KissanKulmasta

EU:ssa on kapina päällä

Rauhanprojekti EU:n jäsenmaissa sosiaaliset levottumuudet ovat lisääntyneet jatkuvasti.

Ympäri Euroopan Unionia talouskuriin ja elinolosuhteiden heikentämiseen kyllästyneet kansalaiset ovat turvautuneet rauhanomaisiin mielenilmauksiin kertoakseen hallituksilleen, mitä mieltä he ovat hallituksiensa ja Euroopan Unionin toiminnasta: Kiitos riittää!

Mielenilmauksia on ollut Kreikassa, jossa viimeisin osoitus kansalaisten tyytymättömyydestä on ollut 24 tunnin lakko sekä mielenilmaus, johon osallistui Ateenassa 50 000 henkilöä.

Irish Timesin mukaan ihmiset marssivat parlamenttitalolle laulaen "Emme alistu Troikalle!" sekä "EU, IMF ulos!". Troikalla tarkoitetaan EU-komissiota, kansainvälistä valuuttarahasto IMF:aa sekä Euroopan keskuspankki EKP:ta.

Poliisin arvion mukaan mielenilmaus oli suurin sitten toukokuun 2011.

Kuten viime aikoina on tullut tavaksi, mielenosoittajat polttivat EU:n lippuja.

Kreikan yhteydessä sopii nostaa esiin kuuluisat Suomen saamat vakuudet Suomen Kreikalle antaman   2 250 miljoonan euron lainan takeeksi. Timo Soinin mukaan kyseessä ovat ETF-johdannaisperheeseen (Exchange-traded funds) kuuluvia TRS:ia (Total Return Swaps), eikä tätä tiettävästi ole kiistetty. Johdannaislaji on kokonaan synteettinen (keinotekoinen) ja perustuu finanssituotteen hinnan muutoksen suunnan arvaukseen.

Vakuutta varten Kreikka antoi neljälle kreikkalaispankille joukkovelkakirjoja. Pankit antoivat ne roistopankiksi kutsutulle Citibankille myyntiin, joka sai niistä ei-ihan 900 miljoonaa euroa. Rahat sijoitetiin AAA-velkapapereihin (myös Suomen omiin) joiden tuotto lisätään pääomaan.Tällä arpalippunipulla joko voittaa - tai sitten ei. Ottaen huomioon, että AAA-luokitusmaiden määrä hupenee jatkuvasti, voisi olettaa, että hinnan muutoksen suunnan arvaus meni jo pieleen. Ellei sitten Suomi veikannut esimerkiksi oman AAA-luokituksensa laskevan?

EurActiv puolestaan tiedottaa Troikan (EU-komissio, kansainvälinen valuuttarahasto IMF, Euroopan keskuspankki EKP) aikovan viivyttää Kreikan taloustilannetta koskevaa raporttiaan Yhdysvaltain marraskuisten presidentin vaalien jälkeiseen aikaan, koska "politiikot haluavat välttää kaikkia shokkeja globaalille taloudelle", mikä oikeastaan kertookin kaiken tarpeellisen Kreikan velanmaksukyvystä.

Espanjassa mielenilmaukset laukaisi tällä kertaa EU:n ilmoitus talouskurin kiristämisestä ja leikkausten "päivityksestä" koskemaan uusia kohteita.

Espanjassa, Madridissa parlamenttitalon saartaneet mielenosoittajat käyttäytyivät rauhallisesti, samaa ei voi sanoa poliisista. Videokuva Madridin metrosta kertoo, että poliisi tuli 25. syyskuuta metroon ja alkoi ammuskella metrossa olijoita yllättäen ja mielivaltaisesti ilman provokaatiota.

Toisella videolla eturivissä olleet mielenosoittajat, joita juuri oli hakattu pampuilla estivät muita mielenosoittajia käymästä poliisin kimppuun tekemällä rauhoittavia eleitä takana velloville tuhansille ihmisille: Älkää! Ei väkivaltaa, he viestittivät käsillään.

Katalonia on uhannut erota Espanjasta, mikäli keskushallinto jatkaa samalla linjalla.

Portugalissa mielenilmaukset ovat jatkuneet aaltoina jo vuodesta 2009, Italiassa on tällä hetkellä ollut rauhallisempaa.

 

Kommentti:

Suuri osa - mutta ei kaikki - EU:n taloudellisia vaikeuksia johtuu vientitaseen yli- ja alijäämien epätasapainosta, jonka jäsenmaiden erilainen talous synnyttää. Saksa on säilyttänyt kilpailukykynsä, muut eivät, mutta samaa rahapolitiikkaa yritetään pakolla soveltaa kaikkiin.

EU yrittää korjata aiheuttamaansa ongelmaa talouskasvun tappavalla talouskurilla; ostovoiman väheneminen leikkausten takia sekä kaiken valtiolle tuloa tuovan yksityistäminen; yksityistämisen jälkeen uusi omistaja on vapaa tekemään yhtiöjärjestelyjä, joilla kätevästi voidaan "aggressiivisen verosuunnittelun" avulla tulouttaa kaikki tuotto veroparatiiseihin, joita

EU:n sisälläkin on useita.

Työväestön ja vähäosaisten riisto (= sisäinen devalvaatio, rakenneuudistus jne) palkkoja ja eläkkeitä alentamalla on eräs käytössä olevista keinoista, joka entisestään tappaa talouskasvua.

Toinen "korjausyritys", joka tosiasiassa on liittovaltion salaedistämistä väärää nimeä käyttäen, on talousunioni, oikeammin finanssiunioni, jossa jäsenmaiden budjettipolitiikka siirretään komissiolle. Toisin sanoen jäsenmaat eivät saisi enää itse päättää rahojensa käytöstä, se valta luovutettaisiin komissiolle, jonka tilejä - kuten tunnettua - ei yksikään tilintarkastaja ole hyväksynyt yli 17 vuoteen.

Suomessa jaaritellaan hämäävästi pankkiunionista, mikä sekään ei ole kiva juttu. Monesta osasta koostuva pankkiunioni toisi mukanaan "järjestelmälle tärkeiden" SIFI-pankkien pelastustussuunnitelmien laatimisen ja toimeenpanon, kun ne taas kerran ovat keinotelleet itsensä vaikeuksiin, "yhteisvastuullisesti" ja riippumatta siitä, missä maassa kyseinen pankki on toiminut. Suomi siis saisi ilon maksaa muiden maiden pankkikriisejä. Yhteistä (=yhteisvastuullista) olisi myös ylikansallinen talletussuojarahasto, jossa suomalaiset turvaisivat muiden euromaiden kansalaisten talletuksia omasta hyvinvoinnistaan.

Emeritus-mep Esko Seppäsen mukaan "tulevien systeemikriisien uhkaa arvioimaan on perustettu erityinen järjestelmäriskikomitea (ESRB), jonka jäseniä ovat keskuspankkien pääjohtajat ja kansallisten finanssivalvojien johtajat. Se ei ole riippumaton ja vapaa makropolitiikan valvoja vaan ajaa ja puolustaa Euroopan keskuspankin rahapolitiikkaa - joka on systeemikriisin syvin lähde. Se lähettelee kirjeitä jäsenvaltioille, mutta ei kommunikoi niiden kanssa. Se elelee omaa kritiikiltä suojattua elämäänsä, ja EU voi sanoa, että sellainenkin toimivallaton elin sillä on."

Seppänen toteaa myös, että "meidän kansalaisten on syytä huolestua siitä, että pankkikriisiä hoidetaan kabineteissa tavalla, josta Suomen pääministerilläkään, valtiovarainministeristä ja muista ministereistä puhumattakaan, ei ole tietoa ja joka johtaa eduskunnan harhauttamiseen. Johtavienkaan suomalaisten poliitikkojen, rivikansanedustajista puhumattakaan, kokemus ei vielä 12 vuoden EU-jäsenyyden jälkeen ole riittävä sen ymmärtämiseen, että EU ei toimi niin kuin on kirjoitettu sen lakeihin, muista papereista puhumattakaan..."

Tarvinneeko lisätä mitään?

 

Kommentin lähde:

EU-komissio http://ec.europa.eu/internal_market/finances/policy/map_reform_en.htm

Lähteet:

Irish Times: Riots hit Athens as 50 000 take to streets in anti-austerity protests

http://www.independent.ie/business/european/riots-hit-athens-as-50000-ta...

EuObserver: Anti-austerity protests turn violent in Spain http://euobserver.com/economic/117660

EurActiv: Troika report on Greece may come after U.S. vote http://www.euractiv.com/euro-finance/troika-report-greece-may-come-us-ne...

Esko Seppänen: Emunaus (Into-pamfletti 2012)

Video metrosta

Video Madridista http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=CDcRpCHfRgs

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Pari huomiota. Vakuuspaperien tuotto oli alunperin suunniteltu sijoitettavaski AAA-euromaihin. Kun tämä eliittijoukko harveni (Ranska putosi) niin idea muutettiin "5 parhaan euromaan papereihin". Oleellisesti minua häiritsee tässä "euromaa".

Nimittäin parhaimmin reitattujen euromaiden velkakirjat olivat jo kovassa kysynnässä, siis hinta korkealla (alhaiset jälkimarkkinakorot). Osakepörssejä hiukankaan seuraavat tietävät, että useimmiten huono ostoajankohta on silloin kun hinnat ovat koholla. Todennäköisyys arvostustason laskulle on siten merkittävä. Jos vaikka jonkun näiden maiden luokituksista laskee niin silloin myös sijoitustuotteiden arvo ilmeisesti putoaa, mutta se riippuu ihan markkinatoimijoiden päätöksistä.

Vaikka jälkimarkkinakorko nouseekin niin kuponkikorko ei muutu. Kuponkikorko on se mikä määrittää vuotuisen koron velkakirjan haltijalle.

Euromaihin sijoittaessa valuuttakurssiriski tosin poistuu. Euroalueen kriisi voi hyvinkin äityä niin pahaksi, että sijoituskorin tuotteista osa ottaa niin paljon takkiinsa, ettei vakuuksillakaan ole välttämättä edes nykyistä arvoa, saati sitten sen arvon kartuttavan tuottoa kohdatakseen lopulta sen tavoitearvon. Aika on kuitenkin pitkä, ja riskejä mahtuu matkan varrelle aivan liiaksi asti.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Hyvä huomautus, Henri.

"Euromaa" häiritsee syystä :D
Olettaen, että eurostoliitto hajoaa ja valuutta lakkaa olemasta niin mitä sitten?

Myös on totta, että ostaa ei kannata silloin, kun hinnat ovat koholla. Voisi kuvitella että vakuuksien arvo on jo nyt laskenut.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Eli onko niin, että Suomen valtiona kannattaa ottaa lainaa ja tosirutkasti europohjaisena. Koska euro on "jakomileitautinen" valuutta ja romahdusta odotellessmme kantsii valtion sijoittaa tuo laina rivakasti sellaisille hulluille, jotka sen ottavat muuta vakuutta vastaan.

Itseasiassa ne hullut löytyvät ihan lähipiiristä. Sijoittamalla oikeassa suhteessa työnantajille ja työntekijöille. Hölmöltä tuntuu, kun laitetaan pihalle väkeä, kun ei kannata. Vaikka tilanteen pitäisi olla päinvastainen. Nyt tarvitaan lisää porukkaa, jotta homma olisi kannattavaa.

Riikka ja Henri me kirjoitamme periaatteessa ihan samoista asioista. Ei se rahan määrä ole ratkaiseva, vaan se mitä sillä rahalla saa. Ihmiset ovat erilaisia, jokin haluaa enemmän, hyvä niin. Vaan katto siinäkin pitää olla.

En tiedä, mutta luulisin, että esim. Saksan poukkoilu koko jutussa on jotenkin erikoista. Saattaisko Saksa olla se maa, joka on kriisissä?

Toimituksen poiminnat