KissanKulmasta

Puhdasta energiaa sadan prosentin hyötysuhteella

Tampereen Energiamessuilla on viime viikolla esitelty kirkkonummelaisen Turos Team Oy:n HKG BioNear -laitteisto, joka tuottaa energiaa puusta, vedestä ja ilmasta. Samalla laitteella saadaan sähköä ja lämpöä. Laite hyödyntää muun muassa haketta.

Tuotantoprosessissa ei synny haitallisia pienhiukkasia, lauhteita, tai tuhkaa. Tampereen yliopiston tutkimusten mukaan laitteen energiatasehyötysuhde on täydet sata prosenttia.

Laitteisto ottaa tarvitsemansa kosteuden suoraan hakkeesta, jos se on riittävän märkää. Kuiva hake vaatii lisäkosteutta.

BioNear säästää myös lämpöputkien vetämiseltä, koska laitteiston tuottamaa kaasua voidaan kuljettaa poltettavaksi muualla.

BioNear-laitteisto siis käyttää bioperäistä polttoainetta, ja sen tuottamalla energialla vesi ja ilma saadaan muutettua palavaksi vetykaasuseokseksi, jota voidaan jatkojalostaa esimerkiksi polttonesteeksi.

 

Esittelyvideo nähtävissä http://invideo.fi/index.php?option=com_invtv&video=200&kat=39

 

Energiamessut olivat 23-25. lokakuuta 2012.

 

Lisätietoja:

Turos Team Oy

BioNear tekniikka ja suunnittelu Timo Heimonen

Puhelin: 0400 647 139

Email: timo.heimonen@turosteam.fi

www.turosteam.fi

 

Kommentti:

KissanKulman emäntä toivottaa Turos Team Oy:lle onnea ja suurta menestystä laitteen markkinoinnissa. Tämä voi olla Suomen uusi Nokia - ja huomattavasti hyödyllisempi, tekisi mieli sanoa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

17Suosittele

17 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (71 kommenttia)

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Tämä on käsittämätön juttu. Miksi tämä on pidetty salaisuutena? Onko ydinvoimaan myönteisesti suhtautuvilla poliitikoilla sormet pelissä? Nobel-palkinnon arvoisen keksintö! Tietoa Tukholmaan!

Juhani Putkinen

Hakkeen tekeminen ja kuljetus saastuttaa ihan perusteellisesti - myös tappavilla pienhiukkasilla.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Putkinen,

Varkaudessa oli maan kolmanneksi suurimmat muuttotappiot (- 1275 henkilöä) vuonna 2011, kaupungin talous on alijäämäinen ( - 480 euroa/asukas http://www.pohjois-savo.fi/fi/pohjois-savo/ajankoh... ) ja työttömien osuus työvoimasta maakunnan korkein 15,5% (http://www.mol.fi/toimistot/iisalmen_seutu/Helmi09... ).

Samalla teillä on siinä joutilaana paperitehdas-lämpölaitos, joka kykenisi helposti hyödyntämään tätä Turos Teamin tekniikkaa.
Teillä on myös tieliikenneverkko ja rautatie tehtaan vieressä. Teillä on kanavat ja sen laidalla tukkien säilytykseen varattu alue - samoin tehtaan vieressä.

Ai niin, lentokenttäkin teillä on. Metroko se pitäisi laitella em. kulkuyhteyksien lisäksi?

Mitä sinulle vielä pitäisi olla, että edes harkitsisit, mahtaisiko tämmöinen BioNear-laitos parantaa Varkauden tilannetta?

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Muistin juuri Putkinen, että olet vankkumaton ydinvoiman kannattaja.

Jos nyt jätetään huomiotta ydinvoimalaonnettomuudet, säteily, lauhdutukseen tarvittava makean veden tuhlaus ja se, että ydinvoima on maailman kallein tapa keittää vettä...

niin väitätkö vakavissasi ettei uraanin louhiminen, kuljetus, käsittely, prosessointi ja varastotilojen rakentaminen saastuta ihan perusteellisesti?

Tai että ydinvoimalan rakentaminen (ja varsinkin purkaminen käytön jälkeen) ei ole kallista, ongelmallista ja saastuta ihan perusteellisesti, että ydinvoimalan rakentamisen hiilijalanjälki olisi vaihtoehtoisia energiamuotoja pienempi?

Jari Teräväinen

Puusilmäputkisen mielestä nyt pitäs kaikki mökit lämmittää vain sähköllä, myös maaseudullaki, puuta ei sais käyttää.
Hyvähän että noita laitoksia kehitetään, milla myös sähkötuotantoa vois olla hajaututempaa ja pystyttäs käyttää ympäröivissä metsiköissä olevia rospuuttopuuvaroja, jota suomessa riittää..
Mutta aina missä luvataan kuuta taivaalta ..

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #37

On hyvä, että maaseudulla käytetään puuta - mutta on vahingollista kuljettaa haketta rekka-autoilla pitkiä matkoja.

Piku Koo Vastaus kommenttiin #43

Hei Juhani Putkonen, näin unta että teille tuli ydinvoimala sinne Varkauteen ja uraanikaivoskin aikamoisen lähelle. Voimalan polttoaine haudattiin sinne lähelle myöskin . Kaikki olivat tyytyväisiä, koska ei tarvinnut enää ajaa rekalla, myös rekkakuskit . Ovathan uraanikuljetukset riskaabeleja: uraanin eri muotoja tai suoranaista jätettä kuskataan maailmalla milloin minnekin laitokseen käsiteltäviksi.

Heräsin ja ihmettelin unta. Sitten muistin, että onhan Varkaus joskus ollutkin ydinvoiman uljas pioneeri:

http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/va...

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Pienhiukkaspäästöt syntyvät lähinnä haketta poltettaessa.
Tässä haketta ei polteta, vaan siitä valmistetaan synteettistä polttoainetta; esim kaasua. Juuri tämän synteettisen polttoaineen valmistusprosessin hyötysuhteesta nyt puhutaan, eikä energiantuotannon hyötysuhteesta.

Kaasua polttamalla voidaan sitten valmistaa sähköä ja lämpöä vaihtelevalla menestyksellä ja hyötysuhteella. Jos molemmat otetaan talteen, on hyötysuhde varsin hyvä.

Sitä voidaan myös käyttää ajoneuvoissa tai laitteissa, joilla haketta valmistetaan.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Linjama,

sinä jos olet "tekniikan miehiä" niin laadi tästä prosessista selkokielinen esitys, sellainen missä ei termit mene sekaisin ja laitoksen ajatus kirkastuu pöljimmällekin.

Julkaisisimme sellaisen mielellään Verkkomediassa... (päätoimittaja janus.putkonen@verkkomedia.org )

Käyttäjän bisi59 kuva
Dennis Holm Vastaus kommenttiin #13

Terve,

Miten puhdasta on pudas? Kyllä tästä ainakin CO2-päästöjä tulee. (Niin tulee kaikista muistakin hiili-vety poltosta, biomassa (etanoli, metanoli, bio-diesel), metaani (maakassu), sekä vuoriöljy pohjasista; nestekaasu, bensiini, diesel, polttoöljy, raskas PÖ.

-Rauhaa

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan Vastaus kommenttiin #44

Vedyn palamisesta syntyy vettä.
En tunne tarkemmin systeemiä, mutta hiilivetyjen polttamisesta tässä ei tunnu olevan kyse.

Käyttäjän bisi59 kuva
Dennis Holm Vastaus kommenttiin #47

Terve,

Mihin se puun, sellun ja ligninin, siältämä C, eli hiili, sitten menee?

-Peace

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen Vastaus kommenttiin #51

Prosessi toimii yksinkertaistettuna niin, että märkä hake poltetaan jolloin syntyy kaasuseos. Tämä kaasuseos prosessoidaan uudestaan jolloin saadaan tuosta vedestä hajoitettua vetyä, tarvittaessa prosessiin lisätään vettä. Kaasuuntumaton aines mm. raskaat hiilet kierrätetään uudelleen ja hajoitetaan kevyiksi hiileiksi jolloin näitä voidaan polttaa uudellee prosessin ylläpidossa. Jäljelle jäävät siis puhtaat kaasut joilla sitten voidaan tuottaa sähköä,lämpöä,... tai vaikkapa tankata auto(jatkojalostus).

Prosessiin ei siis tarvita ulkopuolista energiaa ja tuo lopputuote on niin puhdasta kaasua ettei esim. kattilaa tarvitse putsata noesta juuri koskaan.

Martti Laines Vastaus kommenttiin #54

ja kaikki tämä "sadan prosentin hyötysuhteella". wau

Käyttäjän bisi59 kuva
Dennis Holm Vastaus kommenttiin #54

Terve,

"Kaasuuntumaton aines mm. raskaat hiilet kierrätetään uudelleen ja hajoitetaan kevyiksi hiileiksi jolloin näitä voidaan polttaa uudellee prosessin ylläpidossa."

Eli oksidoidaan CO2:ksi, joka päästetään ilmoille.

-Fred

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen Vastaus kommenttiin #60

Ei vaan pilkotaan uudelleen poltettavaksi.

Käyttäjän bisi59 kuva
Dennis Holm Vastaus kommenttiin #62

Terve,

Häh?

Puusta, hakkeesta, tulee jatkuvasti uutta hiiltä. Mihin se kerääntyy jos sitä "kierrätetään" C+O2 => CO2 => C+O2 =>....

Pilkkomiseen travitaan teoriassa vähintäin sama määrä energiaa, kuin mitä poltossa vapautuu, mutta käytännössä, sitä kuluu aina enemmän.

-Pax

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen Vastaus kommenttiin #76

Se menee sinne kiertoon takaisin sitten palavina hiilihydisteinä ja tämäkin muutetaan energiaksi joka taasen edesauttaa kaasujen muodostumista.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen Vastaus kommenttiin #77
Käyttäjän bisi59 kuva
Dennis Holm Vastaus kommenttiin #78

Terve,

Niin toistan vielä. Jokaista 1kg vetyä varten tarvitaan 8kg kuivaa haketta. Siitä jää n 5kg hiiltä. Tarkitatko että tämä kaikki hiili kerääntyy laitteen sisään kiertoon?

-Rauhaa

ps. Magneto-hydro-dynaminen generaattori kehittää 320mV virtaa???? Missä vika? V, voltti = jännite, A, amppeeri = virta.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen Vastaus kommenttiin #81

Miten sinä saat tuossa prosessissa märästä n. 40%kosteutta sisältävästä hakkeesta jäämään 5 kg hiiltä?

-Rauhaa
muutama millivolti on ihan hitusen, eikä tuosta virtaamasta voi ottaakkaan enempääv toistaiseksi.

Käyttäjän bisi59 kuva
Dennis Holm Vastaus kommenttiin #83

Terve,

Puun, myös hakkeen, lämpöarvo mitataan kuiva-ainemäärästä. Yleensä lämpöarvon yksikkö on [MJ/kg].

40% kosteata haketta tarvitaan 1.67kg, jotta siitä saadaan 1kg kuiva-ainetta josta tuo 15MJ/kg energiaa. Tosin siitä kuluu jo 1.5MJ sen 40% veden haihduttamiseksi.

1kg vetyyn tarvitaan 13kg 40% kosteata haketta, jotta siinä olisi tuo 8kg kuiva-ainetta, jossa 120MJ energiaa.

En kiistä että puusta voi tuottaa kaasua, vetynä, hiilimonoksiidina, tai muina hiilivetyininä, jopa nestepolttoaineita. Mutta väitteet 100% hyötysuhteesta, päästöttömyydestä ja tuhkattomuudesta ovat silkkaa härän tuubaa.

-Peace

Piku Koo Vastaus kommenttiin #44

Hei Dennis, miten puhdasta on ydinvoima, kun lasket siihen uraanipolttoaineen louhinnan, rikastamisen, jätteen käsittelyn ja loppusijoituksen . Ja laskut yhteiskunnalla onnettomuuksista . Esimerkiksi, Fukushimassa jossa on kriisitilanne on yhä päällä, sortumispisteessä olevan 4-yksikön sisällä on 1535 käytettyä sauvaa. Rakennus on vajonnut 80 cm. Eikö nyt maailman ydinliiton WNA:n pitäisi auttaa keräämään resurssit siihen, että nuo plutoniumsauvat saataisiin pois ja varastoitua turvalliseen paikkaan ? Vai onko hinta kenties liian kova ?

Japanin entinen Sveitsin suurlähettiläs kertoo koko maailmaa koskevasta ydinkriisistä :

http://www.youtube.com/watch?v=-LCTv65aqgA&feature...

Jukka Kaulanen

En ymmärtänyt mitään selostuksesta, mutta täytyy vain ihailla tuota suomalaista moniosaamista ja yritteliäisyyttä. Talous notkuu, mutta sadoissa pajoissa ympäri maata väsätään ja kokeillaan kaikkea mahdollista uutta.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

"Tampereen yliopiston tutkimusten mukaan laitteen energiatasehyötysuhde on täydet sata prosenttia."

Onko tuo mahdollista? En tunne tuota termiä, mutta onko keksitty ikiliikkuja?

Arvo Koiso

Mielenkiintonen. Nyt kun siinä puhutaan 100% hyötysuhteesta, niin sen kyllä uskon, että se voi käyttää töpselistä otetun energian lähes sataprosentisesti hyödykseen. Mutta kun se tarttee enegiaa itse, että se voi tuottaa energiaa. Kyseessä on siis ilmeisesti energian muunto, ei liene siis kyseessä enerian tuotto.

Jos noilla on vaikka oma tuuli/aurinkovoimala, josta ottavat laitoksen tarvitseman energian, sittenhän siinä säilötään luonnon tarjoama energia vetyseoksen muotoon. Hyvä juttu, mutta kuinka monta megawattia/h toi vie?

Jos nyt saa sanoa, niin aika järkyn kokoiset systeemit, verrattuna tuohon liekin kokoon prosessin loppupäässä.

En siis mitenkään dissaa, mutta taitaapi olla niin, että jos ei esim. tuule, tai aurinko paista, käyttöenergian joutuu ottamaan verkosta, ja se on sitten hiilivoimaa tai vaikka ydinvoimaa.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Videon mukaan laitos tuottaa prosessiin tarvitsemansa energian prosessin osana, itse. Siksi hyötysuhde on sata.

Kannattaa katsoa se video. Minusta se oli mielenkiintoinen vaikken olekaan pätkääkään tekninen.

Tuli kuitenkin sitä katsellessa mieleen, että jos laitos olisi videolla olevaa isompi ja putkissa useampi isompi generaattori hyödyntämässä kaasun virtausta niin sähkön tuotto olisi varmaan vielä suurempi.

Arvo Koiso

Siinä ei kyllä sanottu sitä niin, että se tuottaisi tarvitsemansa energian itse. Jos näin olisi, se olisi jo jotain niin mullistavaa, että olisivat varmasti esitelleet sen asian tarkemmin. Tuossa jotenkin käytetään siitä haketta prosessin käynnissä pitämiseen.. Että videon pöntön alaosassa "saahaan prosessi toimimaan." Noin isoja sähkölaitteita ei sitäpaitsi millään pienillä ohivirtausgeneraattoreilla millään käytetä.

Ilmeisesti tämä osa jutusta on ihan tarkoituksella jätetty epäselväksi, mutta onhan se hyvä että näitä kehitellään.

Ja kyllähän se hakekin jollain koneella pilkotaan, ja jollain tuonne tonteille se pitää roudata, eli hold your horses, kyllä se hieno on, mutta viivan alle ei taatusti jää nettotuottoa erityisen paljon -jos lainkaan. Tuon laitteen tuottama vetyseos kuluisi pitkälti jo siihen, että vedyllä toimiva rekka käy hakemassa kuorman haketta tai pöllejä metsästä.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #14

Kyllä siinä nettotuottoa jäi jo Hitlerille, kun hänen kerran kannatti valmistaa synteettisiä polttoaineita biomassasta sotakoneitaan varten. Noista ajoista menetelmät ovat kehittyneet.
Ongelma ei siis koskaan ole ollut se, ettei polttoaineita saataisi vaan se, että Shelliltä sitä on saanut helpommin ja halvemmalla.

Arvo Koiso Vastaus kommenttiin #15

Kerropas tarkemmin. Empä oikein usko että kyseessä olisi ollut vetykaasu. Ehkä biodiesel, sopisi myös messerchmidteihin sellainen biodiesel varmaan. Hitler oli täysi kaheli, jolla ei ollut todellisuus kovin hyvin hanskassa muutenkaan. Voin hyvin kuvitella, että sen hullun hankkeet "kannatti," koska olihan hän Hitler. Natseilla meni muutenkin kaikki käteen, tohina oli kova, ja kaikennäköistä härpätintä keksittiin. Ne tuhlasikin voimavarojaan paljon sellaiseen, joka oli täyttä humpuukia, mutta näytti hienolta ja vetkutti eestaas.

Käyttäjän bisi59 kuva
Dennis Holm Vastaus kommenttiin #15

Terve,

http://fi.wikipedia.org/wiki/Fischer%E2%80%93Trops...

Aatu teetätti nestepolttoaineita kivihiilestä. Ensiksi kivihiilestä tehtiin häkää (huono hyötysuhde), ja vettä pilkottiin hapeksi ja vedyksi (huono hyötysuhde) sitten hä'ästä ja vedystä hiilivetyjä, ja taas huonolla hyötysuhteella.

Oli kallista ja paljon meni energiaa hukkaan, mutta mitäs siitä, kun oli kivihiiltä.

-Rauhaa

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Ei ole laitoksen hyötysuhde silti sata.

Voin vakuuttaa, että prosessikuvauksen perusteellakin kokonaisuus on häviöllinen,
suurempi hyödynnettvävä energiamäärä saadaan suoraan puusta itsestään kuin muunnon kautta saadusta kaasusta.

Että mikä tässä prosessissa on "mullistavaa", on se, että jalostukseen tarvittava energia saadaan jalostettavasta tuotteesta itsestään.

Ei oikeuta noobeliin.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #16

Periaatteessa mullistavaa voi olla se, että prosessin hyötysuhde on saatu tasolle, joka riittää nyrjäyttämään kannattavuuden öljystä synteettisiin polttoaineisiin - ainakin maassa jossa puu on halpaa ja öljy kallista.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen Vastaus kommenttiin #16

Olen aika lailla samoilla linjoilla. Kaasutusta ei toteuteta ulkoisella energialla vaan osa syötteen energiasta kulutetaan kaasutuksessa. Siinä mielessä aivan tavallinen kaasutusprosessi.

Jos heillä on joku uusi katalyytti, jonka ansiosta syötteen energiaa tarvitaan huomattavasti vähemmän kaasutukseen kuin kilpailijoilla, he ovat vahvoilla kilpailussa.

Piku Koo

>>>>>>> Mutta kun se tarttee enegiaa itse, että se voi tuottaa energiaa.>>>>>>>>>>>>

Tuo sopii kyllä täydellisesti kuvaamaan ydinvoimaenergiaa, se kun tarvitsee uraania toimiakseen . .

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Hienosti jaettu tärkeän oloista tietoa. Mielenkiintoinen case. Pitää laittaa seurantaan.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Mielenkiintoinen keksintö, kyllä.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Ei tätä ole salaisuutena pidetty. Olen lukenut monesta eri lehdestä.

Ainakin vähän aikaa sitten he väittivät hyötysuhteeksi jopa 130%. Miten lie laskettu ja ennen kaikkea mitattu. On erittäin milenkiintoista, jos tuotekaasun sisältämä kemiallinen energia on 1,3-kertainen syötteen eli puun energiasisältöön verrattuna. 100% hyötysuhdekin on hurja. Voisivat kyllä vähän enemmän valaista mihin tuo perustuu.

Jos hyötysuhde on laskettu vertaamalla syötetyn puun energiasisältöä tuotekaasun kemialliseen energiaan, ollaan askel lähempänä energiaomavaraisuutta. Jos taas kaasun entalpia, esim. kaasussa olevan vesihöyryn entalpia, on laskettu mukaan hyötysuhteeseen, tuossa ei ole mitää ihmeellistä. Tosin vettä ei pitäisi kaasussa olla juurikaan, jos se kerran hajotetaan palaviksi kaasukomponenteiksi.

Vesimolekyylin sidosenergia on korkea, joten sen hajottaminen vaatii paljon energiaa. Hyvät pitää olla rohdot (katalyytit?) kaasutinreaktorissa että hyötysuhde olisi 100%

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Prosessin menetelmiä tuskin kukaan haluaisi julkistaa. Ei tuohon kauheasti energiaa tarvita, mutta kuinka tehokkaasti sitä vetyä aikaiseksi saadaan on sitten eri juttu http://www.youtube.com/watch?v=wxfo-w0ptEo&feature...

Arvo Koiso

Onkohan tuo muuten ronkeli siitä, mitä puuta sinne survotaan?

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Ei vaikuta juurikaan mikä puulaji on kyseessä. Tietysti raaka-aineen kulutus kasvaa jos käytettäisiin vaikkapa olkia. Raaka-aineen sisältämä energia vaikuttaa prosessin ylläpidon energian tuotantoon ja kosteus lisä veden tarpeeseen.

Jouko Koskinen

Hieno homma juu - markkinointia voisi vielä tehostaa
siivoamalla pois muutaman ristiriitaisen väittämän.

Käyttäjän bisi59 kuva
Dennis Holm

Terve,

100% puun energiasta on konvertoitu lämmöksi, mutta ei siitä hyötykäyttöön saada kuin korkeintaan 80% kombivoimalatyyppisesti.

Miinukseksi on myös laskettava, metsänhoito, puunkorjuu, kuljetus, haketus, prosessien vaatimat kuljettimet, kaasun tiivistys (puristaminen kokoon) kuljetusta varten, siirron vaatima pumppuenergia.

Kuonaa (tuhkaa) syntyy aina, koska puussa on myös palamattomia aineita, kuten hivenaineita.

Selluloosa (C6H10O5) sisältää paljon hiiltä. Puusta jopa 1/3 on ligniiniä, joka myös sisältää paljon hiiltä. Mitä sille tapahtuu?

Sininen liekki voi hyvin olla myös CO (hiilimonoksiidi) jota poltetaan CO2:ksi

-Rauhaa

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Eiköhän niistä yhdessä vedyn kanssa rakennella niitä kuuluisia hiilivetyjä.

Piku Koo

Niin. Ja ydinvoiman tehokkuuslaskelmissa tulisi ehdottomasti ottaa mukaan kaikki ydinvoimateollisuuden vaatimat vaiheet uraanin louhinnasta sen rikastamiseen ja jäteongelmiin .

Jouko Koskinen

VTT yhdessä Jyväskylän Yliopiston kanssa on Mikko Lommin nimissä tehnyt tärkeää perusteoreettista työtä Stirling-perustaisen mikro-CHP-laitteiston prosessilaskentaa ja lämmönvaihtimien ja polttoprosessinoptimoinnista:
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/1234567...?

Laitteiston periaatekaavio ilman mystiikkaa:
http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/file...

Käyttäjän bisi59 kuva
Dennis Holm

Terve,

"Prosessilaskennassa selvisi, että 70 kW:n poltinteholla stirlingmoottori tuottaa vielä täyden sähkötehonsa 8,8 kW,"

12.5% hyötysuhde

-Että sillai

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Suomessa on siinä mielessä onnellinen tilanne, että esimerkiksi stirling (ja myös höyrykone) toimivat sähköntuottajana hyvin, vaikka hyötysuhde olisikin huono: Sähkö olisi silloin lähinnä lämmöntuotannon sivutuote esimerkiksi puulämmityskattilasta tai takasta ja laitetta käytettäisiin vain pimeänä ja kylmänä vuodenaikana välttämättömimmän sähkön tuottamiseen. Tämä tietysti vaatisi joitakin järjestelyjä sähkönkulutuksen suhteen, mutta periaatteessa täysin mahdollista.

Jo nykyisellään saa suoraan kaupasta melko hyviä laitteita, esim whispergen tai http://www.infiniacorp.com/solutions/fueled-products/

Odotellaan öljyn- tai sähkönhinnan nousua...

Käyttäjän bisi59 kuva
Dennis Holm Vastaus kommenttiin #33

Terve,

Myös Ericsson-koneita on varustettu aurinkokeräimellä, ja siten saatu ne pyörittämään generaattoria.

http://en.wikipedia.org/wiki/Ericsson_cycle

Nykyaikainen lauhde-kombivoimala on myös "hörykone", jossa turbiinissa muutetaan lämpöenergia mekaaniseksi, ja mekaaninen sähköksi.

Lauhde(hukkalämpö) voidaan käyttää kaukolämpönä.

Kuuma ("paljon energiaa") => viileämmäksi ("vähemmän energiaa"), niin välistä voidaan ottaa työtä, mekaanista energiaa "hyötykäyttöön".

-Peruskauraa

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #42

Yleensä nuo turbiinit ovat luokkaa yli 1000 kW ja mikroturbiinitkin kymmeniä. Tavallisiin kotitalouksiin soveltuvat laitteet voisivat olla kilowattiluokkaa, jossa kokoluokassa ainoastaan polttomoottorin käytännön hyötysuhde ja hinta ovat tällä hetkellä siedettäviä.

Pitäisikin luopua ajatuksesta, että kotitalouksissa yritettäisiin väkisin tuottaa sähköä "hyvällä hyötysuhteella". Sen sijaan pitäisi vähentää sähkönkulutusta ja tuottaa kylmänä ja pimeänä aikana välttämättä tarvittava sähkö lämmityksen sivutuotteena - esimerkiksi juuri stirlingillä tai mäntähöyrykoneella. Tällaisen koneen rakentaminenkin on huomattavasti helpompaa ja halvempaa, kuin hyötysuhteeltaan polttomoottorin kanssa kilpailevan laitteen.

Tämä tietysti sillä oletuksella, että halutaan olla täysin omavaraisia sähkön suhteen ja tuottaa se pelkästään hiilineutraaleilla menetelmillä.

Käyttäjän bisi59 kuva
Dennis Holm Vastaus kommenttiin #45

Terve,

Pikku diesel, polttaa PÖ:tä, ja joka pyörii optimikierroksilla, optimi väännöllä, pyörittää vaihtovirtageneraattoria, josta saa sähköä.

Hukkalämpö talteen, +lämpöpumppu, käyttöveden ja kiertoveden lämmitykseen + lämmönvaraaja.

Tehomitoitus, niin että suurimman osan vuodesta riittä/kattaa lämmön/sähköntarpeen.

Muutamina kesäviikoina voi riittää ostosähkö / tai aurinkopaneelit + akut + invertteri, jolloin koneelle voi tehdä vuosihuollon.

Erittäin kylminä pakkas päivinä, voi lisäläpöä joko ostaa sähköna, tai lämmittämällä varaavaa takkaa, tai keskuslämmitys-takkaa.

Mitä olisi omakotitalon "teho"? 5-15kW eli n 7-20hv.

-Peace

Piku Koo Vastaus kommenttiin #42

>>>>>> -Peruskauraa >>>>>>

Tämä kaura ei vain näy missään laajemmassa muodossa vai käyttääkö esim. joku tehdas näitä "kauroja" ?

Piku Koo Vastaus kommenttiin #33
Jari Jakonen

Off-topic,

Olisiko Tuusulan puolesta -toimintamallissa uutisainesta Verkkomedian näkökulmasta?: http://mikamaailmaaliikuttaa.puheenvuoro.uusisuomi...

Rohkeat Tuusulan puolesta -toimintamallin http://www.tupu.fi/ ihmiset ovat menestyksellä saaneet sirotelluksi soraa paikallisen kokoomuslaisen sorakeisarin ja hänen demariliittolaistensa rattaisiin ja samalla puolustaneet ja ajaneet menestyksellisesti jo kolmissa kuntavaaleissa tuusulalaisten etuja aina hallinto-oikeutta myöten!

Tapio Neva

"Tampereen yliopiston tutkimusten mukaan laitteen energiatasehyötysuhde on täydet sata prosenttia."

Miten tämä on mahdollista? Miten hukkalämmön voi poistaa?

T. O. N.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Moi Riikka ! Itseasiassa olin jo kaksi vuotta sitten yhden Turos Teamin kundin kaa jutussa tästä laitteistosta ja kyllä se toimi jo sillon, mutta yliopistolta ei lausuntoa tullut, kun mittalaitteet "särkyi". Oikeasti tulokset jo silloin ylitti arvot niin reilusti, ettei tutkijat sitä uskoneet todeksi ja niimpä tarvittiin lisää tutkimusta. Nyt on tulokset ja toivotaan Turos Teamille menestystä. yksi yrityksen omistajista asuu täällä.

Jouko Koskinen

TTLn läpäissyt toimittajatytöntyllerö voisi helposti selvittää keksijöiden materiaalihankinnat. Jos liikesuhde käsittää vain paikallisen putkifirman niin homma lienee selvää pässinlihaa.

Vedyn ja hapen erottaminen toisistaan gryogeenisesti vaatii paljon energiaa. Mutta käänteisosmoosi voisi toimia, onhan niiden molekyylikoolla aivan riittävä ero. Vetysidoksen purkamista voinee auttaa jollain reagenssillä.

Itse lähtisin supermagneetista joka viskelee molekyylit eroon toisistaan atomipainon perusteella. Apuna korkeampi lämpötila, joka ei sovi kalvotekniikkaan.

Tri Nurmia on patentoinut hapen ja typen erotusmenetelmänsä:
http://www.cuycha.com/fi/CCN-esite_Ver2.pdf

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Tuo "100 % hyötysuhteeseen" tuijottaminen ei nähdäkseni ole oleellista asiassa. Videolla kerrottiin hyötysuhteeksi 87 %, mikä on erittäin hyvin. Laskennallinen 100 syntyi kun ottivat lämmönvaihtimella "tyhjät pois". Lämmönvaihtimen sähkönkulutusta ei ilmeisesti laskettu.

Oleellista on, että ovat kehittäneet tuotanto-, puhdistus- ja kierrätysmenetelmän, tuskin kertovat millä katalyyteillä, minkä tuloksena on - erittäin hyvää ja tehokasta kaasua, kosteanpuoleisesta hakkeesta.

Jan Gustafsson

Salamyhkäistä tekniikkaa, eikä mitään mainintaa mahdollisista patenteista tai patenttihakemuksista. Kannattanee olla aika skeptinen.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Kyllä pojilla patentit on. Kysyin muuten sellaista koe-konttia jos ois laitettu tuohon takapihalle, mut ongelmana oli se, että ois tarvittu parin kerrostalon kuluttama energiamäärä vielä lisäkksi. No nyt on kohta tulossa sellainen "postilaatikko malli" millä hoitelee tällaisen pienemmänkin kohteen.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Täällä olisi pari 400 neliön rakennusta sopivasti. Yksi lämpökattila minne helpostikin puhaltaa kaasulla ;)
Oikeastaan kaksi isoa kattilaa, mutta toista pitäisi vähän säätää.

Käyttäjän indy kuva
Torsti Äärelä

Suomessa on myös toinen yrittäjä jolla tämä tappajasovellus jo on:

http://www.gasek.fi/

Jouko Koskinen

Kaasutin on vasta toinen puoli. Tuon gasekin sähkö jauhetaan 8 litran Sisu (?) dieselillä. 37 kW. Parin perheen rivitalon sähkö ja lämpö.
Kokonaishyötysuhteesta ei kannata mainitakaan. Vaatii lisäksi ammattilaisen valvonnan 24/7 .

Mini chp/stirling maakaasulla jo paljon järkevämpi. Hyllystä Saksassa hinta 25000 - 35000 euroa.

Lähes huoltovapaa puhtaalla kaasulla:
http://publications.theseus.fi/handle/10024/30943

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Britit myyvät halvemmalla, n 10000e asennettuna, ei vaadi käyttäjältä mitään:

http://www.yougen.co.uk/renewable-energy/Combined+...

Hinta on tietysti vieläkin sama, kuin uuden, kotiin tuodun pikkuauton hinta moottoreineen. Eli massatuotannolla olisi vielä paljon tehtävää tuolla saralla.

Saksalaisilla viitannet Viessmannin tuotteisiin?

http://www.viessmann.de/de/ein-_zweifamilienhaus/p...

Noiden stirlingien hintoja ja hyötysuhteita katsellessa ei voi kuin ihmetellä, mihin on kadonnut vanha kunnon höyrykone? Esimerkiksi BMW on tehnyt auton pakoputken hukkalämmöstä voimaa ottavan, n 15 hp nykyaikaisen höyrykoneen jo kymmenisen vuotta sitten, eikä ollut koolla, hinnalla tai painolla pilattu. Taisivat silti olla hevosvoimat kalliimpia kuin bensalla tuotetut, kun ei ole kaupassa näkynyt. Tosin kokemuksesta tiedän, että mikä tahansa mikä maksaa yli 100 euroa on liian kallista autotehtaille.

Käyttäjän bisi59 kuva
Dennis Holm

Terve Kaikki,

Ihan nyt vaan matematiikka, kemiaa & fysiikkaa...

Puun lämpöarvo 15MJ/kg ja vedyn 120MJ/kg. Jos puun energiasta saadaan 100% hyötysuhteella energiaa vetynä, niin 1kg puuta => 0.125kg vetyä.

1kg kuivaa puuta sisältää keskimäärin 633g hiiltä, 307g happea ja 60g vetyä. Siis lisää tarvitaan 65g vetyä, sanotaan vaikkapa vedestä. (puun omasta kosteudesta tai Saimaasta)

Veden hajottaminen vedyksi ja hapeksi kuluttaa teoriassa, ideaali järjestelmässä, n 120kJ energiaa per tuotettu gramma vetyä. Käytännössä oikeampi luku on n 200kJ/ g vetyä). Mutta pysytään tuossa ideaalissa, niin 65g vetyyn tarvitaan vajaa 8MJ energiaa.

Lisäksi energiaa kuluu tuon puusta saatavan 60g vedyn splittaamiseksi sellun ja ligniinin OH-ryhmistä vähintäin 4MJ ellei enemmän. Käytännössä 125g vetyyn tarvitaan kumminkin n 20MJ energiaa ja puusta saa vain 15MJ.

Katalytti vain nopeuttaa reaktiota/alentaa reaktioon tarvittava lämpötila, se ei laske splittaamiseen tarvittavan energian määrää. Muuten jos niin olisi, olisi ikiliikkuja jo keksitty.

Tämä peruskoulu fys, kem ja mat oppimäärällä. Toki voin olla myös väärässä.

-Peace

ps. ja mihin se puun hiili menee?

jk. 125g vetyyn tarvitaan 1.125kg vettä, tämän veden höyrystämiseksi tarvitaan n 2.5MJ energiaa, jotta se edes voitaisiin splitata vedyksi ja hapeksi.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

BioNear tekniikka ja suunnittelu Timo Heimonen
Puhelin: 0400 647 139
Email: timo.heimonen (at) turosteam . fi

-Rauhaa

Jan Gustafsson

Tottakai on hienoa että kehitetään uusia menetelmiä hyödyntää puuta, mutta kylmä tosiasia on, että kun puhutaan prosessitekniikasta niin pieni ei ole oikeasti kaunista. Vaikka puusta saataisiin puristettua kaikki energia ja vähän päälle, niin kannattavaan pien-CHP-tuotantoon on vielä pitkä matka. Mitä pienempi laitteisto on, sitä kalliimmaksi se tulee suhteessa tuotantoon, ja sama koskee työvoima- ja huoltokustannuksia. Sen takia olen vähän epäilevällä kannalla.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Kaasussa on se kiva puoli että sen voi pakata pieneen tilaan. Samaa ei voi sanoa nesteestä.

"Tankkaisin 65 litraa räjähdyskaasua, talvilaatua kiitos!"

Eero Tillanen

Tuo videolinkki ei toimi.

Puukaasugeneraattori ei ole mitään uutta ja kehtaan epäillä sen sataprosenttista termistä hyötysuhdetta. Puukaasu voisi kelvata polttoaineeksi tai siitä voitaisiin jalostaa edelleen pidempiä hiilivetyjä, mutta sitten hyötysuhde laskee edelleen. Toki natsit tekivät polttoaineensa Fischer-Tropsch -menetelmällä suurelta osin, mutta ei se Suomen polttoainetaloutta pelasta, ellei soita saa ottaa käyttöön.

Tämä keksintö saattaa kyllä olla yksi tekijä uusiutuvien polttoaineiden paletissa, mutta mikään taikaisku ongelmien ratkaisuksi se tuskin on.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Täällä on käyty paljon keskustelua - josta suurin osa on niin teknisiä termejä täynnä, että menee minulta aivan ohi :D

Hyvä on, että maailma on pullollaan väkeä, joka kehittelee erilaisia energiaatuottavia, hyvän hyötysuhteen vempaimia ja tekniikoita! Siksi näistä kannattaa kuitenkin uutisoida.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Missä olenkaan ollut silloin, kun tämä blogi on kirjoitettu.
Ajankohtaiseksi asian tekee uusi patenttihakemus;

http://www.google.com/patents/WO2013076378A2?cl=en

hups,
linkki olikin toinen;
tässä oikea:

http://www.google.com/patents/US20130153403

Toimituksen poiminnat