KissanKulmasta

Tapaus Kypros - mitä se paljastaa Euroopasta

Tapaus Kypros - mitä se paljastaa Euroopasta

Olen seurannut Kyproksen tilanteen kehittymistä kuudessa isommassa artikkelissa. Niille, jotka eivät ole seuranneet asiaa artikkeleistani tai muualta, kerrottakoon lyhyesti tähän astinen tapahtumakulku.

Piskuinen saarivaltio toimi rahapesulana, jonka asiakkaina oli mm. venäläisiä oligarkkeja. Rahaa siirrettiin lepäilemään Kyproksen korkoakorkoisille tileille.
Euroryhmän eli euroalueen valtiovarainministerien ikioma valvontaryhmä Moneyval laati Kyproksen tilanteesta raportit vuosina 1998, 2001, 2005, 2010 ja 2011. Kahdeksan eri raportin laadinta toteutettiin lähettämällä Kyproksen hallitukselle kyselykaavake, johon Kyproksen hallitus arvioi suoriutumistaan rahanpesun vastaisessa toiminnassa sekä pankkisektorin turvallisuutta. Viimeisin Moneyvalin julkaisema, Kyproksen hallituksen itsearviointiin perustuva raportti oli täynnä ylistystä.

Kävi kuin EU:n pankeille tekemien - jotka suoritettiin samaan tapaan kuin Moneyvalin tutkimus lähettämällä pankeille itsearviointilomakkeet - stressitestien jälkeen: pankit romahtivat. Kyproksella, jolla ei rahoitusteollisuuden ohella oikeastaan muuta teollisuutta olekaan, ei ollut varaa pankkitukiin.
Osittain pankkien pula johtuu eurokriisistä ja siitä, että Kypros sijoitti mm Kreikan velkakirjoihin (lainoitti Kreikkaa ostamalla valtionvelkakirjoja).

Troikkaa pyydettiin apuun sen jälkeen kun Venäjä kieltäytyi kunniasta.
Troikalla tarkoitetaan komissiota, Euroopan keskuspankki EKP:ta ja kansainvälistä valuuttarahasto IMF:aa.
Venäjä kieltäytyi auttamasta Kyprosta ehkä sisäpoliittisista syistä: kieltäytymällä avittamasta Kyprosta Venäjän presidentti Putin pääsi rankaisemaan vastustajiaan so. oligarkkeja, jotka haluavat nauttia Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen valtion omaisuudella haalitusta saaliistaan.

Troikka asetti Kyproksen avustamiselle samat ehdot kuin muillekin "pelastetuille" maille. Euroalueen 17:sta maasta jo viisi on "pelastettu" talouskurilla, yksityistämisellä ja muilla sanktioilla, lähes kolmasosa jäsenistä siis. Pelastustoimien seurauksena Punainen risti on julistanut Etelä-Euroopan humanitaarisen kriisin alueeksi.

Kyproksen tapauksessa uutuutena pelastuskeinovalikoimaan esiteltiin sijoittajavastuu sekä tallettajavastuu. Sen jälkeen kinasteltiin viikon verran siitä, paljonko tileiltä otetaan pakkoveroa ja kutsutaanko sitä pakolliseksi pankkitukimaksuksi, pankkiveroksi, talletusveroksi, vakausmaksuksi, tallettajavastuuksi vai talletusmaksuksi.
Keskustelussa sivuutettiin kokonaan se, että EU-lakien mukaan talletuksilla on talletusuoja. Kenties se sivuutettiin siksi, ettei lukeva yleisö tulisi ajetelleeksi, että Saksa, keskuspankki EKP ja IMF tekevät päätöksiä, joilla kävellään europarlamentin hyväksymien lakien yli.
Kyproksen sopimusta ei hyväksytty ennen kuin Saksa ja EU olivat sen hyväksyneet so. Saksalla on veto-oikeus muiden EU-maiden kanssa tehtyihin EU-sopimuksiin, mikä viittaa siihen, että eräät EU-maat ovat tasa-arvoisempia kuin  toiset.
Saksan kiinnostuksen Kyproksen "pelastamiseen" ymmärtää, sillä kansainvälisen järjestelypankki BIS:in tilastojen mukaan luotottajat Saksassa ja Kreikassa ovat enimmin alttiina Kyproksen kriisille. Sloveniassakin natisee.

Toisin sanoen, kuten jokaisen aiemman pelastuspaketin yhteydessä paljastuu, tosiasiallinen pelastettava on Saksan rahoitussektori, jonka vaalimiseen värvätään jokainen euroalueen talous.

Tilit Kyproksella on jäädytetty määräämättömäksi ajaksi ja kotitalouksien tileille on asetettu nostorajoituksia. Tällä on ikäviä vaikutuksia yrityselämään, mutta lisäksi pääomakontrollin asettaminen rikkoo EU:n omia sopimuksia ja lainsäädäntöä pääomien vapaasta liikkuvuudesta.
Ekonomistien ajatushautomo Bruegelin Guntram B. Wolff katsoo, että ottamalla pääomakontrollit käyttöön eurojärjestelmä välttelee vastuutaan viime käden likividiteetin tuottajana pankkijärjestelmälle.

Kauhea äläkkä nousi Hollannin valtiovarainministerin, euroryhmän puheenjohtajan Jeroen Dijsselbloemin lausunnosta, jossa hän lipsautti Kyproksen olevan ennakkotapaus tuleville pankkitukipaketeille so. tallettajien säästöt käytetään pankkijärjestelmän pelastamiseen niin ettei Euroopan vakausmekanismi EVM:aa jouduttaisi koskaan käyttämään.
EVM:aa taas ei voi käyttää, koska sen "rahoittajista" Italian, Espanjan ja Ranskan talous huojuu veitsen terällä.

Melun noustua Dijsselbloem perui kiireesti sanansa.
Miksi? Yhdysvaltain liittovaltion talletussuojasta huolehtiva US Federation Deposit Insurance Board sekä Englannin pankki BoE julkaisivat 10. joulukuuta 2012 keskustelupaperin, jossa ennakoidaan seuraavaa finanssikriisiä sekä hahmotellaan selvitymiskeinona pankkitukimallia, jossa käydään tallettajien tileillä.

FDIC-BoE -asiakirjassa esitetään, että riittävä määrä epäonnistuneen yrityksen (=pankki) hallussa olevasta alkuperäisten velkojien (= tallettajat) suojaamattomasta velasta (=talletukset kuten eläke- ja asuntosäästöt) muunnetaan pääomaksi (equity) tai osakkeiksi. Yhdysvalloissa uudesta pääomasta (=takavarikoidut talletukset) tulisi pääoma yhdelle tai useammalle muodostettavalle entiteetille. Isossa-Britanniassa voitaisiin toimia samoin tai käyttää pääoma (=takavarikoidut talletukset) kaatumassa olevan rahoitusalan yrityksen uudelleenpääomittamiseen.

Kyseessä on siis menetelmä, jolla pankkien velasta tehdään asiakkaiden velkaa, tallettajista "pääomanomistajia" ja talletuksista "pääomaa".
Kaiken tämän jälkeen Suomen pääministeri Jyrki Kataisen (kok) kommentti "Miksi veronmaksajien pitäisi maksaa kaikista niistä virheistä, joita yksityissektori on tehnyt. Siinä ei ole järkeä. Mielestäni linjamme oli melko pehmeä, koska yritimme suojella tavallisia veronmaksajia" vaikuttaa tavallista enemmän todellisuudesta irrallaan olevalta.

 
 
 
Onko tulevaisuudessa odotettavissa pankkikriisejä? Veroparatiisi Luxemburg saattaa tuottaa yllätyksen. Italiankaan tilanne ei ole erikoisen hyvä hallitusneuvottelujen epäonnistuttua.
kuva http://www.telegraph.co.uk/finance/financialcrisis/9960610/Slovenia-face...

Kyproksen pankkisektori oli seitsemän kertaa niin suuri kuin maan talous; valtiolla ei ollut rahaa pelastaa pankkisektoria itse. Maltan pankkisektori on kahdeksan kertaa suurempi kuin maan talous. Luxemburgin pankkisektori on 22 kertaa niin suuri kuin maan talous.
Myös Sveitsin pankkisektorin ja maan talouden välillä vallitsee epäsuhta, mutta Sveitsi on korjannut asiaa asettamalla pankeilleen lähes kaksinkertaiset pääomavaatimukset kuin mitä muissa maissa on.

Kyproksen parlamentti on vaatinut, että Kyproksen keskuspankki julkaisee listan niistä henkilöistä, jotka siirsivät suuria summia rahaa maasta juuri ennen euroryhmän ilmoitusta päätöksestään, kertoo EuObserver.

Kyproksen ulkoministeri Ioannis Kasoulides puolestaan kysyy, kuinka järkevää oli, että EKP sekä Kyproksen keskuspankki jatkoivat nyt pilkottavaksi määrätyn Laiki-pankin rahoittamista vielä sittenkin, kun oli selvää että se oli vararikon partaalla. Kypros sai EKP:ltä hätäapulainoja $430 miljoonaa syyskuussa 2011 ja tämän vuoden maaliskuun puolivälissä vielä €9,2 miljardia.
Kenties Saksan rahoitussektorin altistumisella oli jotain tekemistä EKP:n lainapäätöksien kanssa?
Tai kenties, koska Kyproksen velkakirjoista suuri osa on sidottu EKP:ssa vakuuksiksi Target2-ohjelmiin? Jos Kypros menisi vararikkoon tai eroaisi EU:sta, EKP:n 11 miljardin euron pääoma pyyhkiytyisi pois. Kenties siksi EKP haluaa asettaa rajoituksia Target2-taseille.
Jos asiat oikein huonosti menevät, jäsenmaiden keskuspankit saattaisivat joutua uudelleenpääomittamaan EKP:ta.

Cato-instituutin Jagadeesh Gokhale arvioi, että "keskiverto EU-maalla tulisi olla neljä kertaa suurempi (434 prosenttia) vuotuinen bkt pankissa korkoa tienaamassa kuin niillä nyt on, nykyisellä lainavauhdilla, jotta nykyisenlaista politiikkaa kyettäisiin rahoittamaan."
Toisin sanoen EU-mailla tulisi olla rahaa määrä, joka vastaisi 400% bkt:sta kyetäkseen rahoittamaan kaikkia sitoumuksiaan.
Ylijäämää ei kuitenkaan ole oikeastaan yhdelläkään EU-maalla. Euroalueen rahoitussektorin koko on noin kolme kertaa koko EU:n bruttokansantuote ja neljä kertaa Yhdysvaltain rahoitussektorin koko.
Siitä roskamäärästä, jonka EKP on hyväksynyt eri maiden quantanamera-pankeilta vakuutena taseisiinsa, ei EKP anna tietoa.
Sama ongelma siis kuin Kyproksella, Luxemburgissa, Maltalla... vain isommassa mittakaavassa.

Toimittajan kommentti:

Sanoisinpa, että Eurooppa on konkassa.

Yhteenveto:

EU rikkoo omia sopimuksiaan. Eurojärjestelmän valuvikoja ei ole korjattu, sen sijaan on aiheutettu humanitaarinen kriisi Etelä-Eurooppaan ja EU-alueelle ennätystyöttömyys.
EU:n talletussuoja oli olemassa paperilla. Kun pankit piti pelastaa, talletussuoja unohtui.
Kyproksen euro ei ole enää samanarvoinen eikä samassa asemassa kuin muun euroalueen eurot. EU-maita ei kohdella tasa-arvoisesti. Pääoma on kuitenkin osittain iloinen, koska nyt Kyprosta kohtaa sama hoitokuuri kuin muita kriisimaita: "työmarkkinauudistukset", yksityistäminen, talouskuri, eläke- ja terveydenhuolto"uudistukset".
Tai ehkä ei. Europarlamentin odotetaan ehdottavan lakia, jolla isoille talletuksille asetetaan pakollinen vero, kertoo EuObserver.
Satatuhatta euroa ylittäviä talletuksia tullaan kohtelemaan pääomana, jonka voi ulosmitata - aivan kuten FDIC-BoE:n keskustelupaperissa ja BIS:n raporteissa hahmotellaan...
Näin tehtiin työläisestäkin pääoman omistaja konkurssikypsässä Euroopassa.

Aiemmat Kypros-artikkelit lähdeviitteineen löytyvät täältä
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&id=7326

Illan elokuvana voi katsella professori Richard Wolffin haastattelua
http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=L_VfItUSEUo

Uudet lähteet:

EuObserver: EU Audit on Cyprus money laundering - whitewash in the making?
http://euobserver.com/justice/119562

HighBeam Business: EU regulatory developments
http://business.highbeam.com/437583/article-1G1-186901394/eu-regulatory-...

Reuters: Overseas lending: bank exposure to Cyprus around $100 billion: BIS, Moody´s
http://uk.reuters.com/article/2013/03/26/us-eurozone-cyprus-lending-idUK...

FDIC-BoE: Resolving globally active, systematically important financial institutions
http://www.bankofengland.co.uk/publications/Documents/news/2012/nr156.pdf

Ellen Hodgson Brown: Big Brother in Basel: BIS Financial Stability Board undermines national sovereignty
http://www.webofdebt.com/articles/big_brother_basel.php

Reuters: After Cyprus, eurozone faces tough bank regime - Eurogroup head
http://uk.reuters.com/article/2013/03/25/uk-eurogroup-cyprus-dijsselbloe...

Kauppalehti: "Italialla kaksi päivää armonaikaa"
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/italialla+kaksi+paivaa+armonaikaa/2013...

Kauppalehti: Katainen CNN:lle: Kypros pidettävä euroalueessa
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/katainen+cnnlle+kypros+pidettava+euroa...

The Telegraph: Slovenia faces contagion from Cyprus as banking crisis deepens
http://www.telegraph.co.uk/finance/financialcrisis/9960610/Slovenia-face...

EuObserver: Cyprus foreign minister: the EU has taken us back to 1974
http://euobserver.com/economic/119611

Karl Whelan: Target2 and Central Bank Balance Sheets
http://www.karlwhelan.com/Papers/T2Paper-March2013.pdf

Bruegel - Guntram B. Wolff: Capital controls in Cyprus: the end of Target2?
http://www.bruegel.org/nc/blog/detail/article/1054-capital-controls-in-c...

EuObserver: EU-lawmakers divided on compulsory bail-ins on savers
http://euobserver.com/news/119591

Valtiovarainministeriö: Taloudellinen katsaus, kevät 2013 julkaistu
http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20130327Tal...

Verkkomedia: Sosiaalinen tilanne EU:ssa huononee
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&id=7389

BIS: 82nd Annual Report
http://www.bis.org/publ/arpdf/ar2012e.pdf

NCPA: Measuring the unfunded obligations of European Countries
http://www.ncpa.org/pdfs/st319.pdf

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

18Suosittele

18 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Ooooh! Ei tarvitse korjata kappalejakoa! Ihmeellistä!

Jaakko Paavilainen

Mystisiä ovat US-blogien tekniset tiet...

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Ei nämä eurokriisit vielä Kyproksenkaan pääty,vaikka Katainen on jo moneen kertaan väittänyt kriisit selätetyn. Eivät ole kriisit vielä hallussa. Seuraavana pyytäjänä tulee jokseenkin varmasti Slovenia ja mitä sitten tapahtuu kun Maltan ja Luxembugin kohdalla kupla puhkeaa? Mistä temmataan rahaa? Eihän tuossa vaiheessa ole enää kuin muutama maa joilta vaaditaan pääomitusta EVM:ään. Suomi yhtenä, jos on enää lainakelpoinen? Meinaan että AAA:t syöty parempiin suihin.

Hullua touhua tämä pakkoeurottaminen. Sanoi Katainen ja Urpilainen mitä hyvänsä,niin mitään vahinkoa ei tulisi Suomen taloudelle eikä työttömyys lisääntyisi vaikka ottaisimme oman valuutan käyttöön. Ei ainakaan sellaista tuhoa tulisi joka nyt seuraa näistä jatkuvista kriiseistä ja niiden tukemisista.

Jaakko Paavilainen

"Hullua touhua tämä pakkoeurottaminen. Sanoi Katainen ja Urpilainen mitä hyvänsä, niin mitään vahinkoa ei tulisi Suomen taloudelle eikä työttömyys lisääntyisi vaikka ottaisimme oman valuutan käyttöön."

NIIN...

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Nordean analyytikot julkaisivat lokakuussa 2012 raportin, jossa tarkastellaan eri skenaarioita euroalueen suhteen. Raportissa arvioidaan myös rinnakkaisvaluutan käyttöönottoa eli Suomella olisi kaksi rahaa/valuuttaa.

Tein tuolloin Verkkomedialle lyhennelmän Nordean raportin sisällöstä ja sieltä lähdeviitteistä löytyy myös alkuperäinen raportti http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=5518

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Mua alkoi heti naurattaa kun kuulin sen klassisen edeltävän lauseen "Luxemburg ei ole Kypros". Kai jokainen jo tietää, mitä SE merkitsee?

Muistettakoon vain kaikki nämä "Irlanti ei ole Kreikka" ja "Espanja ei ole Irlanti" -kommentit, joita päättäjät heittelivät toimittajille (jotka kumma kyllä teki vielä niistä jutun. Mietin usein, että v-ttuileeko toimittajat päättäjille noilla jutuilla).

Käyttäjän ReinoToivanen kuva
Reino Toivanen

Erinomaisen perusteellinen bloggaus Riikka Söyringiltä. Siihen ei ole mitään lisättävää, katsoipa EU-casea miltä kantilta tahansa.

EU on poliittisilla päätöksillään pilannut Euroopan talousasiat tosiaan niin, että voidaan sanoa Euroopan olevan ainakin menossa konkkaan. Ranska, Italia ja Espanja ovat "tae" tälle taloudelliselle kestämättömyydelle.

Saksa toistaiseksi ainoana suurena ja pärjäävänä EU-maana ei tätä peliä kauan kestä eikä katso. Veikkaan, että sikäläisten vaalien jälkeen alkaa tapahtua radikaaleja muutoksia.

Suomen osalta on EU: lle taloudellisesti se ja sama, mitä Suomi tekee. Suomi on osuudeltaan onnettoman pieni EU: ssa, eikä talouden kestäminenkään näytä nyt mitenkään varmalta kolmen A: nkaan suhteen.

Mutta tämä on nyt katsottava loppuun saakka. Enkä tarkoita, että Emu ja EU hajoaisivat. Mutta suuria muutoksia tulee joka tapauksessa - sanotaan nyt, että ensi vuoden aikana.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Viimeisimpien tilastojen mukaan myös Saksan työllisyys on kääntynyt laskuun. Työttömyys (vaikka ei likikään samaa luokkaa kuin muissa menestystarinan jäsenmaissa) ylitti aiemmat arviot.

Olikohan se Frankfurter Allgemeine Zeitung vai mistä sen luin? Saattoi olla myös The Economist.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Muistaakseni Saksa on joutunut laskemaan ainakin kaksi kertaa vv 2013 ja 2014 virallisia kasvuennusteitaan. Kun koko euroalue junnaa miinuskasvulla seuraavat pari vuotta, alkavat hyvät neuvot olla todella kalliita. Suomenkin AAA-luokitus on silloin "ett minne blott".

Tapio Vehmaskoski

http://www.uusisuomi.fi/aiheet/euroopan-velkakriisi

"...kriisi on hallinnassa..." vakuuttaa Katainen.

Tässä tullaan oikeastaan samaan tekniseen kysymyksen asetteluun kuin Himasen tutkimuksen teeseissä.

* Mitenkä on hallinnassa?
* Millä keinoilla voidaan hallita?
* Mitkä ovat toimenpiteet?
* Ketkä hoitavat ja vastaavat hallinnasta?
* Mikä on aikataulu?
* Millä kustannuksilla?
* Miten valvonta ja seuranta hoidetaan?
* Onko vastuu selkeytettävissä ja mitkä ovat sanktiot ja kenelle?

Siis onko vastaus kysymyksiin Riikan ym. blogissa esilletuoma:

"Kyseessä on siis menetelmä, jolla pankkien velasta tehdään asiakkaiden velkaa, tallettajista "pääomanomistajia" ja talletuksista "pääomaa".

Jyrki Kataisen (kok) kommentti "Miksi veronmaksajien pitäisi maksaa kaikista niistä virheistä, joita yksityissektori on tehnyt. Siinä ei ole järkeä."
----------------------------------------------------------

Olen kuullut, että jotkut ovat alkaneet harrastamaan säästämistä tyynyn ja patjan alle. Se on varmasti em. perustuen turvallisempi paikka kuin pankki. Entäs, jos Euro menettää arvonsa kuten nyt näyttää tapahtuneen Kyproksen eurolle?

Onko pieni ihminen enää missään turvassa? Voisiko kenkään kertoa missä nykyään enää on mitään järkeä?

Suomi äkkiä ulos ensin eurosta ja sitten...?

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Tapio,

epäiilemättä sukanvarsisäästäminen on nousussa oleva trendi :D

Taloussanomien Jan Hurrilla eriomainen artikkeli Suomen talletussuojasta
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/03/31/t...

Alkaa olla niin, että pankki on se paikka, jonne ei rahoja kannata laittaa :D

ulf fallenius

Eu ja euro mahtava menestystarina mutta siitä huolimatta pelastuspakettit ei jää tähän ja jo sovittut avataan vielä miljona kertaa.Mutta mikään ei tunnu jaruttavan menestystarinan jatkumista kun vituaalirahaa on markkinat täynnä.Oma arvio olisi silti että melkoinen kupla räjähtää jossain vaiheessa ja kaaosta seuraa turbolenssin muodossa markinoilla.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Riikan riskimaalistaan voi lisätä myös Slovenian, joka kiivaasti yrittää
siivota taloutensa takapihaa.
Kohta voi taas odotella luottoluokittajien tulenavausta. Sihdissä on monta maata.
Summa summarum: kunhan euromaa toisensa perään kypsähtää troikan syliin ja kriisirahastot tyhjenevät, ei Suomelle heru mitään!
Siinä rytinässä konkurssi on kesy sana.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Martti,

kyllä minä Slovenian mainitsen. Oma listani seuraavista riskipisteistä on Malta, Luxemburg, Slovenia, Espanja, Italia, Ranska ja Suomi.

Malta, Luxemburg, Slovenia ja Espanja pankkisektorinsa takia, Italia, Ranska ja Suomi muista syistä (tuottavuuden lasku, vientitase jne).

Tosin tässä mahtavassa ja fantastisessa euron menestystarinassa tuntuu löytyvän myös yllättäjiä jotka pomppaavat velkoineen ynnä muine ongelmineen nurkan takaa ja alkavat pyydellä "solidaarisuutta". Tällaisia olisivat Romania, Bulgaria, Latvia, Unkari ymv.

http://europa.eu/about-eu/countries/index_fi.htm

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

En Riikka ole lainkaan erimieltä hyvin perusteluin listaamistasi riskimaista, joihin voisi vielä lisätä Belgiankin.
EU:n tulokkaista Bulgaria ja Romania ovat tulossa apuluukulle muutaman vuoden päästä kunhan ensin EU:n tervetuloavustukset yms.on syöty vrt. Baltian maiden tilanne 2-3 vuotta sitten, mm.Latvia oli konkurssin partaalla.
Olisi parempi puhua "menetystarinasta", jonka laiseksi "Tulonjakounioniksi" EU on kehittynyt.
Historian pyörän kääntäminen taaksepäin tai raju talouskasvu voisivat antaa tarvittavaa potkua koko projektille. Molemmat näyttävät utopialta juuri nyt.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #16

Unohdin muuten koko Belgian! Johtuu kai siitä, että se on Brysselissä :D
Ilman muuta Belgia kuuluu listalle.

========
Esko Seppäsellä hyvää tilanneanalyysia:

1) Uusliberalistinen usko markkinoiden luonnollisesti korjaavaan vaikutukseen ja säätelemättömän

talouden siunauksellisuuteen on osoittautumassa vääräksi: markkinat eivät enää korjaa itseään.

"Finanssikapitalismissa pyhitetty oppi libertarismin negatiiviseen vapauteen perustuvista markkinoista on tuottanut 80 vuoteen syvimmän finanssikriisin, joka ei ole vain konventionaalisin käsittein määritelty velkakriisi vaan paljon enemmän. Siinä piilevät romahduksen ainekset."

"Samaa tarkoittaa myös Olli Rehn kirjoittaessaan, että ”parhaillaan on käynnissä merkittävä ajattelutavan muutos valtion ja markkinoiden keskinäisen suhteen osalta. Sokea luottamus markkinoiden kykyyn korjata omat virheensä on joutunut romukoppaan”.

2) Kriisiä hyödynnetään poliittisesti syventämällä EU:ta. Ratkaisut finanssikriisiin ovat toistumiseen kuin venäläinen nukke, jonka sisältä löytyy aina uudelleen samanlainen nukke. Toistetaan ratkaisuja, jotka johtavat väistämättä talous- ja rahaliiton syvenemiseen.

"Kun kriisioloissa rakenteellisia ratkaisuja on tehty ja tehdään vastoin EU:n perustuslakia ja ne ovat laittomia, kriisiä käytetään häikäilemättömästi hyväksi liittovaltion rakenteiden pystyttämiseen."

"EU:n komissio toimii juuri tällä tavalla. Se on johdonmukaisesti pitänyt elossa ja tarjolla EU:n liittovaltioimista, ja sitä se tekee tämän kriisin varjolla. Se ei esitä ratkaisuehdotuksia akuuttiin kriisiin, vaan se ehdottaa aina ”lisää Eurooppaa” eli enemmän liittovaltiota. Poliittisesti mahdottomia mutta poliittisesti väistämättöminä markkinoituja ehdotuksia talousunionista ja jopa yhteisistä veroista, pankkiunionista ja yhteisvastuuseen perustuvasta talletussuojasta ja pankkien saneerausrahastosta sekä yhteisvastuullisista eurobondeista ei ole tehty akuutin velkakriisin ratkaisemiseksi vaan EU:n liittovaltioimiseksi."

3) Kriisin tulos: Poliittisesti mahdoton kääntyy poliittisesti välttämättömäksi

"Johdatus EU:n komission toimintaan kriisin ratkaisemisessa löytyy Milton Friedmanin nerokkaasta sitaatista: ”Vain kriisi, joko todellinen tai kuviteltu, johtaa todellisiin muutoksiin. Kriisin puhjetessa riippuu vallalla olevista aatteista, millaisiin toimiin ryhdytään. Minä katson, että meidän tehtävämme on juuri se, kehittää nykyiselle politiikalle vaihtoehtoja, pitää ne elossa ja tarjolla, kunnes poliittisesti mahdoton kääntyy poliittisesti väistämättömäksi.”..."

http://www.eskoseppanen.net/index.php?option=com_c...

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Ja YLE:

Tutkijoiden mukaan eduskunnan budjettivalta on vakavasti uhattuna.

Valtiosääntö-oppineet sanovat päätösvallan kavenneen asteittain EU-jäsenyyden alusta lähtien. Tuorein esimerkki eduskunnan rahavallan hämärtymisestä on Kyproksen tukipaketti, josta päätetään vain valiokunnassa.

Perustuslain mukaan eduskunnan budjettivalta on jakamaton. Kanava-lehden päätoimittaja Ville Pernaan mukaan eduskunta on menettänyt ja menettämässä talousasioiden päätösvallan Brysseliin.

- Talouskurin vahvistaminen on monen mielestä hyvä asia ja varmasti viisasta politiikkaa, mutta tämän perustuslain kanssa se ei sovi lainkaan yksiin. Mutta tässä nämä poliittiset ja talouspoliittiset tarkoituksenmukaisuusseikat ovat ohittaneet juridiset näkökulmat, politiikan tutkija Pernaa arvioi.

Pernaan mukaan eduskunnan päätösvalta talousasioissa kapeni ensin EU-jäsenyyden ja Maastrichtin sopimuksen hyväksymisen myötä, sitten Euro-maiden vakaus- ja kasvusopimuksella ja viimeksi vuodenvaihteessa voimaan tulleella talouskuri-sopimuksella, joka antaa eu-komissiolle punakynän Suomen budjettiin.

Lisäksi budjettivaltaa nakertavat talouskrisiin taltuttamiseksi tehdyt tukipaketit esimerkiksi Kreikalle ja Espanjalle.
Ojanen: Lakia ei vielä rikottu

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasen mukaan perustuslakia ei ole vielä rikottu.

- Kysymys ei ole vielä siinä mielessä merkittävästä rajoituksesta, että perustuslain kielletylle alueelle olisi menty. Mutta tämä on tietysti tämänhetkisen tiedon valossa tehty arvio, Ojanen alleviivaa.

Tilanne on kansallisten eduskuntien kannalta kuitenkin uhkaava. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, SDP:n Johannes Koskinen sanoo, että talouskriisin pitkittyessä Brysselissä on ruvettu keksimään vippaskonsteja, jotta kriisipaketit välttäisivät jäsenmaissa kaikkein järeimmän eduskuntakäsittelyn.

- Kyllä ja tässähän on sanotaan nyt komission ja euroeliitin puolella halutaan hakea sellaisia ratkaisuja että ei tarvitsisi muuttaa perussopimuksia. Mutta nyt kun sitä yritetään ikäänkuin hivuttamalla tällaisten yksittäisten tulkintojen kautta tehdä niin, tämä menee suuressa osassa maista ikään kuin huomiotta tämä kysymys, Koskinen pelkää.

Perustuslakiasiantuntija, akatemiaprofessori Kaarlo Tuori näkee nyt merkkejä eurojärjestelmän pahasta valuviasta, demokratiavajeesta.

- Ongelmana on se, että miten me luodaan niin kuin Euroopan tasolle tämmöisiä demokraattiaisia mekanismeja, jotka voisivat ikään kuin korvata sitä demopkratiakatteen supistumista mikä on seurauksena siitä, että tämä kansallinen budjettiautonomia ja budjettia koskeva päätösvalta kaventuu. Tässä ollaan ikään kuin minusta ihan niin kuin Euroopan unionin ja sen tämänhetkisen ytimen eli euro-alueen ydinkysymyksessä, Tuori arvioi.

Seuraava eurokriisipäätös Kyproksen tuesta tehdään eduskunnan suuressa valiokunnassa heti pääsiäisen jälkeen

http://yle.fi/uutiset/bryssel_vie_eduskunnan_rahav...

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Kunnon lovi eduskunnan budjettivaltaan tuli EVM -päätöksen ( Pysyvä Vakausmekanismi )hyväksymisen kautta.
Poikkeustilanteessa kyseinen Luxenburgin instanssi päättää 86 %:n enemmistöllä lisärahasta. Saattaapa hyvinkin käydä, että Suomen eduskunnalta ei kysellä, kun Suomeen kopsahtaa lisälasku.Jo maksetun 1.44 mrd.euron peruspääoman lisäksi + takuut!!Menee suoraan Valtionkonttorin maksettavaksi ohi eduskunnan.
Nykyeuroalueessa poikkeus näyttää olevankin sääntö.Elämmehän poikkeuksellista aikaa, jossa toisistaan poikkeavat yksittäistapaukset kuten Kreikka, Kypros,Portugali, Espanja, Irlanti, Italia .... seuraavat toistaan.
Samaten Liikasen " yksityishenkilönä" antamat Suomeakin koskevat sitoumukset EKP:ssä, joita lienee jo yli 60 mrd.euron verran.

Toimituksen poiminnat