KissanKulmasta

Professori Hudson: 'Wall Street valmistautuu tappoon' - ja sama koskee Suomea

Wall Street käy sotaa tavallisia ihmisiä vastaan, ja valmistautuu nyt parhaillaan tappoon, väittää entinen Wall Streetin ekonomisti, professori Michael Hudson. Tilanteen yleishahmottelu ja linjanvedot pätevät niin Euroopassa kuin Suomessakin.

Toimittaja: Riikka Söyring


Avustava toimittaja: Säde Otsola
9.10.2012, Verkkomedia.org

Professori Hudson: 'Wall Street valmistautuu tappoon' - ja sama koskee Suomea

Information Clearing Houselle kirjoittamassaan artikkelissa tunnettu entinen Wall Streetin ekonomisti, professori Michael Hudson sanoo Wall Streetin 99.ää prosenttia (tavalliset ihmiset) vastaan käymän sodan tahdin kiihtyneen. "Wall Street valmistautuu tappoon", sanoo Hudson.

Vaikka Hudson ottaa esimerkit artikkelissaan pääasiassa Yhdysvaltain, sen osavaltioiden ja kaupunkien tilanteesta sekä lainsäädännöstä, yleishahmottelu ja linjanvedot pätevät niin Euroopassa kuin Suomessakin.

Hudsonin mukaan tappourakka on aloitettu demonisoimalla julkisen sektorin työntekijät, siitä, että he ovat saamassa eläkettä työstä, jota ovat ikänsä tehneet eikä raha menekään sijoittajille, vaikka sijoittajat sitä vaativat. "Kyseessä on sama talouskurifilosofia, joka on pakotettu Kreikalle ja Espanjalle."

Suomen kunnilla ei ole - kuten Yhdysvaltain osavaltioilla ja kaupungeilla - lakeja, jotka samalla tavalla määräisivät velkakatosta tai budjettialijäämästä, joka niillä saa olla. Toimintamalli on kuitenkin samansuuntainen: jos kiinteistö-/kunnallisveroa alennetaan, kunnat joutuvat niin Amerikassa kuin Suomessakin lainaamaan käyttövaroja - tai sitten leikkaamaan julkisen sektorin menoja.

"Monia vuosia kunnat ja kaupungit lainasivat, maksaen verovapaata korkoa varakkaille velkakirjanomistajille... nyt nämä sijoitukset vaikuttavat riskialttiille talouden ollessa vajoamassa velkadeflaatioon. Kaupunkeja ajautuu vararikkoon Kaliforniasta Alabamaan. Ne eivät kykyne vaihtamaan suuntaa, ja ottamaan kiinteistön omistajiin kohdistuvaa veroa käyttöön koska se aiheuttaisi kiinteistöluottovararikkoketjun ja kiinteistöjen hylkäämisiä.

Jostain on puristettava - joten kaupungit leikkaavat julkisia menoja, pienentävät koulutusjärjestelmää ja poliisivoimia sekä myyvät varallisuuttaan maksaakseen kaupungin velkakirjojen omistajille."

Näistä julkisen sektorin menoleikkauksista on tullut suurin syy Yhdysvaltain kasvavaan työttömyyteen ja keynesiläiseen painajaiseen, Hudson kirjoittaa. Ihmisillä, joilla ei ole rahaa, ei ole ostovoimaa.

Wall Streetin strategit kuitenkin näkevät tämän hyvänä asiana, koska talouskriisi antaa luotottajille taloudellisen vivun, jolla ajaa läpi työväestöä sortavia politiikkoja ja yksityistämiskahmintaa, painottaa Hudson.

"Maaperää valmistellaan uusliberaalille ´parannukselle´ eli eläkkeiden ja terveydenhuoltomenojen leikkaamiselle, eläkeiän nostamiselle ja julkisen omaisuuden myynneille, jonka jälkeen uudet omistajat voivat asentaa maksuluukun kaiken - teistä kouluihin - kupeeseen. Uusi termi on ´vuokran uuttaminen´ (rent extraction)."

Verotulojen korvaaminen jatkuvalla velanotolla maksetaan nyt takaisin liisaamalla tai myymällä julkisia omistuksia. Chicagon pormestari Emanuel on palkannut JP Morgan Asset Management:in "neuvomaan", kuinka yksityistäjille voitaisiin myydä oikeus veloittaa ennen ilmaisista julkisista palveluista, kertoo Hudson.

 

Yksityistämisen vaarat

Tämä sama ilmiö esiintyy myös Suomessa, jossa kehityksen näkee kenties selvimmin terveydenhuoltopalveluissa. Kaikki mahdollinen röntgenistä ja laboratorioista alkaen myydään, minkä jälkeen samat palvelut ostetaan taholta, joka julkiset omistukset osti.

Suomessa on ehdotettu myös "iltasairaaloita", joissa yksityinen toimija tarjoaa palveluita (maksusta) julkisesti omistetussa tilassa ja julkisesti omistettuja sairaalavälineitä käyttäen, hyödyntäen julkisen sektorin henkilökuntaa.

"Julkisen sektorin työntekijät on nimetty kansakunnan vihollisiksi numero yksi", kirjoittaa Hudson, "urbaani kriisi auttaa saamaan uuden luokkasodan käyntiin. Finanssisektrori argumentoi, että eläkkeiden maksaminen (tai säädyllisen palkan) syö kuntien ja kaupunkien verotuloja vaikka niitä voitaisiin käyttää velkakirjojen omistajille maksamiseen."

Wall Street oli se, joka rakensi kuplaekonomian, jonka puhkeaminen laukaisi urbaanin talouskriisin, ja silti pankkiireja, pankkilobbaajia ja heidän roskaa olevia talousteorioitaan ei ole pantu vastuuseen - sen sijaan syytetään opettajia, terveyskeskushenkilökuntaa ja muita julkisen sektorin työntekijöitä siitä, että he ottavat palkkaa tekemästään työstä, ihmettelee Hudson: Jopa sosiaalisista ohjelmista on tehty poliitikkojen avulla voitontekokoneita.

Näin on Suomessakin.

Huostaanottobisnes (kotoisammin huostabisnes) on muodostumassa paitsi kunnille, myös yksityisille merkittäväksi tulonlähteeksi. Ei ole tiedossa, onko Suomen huostabisneksessä salaisesti sovittuna samanlaiset "vankikiintiöt" kuin on Yhdysvaltain yksityistetyissä vankiloissa, joissa osavaltiot sitoutuvat pitämään vankilat vähintään 90 -prosenttisesti täynnä "asukkaita" 20 vuoden ajan, etteivät vankilayritykset menetä tuloja. Mikä tarkoittaa, että jos ei vankila muuten täyty, pitää rikollisen määritelmää muokata sopivaksi, että ne saadaan täyteen, koska näin on sovittu palvelun tarjoajan kanssa. Tai koventaa tuomioita.

 

Kolme tavoitetta

Kaikella tällä on kolme tavoitetta, sanoo Hudson. Ensimmäinen tavoite on antaa yksityisille oikeus muuttaa julkinen infrastruktuuri rahastusautomaatiksi. Tätä toteutetaan pakottamalla kunnat ja kaupngit myymään tai vuokraamaan koulut, tiet, liikennejärjestelyt, vankilat, vesi- ja viemärilaitokset, kiinteistöt ja muut luonnolliset (kuntien/kaupunkien) monopolit.

"Toisen polven tavoitteena"

prosessi luo uudet markkinat pankeille, jotka luotottavat haaskansyöjäsijoittajia, niin että nämä voivat ostaa oikeuden asentaa rahastusluukkujaan talouden perusinfrastruktuuriin. Kyse on eräänlaisesta veronkanto-oikeuden vuokraamisesta.

Historiasta tiedämme kuinka siinä kävi: verot kohosivat ennennäkemättömiin summiin.

Tältä pohjalta on myös helpompi mieltää Suomen hallituksen innokkaasti ajama kuntauudistus:

Se perustuu EU:n yksityistämis- rakenne- ja aluepolitiikkaan, jossa kasvatetaan kuntakoko optimaaliseksi suuria palveluntuottajayrityksiä varten, niin että näiden kannattaa sijoittautua Suomeen imuroimaan tuotto ulkomaisiin emoyhtiöihin ja veroparatiiseihin, joita EU:ssakin on useita.

Kunnille jää maksajan osa ilman että ropokaan jää omalle talousalueelle kiertämään. Tämä taas pakottaa kunnat yksityistämis-, omaisuuden myymis- ja velkaantumiskierteeseen.

Suunta ei ole Suomessakaan uusi. Suomessa se sai alkunsa 1990-luvun tahallaan aiheutetusta integraatiolamasta ("EU:n liittymiseen pakottamislama") sekä IMF:n ohjeistuksesta.

Toimittaja Timo Harakka kirjoitti 24.9 2012 olleensa muuttopuuhissa ja löytäneensä samalla luottamuksellisen muistion eli IMF:n toimenpideohjelman Suomelle 13.3 1992. Harakka kertoo:

"Suomessa käynyt IMF:n tarkastuskunta vaati hallitukselta ´signaalin ehdottomasta päättäväisyydestä´ leikata julkisia menoja.´Kiireellisimmät´ lainmuutokset ovat ´avokätisten´ ja ´haitallisten´ työttömyyskorvausten supistaminen sekä kuntien valtionosuuksien leikkaaminen."

Harakka jatkaa: "Myös ´työmenettelyjä tarpeettomasti rajoittavia säädöksiä´ on poistettava. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on siis keskustan työreformin salainen siittäjä." Kaksi viikkoa myöhemmin Ahon-Viinasen hallitus leikkasi tunnustellen budjetista 10 miljardia.

Harakan mukaan "Turha muuten luullakaan, että tiedotusvälineet olisivat hoksanneet tapahtuman merkityksen. Itseni mukaan lukien."

Näin siis Suomen päätöksenteko siirrettiin Lontoon, New Yorkin ja Tokion salkunhoitajille, toteaa Timo Harakka, ja poliitikot saivat sen jäljestäpäin hyväksyä ilmoitusasiana.

Kolmanneksi murretaan ammattiliittojen selkärankaa sekä edistetään työväestön vastaista politiikkaa.

Tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää muotoilla ne niin, että vähemmän epäsosiaalisia ja oikeudenmukaisempia vaihtoehtoja ei tarvitse esittää. Tätä toteutetaan mm. junttaamalla sekä hokemalla "Ei ole vaihtoehtoja!" kuin se olisi jumalan totuus, Hudson tokaisee.

 

"Uudistukset" kasvattavat sosiaalisia eroja

Kun koulutus yksityistetään ja/tai lukukausimaksuja nostetaan, sillä on myös uusliberaalien kannalta se etu, että ihmisistä tulee tietämättömämpiä ja samalla alttiimpia puolueiden propagandalle, aprikoi Hudson.

Suomessakin yliopistoja on "uudistettu" yritys- ja sponsorirahoitteisiksi, ja valmistumisaikavaatimuksia "kannustavasti" tiukennettu. Kyllin aikaisin ei voi oravanpyörään (tai akateemisten työttömien kortistoon) ennättää.

Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén jopa ehdotti, että opiskelijoilta perittäisiin valmistumisen jälkeen 10 000 - 20 000 euron valmistumismaksu. Tämä karsisi yliopisto-opiskelijoita, vaikka nykyäänkin tilanne on se, että "lähes neljällä kymmenestä kandidaatin tai maisterin tutkintoon tähtäävästä opiskelijasta on isä, joka kuuluu Suomen parhaiten tienaavaan kymmenykseen.", toisin sanoen eniten ansaitsevan 10%:n jälkikasvu edustaa jo nyt 25 prosenttia yliopiston opiskelijoista.

Opintojen rahoittaminen iltatöillä ei onnistu kovin helposti nykyisessä tilanteessa, jossa työpaikat kuivuvat olemattomiin kuin Aral-järvi. Olemme tilanteessa jossa hallitus sanoo tukevansa koulutusta, ja kehottaa kouluttautumaan, mutta samalla leikkaa koulutukseen käytettäviä varoja.

Tällä on vaikutusta myös eläkkeisiin.

 

Eläkkeiden pyramidihuijaus

Eläkejärjestelmä toimii yksinkertaistetusti niin, että nykyisten eläkkeen nauttijoiden eläkkeitä maksavat nykyiset veronmaksajat. Mutta uusia maksajia ei tule, koska työpaikkoja ei ole; "huoltosuhde" falskaa pahan kerran.

Eläkerahastot puolestaan (teoriassa) sijoittavat varoja "turvallisiin kohteisiin" ja/tai investoivat kotimaahan luodakseen työpaikkoja. Käytännössä eläkerahastot ovat puun ja kuoren välissä: joko ne toimivat niin kuin muutkin markkinapelurit, ja sijoittavat korkeariskisiin "sijoituskohteisiin" saadakseen voittoa - jolloin tappion iskiessä veronmaksajat joutuvat antamaan niille tukipaketin, ettei eläkkeitä menetettäisi - tai sitten ne sijoittavat turvallisiin 1 prosentin kohteisiin, joista saatava tuotto ei riitä eläköityvien määrän lisääntyessä.

Eläkejärjestelmää voisi kuvata laillistetuksi pyramidihuijaukseksi, joka toimii ainoastaan niin kauan kuin mukaan tulee uusia maksajia. Ja niitähän ei tule, jos töitä ei ole.

 

Keskuspankit valuuttasodassa

Aivan kuin tässä ei olisi riittämiin huolenaiheita, keskuspankit ovat ryhtyneet valuuttasotaan. Niiden taseet ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa nelinkertaisiksi, toisin sanoen taseet ovat kasvaneet huomattavasti nopeammin kuin reaalitalous.

Taseiden kasvattelulle on annettu hienoja (ja hämääviä) nimiä kuten kvantitatiivinen kevennys (QE), operaatio Twist, rajoittamaton valtionvelkakirjojen osto-ohjelma ja niin edelleen, perusteluna on esitetty rahapolitiikka, mutta tosiasiassa tässä valuuttasodassa rahapohjan laajentamisella heikennetään valuutan arvoa.

Seuraukset ovat kenties olleet tahattomia - on aiottu heikentää vain oman valuutan arvoa kilpailukyvyn säilyttämiseksi - mutta globaalitaloudessa jokaisen keskuspankin toimeenpide vaikuttaa muihin keskuspankkeihin, ja pakottaa ne vastaamaan omilla toimenpiteillään. Lopputulemana on ollut maailmanlaajuinen likviditeettitulva (rahatulva tuoretta rahaa luomalla sitä tyhjästä taseeseen). Keskuspankit sanovat uskovansa, että velkakirjojen ja pörssiosakkeiden nousu rohkaisee kansaa aloittamaan uudelleen kulutusjuhlan - velaksi tietenkin - mikä taas saisi työllisyyden nousuun.

"...kansalaisten suurella enemmistöllä lienee hieman arkisempi käsitys pörssien likviditeettijuhlien hyödystä. Epäluuloon antavat aihetta arkiset havainnot uuden rahan määränpäästä ja vaikutuksista – sekä kelju aavistus, kuka lopulta kantaa näidenkin kokeiden riskit ja kustannukset", kirjoittaa Taloussanomien Jan Hurri.

Kansalaiset ovat oikeassa. Keskuspankkien raha jää pyörimään pörsseihin ja pankkeihin - ei se päädy reaalitalouteen: pankit eivät luotota yritystoimintaa, kuluttajat eivät halua kuluttaa vaikka lainaraha on nyt "lähes ilmaista", joten mistä talouskasvu?

Ainoa kuluttajan arjessa näkyvä asia tästä valuuttasodasta onkin sen aikaansaama hinnannousu raaka-ainepörsseissä, mikä taas nostaa kuluttajahintoja.

Keskuspankkien sekoilu on kuitenkin omiaan kasvattamaan paitsi megainflaatiovaaraa, myös uusia finanssikuplia, mihin yhdelläkään maalla ei tosiasiassa nyt ole varaa.

Vaihtoehdot keskuspankkien touhuilusta ovat japanilaispankki Nomuran tutkimusyksikön pääekonomisti Richard Koon mukaan inflaation karkaaminen keskuspankkien hallinnasta tai finanssikuplien puhkaiseminen rahahanojen rajulla kiristämisellä.

Tavallisen ihmisen kannalta kumpikaan ei ole kiva vaihtoehto.

 

Yhteenveto:

Tämä kaikki kurjistaminen sekä keskuspankkien päättömältä vaikuttava toiminta on täysin luonnollista seurausta EU:ssa ja Yhdysvalloissa määrätietoisesti toteutetusta, pankkien sanelemasta finanssi- ja talouspolitiikasta.

"Koko homman tarkoituksena on luoda luottokorttiyhteiskunta, jossa tulojen ja menojen erotus on käytännöllisesti katsoen pakko paikata luotolla. EU:ssa pankit haluavat taloudellisen ylijäämän maksettavaksi korkoina. Niiden (pankkien) liiketoimintasuunnitelmassa lukee, että kiinteistöt, työvoima, teollisuus sekä valtio kuormitetaan niin suurella määrällä korollista velkaa kuin vain on mahdollista. Palkkamaltti tai jopa palkkojen alentaminen on mitä käytännöllisin mekanismi suunnitelman toteuttamiseen",

kirjoittaa blogisti Ebolakani.

Tai kuntien ja valtioiden velkaannuttaminen. Poliitikot avustavat tarvittavat lait laatimalla. Mitä voi tehdä?

"Velkoja, joita ei voida maksaa, ei makseta", sanoo Hudson. Jos (Wall Streetin) 1 prosenttia saa edelleen kirjoittaa lait, aidon talouskasvun aika on ohi. Kysymys kuuluukin: "kenellä on etusija: 1 prosentilla vai 99:llä prosentilla?"

Lähteet:

Information Clearing House - Michael Hudson: Wall Street´s war against the cities: Why bondholders can´t - and shouldn´t - be paid

"Prisons in exchange for various considerations, including a controversial guarantee that the governments maintain a 90% occupancy rate for at least 20 years."

http://govtslaves.info/govt-guarantees-90-occupancy-rate-in-private-pris...

Mtv3: Professori: Yliopistosta valmistuneelle 20 000 euron lisävero

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2012/09/1625992/professori-ylio...

Mtv3: Yliopistossa opiskelevan isät usein hyvätuloisia

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2012/09/1625989/yliopistossa-op...

Taloussanomat - Jan Hurri: Tässä valuuttasodassa kaikki ovat vaarassa hävitä

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/10/07/tassa-valuuttasodassa-k...

EU-liittymislaki HE-135 vp 1994: Euroopan talousyhteisön perustamissopimus Sisällys Johdanto-osa Ensimmäinen osa - Periaatteet Toinen osa - Yhteisön perusta

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/akxhref.sh?%7BKEY%7D=HE+135/1994++ (sivut 48-52, vertaa ERVV ja EVM)

sekä

http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/he+135/1994

Timo Harakka: Lyhyt itsenäisyys

http://timoharakka.blogspot.fi/2012/09/lyhyt-itsenaisyys.html

Yahoo News!: Where did the mammoth U.S. budget deficits come from?

http://news.yahoo.com/where-did-mammoth-us-budget-deficits-come-21192749...

Kaninkolo: Ay-liike ei loppujen lopuksi määrittele minimipalkkaa

http://ebolakani.blogspot.fi/2012/10/ay-liike-ei-loppujen-lopuksi-maarit...

Artikkeli on julkaistu myös Verkkomediassa

http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=5297

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Valitan jälleen kerran bloggauksen ulkonäköä. Ei wp, notepad eikä joukko muita kikkoja suostu yhteistoimintaan US-alustan kanssa, ainakaan minun koneellani.

Taha Islam

Ja kun ehdottaa vaihtoehdoksi islamilaista talousmallia, jossa vaihdon välineenä on reaaliomaisuus ja vain yritykset maksavat veroja ja korkoja, saa vastaukseksi, että: "Älä nyt hulluja puhu, eihän se voisi toimia. Nykyjärjestelmä on hyvä ja tuottaa hyvinvointia kaikille."

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Joo ja kaikkien, jotka eivät kuulu islamiin pitäisi maksaa suojeluveroa islamilaiselle valtiolle. Eli nykyinen ns. pankkimafia vain olisi korvattu toisella mafialla.

Taha Islam

On vähän eri asia maksaa veroja valtiolle, kuin pankille, mutta ihan hyvinhän siellä Suomessa ja Euroopassa menee, joten etteköhän jatka vanhaan malliin.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #5

Ilman muuta ;) Oi tätä demokratian paljoutta ja läpinäkyvyyden määrää!

Maanantaina 8. lokakuuta europarlamentti myöntyi antamaan komission petoksentutkintavirasto OLAF:ille "välittömän ja ennalta ilmoittamattoman pääsyn" minkätahansa EU-instituution tiloihin - paitsi meppien toimistoihin.

Europarlamentti vaati kunnioittamaan säädöksiä, jotka takaavat mepeille immuniteetin "kaikenlaisista pidätyksistä ja lakiprosesseista". Vain parlamentti voi kumota immuniteetin.
Lopullisen tekstin mukaan parlamenttia tulee informoida ennakolta, mikäli OLAF aikoo astua sisään yhdenkään mepin toimistoon tutkinta mielessään.

Väittely OLAF:in mahdollisuuksista tehtäviensä täyttämisessä alkoi, kun brittiläisen Sunday Times-lehden toimittajat teeskentelivät lobbareita, tarjosivat mepeille 100 000 euron lahjuksia ja nauhoittivat tilanteet.

Nauhalle tallentui Itävallan EU-edustaja, entinen sisäministeri Ernst Strasser (Kansanpuolue), Slovenian keskustaoikeistolainen Zoran Thaler sekä Romanian entinen ulkoministeri, sosiaalidemokraatti Adrian Severin hyväksymässä rahaa vastineeksi lakialoitteiden ja lakilisäysten laatimisesta ja esittelystä.

Severinin antama "tarjous" oli 12 000 euroa "parin kolmen päivän työstä".

Romania Insiderin mukaan Romanian viranomaiset syyttävät Severinia erikseen siitä, että hän on kuorinut EU-varoista 436 000 euroa päältä omiin taskuihinsa kolmen vuoden aikana väärentämällä laskuja. OLAF:in suorittaman tutkinnan mukaan Severin ei toiminut yksin.

Läpinäkyvyyttä edistävä Alter-EU kertoo Severinin istuvan UniCredit Internationalin, Chayton Duna Capital Property-rahaston ja Finite Assets:in kansainvälisissä johtokunnissa.

Zoran Thaler on eronnut tehtävistään. Wienin yleinen syyttäjä on napsauttanut Ernst Strasserille korruptiosyytteen, josta hänelle voi rapsahtaa 10 vuotta vankeutta.

OLAF:in toimintavaltuuksia koskevaan lakitekstiin yritettiin saada mukaan myös lakilisäys, joka antaisi mepeille nykyistä suuremman immuniteetin.
Saksan keskusta-oikeiston mep Inge Graessle, joka neuvotteli parlamentin asemasta, katsoo, että lakilisäys on tarpeen suojaamaan meppejä vääriltä syytöksiltä.

Kaikki 27 EU-jäsenmaata vastustavat mepeille ja heidän apulaisilleen lisäsuojan antavaa lakilisäystä.

Komission puhehenkilö tilintarkastus- ja petosasioissa, Emer Traynor, sanoo että sellainen lisäys antaisi mepeille suuremman immuniteetin kuin mitä muilla EU-instituutioilla on.

Graesslerin mukaan mepit tarvitsevat "suurempaa suojaa poliittisten velvollisuuksiensa tähden."

Lisäys luultavasti otetaan käsittelyyn seuraavassa parlamentin istunnossa, EuObserver mainitsee.
 
Lähteet:
EuObserver - Nikolaj Nielsen: MEPs to limit anti-fraud investigations
http://euobserver.com/institutional/117788
EurActiv: Journalistic spoof traps MEPs in bribery
http://www.euractiv.com/future-eu/journalistic-spo...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset