ssa kymmeniä ellei satoja miljoonia. Maailmanlaajuisesti liikutaan jo miljardeissa kvartaalitalouden tuottamissa köyhissä.

Tero-Jarno Tikkanen,
mainosta ihan vapaasti. Mulla ei ole tarvetta sensuroida tai moitiskella kanssa-kirjoittajia lähdekritiikistä yms. :D

On niin kuin kirjoitit: muodostumassa on erittäin jakautunut yhteiskunta. Taloudellisen pohjan pudottua näyttää menevän myös ihmisarvo.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Toisaalta erikoista ettei federalistit ja muut euron ja EU:n kannattajat eivät halua edes keskustella liittovaltiokehityksestä jossa olemme mukana.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Jaa-a Jarmo Makkonen, ehkä et vain ole tunnistanut sitä keskusteluksi :D

Sitä käydään kyllä. Tiedät kuuntelevasi federalistien "keskustelua" kun sellaiset hokemat vailla perusteluita lentelevät sakeana kuin

- Ei ole vaihtoehtoja!
- Enemmän Eurooppaa!
- Tarvitaan lisää syvempää integraatiota
- Otetaan mallia Yhdysvalloista!
- Eurosta ei voi erota
- Maailmanloppu tulee, jos EU hajoaa
- Keskeneräisistä asioista ei keskustella
- Suomi ei pärjää yksin
- Suu kiinni senkin populisti!

jne

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Viikonlopun uusinhan on, että euroalueen monikansallisten pankkien aihteuttama päänsärky ajateltaisiin nyt korjata pankkiunionissa niin, että tarpeen vaatiessa (kun ongelmia ilmenee) muodostettaisiin näistä lisää monikansallisia pankkeja. =)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #20

Täysin looginen jatkumo EU:ssa. Koska talouskurin aiheuttamaa talouskasvun katoamista muka-paikataan lisäämällä talouskuria niin totta kai monikansallisten pankkien aiheuttama ongelma ratkeaa kasvattamalla monikansallisten pankkien määrää :D

Akateemikot kai puhuisivat kehäpäätelmistä :D

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

- "Koulutus: Ei elämää vaan yrityksiä varten"

Mitä tarkoittaa opiskelu elämää varten? Minä olen aina luullut, että opiskella tarvitsee siksi, että saisi työpaikan, ja niitä työpaikkoja tarjoavat juurikin yritykset (julkisen puolen työpaikat ovat loppujen lopuksi myös yritysten kustantamia).

- "Tarkoittiko Cromme, että lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen sijaan lapsille aletaan opettaa piirilevyjen kokoamista veronmaksajien kustantamina?"

En usko, että yritykset haluavat piirivelyjen kokoajia, jotka eivät osaa lukea eivätkä kirjoittaa.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Opiskelu elämää varten tarkoittaa perussivistyksen hankkimista niin että on sitten erilaisia valmiuksia eri suuntiin.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Meinaatko, etteivät yritykset haluaisi tuollaista koulutusta?

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #19

Jaa-a. Lukaise joskus JKL:n yliopiston dosentti Sakari Suutarisen valaiseva tutkielma VKTS:sta (Vapaan koulutuksen tukisäätiö), joka ajoi mm. opiskelijaneuvostojen ymv. poistamista kouluista, että oppilaat eivät oppisi demokraattisia käytäntöjä vaan valmistuisivat "hyviksi työntekijöiksi" so. henkilöiksi, jotka eivät osaa kyseenalaistaa.

VKTS:n rahoittajana toimi elinkeinoelämä ja se onnistui soluttautumaan mm. opetusministeriöön ja vaikuttamaan sieltä käsin päätöksiin.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #22

Jos tarkoitat tätä, niin en ainakaan pikaisella vilkaisulla löytänyt siitä kohtaa, joka osoittaisi VKTS:n vastustaneen opiskelijademokratiaa sen takia, että heidän tavoitteenaan olisivat oppilaat, jotka eivät osaa kyseenalaistaa.

Yleisesti ottaen demokratia ja kyky kyseenalaistamiseen eivät liity toisiinsa. Päinvastoin, myös demokraattisesti tehtyjä ratkaisuja tulee osata ja voida kyseenalaistaa.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #24

En saa linkkiäsi auki.

------
Kaikki eivät ehkä tiedä, mistä tässä sivujuonteessa keskustellaan.
Heille siis tiedoksi:

Vapaan koulutuksen tukisäätiö oli vuosina 1973–1991 toiminut elinkeinoelämän (EK) rahoittama säätiö. Sen päämääränänä 1970-luvulla oli vasemmistolaisen koulutuspolitiikan vastustaminen ja demokratian kitkeminen koululaitoksesta.
Asiasta on kirjoittanut tyhjentävän selvityksen Jyväskylän yliopiston dosentti Sakari Suutarinen. http://www.kasvatus-ja-aika.fi/dokumentit/suutarin...

Mediajulkisuuteen VKTS-säätiö nousi v. 2010, kun Helsingin Sanomat uutisoi mm. Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Anderssonin (kok) keränneen säätiölle tietoja opettajien poliitisesta suuntautumisesta. Tietoja käytettiin mm. opettajien urakehityksen suunnan määrittämiseen: vasemmistolainen -ei ylennystä, oikeistolainen - ylennys, neutraali - ehkä.

Niin ikään jyväskyläläisen Mauri Pekkarisen (kesk) kerrotaan toimineen säätiössä. Pekkarinen on ollut ministerinä useissa hallituksissa, kuten kauppa- ja teollisuusministerinä Jäätteenmäen, Vanhasen ja Kiviniemen hallituksissa. Ministeriöitten yhdistyessä virkanimikkeeksi vaihtui elinkeinoministeri, lyhennettynä TEM.

Säätiön ydinryhmään kuului SUPO:n tutkimusten mukaan myös entinen eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen (kok) sekä presidenttiehdokas Elisabeth Rehn (rkp)

Olisiko VKTS:n toiminnalla jotain yhteyttä Lauri Rapelin väitöskirjan karmaiseviin tuloksiin?
- vain 15% suomalaisista tietää, montako meppiä meitä edustaa EU:ssa. (niitä on kolmetoista)
- vain 42 % kansalaisista tietää, mitä tarkoitetaan parlamentaarisella hallitusmuodolla.
- vain 39 prosenttia tietää käsitteen vaalipiirijako.
- vain 26% kansalaisista tietää, mitä tehtäviä eduskunnalla on.

Voi helposti yhtyä Aamulehden väitteeseen "Suomen koulujen opetuksen anti yhteiskunnasta on ala-arvoinen. Vaikka kuinka kaunistellaan, tosiasiassa edes hyvin koulutetut kansalaiset eivät tiedä, miten yhteiskunnan keskeiset poliittiset laitokset toimivat."

Poliitikot valittavat, että kansalaiset eivät tunne kiinnostusta yhteisten asioiden hoitoon. Väite saattaa olla totta: olemme tottuneet -meidät on jo koulussa totutettu- holhoojahallitukseen. Valittelu kiinnostuksen puutteesta on lumetta. Jokainen kiinnostumaton, uurnilla käymätön kansalainen tukee valtapuolueita. Valtapuolueet hyötyvät passiivisista kansalaisista, koska heidän äänestäjänsä ovat aktiivisia.

Oikeusministeriö on kantanut huolta demokratian tulevaisuudesta, ainakin mediassa. Oikeusministeri Tuija Brax (vihr) kertoi heinäkuussa 2010, että länsimaisiin demokratioihin verrattuna suomalaiset tietävät hyvin politiikasta. Lue nuo kaksi lausetta uudelleen: huomaatko ristiriidan? Kuitenkin molemmat lausunnot on annettu, ja samalta suunnalta.
Joka tapauksessa, Brax puhui puppua.
Tällä hetkellä Suomessa opiskelusta on vain 2 % yhteiskuntaopin opiskeluja. EU-maissa keskiarvo on jo kahdeksan prosenttia. Ranskassa yhteiskuntaoppia on reilusti yli kymmenen prosenttia oppitunneista.

"Oikeusministeriö katsoi työryhmälle antamassaan lausunnossa, että yhteiskuntaopin tuntimäärien kasvattaminen ja etiikan mukaan tulo uutena oppiaineena mahdollistaisivat demokratiakasvatuksen rinnalla muiden muassa perusoikeuksien ja laillisuuskasvatuksen näkökulmien vahvistamisen." mutta samalla leikataan opetuksesta rahaa ja tuntimääriä mistä vain kyetään.
Pääjohtaja Timo Lankisen työryhmän tuntijakomalli muuten kaatui hallituspuolue keskustan vastustukseen.

"Demokratian paradoksi on tieteellinen termi, jonka johtavat suomalaiset puoluestrategian suunnittelijat ovat sisäistäneet todella hyvin. Tämän käsitteen mukaan parhaiten politiikasta ja yhteiskunnan toimivuudesta tietävien pitäisi olla myös valmiimpia vaihtamaan esimerkiksi puoluekantaansa, koska tieto tuo pohjaa valinnoille."
http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Kotimaa/11946...

Kansanedustaja Pertti "V" Virtanen puolestaan kritisoi Facebookissa 2011: "Tutkimus toteaa saman minkä itsekin olen monesti todennut, että valtapoliitikot haluavat tahallaan pitää kansalaiset tietämättöminä yhteiskunnan toiminnoista - koska siihenhän heidän valtansa perustuu ja on perustunut!"

"Ja tästä voi päätellä, että valtatoimittajien "mielipiteensyöttö-rooli" korostuu - koska kansa ei oikeasti tiedä - esimerkiksi voi vedota vaalien alla populistisesti siihen, että jotkut tahot jotka ovat saaneet tietämättömät jo aikoinaan koukkuunsa ovat - "oikeampia ja parempia politiikassa".

"P.S. Pahan olonne ja tilanteen aiheuttaneet hallituspuolueet ovat RKP, Vihreät, KoKoomus ja KEPU" , tuulettaa Veltto "V".

Koulut eivät toteuta niille uskottua tehtävää ihmistaimien ajattelun kehittäjinä, ja siitä ei voi syyttää opettajia. On ironista, kuinka poliitikot hehkuttavat tieto-, informaatio- ja teknologiayhteiskuntaa sekä innopolien rahoittamista, innovaatiotulevaisuutta Suomelle kun todellisuus on tällainen.

Joko heidän hommissaan ei ole realismin ripettäkään tai sitten kyseessä on aivan tarkoitushakuinen ja tahallinen sumuttaminen.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #25

En minäkään olisi muistanut, montako meppiä Suomella on tai osaisi kattavasti luetella eduskunnan tehtäviä. Väittäisin kuitenkin, että kyllä nuo asiat on koulussa kerrottu. Ne vain ovat sellaista nippelitietoa, joka unohtuu helposti.

Pitkästä kommentistasi bongasin yhden konkreettisen huomion tai ehdotuksen. Ilmeisesti haluaisit lisää yhteiskuntaoppia koulujen opetussuunnitelmaan. Jos, niin minkä aineen tai aineiden opetusta vähentäisit?

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #26

Itseasiassa yrittäisin paluuta kotiopettajamaiseen opetukseen.

Tällä tarkoitan sitä, että oppilaille kerrottaisiin asioita tyyliin "X-maan maantieteellisestä sijainnista johtuen sen kieli ja uskonto kehittyivät blaablaablaa. Maantieteellinen sijainti, kieli ja uskonto vaikuttivat yhdessä X-maan poliittisen järjestelmän kehittymiseen suuntaan blaablaablaa. Myös X-maan talouteen oli edellä mainituilla tekijöillä vaikutuksensa, jotka ovat..."

Ja siihen malliin. Eli opetettaisiin syy-seuraus -suhteita ja sitä kautta logiikkaa. Sen jälkeen käytäisiin läpi X-maan naapuri Y-maa vastaavasti ja sitten käsiteltäisiin rajanaapuruuden sekä muiden tekijöiden vaikutuksia X- ja Y-maiden ulko- ja sisäpolitiikkaan.

Tästä taas edettäisiin laajempiin kokonaisuuksiin kunnes vuosien opiskelun tuloksena oppilailla olisi selkeä käsitys osasten vaikutuksesta globaalissa kokonaisuudessa.

Tämä olisi myös suvaitsevaisuuskasvatusta, koska oppilas ymmärtäisi muista maista tietämänsä kautta, miksi jotain tapahtuu ja miksi se tapahtuu jollain tietyllä tavalla; mitkä kaikki taustatekijät ovat vaikuttamassa.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #27

Huhhuh! Hyvä, mutta aika kunnianhimoinen suunnitelma. Mahtaisikohan Suomesta löytyä tarpeeksi opettajia, jotka osaisivat noita asioita opettaa. Syy-seuraussuhteet kun maailmanhistoriassa ovat käsittääkseni aika hankalia asioita. Ainakin minun lukion historianopettajani esimerkiksi tunnusti ihan suoraan, ettei hänellä ole mitää käryä siitä, miksi ensimmäinen maailmansota syttyi.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #28

"Ainakin minun lukion historianopettajani esimerkiksi tunnusti ihan suoraan, ettei hänellä ole mitää käryä siitä, miksi ensimmäinen maailmansota syttyi."

Onhan tämäkin sinnepäin, kunnianhimoiseen: opettaja myöntää ettei tiedä.
Myöntämisen lisäksi hän olisi voinut alkaa ottaa asiasta selvää yhdessä oppilaiden kanssa.

Uskon silti, että opettajat osaisivat opettaa muutenkin kuin luettamalla perusasioita ulkoa. Ihminen oppii parhaiten yhdistämällä tietoja.

Englanninkielen opettaja kertoisi oppilaille englannin olevan hybridikieli, jossa on monen maata valloittaneen kansan kielen osasia ja historian opettaja kertoisi tarkemmin näistä kansoista ja valloitusretkistä.

Ruotsin opettaja vahvistaisi opittua kertomalla englanninkielessä olevan skandinaavisperäisiä sanoja ja antamalla esimerkin: "danelagh" > "danelaw", suomeksi "Tanskan laki" joka on nykyään paikan nimi.

Siten oppilaiden kiinnostus heräisi ja vahvistuisi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"En usko, että yritykset haluavat piirivelyjen kokoajia, jotka eivät osaa lukea eivätkä kirjoittaa."

Miksi teollisuudeen sarjatyöntekijän pitäisi osata kirjoittaa ja lukea, sehän saattaisi osata vaatia palkankorotustakin?

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Niin, ja noudattaa työnantajan antamia ohjeita ja tarvittaessa pystyisi opiskelemaan uusia taitoja, jos firman tuotteet vaikka sattuisivat ajan kuluessa muuttumaan.

Olli Polli

Riikka: Kurkista tähänkin dokumenttiin, joka liittyy talouskuriin melkolailla.

http://ec.europa.eu/home-affairs/doc_centre/asylum...

Sivulla 120 on suunniteltuja pakolaismääriä listattuna maittain.

Yllätys ?

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Vilkaisin. Näyttää olevan pakolaisrahaston viitekehyksen sisällä laadittu tilaustyö, jonka ovat laatineet Ramboll Management Consultation ja Eurasylum Ltd. (Turvapaikka-yhtiö).

Jos ne kuuluvat ERT:n niin eiköhän tämäkin läpi ajeta. Siinä pääsee moni tienaamaan :D

Käyttäjän donnybird kuva
tuula pakarinen-curry

Tulee mieleen eräskin kirje, jossa mainittiin, että talouskuri olikin se väärä ratkaisu, siitä ei saa puhua! Tutkimus osoitti, että tulos perustui spread sheet virheeseen. Kuri ei auta nykyisessä systeemissä.

Ja koulutus. Solvay firma yksityisenä kouluttajana on toiminut jo kauan, kaikilla tasoilla, amerikkaa myöten, ei vain brysselissä!
Aivan yleisiä koululaitoksia?

Suurten firmojen omia oppeja, tuntuu hyvin tutulta pyrkimykseltä.
Varmaan puoluetonta tutkimusta, vai miten sen voisi ymmärtää.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Taloussanomissa väännetään rautalangasta siinä toivossa, että edes jokunen poliitikko ja komission jäsen ymmärtäisi:

"...Saksan ylijäämät eivät ole perua kotitalouksien ylimääräisistä säästöistä vaan siitä, että maan vientiteollisuus on euroajan alusta alkaen takonut railakkaasti runsaampia vientituloja kuin se on käyttänyt kotimaisiin palkkoihin tai investointeihin.

Vaihtotaseen ylijäämä on yhtä kuin kotimaassa käyttämättä jääneen tuotannon ja "ylimääräisten" tulojen vientiä ulkomaille. Ylimääräisen tuotannon ovat vieneet ulkomaankauppaa käyvät vientiyritykset. Pääoman viennistä ovat pääosin vastanneet pankit.

Samalla on voimistunut yli- ja alijäämien vuorovaikutus, muistuttaa Pettis. Kaksisuuntaisessa suhteessa Saksassa käyttämättä jääneet vientitulot ovat kiertäneet takaisin alijäämämaihin rahoittamaan niiden velkavetoista kysyntää – ja Saksan alati kasvavaa vientiä.

Näin Saksa on vuosien ajan rahoittanut oman vientinsä kysyntää esimerkiksi juuri alijäämäisissä euromaissa samaan tapaan kuin Kiina rahoittaa oman vientinsä kysyntää erityisesti Yhdysvalloissa....

...Saksan kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat kymmenen viime vuoden aikana pysyneet reaalisesti ennallaan tai jopa supistuneet.

Saksalaisperheet eivät ole jättäneet "turhia" tuontitavaroita ostamatta kurinalaista säästäväisyyttään tai järkevää vastuullisuuttaan vaan siksi, että tulot eivät ole riittäneet kulutusjuhliin eivätkä varat ole sallineet velkavetoistakaan kuluttamista."

Taloussanomat - Jan Hurri: Yksi hyvä ja kolme kehnoa keinoa euron tasapainoon
http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&new...

Viesti on siis: investoikaa kotimaahan ja nostakaa palkkoja (mikä sekin on kotimaahan investointia).

Kannattaa lukea koko artikkeli. Jan Hurri on jo pitempään tehnyt hartiavoimin työtä opettaakseen muutamia perusasioita taloudesta ihmisille - ja se on mainio asia.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

"Kommentti: Talouskasvua, mutta kenelle? "

Sain juuri tuossa tavattua Suomen yrittäjien puheenjohtajan (muistaakseni oli tuollainen) uusimman blogauksen siitä,että meidän suomalaisten pitää alkaa kouluttamaan kiinalaisia. Syy..koska !!!heillä!!! on kunnianhimoiset tavoitteet.

Tämä riittää minulle siihen,että voin todeta tämän maan yrittäjien olevan suossa..lopullisesti. :)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Jos eriävä mielipide yritysjohtajan kanssa sallitaan, niin minusta kiinalaiset voisivat alkaa vaihteeksi kouluttaa suomalaisia :D
Vaikka taolaisuudessa, konfutselaisuudessa ja Sun Tzussa. Kiinalainen ruokakin on hyvää... siellä on pitkät perinteet oppineisuudella.

Toimituksen poiminnat