Espanja tarvitseekin 300 mrd euroa, 100 mrd ei riitäkään

Espanja on myöntänyt, että sille luvattu sadan miljardin euron tukipaketti tuskin riittää, tarve on pikemminkin 300 miljardia euroa.

Espanjan valtiovarainministeri Luis de Guindos otti asian puheeksi Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schaublen kanssa. Schauble ei ole "innokas harkitsemaan lisätukia ennen kuin Euroopan vakausmekanismi EVM on toimintakunnossa."

Aiemmin on väläytelty mahdollisuutta, että EVM saa pankkiluvan.

Lähtökohdista päätellen lopputulos on valtava pankki, joka tarvitsee toistuvaa uudelleenpääomittamista.

EVM:n pankkilupaa kannattaa Ranska, jonka oma talous on retuperällä, ja vastustaa Euroopan keskuspankki EKP, Saksa, Suomi ja Hollanti. EVM:n pankkilupa päästäisi EVM:n osalliseksi EKP:n likviditeettioperaatioista, ja tekisi EVM:n mahdollisuuksista puuttua ongelmien hoitoon taloudellisesti lähes rajattomat. Vastuutaakka EVM:n toiminnasta siirtyisi EKP:n kautta jäsenmaiden keskuspankeille.

Vielä 27. heinäkuuta Espanjan hallituksen virallinen puhehenkilö kiisti sen, että lisätukien tarpeesta olisi keskusteltu tai että niitä tarvittaisiin.

Espanjan lisätuen tarve venyttää euroalueen resurssit murtumapisteeseen.

Väliaikaisessa rahoitusvakausväline ERVV:ssa on jäljellä 259,5 miljardia euroa lainakapasiteettia, josta summasta Espanjalle on jo luvattu 100 miljardia euroa.

WALL STREET VALMISTAUTUU

Wall Streetin isojen pankkien ´eurokriisiyksiköt´ valmistautuvat yhden tai useamman maan euroeroon. Pankkeja kiinnostavia epävarmuustekijöitä ovat eronneen maan kyky jatkaa velanmaksuaan sekä se, maksetaanko velka euroissa.

Pankkeja pohdituttaa myös se, että jos euroalueesta irtautuva maa/maat kuten Espanja vaihtaa valuuttaa, ja velkasopimukset sekä niistä tehtaillut erilaiset johdannaiset on laadittu euron perusteella, voidaanko sopia ennakkoon, että sopimukset ovat yhä euromääräisiä.

Pankit varautuvat muun muassa käyttämällä panttiketjuja (collateral chain), joita ei voi yht´äkkiä muuttaa euroista toiseen valuuttaan, sekä huolehtimalla siitä, että niillä on mahdollisimman vähän kiinni riskialttiissa euromaissa, kertoo Business Insider.

Business Insiderin artikkeli perustuu Wall Street Journalin pitempään artikkeliin.

KREIKKA YKSITYISTÄÄ

Kreikan uusi konservatiivihallitus on vauhdittanut yksityistämispyrkimyksiä. Kreikka haluaa tarjouksia valtio-omisteisesta maakaasuyhtiö DEPA:sta sekä kaasuverkosto-operaattorista DESPA:sta syyskuun loppuun mennessä.

Kreikka toivoo voivansa päättää kaupat syksyllä.

Syynä yksityistämisinnostukseen - EU:n, IMF:n ja EKP:n harjoittaman painostuksen ohella - on toive saavuttaa luotettavan lainoitettavan kuva kansainvälisten rahoittajien silmissä noudattamalla rahoittajien vaatimuksia yksityistämisistä sekä pyrkimys pitää Kreikka pinnalla.

Konservatiivihallituksen jo aiemmin päättämiä yksityistämispyrkimyksiä on viivyttänyt se, että parlamenttivaalit jouduttiin uusimaan.

Myynnissä on OPAP, Ateenan vanha lentokenttä sekä joukko rakennuksia Ateenassa ja Korfun ja Rhodoksen saarilla. Venäläiset, ranskalaiset, italialaiset sekä amerikkalaiset yhtiöt ovat osoittaneet kiinnostusta, kertoo EurActiv.

Kaupan ovat myös olympiakisa-alueet ja lentokentät.

Anonyymina lähdesuojan turvin puhunut vanhempi virkamies kertoo yksityistämisten syynä olevan paitsi tuotto-odotukset, myös valtion roolin muuttaminen taloudessa.

Yksityistämistä aiemmin johtanut Costas Mitropoulus arvioi, että yksityistämisistä ei saada kuin 300 miljoonaa euroa vuonna 2012, vaikka tähtäin oli 3 miljardissa eurossa.

Yli 90 prosenttia yksityistämisohjelmasta sisältää valtion maiden sekä infrastruktuurin vuokrausta ja myyntiä.

Viime vuonna Kreikka laittoi myyntiin Pireuksen sekä Thessalonikin satamat.

Kommentti:

Troikan (EU, IMF, EKP) "tukitoimien" seurauksena Kreikan bkt:n odotetaan supistuvan viidenneksellä. Työttömyys nousi 22,6 prosenttiin ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

Nyt Kreikka yksityistää - myy yrityksille - kaikkea sitä, mikä tuo valtiolle tuottoa, ja mikä kuuluu niihin asioihin, joita valtion on määrä hoitaa.

Mikään ei takaa, että valtion yrityksiä ostavat yritykset maksaisivat veroja Kreikalle - ei mikään. Tuotto saattaa päätyä minne tahansa.

Mitä tehtäviä valtiolle jää, jos se luopuu sille kuuluvista velvoitteista järjestää peruspalveluja, hoitaa maanpuolustusta, rakentaa ja huoltaa infrastruktuuria?

Tuleeko valtiosta vain lupien myöntäjä entisen kansallisomaisuuden yrityskäyttöön?

Miten valtio voi myydä ilman kansanäänestyksiä kansakunnalle/veronmaksajille kuuluvaa veronmaksajien rahoittamaa kansallisomaisuutta/infrastruktuuria?

Mitä merkitystä valtiolla enää on?

Lähteet:

EurActiv: Officials say Spain on verge of €300 bn bailout

http://www.euractiv.com/euro-finance/officials-spain-verge-300-bn-bai-ne...

Business Insider: Wall Street´s Eurozone Crisis Units Are Getting Ready For A Euro Exit http://www.businessinsider.com/eurozone-crisis-units-wall-street-banks-p...

EurActiv: Greece to sell state-owned gas company, grid operator

http://www.euractiv.com/energy/greece-sell-state-owned-gas-comp-news-514...