KissanKulmasta

Työttömyys ja velkaantuminen EU28:ssa edelleen nousussa - Eurostat

Euroopan komission tilastovirasto Eurostatin 31.10 julkaisemien työttömyystilastojen mukaan työttömyys jatkaa nousuaan. Euroalueen kausipuhdistettu työttömyys on 12,2 prosenttia ja EU28:n 11 prosenttia. Henkilöinä lukumäärä on 26, 872 miljoonaa henkilöä, joista euroalueella on 19,447 miljoonaa henkilöä. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna työttömyys on noussut 16 jäsenmaassa.

Eurostatin julkaisema data ei ilmoita, onko työttömyyslukujen laskennassa huomioitu maastamuuton vähentävä vaikutus työttömyyslukemiin.
Eurostat laskee työttömiksi sellaiset henkilöt, jotka
1) ovat ilman työtä
2) kykenevät aloittamaan työnteon kahden seuraavan viikon aikana
3) ovat aktiivisesti etsineet työtä 4 edeltäneen viikon aikana.

Työttömyysluvuissa ei ole mukana työvoimapoliittisien palveluiden piirissä olevat eli työllistetyt, työharjoittelussa / työelämävalmennuksessa olevat, lomautetut eikä työ- tai koulutuskokeiluissa, työvoimakoulutuksessa, vuorotteluvapaalla, kuntouttavassa työtoiminnassa, työnhaku- ja uravalmennuksessa olevat, pätkätyöläiset tai omaehtoisesti opiskelevat.

Työttömyyslukemat lasketaan prosenttiosuutena työikäisen (16-74 v.) väestön määrästä.

 
Velkaantuminen

Vuoden 2013 toisella kvartaalilla julkinen velka on kasvanut euroalueella verrattuna ensimmäiseen kvartaaliin. Euroalueen julkinen velka oli 92,3% bkt:sta ensimmäisellä vuosineljänneksellä ja on nyt 93,4 prosenttia bkt:sta. EU28:ssa nousu on 85,9 prosentista 86,8 prosenttiin bkt;sta.

Vuoteen 2012 verrattuna euroalue kasvatti velkaantumistaan 89,9 prosenttista 93,4 prosenttiin bkt:sta ja EU28:ssa 84,7 prosentista 86,8 prosenttiin bkt:sta.

kuva http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ITY_PUBLIC/2-23102013-AP/EN/2-231...
Lähteet
Eurostat: Euroarea unemployment rate at 12,2%
http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ITY_PUBLIC/3-31102013-BP/EN/3-311...
Eurostat: Euro area and EU28 government debt up to 93,4% and 86,8% of GDP
http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ITY_PUBLIC/2-23102013-AP/EN/2-231...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Kuten tuli toisaalla kirjoitettua:

"... Mikä on EU-maiden ääneenlausuttu ongelma? Rahapula, verotulot eivät riitä kattamaan menoja.

Miten EU-maiden rahapula on syntynyt? Tärkeä syy on tietenkin se, että euro on valuutta vailla valtiota, ostovaluutta, jota ei valtio laske liikkeelle. Ulkomaanvaluutta sitä käyttäville maille. Tämä kasvattaa valtioiden korkomenoja ja altistaa ne nk. markkinoiden armoille rahan saantinsa suhteen.

EU-maiden rahapula on synnytetty myös poliittisilla päätöksillä, joilla on luotu ns. yritysystävällistä verotusta, toisin sanoen mahdollistettu suuryrityksille erilaisia mahdollisuuksia vältellä veroja ja siirtää rahojaan veroparatiiseihin, joita EU:n alueellakin on useita. Jokainen yritysverotuksessa menetetty killinki joudutaan korvaamaan toiselta momentilta. Perinteisesti se on ollut sosiaaliturvan, opintotuen ja vastaavien leikkaukset.

Eräs tärkeä tekijä valtioiden rahapulassa on sijoituskohteiden muuttuminen. Aiemmin investoitiin tuotannon kasvattamiseen, mikä lisäsi työpaikkojen määrää. Automatisaation yleistymisen myötä investoinnit tehdään nykyään tuotannon rationalisoimiseen so. robotiikka korvaa työntekijät ja työpaikat vähenevät = vähemmän verotuloja.

Vielä yleisempää kuin tuotannon rationalisoimiseen sijoittaminen on kuitenkin investoiminen patentteihin tai osakkuuksiin yritysostoilla, mikä, paitsi vähentää työpaikkoja, myös ohjaa rahavirrat erilaisten holding-yhtiöjärjestelyjen ja siirtomenettelyn avulla veroparatiiseihin.

Arvopaperisijoittaminen so. osakkeisiin eli valmiin tuotannon omistukseen sijoittaminen ja siihen liittyvä verotus on saanut aikaan sen, että monissa maissa rahavirta suuntautuu ulos maasta - usein veroparatiiseihin. Toisin sanoen poliitikkojen ja asiantuntijoiden julkipuhe ulkomaisten investointien tärkeydestä esimerkiksi Suomelle tarkoittaakin oikeassa elämässä pääomaviennin suosimista, ei tulovirtaa valtiolle saati sitten lisää työpaikkoja suomalaisille.

Kenties olisi syytä alkaa harkita siirtymistä esimerkiksi kassavirta-pohjaiseen verotukseen tuloverotuksen sijaan? Kenties olisi syytä alkaa harkita automatisaatioaste-pohjaista verotusta? Kenties olisi aika alkaa harkita veroparatiisien suitsimista? Ollaanhan nyt tilanteessa, jossa yritysdinosaurukset eivät maksa veroja käytännöllisesti katsoen minnekään, ja työllistävät pk-yritykset taas ovat ahtaalla, koska niillä ei ole varaa ostaa vastaavia verotuksellisia etuja.

EU:n reuna-alueiden maiden tukipakettien tarve on osa tätä samaa veronkiertelyn ja yritysystävällisen verotuksen muodostamaa ongelmakenttää..."

http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=4&id=9068

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Se on juuri näin kuin kirjoitit, rahan annetaan paeta maasta. Sitten vielä leikataan, joka niin ikään vähentää rahaa liikenteessä. Epävarmuus saa ihmiset säästämään ja maksamaan lainoja pois, joka taas vähentää rahaa liikenteessä. Tuloja ohjataan ylempään tuloluokkaan, joka myös vähentää kulutusta, koska siellä tarve kuluttaa lisää ei kasva.

Poliitikothan tämän pelin ovat rakentaneet, joten päitä tulee vaatia vadille. Nykyinen pankkijärjestelmä asettaa valtiotkin alisteisiksi pankeille. Onko se viisasta? Mitä lisäarvoa se tuo, että pankkien annetaan vetää välistä halujensa mukaan?

Tällä järjestelmällä tulevat reaaliomaisuudet ja korot lihottamaan pankkien taseita. Valtiot ovat finanssipolitiikassaan voimattomia, koska ovat antaneet vallan pankkisektorille. Tästä toiminnasta on kyllä demokratia kaukana. Ihmisten on aika herätä vaatimaan muutoksia päivän politiikkaan.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Mietipä kaupan päälle vielä tätä vapaakauppasopimus TAFTA-TTIP:ia ja sen solmimisen seurauksia!

Sillä sopimuksella päästetään vapaasti ryöstölaiduntamaan EU:n ja Yhdysvaltain dinosaurusyritykset Suomeenkin. Mitähän SE mahtaa tehdä suomalaiselle hyvinvoinnille ja suomalaisille työpaikoille, kun pk-yritykset joutuvat kilpailemaan samoilla apajilla monikansallisten kanssa (joilla vielä on veroetu).

Se sopimus tulee hävittämään suuren joukon työpaikkoja ja yrityksiä niin Euroopasta kuin Suomestakin. Samalla häviää verotuloja.

Just love this demoncracy... - huoh -

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Tässä tehdään uutta Kiinaa Kiinan uhan takia? Suuruuden hulluushan se tästä enää puuttuikin (vitsi).

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2013/06/17/...

http://www.hs.fi/talous/a1373247738669

"Tavoitteena on huippumoderni, state of the art -sopimus, jolla tavoitellaan mahdollisimman pitkälle menevää integraatiota. Yksi avainkysymys on, kuinka pitkälle sopimuksella voidaan sitoa kansallista lainsäädäntöä."

Tuo linkistä poimittu kohta kertoo aika paljon. Jälleen kansallista lainsäädäntöä ollaan "vesittämässä". Voisiko olla jopa niin, että luodaan tarkoituksellisesti tilanne, jossa EU voi esiintyä kansallisvaltioiden puolustajana, ja siten sympatioiden kerääjänä omaan pussiinsa? Tietenkin vain muodollisesti.

Laitetaanpa vielä kotimainen näkökulma tänne.

http://www.formin.finland.fi/public/default.aspx?c...

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Tuossa on muutama ongelmakohta tuossa TAFTA-TTIP -sopimuksessa.

1) yritykset saavat oikeuden haastaa EU:n tribunaalioikeuteen mikäli EU:n lainsäädäntö haittaa yritysten lakisääteisiä velvollisuuksia (voiton hankkiminen). Tällaisiä esteitä voitontavoittelulle on mm. ympäristö- ja työlainsäädäntö

2) maatalous: kun dinosaurukset eli tehotuotantotilat tulevat samoille markkinoille pientilojen kanssa, elintarvikeomavaraisuus tulee katoamaan. Mahdollisesti myös maataloustuet poistetaan "epäreiluna kilpailuetuna". Samalla saadaan kaikki ne tehotuotantotilojen taudit, joilta on tähän asti vältytty. Ehkä jopa hormonia, jota siellä naudoille syötetään ja jolla on ravintoketjussa sukupuolista kehitystä hidastava vaikutus.

3) http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&id=8912

Käyttäjän Tapio Rantanen kuva
Tapio Rantanen

Kiitos, painavaa asiaa. Vaan miten saada suunta muuttumaan, päättäjät ja äänestäjät heräämään?

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Jospa siinä vaiheessa kun meillä on 700 000 työtöntä, puolitoista miljoonaa pätkätyöläistä ja AAA-luokitus muuttunut B+:ksi?

Siihen asti kuunnellaan sitä uusliberaaliliturgiaa kai sitten.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Veikkaan että vahvan ja vahvistuvan euron ja siitä seuraavan deflaation kurjistava putki jatkuu. Euro on kuin kultakanta ja siinä lähes ainoa talouden sopeutusmenetelmä deflaatiotilassa on työvoiman vajaakäyttö ja ansiotason pieneneminen. Tämä ei onnistu ilman suuria rakenteellisia muutoksia, joihin en oikein itse usko. Palkkatason aleneminen ja työttömyys johtavat myös velkaongelmiin.

Aktiivisisella rahapolitiikalla jousto löytyisi myös heikentyvästä valuuttakurssista ja rahan määrän kasvusta. Ei ole korteissa.

Erityiskiitos muuten EU28-termin käytöstä! Euroopan unionin jäsenmaat ja Euromaat ovat täysin eri tilanteessa rahapoliittisen joustovaran suhteen. Deflaatio on pahin Euroalueella (paitsi tietysti Saksassa).

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Katselin tuossa juuri...

Eurostatin ja OECD:n nettisivuilta löytyy paljon tietoa, joissa on mukana mm. EU-maiden tuotannon ja bkt:n kasvua kuvaavia tilastoja. Sivuilla on tietoa myös kotitalouksien reaalituloista.

Vertaamalla tuotantoa, bkt:n kasvua ja kotitalouksien reaalituloja koskevia tietoja Eurostatin työttömyys- ja velkaantumislukuihin, huomataan, että tuotannon ja bkt:n kasvulla ei ole työllistävää vaikutusta.

Pikemminkin on päinvastoin: tuotannon kasvu johtuu "rationalisoinnista" ja "tehostamisesta" eli työpaikkojen vähenemisestä. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat vähentyneet eli niilläkään ei ole kotimaan kysyntää tai talouskasvua ylläpitävää voimaa.

Eurostat: Real GDP growth rate http://epp.eurostat.ec.europa.eu/tgm/table.do?tab=...

OECD http://www.oecd-ilibrary.org/economics/oecd-factbo...

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Katselin lisää: OECD:n raportit kertovat, että suuryritykset maksavat keskimäärin 5% veroa (vrt. pk-yritysten maksamaan veroon, joka on keskimäärin 30%) maihin, joissa toimivat. Loppu raha katoaa veroparatiiseihin.
Kassavirta-pohjaista verotusta kannattaisi todella harkita :D

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Onko "poisto" nettitapa ilmoittaa, että nyt minä kiroilen ja rumasti?

Toimituksen poiminnat