KissanKulmasta

Latviastako EU:n uusin veroparatiisi?

Eurooppa-säätiön Madariaga-kollegen tutkija Marco Giuli pohdiskelee, onko Latviasta tulossa uusi Kypros, ja mitä Latvian vuodeksi 2014 kaavailtu liittyminen kertoo suunnasta, johon Euroopan unioni on matkalla.



otsikko: Latviastako uusin eurooppalainen veroparatiisi?



Lähde: Social Europe Journal - Marco Giuli

 

Toimittaja: Riikka Söyring

 

Avustava toimittaja: Vesa Raiskila

 

Verkkomedia.org



Latvian on määrä liittyä rahaliitto Emuun vuonna 2014. Samaan aikaan maa on ottamassa käyttöön verovapauksia, jotka suosivat maan ulkopuolella asuvia henkilöitä.



Latvian liittyminen tarjoaa myös tilaisuuden tarkastella lähemmin niitä valuvikoja, joita EU:n rakenteilla oleva uusi arkkitehtuuri sisältää, Giuli toteaa.



Viiden eri osatekijän yhdistelmä tasoitti tietä Kyproksen viime talviselle romahdukselle. Ensimmäinen tekijä, Giuli kirjoittaa, oli maan kokoon nähden ylisuuri pankkisektori, jonka varallisuus/omaisuuserät (assets) oli kahdeksan kertaa Kyproksen bkt. Toiseksi maan pankkisektori toimi verovälttelyn ja rahanpesun etäpisteenä vetäen puoleensa eritoten venäläistä pääomaa: maassa asumattomien henkilöiden talletusten koko oli lähes 40% maan kaikesta talletusvarallisuudesta.



Kolmas tekijä maassa asumattomien intressejä suosivan pankkijärjestelmän ohella oli kiinteistökupla. Neljänneksi Kyproksen pankit vivuttivat nämä talletukset ja osallistuivat niillä täysin vastuuttomasti Kreikan julkisen ja yksityisen sektorin velkakirjamarkkinoille, mistä seurasi suuret tappiot kun Kreikan velkoja alettiin alaskirjata.



Viides syy ovat ELA-lainat, euroalueen hätäapulainamekanismi, joka sallii kansallisten keskuspankkien tukea pankkeja - toki Euroopan keskuspankki EKP:n suostumuksella - kun niitä kohtaa likviditeettikriisi, Giuli luettelee.



Nykyisellään Latvian pankkisektori on vähemmän inflatoitunut kuin Kyproksen - suunnilleen 128% bkt:sta ja siten euroalueen keskiarvon (359%) alapuolella - sekä paremmin pääomitettu kuin saksalaiset pankit. Suunnitteilla olevat uudistukset saattavat kuitenkin muuttaa kuvan. Kyproksella sijainneet veroparatiisitoimipisteet ovat jo alkaneet tarjota palvelujaan niille, jotka haluavat siirtää pääomansa Latviaan.



Osakekaupoista ja osingoista saatu ulkomaan tuotto on hiljattain tehty Latviassa  verovapaaksi, samoin kuin voittojen kotiuttaminen ulkomaille. Vuoden 2014 jälkeen latvialaiset holding-yhtiöt eivät joudu maksamaan veroa korkotuotosta eivätkä ulkomaisille yrityksille maksetuista lisenssimaksuista. Toisin sanoen Latviasta on tulossa paitsi veroparatiisi, myös sillanpääasema, jonka kautta voidaan kanavoida rahaa EU:n ulkopuolisiin veroparatiiseihin, pohdiskelee Giuli.



Tämän seurauksena maan ulkopuolella asuvien talletukset olivat 49 prosenttia kaikista talletuksista vuoden 2013 alussa.



Latvian kiinteistökupla puhkesi vuonna 2009. Kiinteistökuplan puhkeamisen jäljiltä pankkisektori oli kaatumisvaarassa. Parex-pankin tukipakettiin kului 20% maan bkt:sta.



Kriisin kaatuessa päälle vuonna 2009 Latvian hallitus päätti olla devalvoimatta maan valuuttaa, latia, ettei rikkoisi Maastrichtin sopimuksessa määriteltyä liittymiskriteeristöä valuutan arvon vakaudesta.

 

Kansainväliseltä valuuttarahasto IMF:ltä saadut 7,5 miljardin euron lainakustannukset maksettiin työllisyydessä; työttömyys nousi yli 20 prosenttiin, julkisen sektorin palkkoja leikattiin 30 prosenttia ja julkista sektoria supistettiin 25 prosenttia. Koulutus, terveydenhuolto ja kansallinen turvallisuus ottivat täystyrmäyksen. Koska Latvia palasi nopeasti kasvu-uralle ja alijäämä oli vain 15% bkt:sta - pääasiassa Ruotsiin suuntautuvan puutavarakaupan ansiosta - shokkiterapia, jolla Latviaa "hoidettiin", esitettiin toimivana mallina, jota jokaisen pulassa olevan euroalueen maan tulisi matkia.



Brutaali sisäinen devalvaatio (palkkojen alennukset, eläkkeiden ja julkisen sektorin leikkaukset jne) esitettiin jo seuraavana vuonna kriisimaille avun saannin ehtona. Latvian mallin uskottiin toimivan kaikkialla kunhan vain matkitaan myös olosuhteita, joissa malli toimi, jotta vältettäisiin sosiaaliset levottomuudet: työvoiman liikkuvuuden helpottaminen (Latvia on menettänyt 40 000 työikäistä per vuosi talouskurin alettua; yli 40% väestöstä elää köyhyysrajalla ja on vaarassa syrjäytyä; ja maa on menettänyt 10% väestöstään vuoden 2000 jälkeen), ay-liikkeen toiminnan vaikeuttaminen sekä naapurimaiden kotimaan kysynnän kasvuun luottava vientisektori (tradable sector).



Se, että Latvia on liittymässä rahaliitto Emuun talouskurin kansikuvapoikana, kertoo kahdesta asiasta, Giuli kirjoittaa. Ensinnäkin Emu on vapaaehtoisesti muuntautumassa ylijäämää tavoittelevaksi blokiksi kotimaan kysyntää tukahduttamalla. Latvian talouskurimalli on vientivetoinen talous, jossa työvoima on matalapalkkaista ja kouluttamatonta: matalan tuottavuuden ja väestökadon rakenne.

 

Sekä Latvia että euroalueen reunamaat ovat muuttumassa teollistuneen ydinalueen työvoimareserveiksi, joiden avulla pidetään palkkakehitys alhaisena ja haetaan ylijäämä-kasvua.



Toim.huom. Latvian kehuttu työttömyyden väheneminen johtuu työikäisen väestön massamaastamuutosta.



Toiseksi nämä kehityskulut kuvastavat mittakaavaa, jolla kriisinjälkeisessä ylikansallisessa päätöksenteossa on puututtu raha- ja talouspolitiikkaan rohkaisten malleja, joiden vaikutus osuu suoraan heikoimpiin segmentteihin eurooppalaisissa yhteiskunnissa. Rikkaita suosiviin verovääristymiin ei puututa oikeastaan koskaan, mikä kuljettaa euroaluetta yhä epätasa-arvoisempaan suuntaan. Latvian hallitus väittää, että Latviasta ei ole tulossa veroparatiisi koska alv nostettiin 18 prosentista 21 prosenttiin, vaikka tämä tosiasiassa tarkoittaa, että kriisiä käytettiin siirtämään verotaakkaa muuttuvista tekijöistä epäsuoraan nylkemiseen, Giuli sanailee.



Euroopan eliitti ei ole näkevinään monenkeskistä verovälttelyä, jota ei saada kuriin samalla kun rohkaistaan verokilpailua EU-alueella; on jo aika huomata ristiriidat.

 

Kyproksen tapauksen olisi pitänyt sysätä EU kohti tehokkaampaa, harkitsevampaa makrotason valvontaa; sen olisi pitänyt myös tuottaa edes joitain korjauksia Maastrichtin kriteeristöön, joka on jo osoittanut olevansa kykenemätön hillitsemään Emun politiikkasuositusten epävakauttavia vaikutuksia ja on rohkaissut Latvian tapaisia malleja, jotka tuottavat tulonjaon ja makrotalouden kannalta haitallisia vaikutuksia, Giuli lausuu.



Toim. huom. Maaseudun Tulevaisuus kertoo 4.10 artikkelissa "Komissio: Euroalueelle sosiaaliset mittarit" komission lupaavan "keskustella nykyistä enemmän työmarkkinaosapuolten kanssa ja helpottaa työvoiman liikkuvuutta jäsenvaltiosta toiseen."



Lue lisää Latvian tilanteesta professorien Hudson ja Sommers kertomana artikkelista "Talouskuri teki Latviasta erämaan, ja he kutsuvat sitä voitoksi"

 

http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&id=6360



Lähde:

 

Social Europe Journal - Marco Giuli: Letting another Cyprus in? The dark side of Latvia´s success story

http://www.social-europe.eu/2013/10/letting-another-cyprus-in-the-dark-s...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Tuo tulevaisuuden kuva olisi kyllä mainiota hahmottaa..saisi siitä niin selkeän,että lapsikin ymmärtää.

Koko eurooppa tiivistetään nippuun ja vientivetoiseksi. Sisämarkkinat kaadetaan ja palkat eli elintaso alas. Työvoima kykenee jollakin tapaa liikkumaan,jos rahat riittää ja elintasoa saadaan vieläkin alemmas. Näin eurooppa kaatuu fasismiin. Näin myös raha saa sille "kuuluvan" vallan.

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Perimmältään kysymys on siitä, että nykysuuntaus, jossa tuloerot kasvavat ja omaisuus kasaantuu kiihtyvää vauhtia rikkaille, pitää kääntää toisin päin. Tuloeroja on kavennettava paitsi Euroopassa myös Amerikassa. Ostovoimaa pitää siirtää lisää alemmille tuloluokille. Ellei näin tehdä riittävän nopeasti, niin tyytymättömien joukko kasvaa, kun yhä useampi entinen keskituloinen pakkosiirtyy alempaan tuloluokkaan ja työttömäksikin.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Näyttääkö missään asia menevän noin kuten mielestäsi pitäisi mennä?

Antaako Urpilainen ymmärtää asian noin kehoittamalla palkansaajia nipistämään palkastaan jotta yritykset palkkaisivat lisää väkeä? Mikäli työtä pidetään itseisarvona niin muutoksia tähän meneillään olevaan suuntaan ei tule ja tuon itseisarvon perässä SDP juoksee kuolaimet suussa ja läpät silmillä.

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Tuollaiseen kommenttiin ei kanata edes yrittää vastata. Onhhan selvää, että kaikki, mikä menee pieleen Suomessa ja muuallakin on SDP:n vika.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #6

Ei,perusolettamuksesi oli väärin ja asetuit puolustuskannalle aivan turhaan.

Otin SDP:n mukaan,koska se eniten puhuu työstä itseisarvona. Tällä se koittaa pysyä kokoomuksen kannoilla joka voi toitottaa ihan samaa asiaa.

Kuitenkin SDP tekee suuremman virheen,koska se on unohtanut työväenaatteen ja tekee nyt härskiä politiikkaa muka työväenaatteen edustajana. Kuitenkin kaikki toiminta on toiseen suuntaan osoittavaa. Tämä koskee tietysti vain Suomea. Aivan kuin SDP:ssä oikeistopuoli olisi saanu ylivallan ja haluaa romuttaa puolueen..no sitä saa mitä tilaa.

Yhtään paremmassa tilanteessa ei ole vasemmistokaan.

Mitä jää jäljelle Suomessa? Juuri sitä mitä et pitänyt toivottavana.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Niinpä. Vaan miten se saadaan aikaan? Ei ainakaan äänestämällä nykyiset hallituspuolueet ja oppositiopuolueet takaisin valtaan.

Tai pysymällä EU:ssa.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

En kyllä käsitä, että miksi tuota Latviaa tarvitaan. Käytännössähän jokainen maa antaa epävirallisen lupansa siirtää varallisuutta ohi kirjanpidon ihan minne haluaa. Ainakaan yksikään maa ei todellisuudessa pyri selvittämään veroparatiisien rahoja ja maksamattomia veroja. Ongelmat tuntuvat paljastuvan vasta pankkien vaikeuksien kautta, joten EU alueelle ei kannattane siirrellä rahojaan.

Verottajan on paljon helpompi keskittyä tavalliseen Matti ja Maija Meikäläiseen. BINGO!

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Mihin tarvitaan? Halpatyövoima- ja luonnovararesurssiksi. Pelotteeksi. Niinkuin Romaniaa, Bulgariaa jne

Karjalan Tasavallasta käsin EU:ta ja Venäjää katseleva Santtu Karhu puhui siitä myös (Venäjä pettää aina - EU on kuolleena synnytetty lapsi) http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=8519

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Näin se EU on ajautunut sisäisen kilpailun tilaan, missä korkeamman elintason maalle tulee salamana noutaja, ellei se ala hyödyntää halpatyövoimaa oman teollisuutensa tueksi.

Latvia yrittää tällä tavoin tietysti houkutella investointeja maahan, jolloin työtulot jäävät maahan ja pääomat karkaavat edelleen pääosin ulos, ellei ole ymmärtänyt sijoittaa tuottavan laitoksen osakkeisiin.

Aika tyypillistä banaanitasavallan politiikkaa, johon Suomikin on pyrkinyt siirtymään, mutta korkean kulurakenteen vuoksi meitä vain kupataan tyhjäksi.

Tulee fantastinen kaato. Aika epätoivoista yrittää selittää lähimmäisille, mitä on pielessä, mutta yhdestä näkökulmasta piti tänäänkin yrittää.

Oletko Riikka nähnyt mitään signaaleja heräämisen suhteen? Täällä näyttää aika synkältä toistaiseksi.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Latvia on tainnut saada ne "sijoitukset" pankkisektorille, ei juuri muualla, ja metsätkin on jo myyty Ruotsiin.

Suomi tosiaan hääräilee hallinto- ja osakerekisterilakimuutosten parissa "helpottaen verokilpailua", parantaen läpinäkymättömyyttä ja horien "sijoituksia" pankkitalletuksina.

Olenko nähnyt mitään signaaleja heräämisen suhteen. Riippuu siitä, kenen kanssa puhuu. Maaseudulla asioita katsotaan muutenkin toisin, eikä puolueuskollisuuskaan peitä horisonttia ihan täysin.
--------
Tämä Reuters-AFP:n uutinen "Yhdysvaltain vapaakauppaneuvottelut Euroopan unionin kanssa lykkääntyvät liittovaltion rahoituskriisin takia. Neuvottelujen toisen kierroksen oli määrä alkaa ensi viikolla Brysselissä...
...Valkoisesta talosta puolestaan kerrottiin perjantaina, ettei valtiovarainministeriö kykene enää lomautusten takia kunnolla valvomaan talouspakotteita, joita Yhdysvallat on määrännyt muun muassa Syyrialle ja Iranille..."

tuo oman mielenkiintoisen lisänsä soppaan, onhan FED:in omistajaketjuissa monikansallisia (eurooppalaisia) omistajiakin.

Wall Street itkee Valkoisessa talossa, ottakaa lisää velkaa tai maailmanloppu tulee, kertoi FT eilen.

Mitä jos Yhdysvallat devalvoi? Heippa vaan valuuttaresurssit.
Mitä jos Yhdysvallat ryhtyy maksukyvyttömäksi? Heippa vaan maailmantalousjärjestelmä.
Mitä jos Yhdysvallat devalvoi sisäisesti? EU:nkin täytyy, lisää, koska säännöissä on vakaa valuutta. Tai muuten: Heippa vaan kilpailukyky.
--------
Näin kasvatetaan nyt huippukilpailukykykasvun (Kataisen käyttämä sana) aineksia.

Toimituksen poiminnat