KissanKulmasta

MMT - Moderni rahatalousteoria tarjoaa uuden lähestymistavan velkakriiseihin

  • Rakennustyömaan aitaa Occupy HKI-leirin lähellä
    Rakennustyömaan aitaa Occupy HKI-leirin lähellä

    

 

 

 

Tiedetään, että maat joissa on tasainen tulonjakautuminen ovat maita, joissa on pidempiä taloudellisen hyvinvoinnin ja talouskasvun kausia. Tiedetään, että laaja ja varakas keskiluokka takaa poliittisen vakauden. Tämän takia onkin vaikea käsittää, miksi epätasapainoa ei ainoastaan säilytetä vaan myös entisestään kasvatetaan.

 

--------------

 

 

Ekonomistit Andrew Berg ja Jonathan Ostry julkaisivat vuonna 2011 tutkimuksen, joka osoittaa että epätasainen tulonjakautuminen, siis iso ero rikkaiden ja köyhien välillä, pienentää talouskasvua ja sen kestoa.

Berg ja Ostry vertailivat kuuden suurimman talouden eri tekijöitä. He havaitsivat, että 10% tasaisempi tulonjako eri väestöryhmien kesken pidentää tyypillistä talouskasvun kautta jopa 50 prosenttia.

Yksinkertaistettuna tutkimustulos siis sanoo: liian suuret erot varallisuuden jakautumisessa johtavat koko maan talouden kutistumiseen.

Talousnobelisti Paul Krugman kirjoittaa New York Timesissa: "tarkasteltaessa viittätoista eurooppalaista, euroa käyttävää kansakuntaa ja järjestettäessä maat sen prosenttiosuuden mukaan, jonka maat käyttivät bkt:sta ennen kriisiä hyvinvoinnin ylläpitämiseen huomataan, että GIPSI-maat (Kreikka, Irlanti, Portugali, Espanja, Italia) eivät erotu joukosta suurella hyvinvoinnillaan ja sosiaalisten ohjelmien määrällä."

Hyvinvointivaltiot eivät siis aiheuta taloushuolia, sanoo Krugman.

Saksan versiokaan taloudellisesta tuhlailusta ja sen hillitsemiseen vaadittavasta yleiseurooppalaisesta talouskurista ei pidä Krugmanin mukaan kutiaan: Kreikka tuhlaili, mutta Italia ei. Molemmat ovat silti pulassa. Pulassa ovat myös Portugali ja Irlanti vaikka molemmilla on talousylijäämää, Krugman kirjoittaa.

Krugman ei asiaa mainitse, mutta pulassa olevat euromaat elävät paljolti turismista. Liian vahva yhteisvaluutta saa monen matkailijan miettimään: "Miksi menisin Kreikkaan, kun vieressä on paljon halvempi Albania?"

Maat, jotka eivät kuulu euroon, tuntuvat kykenevän kantamaan suurempia alijäämiä ilman että ne ovat alati kriisin partaalla, Krugman huomauttaa.

Krugmanin mukaan ongelma on paljolti rahapoliittinen: esittelemällä alueelle yhteisen valuutan ilman sen toiminnan varmistavia sääntöjä, Eurooppa keksi tehokkaasti uudelleen kultastandardin ongelmat, jotka johtivat Suureen Lamaan.

Krugman on paikantanut yhden ongelma-alueen, mutta jää päättelyssään puolitiehen.

 

 

Systemaattinen moraalikato

Euroalueenkin katastrofiin johtanutta maailmanlaajuista talouskriisiä tutkinut riippumaton asiantuntijaryhmä FCIC, Financial Crisis Inquiry Commission on julkaissut loppuraportin (662 sivua) sekä yhteenvedon päätelmistään (14 sivua).

Raportin esipuhe ja yhteenveto ilmoittaa suoraan, vailla tulkinnanvaraa talouskriisin johtuneen systemaattisesta moraalikadosta ja rajattomasta ahneudesta.

"Eräät tahot Wall Streetilla ja Washingtonissa, joilla on osuutensa vallitsevan tilanteen syntyyn, saattavat tuntea houkutusta pyyhkiä muistista koko kriisin tapahtumat, tai ehdottaa, ettei kukaan olisi kyennyt kriisiä ennustamaan tai estämään. Tämä raportti pyrkii paljastamaan tosiasiat, identifioimaan vastuulliset, purkamaan myyttejä ja auttamaan kaikkia ymmärtämään kuinka kriisi olisi voitu välttää. Tämä raportti on yritys tallentaa historia, ei uudelleen kirjoittaa sitä - ja estää historian uudelleen kirjoittaminen."

Pääasiallisiksi syypäiksi kriisiin FCIC:in asiantuntijat nimeävät kolme tekijää: sääntelyn purkamisen, rahoitusteollisuuden toiminnan valvonnan puutteet, toisin sanoen sitä ei ole lainkaan, sekä rikosten sallimisen de facto (deregulation, desupervision, de facto decriminalization).

Tuhon suuruuteen vaikutti suuresti valvontaviranomaisten lepsuilu, poliittisten päättäjien tietämättömyys sekä pankkien rikollinen toiminta - joka yhä jatkuu.

FCIC:in mukaan joka ryhmää ja niiden toimintaa voi kuvata sanoilla "systemaattinen moraalikato".

Hulluutta on myös, että niiden yhdentoista ekonomistin ja taloustieteilijän, jotka ennustivat kriisin tulon sekä kertoivat syyt ja korjauskeinot, näkemyksiä ei ole edelleenkään huomioitu politiikan toteuttamisessa, ei missään. Sen sijaan henkilöt, jotka olivat vastuullisia kriisin syntyyn, toimivat edelleen hallitusten taloudellisina neuvonantajina tai ovat päättämässä korjaustoimista, laatimassa lakeja; toisin sanoen leikkaamassa koulutukseen, terveydenhuoltoon ja perustoimeentuloon tarvittavista rahoista.

 

Mitä tekemistä näillä seikoilla on modernin rahatalouden teorian kanssa?

Modernia rahatalousteoriaa (MMT; Modern Monetary Theory) kannattavien perusargumentteihin kuuluu ajatus siitä, että hallitusten tulisi itse luoda oma rahansa sen sijaan että rahan luominen on ulkoistettu yksityisille liikepankeille: pankit luovat rahaa elektronisesti tilikirjauksena kun joku tekee pankin kanssa lainasopimuksen. Raha siis syntyy jonkun tahon pankille antamaa Maksan sinulle-lupausta vastaan.

MMT:n kannattajien mielestä valtioiden tulisi ottaa takaisin itselleen rahan luominen ilman että sotkeennutaan tarpeettomaan koronmaksuun yksityisille sijoittajille ja pankeille. Tällöin valtio voisi itse rahoittaa pitkän jakson kasvu- ja työllisyyssuunnitelmia, investoida julkiseen infrastruktuuriin, tutkimukseen ja kehitykseen, rahoittaa terveydenhuoltoa ja muita perusasioita.

"Pankeilla on paljon lyhyempi aikajänne ja omanvoitonpyynnin sanelema motivaatio," toteaa professori Michael Hudson, eräs MMT:n suurista nimistä.

Australialainen taloustutkimusprofessori Bill Mitchell korostaa, että fiat-rahasysteemissä, jollainen meillä nykyisin on, fiat-raha on laillista, koska hallitus sanoo sitä rahaksi ja sitten säätää lain, joka tekee siitä laillista. Valuutalla ei itsellään ole mitään luontaista arvoa. Mikä antaa valuutalle arvon, mikä motivoi meitä käyttämään kyseistä valuuttaa on se, että - hallituksen avulla - kaikki verot määritellään ja maksetaan pois kyseisessä valuutassa.

Meillä ei ole vaihtoehtoa: jos asut esimerkiksi Yhdysvalloissa, verosi määritellään dollareissa ja sinun täytyy ne maksaa dollareissa.

Joten valuutan tarve - sinällään arvotonta paperia - syntyy näistä veroja koskevista vaatimuksista.

"Kunhan harkitset asiaa, käsität välittömästi, että kansallisella hallituksella on monopoli valuutan luomiseen eikä se siksi voi koskaan olla rahan puutteessa," Mitchell sanoo.

Euroopassa tilanne on hieman toisenlainen. Euroalueella jäsenmaat eivät luo itse tarvitsemaansa valuuttaa vaan suvereenin valtion tunnusmerkkeihin kuuluva rahan/valuutan luontioikeus on EKP:lla.

EKP ei voi rahoittaa suoraan valtioita, se on EKP:n säännöissä kielletty. Tuon säännön laativat EU:n peruskirjan kirjoittaneet "perustajaisät".

Sen, minkä me miellämme rahaksi, luovat yksityiset liikepankit velasta. Valtiot puolestaan lainaavat tarvitsemansa rahan liikepankeilta, ja maksavat siitä korkoa, verorahoilla. Veroja voidaan siis katsoa nykyään pankeille korvamerkittynä rahana, ei niinkään hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja kasvattamiseksi kerättyinä yhteisinä varoina.

Tai kuten Hilda K. asian ilmaisee: "Kansallisomaisuutta kaupittelevilla valtioiden edustajilla ei ole enää (EU-EMU:uun liittymisen jälkeen) omaa kansallista keskuspankkia turvaamassa budjettialijäämiä, ja ministerit ja edusmiehet ovat traagisella tavalla kiitollisuudenvelassa uusliberalistisille eurokraateille ja heidän joukkovelkakirjoilleen."

 

Valtioilla on ollut rahanluontioikeus

Valtioiden ei tarvitsisi lainata rahaa yksityisiltä liikepankeilta, "ne voivat luoda rahaa itse pitkän tähtäyksen investointeihin ja infrastruktuuriin, terveyteen ja muihin perushyvinvoinnin rakenteisiin."

"Näin vältettäisiin koko talouden joutuminen vuorotellen kuplan paisumiseen ja sitä seuraavaan omaisuusarvojen vähenemiseen, konkursseihin, vararikkoihin, velkadeflaatioon, sisäiseen devalvointiin (=työttömyys ja palkkojen jäädyttäminen), leikkauksiin ja supistuksiin," muistuttaa Hilda K.

Inflaatiota pelkääville tiedoksi: Kuplia syntyy, koska raha on velkaa, toisin sanoen raha syntyy, kun pankissa kirjataan jonkun ottama velka "rahana" tilille. Pankki siis väärentää rahan tyhjästä. Väärentäjä hyötyy, mutta väärän rahan lähtiessä kiertoon, sen arvo on alempi mitä edemmäs se käyttäjäketjussa siirtyy, jolloin seuraa inflaatio. Pankit siis luovat inflaation, selitti edesmennyt professori Murray N. Rothbard.

Näiden erilaisisten mekanismien yhteisvaikutuksista on kyse myös nykyisessä talouskriisissä, se tulee selväksi kun tutustuu FCIC:in raporttiin talouskriisin synnystä. Ilman synteettisiä rahoitusinstrumentteja kuten erilaisia johdannaisia, sekä reaalitalouden ja finanssitalouden toisistaan eriämistä, emme olisi tässä tilanteessa.

Veroparatiiseilla - joita EU:n alueellakin on lukuisia - on oma vaikutuksensa siihen, että maailman talousjärjestelmä on sekaisin. Niihin virtaa jatkuvasti suuria summia sekä laillista että laitonta pääomaa piiloon verottajalta. Kaikki on pois kierrosta ja verokertymistä.

Liikepankeilla sekä sijoittajilla on kuitenkin vahvat edunvalvojansa niin komissiossa, europarlamentissa, kansallisissa parlamenteissa kuin erilaisissa komiteoissakin. Seuraukset näkyvät. Veroparatiiseja koskevaa globaalia lainsäädäntöä ei tunnuta saavan aikaiseksi.

MMT:n ja professori Hudsonin mielestä asioiden korjaamiseen voisi olla yksinkertainen keino, jolla aloittaa: "Me MMT:ssa näemme julkisen velan yksityisenä varallisuutena ja korot yksityisenä tulona. Suunnaton julkinen velka on vain kertyneiden budjettialijäämien ilmaus. Nämä budjettialijäämät ovat lisänneet yksityissektorin varoja tuottaen kysyntää tavaroille ja palveluille, jotka puolestaan ovat mahdollistaneet talouskasvun. Tuo tulojen kasvu taas on mahdollistanut säästämisen tasolla, johon emme olisi kyenneet ilman alijäämiä..."

"... (valtioiden) omat keskuspankit, jotka toimivat niin kuin keskuspankit ennen vanhaan toimivat: Ne rahoittivat valtion omia hankkeita ja budjettivajetta. Raha pääsi kiertoon talouden eri sektoreille, joilla se parhaalla mahdollisella tavalla edistää talouskasvua ja työllisyyttä".

FCIC:in loppupäätelmät ovat jokatapauksessa yksiselitteiset: globaali talouskriisi oli - ja on - seurausta ihmisten toiminnasta: virhearvioista, tehdyistä päätöksistä ja tekemättä jättämisistä - ja se olisi ollut vältettävissä.

Surullisinta on, että kriisi tulee uusiutumaan, sanoo FCIC, jos nyt ei oteta opiksi.

Kannattaisiko yrittää - onko meillä enää menetettävää?

 

Yhteenveto:

- Rahanluontioikeus takaisin valtioille ja pois liikepankeilta

- Veroparatiisit kuriin globaalilla lainsäädännöllä

- Tuloerojen tasaaminen

- Progressiivinen verotus ansiotuloille

- Pääomatulojen ankarampi verotus

- Rahoitustoiminnan valvonnan lisääminen

- Ankarammat rangaistukset valkokaulusrikollisille

- Lisää määrärahoja ja keinoja sekä talousrikospoliisille että verottajalle

- Pankkisalaisuuden purkaminen tutkinnan helpottamiseksi

- Pyöröovikäytännön vaikeuttaminen

- Moraalikasvatus

- Lisöys: rahoitusmarkkinavero

- Lisäys: verotuksen painotus ansiotuloista automaatioon

 

 

Lähteet:

 

The Italian MMT Summit, Rimini, 2012 (video)

http://www.youtube.com/watch?v=XP60tpwu5cs

The New York Times, Paul Krugman: What ails Europe? http://www.nytimes.com/2012/02/27/opinion/krugman-what-ails-europe.html?_r=1&hp

Uusi Suomi, Riikka Söyring: Tasainen tulonjakautuminen lisää talouskasvua (Tehdään siis päinvastoin!) http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/85135-tasainen-tulonjakautuminen-lisaa-talouskasvua-tehdaan-siis-painvastoin

Stephanie Kelton: New Economic Perspectives http://www.neweconomicperspectives.org/

Financial Times, Isabella Kaminska: Yes Virginia, there really is modern monetary theory

http://ftalphaville.ft.com/blog/2012/02/22/890211/yes-virginia-there-really-is-modern-monetary-theory/

Washington Post, Dylan Matthews: Modern monetary theory, an unconventional take on economic strategy http://www.washingtonpost.com/business/modern-monetary-theory-is-an-unconventional-take-on-economic-strategy/2012/02/15/gIQAR8uPMR_story.html

Lombard Street Research: Netherlands & the euro-report

http://www.lombardstreetresearch.com/adverts_special01.php

Uusi Suomi, Teemu Kammonen: Raportti: Euro pilasi Hollannin talouskasvun

http://www.uusisuomi.fi/raha/120701-raportti-euro-pilasi-hollannin-kasvun

The Telegraph, Ambrose Evans-Pritchard: The dutch Freedom Party pushes euro exit as

€2.4 trillion rescue bill looms http://www.telegraph.co.uk/finance/financialcrisis/9124815/Dutch-Freedom-Party-pushes-euro-exit-as-2.4-trillion-rescue-bill-looms.html

Final remarks of Geert Wilders at his trial, June 1, 2011 (video) http://www.youtube.com/watch?v=NijmSy6zikc

Pragmatic Capitalism: Understanding the modern monetary theory http://pragcap.com/resources/understanding-modern-monetary-system

Harvard Review: Debt, Deficits and Modern Monetary Theory http://hir.harvard.edu/debt-deficits-and-modern-monetary-theory

Murray N. Rothbard: The Case Against FED

FCIC, Financial Crisis Inquiry Commission

Conclusions http://fcic-static.law.stanford.edu/cdn_media/fcic-reports/fcic_final_report_conclusions.pdf (14 sivua)

Financial Crisis Inquiry, Final Report (662 sivua)

http://fcic-static.law.stanford.edu/cdn_media/fcic-reports/fcic_final_report_full.pdf

Global Research, prof. Michael Hudson: There is an alternative to neoliberal monetary austerity http://globalresearch.ca/index.php?context=va&aid=29605

ja Michael Hudsonin tekstiä Hilda K:n suomennoksena:

Hilda K.:

Yli 2100 kuulijaa hurrasi talousprofessoreille Riminissä: Niukkuustyrannia ei ole ratkaisu.

 

The Netherlands & The Euro - Summary Report

http://hildakoo.blogspot.com/2012/02/yli-2100-kuulijaa-hurrasi.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän Kansojenherra kuva
Tuukka Kuru

Valtion monopoli rahan painamisessa on kautta historian ollut suurinta ryöstöä omia kansalaisia kohtaan, haluatko todella valtion tekevän sen jälleen?

Eikö rahanlyöntioikeus päinvastoin pitäisi olla jokaisella pankilla oma, jonka luototuksena toimii pankkien omat järjestelyt.

Käyttäjän Kansojenherra kuva
Tuukka Kuru

Tarkoittaen nykyisen valtiovetoisen keskuspankkijärjestelmän lopettamista.

Käyttäjän jannehiltunen kuva
Janne Hiltunen

Moni asia toimisi paremmin jos ahneutta saisi edes hillittyä. Työkaverini ihmettelikin miksi ei ole keksitty lääkettä ahneuden torjuntaan.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

"Hyvinvointivaltiot eivät siis aiheuta taloushuolia, sanoo Krugman."

Lyhyellä tähtäimellä ehkä eivät, mutta pidemmällä tähtäimellä kylläkin. Hyvinvointivaltiolla on taipumus paisua kuin pullataikina kun sen kansalaiset voivat säännöllisin väliajoin vaaleissa äänestää itselleen yhä lisää ja lisää etuja ja palveluita. Säästölinjan kannattajat ja palveluiden leikkaajat eivät vaaleissa menesty. Winston Churchillkin uskalsi pitää kuuluisan "verta, hikeä ja kyyneleitä" -puheensa vasta vaalit voitettuaan.

Jouni Valkonen

Jani, historia ei tue pullataikinahypoteesia.

Päinvastoin ongelma on siinä, että valtiot pyrkivät luomaan lakeja, jotka subventoivat pääoman keskittymistä. Ja leikataan esimerkiksi julkisen sektorin palkkoja, jotka tehokkaasti hajauttavat pääomaa ja siis lisäävät markkinoilla olevaa tehokasta ostovoimaa. Yksi tärkeimmistä ja markkinoille vahingollisimmista tavoista keskittää pääomaa on työeläkesäästäminen, joka mm. lisää velan tarjontaan.

Markkinatalous perustuu tai sen pitäisi perustua mahdollisimman suureen kotimarkkinoiden kysyntään. Se mitä sinä, Jani, kannatat, niin kannatat kotimarkkinoiden kysynnän pienentämistä. Tämä johtunee siitä, ettet ymmärrä sitä, että valtio on yksityistä sektoria paljon tehokkaampi pääoman hajauttaja, koska yksityinen sektori hakee tuottavuuden kasvun nimenomaan palkkojen leikkauksista eli lisätään automaatiota, tai rakennetaan tehtaat Kiinaan, jossa on halpaa työvoimaa. Julkisen sektorin kasvu puolestaan perustuu ensisijaisesti opettajien palkkojen nostamiseen, eli markkinnoilla olevan tehokkaan ostovoiman lisäämiseen. Annetaan siis kansalaisille enemmän mahdollisuuksia äänestää lompakollaan.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Jouni Valkonen: "Jani, historia ei tue pullataikinahypoteesia."

Kyllä minun mielestäni tukee. Vuonna 1997 valtion menot olivat 31,1 miljardia euroa. Tänä vuonna ne ovat 52,4 miljardia. Kasvua absoluuttisina arvoina 68% ja inflaatiokin (keskimäärin 2% vuodessa) huomioiden noin 30%.

"Päinvastoin ongelma on siinä, että valtiot pyrkivät luomaan lakeja, jotka subventoivat pääoman keskittymistä."

Tämä on toki myös ongelma, mutta ei sinänsä liity "pullataikinaongelmaan". Paitsi tietysti siten, että mitä enemmän virkamiehiä on, sitä enemmän pääoman keskittymistä subventoivia lakeja he ehtivät kirjoittaa.

"Markkinatalous perustuu tai sen pitäisi perustua mahdollisimman suureen kotimarkkinoiden kysyntään."

Itse asiassa markkinatalouden ei pitäisi välittää valtioiden rajoista lainkaan. Täysin vapaassa markkinataloudessa ei koti- tai ulkomarkkinoiden kysynnällä ole mitään oleellista eroa. Vapaassa markkinataloudessa yritykselle on aivan sama mitä kansallisuutta edustava tai missä päin maapalloa asuva asiakas tuotteen ostaa.

"Tämä johtunee siitä, ettet ymmärrä sitä, että valtio on yksityistä sektoria paljon tehokkaampi pääoman hajauttaja,"

Ymmärrän toki, että valtio on tehokkaampi pääoman hajauttaja, mutta pidän valtion tuon hajautuksen toteuttamiseksi käyttämiä keinoja epäoikeudenmukaisina.

"Annetaan siis kansalaisille enemmän mahdollisuuksia äänestää lompakollaan."

Eipäs, vaan heille annetaan mahdollisuuksia äänestää joidenkin toisten lompakoilla.

Jouni Valkonen

Toki kotimarkkinoilla viitataan talousalueen sisäisiin markkinoihin, joten kotimarkkinat alkavat tarkoittaa globalisaation myötä sitä, että kotimarkkina-alue on koko maapallo. Emme kuitenkaan voi vielä tehdä vapaakauppaa marsilaisten kanssa.

Sen sijaan monilta osin kotimarkkinat ovat edelleen mielekäs käsite. Esimerkiksi ostin eilen lähituottajan kananmunia. Toisaalta toisten, kalliimpien ja hyvin säilyvien tuotteiden osalta postikuluineen halvemmaksi tulee tilata Kiinassa tuotettu ruoka kalifornialaisesta ruokakaupasta kuin ostaa lähimarketista.

* * *

On kansantaloudellisesti irrelevanttia äänestääkö opettaja varastetulla vai omalla rahallaan. Tämä johtuu siitä, että ylipäänsä se että meillä on omistusoikeutta, ei ole mikään luonnonoikeus, vaan valtion myöntämä utilitaristinen oikeus, jonka on noin yleensä todettu _empiirisesti_ tuottavan enemmän hyvää kaikille kuin siitä on haittaa. Koska kyse on empiriasta, niin voidaan myös etsiä milloin on parempi rajoittaa omistamisen oikeutta, jotta saadaan optimoitua markkinoilla oleva tehokas ostovoima paremmin.

Kapitalismi kun ei tuo ollenkaan lisäarvoa ja talouskasvua, vaan talouskasvua luo nimenomaan ja vain ja ainoastaan markkinatalous. Siksi markkinatalouden optimoiminen on paitsi äärimmäisen helppoa (optimoidaan vain mediaanitulot), niin se on äärimmäisen tehokasta talouskasvun kannalta. Kuten Riikka varsin ansiokkaasti osoitti viitaten Krugmaniin.

Jouni Valkonen

Riikka, minusta tuo sinun tulkintasi rahateoriasta on vähän naïvi ja se sekoittaa mikä on syy ja mikä on seuraus. Kyllä edelleenkin pankkitoiminta perustuu siihen, että pääoma keskitetään rahastoille josta se edelleen lainataan pankkien kautta keskiluokalle ja yrityksille (sekä julkiselle sektorille). Se vain ei ehkä ole aivan suoraviivainen. Tuo rahan luontihypoteesi ja on siis virheellinen ja siinä tosiaankin logiikka lähtee sitäkautta, että ensin tarvitaan pääoman keskittyminen jotta se voidaan lainata eteenpäin.

Toki pankkien toiminta perustuu tuotto-odotuksiin, mutta tämä on normaalia liiketoimintaa, joka tosin voi johtaa konkurssiin. Tässä prosessissa ei kuitenkaan luoda rahaa (rahan luominen aiheuttaisi inflaatiota!), vaan tässä luodaan vaurautta, jolla voidaan ostaa esimerkiksi palladiumia.

Ajatus on kuitenkin siinä, että mitä vähäisempää on pääoman keskittyminen rahastoille (eli mitä suurempi osuus varallisuudesta maksetaan keskiluokalle palkkoina), sitä vähemmän pankeilla on pääomaa luotottaa lainan tarvitsijoita. Joten velan osuus kansantaloudesta jää vähäiseksi. Sen sijaan jos tehdään kuten amerikassa tehdään, eli pyritään minimoimaan keskiluokan palkka, niin toki suurempi osuus kansantaloudesta pyöritetään velan kautta, koska pääoman keskittyessä velan tarjonta kasvaa ja keskiluokka korjaa ostovoiman vajeensa velalla.

On siis yksinkertainen yhtälö, että jos BKT kasvaa, kuten kasvaa Yhdysvalloissa, mutta keskiluokan palkat eivät kasva, kuten eivät ole kasvaneet Yhdysvalloissa 30 vuoteen, niin talouskasvun luoma lisävarallisuus menee pääoman keskittymiseen, joka sitten myydään keskiluokalle kulutusluottoina paikkaamaan keskiluokan ostovoiman vajetta.

Tässä prosessissa ei siis luoda uutta rahaa, vaan jaetaan talouskasvun keskittämä pääoma kuluttajille kulutusluottoina (hyvätuloisten bonuksia saavien pankkiiribyrokraattien toimesta). Kyse on siis vähän samasta asiasta, kun valtio tekisi suoria rahallisia tulonsiirtoja rikkaimmalta kahdelta prosentilta keskiluokalle, paitsi että pankkialan byrokraatit tienaavat enemmän bonuksia kuin valtion leivissä olevat byrokraatit.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Eli siis sinäkin väität,että pankit eivät luo uutta rahaa talouteen eli aiheuta inflaatiota?

Kerrohan mikä saisi sinut vakuuttuneeksi,että asia on toisin?

Toimituksen poiminnat